|
|
11.04.2022 10:39 | Teppo Niemi | ||
| Tuolloin on ollut jo monta vuotta siitä, kun viimeksi Vaasaan on ajettu vakikierrossa porkkanoilla, eli Dm8-9 junilla. Sen jälkeen on kyllä puolen päivän tienoilla ollut vuoro Parkanon kautta Seinäjoelle. Muistaakseni se oli maksimissaan kahden yksikön mittainen. Pyrhösen Porkkanakirjasta voisi nuo tiedot tarkastaa..... | ||||
|
|
11.04.2022 10:21 | Jouni Hytönen | ||
| Perjantaisin 93 on jatkanut Jyväskylästä Pieksämäelle eli siinä on ehkä sitten ollut Helsingistä Jyväskylään peräti kolme runkoa. Yksi on jatkanut Pieksämäelle mennäkseen lauantaiaamun P 94:ään. | ||||
|
|
11.04.2022 10:15 | Jouni Hytönen | ||
| 93:ssa on saapunut Jyväskylään su-pe tuplarunko ja lauantaisin vain yksi runko. Tässä kuvassa näkyvistä yksi on siis irrotettu Tampereella. | ||||
|
Kuvasarja: Pukinmäen silta- ja laituriremontti 2021 |
11.04.2022 10:13 | Lari Nylund | ||
| Seppämestarintien (Kehä I) siltatyömaa väritti kesää 2021 pääkaupunkiseudulla. Kun mukana oli vielä Keravan asetinlaitetyöt, niin haastekerroin nousi melkoisesti. Näiden ajoittuminen samalle kesälle aiheutui vuoden 2020 maailman terveystilanteen aiheuttamasta viivästyksestä Keravan työlle. Yksityiskohta, joka arvostelijoilla on tietoisesti tai tietämättään jäänyt huomioimatta oli se, että itse ratatyö alkoi juuri silloin kuin pitikin eli 6.6.2021 kello 23:10. Ratatyö vaihtoi yhtä täsmällisesti puolelta toiselle 19.7.2021 kello 02:05 - 03:50 ja myös valmistui 30.8.2021 kello 03:50. Pääkaupunkiseudun liikennemäärät ovat niin omaa luokkaansa, että rautatiedominossa tarvitaan kaikkia palasia kohdilleen. Ensimmäisten päivien aikana asia oli kaikille uusi asiakkaista työntekijöihin, joka vaikutti häiriöiden syntymiseen. Erikoinen yksityiskohta oli kuitenkin se, että Kehäradalla liikenne toimi lähes 100% täsmällisyydellä vaikka Pääradalla hieman sakkasi. Lentoasemalle tehty ajantasauspysähdys osoitti merkityksensä. Kun K-junat liikennöivät vain Keravan ja Tikkurilan väliä, niin siitä syntyi oma palansa dominoon. Kun kääntöajat Keravalla venyivät, niin Havukoskella dominoefekti oli valmis P-junien kanssa. Se, että liikennöintiin tehtiin muutos vasta ensimmäisen viikon eikä päivien jälkeen oli mielestäni hyvä ratkaisu. Tilanne saatiin oikaistua hallitusti ja tiedotukselle jäi aikaa tehdä tarvittavia muutoksia. Pukinmäessä on uusittu upea asemalaituri käytössä. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen asemat kaipaavat kyllä vahvasti kasvojenkohotusta. Nämä ovat tärkeitä asemia niin jokapäiväisille käyttäjilleen kuin myös ensimmäisiä maisemia lentoasemalta lähijunalla Helsingin keskustaan suuntaaville turisteille maailmantilanteen palatessa matkailun kannalta vapaammaksi. |
||||
|
|
11.04.2022 10:12 | Jouni Hytönen | ||
| Kerrankin löytyi arkistotietoja juuri oikealle päivälle. P 93:ssa saapuivat Jyväskylään tuona päivänä 5113+5114 ja 5103+5104. Nähtävästi Pieksämäelle sunnuntaina päätynyt P 105 on lähtenyt vielä takaisin Jyväskylään junana H 906, koska H 906:ssa ovat puolestaan olleet 5107+5108. P 92 on lähtenyt maanantaiaamuna kahdella rungolla ja P 94:ään on ilmeisesti liitetty Jyväskylästä toinen runko. Luonnollisesti nuo kaksi yhdessä saapunutta eivät ole menneet P 92:een vaan 5107+5108 ja 5113+5114 ja P 94:ään on liitetty 5103+5104. Eli joko ilta- tai aamupuhteina on Jyväskylässä pätkitty ja yhdistelty Porkkanoita. :) | ||||
