Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.04.2022 20:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, 25-sarjan CEi:t hylättiin aika rapsakasti 1960-luvun aikana. Virkatarvekäyttöön, BG-vaunuiksi niitä muunnettiin samoin 1960-luvun kuluessa. Monikin vaunu menetti korinsa, ja muuntui Oe-autojenkuljetusvaunuiksi melko tarkalleen vuoteen 1970 mennessä. Mulatitkin meni siinä samassa, mm. pari mulattia pistettiin BG:ksi Johdonvetojuna 1:een. Viimeinen 25-sarjan CEi oli 2576, jonka kori hylättiin 1968 ja aluskehys 1973. 26-sarjasta jäljellä olleita poistettiin 1977 ja viimeiset 1978 (nrot 2613, 2624, 2628, 2630 ja 2638). Vaunu 2630 ainakin oli alennettu pelkäksi 2. luokan vaunuksi, vorgissa olevan valokuvan mukaan. Uudet CEhit - sarjan teräsvaunut valmistettiin juuri näiden viimeisten puukoristen korvaamiseksi, juurikin vuonna 1977. Entiset Cik-kahvilaosastovaunut (vuodesta 1971: Eik) kokivat hylkäyksen 1977. Viimeiset 1. luokan olympiavuonna valmistetut Ci:tkin hävisivät yleisestä liikenteestä 1970-luvun alussa, neljä vaunua johdonvetojunaksi. Petri, oman kokemukseni mukaan penkit olivat väljempiä ja pehmeämpiä istua. Pyörät kolkuttivat palakiskoradalla demokraattisesti molemmissa luokissa samalla lailla, puukorin nitinän säestyksellä... |
||||
|
|
21.04.2022 18:44 | Petri Nummijoki | ||
| Onko puuvaunujen 1. lk:n matkustusmukavuudesta muistikuvia? Olisiko esim. hieman parempi, kuin 72-paikkainen Ei-vaunu vai vetäisi vertoja jopa Eit-vaunulle? | ||||
|
|
21.04.2022 17:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin hylättiin viimeinen puuvaunu jossa oli 1. lk osasto, siis istuma-, ei makuu? | ||||
|
21.04.2022 17:16 | Teppo Niemi | ||
| Onhan vielä kolmaskin mahdollisuus: Väylä-virasto. | ||||
|
21.04.2022 17:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä tämän on oltava vain kaksoisraidevaraus, moni asia tukee sitä. | ||||
|
|
21.04.2022 16:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2627 oli valmistunut vuonna 1939. Siinä oli putkikalusteet 2. luokassa. Vaunu hylättiin 1977. Mainittakoon, että 2627 oli ollut mukana VR:n maailman rautateiden 150-vuotisjuhlajunassa syyskuussa 1975, veturina Rulla-Risto Tr1 1096. |
||||
|
21.04.2022 16:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilkaisin tuon juutuupin, mutta huonokuuloisena luullun/kuullun ymmärtäminen on hankalaa, olenhan yli 60 vuotta lukenut huulilta. Videon alussa olevat sanat: "Wankstütze" lienee huojunnan estävä tuki monikossa ja "Schlingerdämpfer" on kiemurtelun vaimennin. Rautatiekalustossa on olemassa kolme eri liikemuotoa: nicken, stutzen ja wanken. Suomeksi: nyökyttely, nykiminen ja huojuminen. Englanniksihan wank on ihan tyystin muuta, viittaa itsetyydytykseen. |
||||
|
|
21.04.2022 16:27 | Mikko Herpman | ||
| Miten lienee, kuuluuko rakennus Valtiolle(senaatti) vai onko yksityisellä. Ratahan ei ole erityisen vilkkaasti liikennöity niin kaiketi tekemällä riittävän tukeva ja korkea aita laiturin puoliväliin ja valvonta kun tulee ohikulkevia junia voisi olla riittävä suojaus? Sinänsä raaputtelu ja maalaus radan puolelta on tehty jopa yhden/kahden päivän aikana jos on vaan tekijöitä. Omistajan halu lienee suurin tekijä asiassa. |
||||
|
|
21.04.2022 15:40 | Timo Salo | ||
| Kiitti linkistä, kuva selvitti jo paljon! Saksankielinen selostus meni ohi viimeistä sanaa lukuunottamatta... :-) | ||||
|
21.04.2022 15:26 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ei ollut vielä vaihdettu kiskoja kuten Teppo jo totesikin. Asemalta on purettu ilmeisesti viime kesänä lätän alla olevan raiteen ja lätän takana olevan Berliiniin kuuluvan kuormausraiteen välissä ollut kolmosraide. Lätän edessä oleva raiteensulku 005 on lisätty kohtuu vasta sillä sitä ei näy 2020 kesällä otetussa googlen ratanäkymässä: https://www.google.fi/maps/@64.6808475,28.46013,3a,75y,354.02h,93.15t/data=!3m8!1e1!3m6!1sAF1QipOi6S3rJL_jRZ52tj5XqNW0bT5lngRbEwlLKAE!2e10!3e11!6shttps:%2F%2Flh5.googleusercontent.com%2Fp%2FAF1QipOi6S3rJL_jRZ52tj5XqNW0bT5lngRbEwlLKAE%3Dw203-h100-k-no-pi2.40487-ya223.76685-ro3.448896-fo100!7i7680!8i3840 P.S. dronekin on päässyt kuvaan :) |
||||
|
|
21.04.2022 14:24 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tuossa vähän rakenneselitystä saksaksi: https://www.youtube.com/watch?v=k1j9ath7OvU. Muttereihin kiinnittyvät tangot, jotka estävät telin toisiojousitusta purkaantumasta, ja toisin sanoen näitä muttereita säätämällä voi säätää vaunun (puskimien) korkeutta pyörien kulumista kompensoimaan. Muttereiden alla on pitäisi olla kumivaimennin, toki alus- ja lukkoprikatkin sieltä löytynevät. | ||||
|
|
21.04.2022 13:30 | Heidi Järvelä | ||
| Toivon koko sydämestäni että saataisiin maalata tämä rakennus. | ||||
|
|
21.04.2022 12:42 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida vielä olla, Uudet kiskot toki odottavat jo asennusta..... | ||||
|
|
21.04.2022 12:17 | Henri Heikkinen | ||
| Onkos tuossa kiskoja jo vaihdettu | ||||
|
21.04.2022 11:04 | Tero Korkeakoski | ||
| Juu, onhan siitä yksi rakennus ja muutamia säiliöitä purettu, mutta kattilarakennus ja puunkäsittely ovat jäljellä. | ||||
|
21.04.2022 09:14 | |||
| Menikö suoraan museoon? | ||||
|
|
21.04.2022 08:55 | Timo Salo | ||
| Mielenkiintoinen kuva, näitä lisää! Mikä lie noiden neljän "mutterin" idea? Erikoinen avain niiden säätöön ainakin tarvitaan... En muista metallintyöstökoneissa nähneeni moisia... (alla iso nippu lukkoprikkoja?) Villi veikkaus: Jonkinsortin suoruuden säätöön??? |
||||
|
21.04.2022 08:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikein komea kuva! :) | ||||
|
21.04.2022 08:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Tänne suunnitellaan kuormauspaikkaa. https://vayla.fi/-/vaalan-nuojuaan-suunnitellaan-raakapuun-kuormauspaikkaa-suunnitelmat-esilla-verkkoyleisotilaisuudessa | ||||
|
21.04.2022 08:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Ns. vihainen kiinalainen :) | ||||
|
20.04.2022 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Ainakaan Riihimäen seudulla pyörineisiin lättiin ei ehtinyt lisäwebastoita "hiljaiseen päähän". Kylmiä olivat - vielä useassa "muovi-istuimet" kuljettajalla. Eivät tahtoneet riittää edes villaiset "välihousut"... | ||||
|
|
20.04.2022 23:16 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Paikkatietoikkunan historiallisia ilmakuvia katsomalla huomaa alueen muutokset etenkin vuosien 2010 ja 2012 kuvien välillä. Kattilarakennus on ollut käytössä jo sellutehtaan aikaan. Sitä tarvitaan höyryntuotantoon, joka on edelleen välttämätöntä myös kemihierreprosessissa. Polttoaineena toimii kuorijäte ja seulotun hakkeen alite. | ||||
|
20.04.2022 22:46 | Juhani Katajisto | ||