|
|
11.04.2022 09:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Joskus puolilta päivin lähti Helsingistä joku porkkanajuna Vaasaan, ja aamulla Poriin. Eli jäljelle jää Jyskylän / Pieksun vaihtoehdot. | ||||
|
|
11.04.2022 09:59 | Jouni Hytönen | ||
| Ja tuo P 97 oli veturivetoinen juna. | ||||
|
|
11.04.2022 09:57 | Jouni Hytönen | ||
| Noihin aikoihin Jyväskylään ja edelleen Pieksämäelle tuli Porkkanarunko myös Turusta junassa P 105 su-to. Perjantaisin samalla aikataululla kulki P 97 Helsingistä. | ||||
|
|
11.04.2022 09:54 | Petri Nummijoki | ||
| Vai olisiko koko juna menossa Jyväskylään? Minulla ei ole Jyväskylän iltajunasta juuri havaintoja mutta Helsinkiin tuli 80-luvulla Porkkanajuna Jyväskylän suunnasta sekä klo. 10:00, että klo. 13:00, joten tästä päätellen Dm8/9-yksikköjä täytyi kulkea Helsingistä Jyväskylään päinkin jossain junassa useampia. Helsingistä klo. 18:00 Vaasaan lähteneen junan muistan noilta ajoilta Sr1-vetoisena vaunujunana. Sitä tuli joskus havainnoitua Parkanon radalla lähinnä sen johdosta, että Peräseinäjoelta turvetta hakenut Dr12-vetoinen iltatavarajuna oli kulussa samoihin aikoihin. Sen sijaan vähän klo. 12:00 jälkeen Helsingistä lähtenyt Parkanon rataa Seinäjoelle/Vaasaan kulkenut juna ajettiin joinain kausina Porkkanalla. |
||||
|
|
11.04.2022 09:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan tuossa melko hiivatillisen tiukka kaarrekin, ehkä nousuun yhdistettynä se tuottaisi hankaluuksia täyden puuroikan kanssa. | ||||
|
|
11.04.2022 01:32 | Niko Padatsu | ||
| Asemarakennus on purettu vuoden 2018 loppupuolella. | ||||
|
|
10.04.2022 23:53 | Uwe Geuder | ||
| Ja oikeinpäin. Tamperelaisesta näkökulmasta olisin arvannut, että Kauniaisissa on varmaan ruotsinkielinen enemmistö. Eipä ole enää. Se vaihtui jo 1960-luvulla. https://sv.wikipedia.org/wiki/Grankulla | ||||
|
|
10.04.2022 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika tilavan näköinen asematalo, verrattuna suomalaisiin noilla leveysasteilla. | ||||
|
|
10.04.2022 22:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan kolmen rungon porkkana lienee kuvattu illansuussa, 27.7.1986 oli sunnuntai. Ettei vaan olisikin P93/P33 yhteenkytkettynä, siis Helsingistä Vaasaan Parkanon kautta ja osa rungosta Tampereella erotettuna Jämsän kautta Pieksämäelle...? Lähtenyt Helsingistä iltakuuden kieppeillä. Viimeinen kolmen rungon porkkana aamujunana kulkenut P141 Helsingistä Poriin/Raumalle ja Haavan kautta Seinäjoelle kulki 1.6.1985, joten kuvan juna ei ainakaan ole se. |
||||
|
|
10.04.2022 21:54 | Tero Korkeakoski | ||
| Eiks tää nyt kuitenkin liikennöidyn radan varressa ole... | ||||
|
|
10.04.2022 21:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Oi, nätit laiturit on kyllä nyt :) | ||||
|
|
10.04.2022 20:45 | Jarno Piltti | ||
| Tai siis venäläisiä ja venäläisiä, kyllä te tiedätte. | ||||
|
|
10.04.2022 20:43 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyllä, tuo on Siemens DrS-asetinlaitteen ilmaisintaulu, josta liikennepaikkaa olisi mahdollista ohjata paikallisesti. Normaalikäytössä asetinlaite on kauko-ohjauksessa. | ||||
|
|
10.04.2022 20:42 | Jarno Piltti | ||