| Juuri tämä alue oli meidän Vallilan kundien leikkipaikka 1950-luvun alkuvuosina. Alue oli täynnä korkeiden lankkuaitojen ympäröimiä erilaisia romu-ym. liikkeitä. Alue oli siis aivan eri näköinen kuin tässä kuvassa. Silloin täällä oli työssä puupolttoiset Sk3-sarjan veturit ja kun juuri tähän ratapihalle tuli sitten upo uudet keltavihreät Vv12-sarjan veturit vuonna 1953 niin ne näyttivät kuin eri planeetalta niin upeita ne olivat. Aivan käsittämättömän hienoja kauniin värisiä dieselvetureita. Niiden ulkonäkö oli mykistävä kun niitä vertasi niihin vuosisadan alun halkolämmitteisiin Sk3-vetureihin ja niiden näkeminen tuolloin jäi mieleen koko loppuelämäksi. - Kaikkea kepposta sitä tuli tehtyä tai ainakin nähtyä. Tässä seisoi usein pieniä kaksiakselisia N-sarjan vankivaunuja läheisen vankilan vuoksi. Valittevan usein sitä tapahtui täälläkin, että pojankoltiaiset valuttivat hiekkaa niiden vankivaunujen laakeripesiin. Silloin se oli jonkin näköinen rohkeuden osoitus porukalle. | ||||
|
|
20.04.2022 20:14 | Janne Saanio | ||
| Taustalla näkyy Kristiinankaupungin hiilivoimalan savupiippu ja apukattilatorni. Savupiippu oli Suomen korkein ja kaadettiin räjäyttämällä reilu viikko kuvanoton jälkeen 1.10.2020. Apukattilatorni kaadettiin räjäyttämällä 12.08.2021. | ||||
|
20.04.2022 20:00 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kyllä ne molemmat olivat lukossa, bajamaja koodilukolla ja vaihdekopissa perinteisempi munalukko. | ||||
|
|
20.04.2022 18:57 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpa ollut tuuleton keli. Hieno kuva kyllä. | ||||
|
20.04.2022 17:41 | Juhani Katajisto | ||
| Tässä jotain haja tietoja Vr2 950:stä https://vaunut.org/kuva/19451?tag0=0%7CVr2%7C950 Pasila ei koskaan ollut mikään suuri Vr2-varikko. mutta tämä 950 oli poikkeuksellisesti valmistuttuaan 1930 sarjansa ensimmäisenä veturina hetken Pasilan kirjoissa. En tiedä kumpi ei tykännyt toisistaan. Tämä Helsingistä tai Pasila tästä. Toki Helsingissä kävi korjauksessa Vr2-vetureita ainakin sotien aikana. - Joensuussa työskenteli useita Vr2-sarjan vetureita. Jopa sarjansa viimeinen puupolttoinen veturi 958 oli ajossa juuri Joensuussa. |
||||
|
20.04.2022 17:15 | Markku Naskali | ||
| Rautatiet eivät ole uutisen keskiössä mutta varmaan statistin osassa kuljetustienä jota varmaan myös käytettiin. | ||||
|
|
20.04.2022 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tietysti kumpikin tiukasti lukossa...? Selvästikin museoituja, puuttuu vaan kyltti: Älä koske! | ||||
|
20.04.2022 16:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gb näyttää olevan ilmajarruton. Numeronkin melkein erottaa... | ||||
|
|
20.04.2022 16:26 | Harri Pesonen | ||
| Okei " Mielenkiintoista tietoa.... :D onko Vr2 950 'Ankkan liikeistä mitään tietoa milloin ajettu viimeksi ja pääsi muistomerkiksi Jns asemalle... | ||||
|
|
20.04.2022 16:05 | Jukka Voudinmäki | ||
| En ole dino, mutta Panelia ja 1950-luku tuovat mieleen iskelmälaulaja Veikko Tuomen, jota kelpaa kuunnella vielä 70 vuotta myöhemminkin joko levyltä tai nykyaikaisesti jotain suoratoistopalvelua käyttäen. Tässä ei tosin ole mitään uutiskynnystä ylittävää. | ||||
|
20.04.2022 15:45 | Juha Kutvonen | ||
| Gbl 49388 valmistui vuonna 1973 yhtenä viimeisistä sarjansa vaunuista ja näyttää tässä sen verran uudelta, että kuva voisi olla talvelta 1973-74. Kuvauspaikaksi veikkaisin Punkasalmea (nyk. Punkaharju), jossa tuohon aikaan oli ratapiha- ja siltaremontti menossa. | ||||
|
|
20.04.2022 15:24 | Markku Naskali | ||
| Kuka "dinosauruksista" vielä muistaa miksi Panelia oli 1950-luvulla uutisissa? | ||||
|
|
20.04.2022 14:03 | Mikko Herpman | ||
| Tässäpä aivan oiva kuva taas Tapiolta. Säähistorian mukaan paria päivää aiemmin olisi voinut olla jopa suojasää ja mahdollisesti lumen pinta sulanut ja kuvassa todennäköisesti jo vähintään -10 tai enemmän pakkasta. Lättä on aivan lumeton, ja ei näy lumipölyä vaunuissa. Muuten niin tasaisen harmaa kuva mutta lätän lämpimät valot sekä takaa tuikkivat opastimet tuovat hieman pirteyttä! Näkyy olevan myös vetovaunut "hiljaiset päät" edellä, jokohan oli asennettu B-ohjaamojen lämmitykset tähän aikaan näihin vaunuihin, kaiketi tuli B-korjauksessa.. |
||||
|
|
20.04.2022 09:51 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kylmä ja lämmin puoli ilman selkeää palomuuria. | ||||
|
20.04.2022 07:58 | Reijo Salminen | ||
| Veikataas vielä että oikealla Ilmarisentie ja ollaan Mukkulaan päin menossa? Voisi tuo tosin kyllä olla Niemenkadulta. Tässä linkki ilmakuvaan vuodelta 1960: https://kartta.lahti.fi/ims/?layers=Opaskartta&lon=Ilmakuva%20(%20Kev%C3%A4t%201960%20)&cp=6765448,26481281&z=0.5&title=vaunut.org%20linkki |
||||
|
|
20.04.2022 01:14 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuosta Google Earthin kuvista näkyy kuorimolta lähtevä kuljetin, joka haaraantuu kattilarakennuksen luona ja päättyy sitten kuvassa näkyvien siilojen päälle. Siiloista hiukan eteenpäin lähtee jonkinlainen kuljetin, joka päättyy tuonne kemihierretehtaalle. Kuuluikohan tuo kattilarakennus sellutehtaan ohella tuohon kemihierretehtaaseen kun sitä ei ole purettu? | ||||
|
|
19.04.2022 23:57 | Onni Tikkala | ||
| Loisto-otos! | ||||
|
19.04.2022 23:46 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä jokunen vuosi sitten Pesiökylän ainoa 54E1-vaihde oli tässä ykkösraiteella pussiraiteen vaihteena. Tulovaihteena oli K43-vaihde. Vuonna 2019 nämä vaihdettiin päikseen, jolloin raskaampi vaihde pääsi hyötykäyttöön. Tänä vuonna tulovaihteeksi tulee 60E1-vaihde, muut vaihtuvat 54E1-vaihteiksi. | ||||
|
|
19.04.2022 23:40 | Tero Korkeakoski | ||
| Aika vähän sieltä näyttäisi puretun. Ilmeisesti kemihierretehdas käyttää paljon vanhan sellutehtaan rakennuksista. Ainakin puutavaran vastaanotto näyttää olevan samassa paikassa (oudon kaukana uudesta tehtaasta) | ||||
|
|
19.04.2022 23:35 | Tero Korkeakoski | ||
| Kauheasti ei varmaan ole tuota raidetta käytetty lähivuosina... | ||||
|
19.04.2022 22:47 | Mikko Ketolainen | ||
| Jokainen vaunu sotkettu jollain töherryksellä. | ||||
|
|
19.04.2022 22:45 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuossa kun katselin tehdasaluetta Google Earthin avulla, niin näyttää siltä, että kattilarakennuksen takaa on purettu rakennuksia ja säiliöitä pois. | ||||
|
|
19.04.2022 22:38 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Sellutehdas lopetti 2009, alueelle jäi BCTMP-kemihierretehdas. | ||||
|
|
19.04.2022 22:26 | Perttu Karttunen | ||
| Onpas kyllä hieno tunnelma kuvassa | ||||
|
|
19.04.2022 21:04 | Tero Korkeakoski | ||
| Onkos tää lähinnä oleva entinen sellutehdas? Eikö sitä ole purettu? | ||||
|
|
19.04.2022 18:42 | Jarno Piltti | ||
| Vai ollaanko Niemessä? Oikealla Niemenkatu? | ||||
|
|
19.04.2022 18:40 | Jukka Suortanen | ||
| Totta, taiteellinen vaikutelma ja aamun tunnelma kohdallaan. | ||||
|
19.04.2022 16:21 | Alex Chudoba | ||
| Erottuuko originaalista vaunun taarapaino? 11:lla alkava joka tapauksessa, mikä kuulostaa melko paljolta Gb-vaunulle. | ||||
|
|
19.04.2022 15:52 | Timo Salo | ||
| Varsin onnistunut taidekuva, peukkua! Jaa, on siinä junakin... | ||||