| Metusalemin ikäisistä deevereistä puhumattakaan! Voi myös olla että venäläisiä tavaravaunuja muistellaan kaikessa kirjavuudessaan ja rouheudessaan lämmöllä, jos ne nyt kohta häipyy. | ||||
|
|
10.04.2022 20:10 | |||
| Ahaa, outoa | ||||
|
|
10.04.2022 20:10 | Hannu Peltola | ||
| On aivan varmaa, että 2050-luvulla muistellaan 2020-luvun alkua "rautatieharrastuksen kultaisena aikakautena", olihan tuolloin kaukaisella 2020-luvulla ajossa kolme eri sähköveturityyppiä, mm. jalkaanmenevä Sr1, peräti 6 erilaista sähkömoottorijunaa, kolme eri operaattoria ja vielä oli mahdollisuus nähdä dieseleiden vetämiä raskaita tavararoikkia! | ||||
|
|
10.04.2022 19:58 | Onni Tikkala | ||
| Asiasta mainittiin eräässä rautatieharrastajien WhatsApp-ryhmässä, mutta sitä en valitettavasti onnistunut selvittämään, mistä tieto (tai huhu) oli alun perin päätynyt sinne. | ||||
|
|
10.04.2022 19:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä ohjaustaulu ei ole "salamalaite" eli VR-76, näyttää pikemminkin Siemens-valmisteelta. | ||||
|
|
10.04.2022 19:44 | |||
| Ensimmäiseksi pitäisi avata seisakkeita joilla on enemmän väestöpohjaa mutta joo, toivottavasti joskus pääsee tuoltakin taas kyytiin | ||||
|
|
10.04.2022 19:42 | |||
| Tunnelmaa ei enää nykyjunissa ole mutta nostalgiaa ne tulevat aiheuttamaan pitkälle tulevaisuuteen | ||||
|
|
10.04.2022 19:35 | |||
| Mistäs tälläisen käsityksen olit saanut? | ||||
|
|
10.04.2022 18:26 | Petri Nummijoki | ||
| Näköjään on höyryvetoa esiintynyt varsin myöhään. Ensimmäiset Hr1/Tr1-vetoiset vuorot on ajettu varmaan vuoden 1963 lopulla, kun Varkaus-Joensuu-välille oli saatu vaihdettua 54 kg:n kiskot. Muistaakseni jossain Rautatieuutisien artikkelissa kehutaan alkuvuodesta 1964, miten (vuoden 1963) joululiikenne Joensuuhun sujui hyvin, kun käyttöön oli saatu aikaisempaa vahvempia vetureita. Saattoi olla sama artikkeli, jossa kerrottiin Hr13-vetoisen hakejunaliikenteen aloittamisesta Kontiolahden ja Joutsenon välillä. | ||||
|
|
10.04.2022 18:12 | Jussi Pajunen | ||
| Täysin samaa mieltä Pasin kanssa. Hieno kuva | ||||
|
|
10.04.2022 18:06 | Lari Åhman | ||
| Mukava nähdä kuva "joensuulaisesta" myös Kouvolan päästä. Nätti otos. | ||||
|
|
10.04.2022 17:43 | Pasi Seppälä | ||
| Onpas kivasti hajontaa ja väriä vaunustossa. Peukkua taas hyvistä kuvista. | ||||
|
|
10.04.2022 17:40 | Pasi Seppälä | ||
| Kallion päältä on kuvattu vähän pitemmällä polttovälillä. Paikka on varsin helppopääsyinen. Lisäsin karttalinkin kuvauspaikasta. | ||||
|
|
10.04.2022 17:28 | Mikko J. Putkonen | ||
| Postinjakelua hidastaa myös se, että joudutaan jakamaan samaan aikaan monesta nipusta. Kun postilaisella oli kymmenen vuotta sitten vaikka kerrostalossa kädessään kerrallaan yksi postinippu, niin nyt niitä on mainospäivänä tyypillisesti kolme (laukussa ja/tai kädessä): käsin lajiteltu posti, koneen lajittelema posti + mainosnippu (Postinen). Autoreiteillä voi olla joskus viisikin nippua, kun on normipostin lisäksi erilaista ilmaisjakelua. Koneet ovat vähentäneet henkilöstön määrää lajittelussa ja nopeuttaneet lajittelua, mutta toisaalta henkilöstön tarve jakelussa on kasvanut, suhteessa postimäärään. | ||||
|
|
10.04.2022 17:23 | Vesa Höijer | ||
| Bensiinin ja dieselin hinta nousee vielä paljon, joten kohta voidaan ottaa hevoset taas käyttöön. | ||||
|
|
10.04.2022 17:14 | Joona Packalén | ||
| Ei tosiaan ollut helpoin mahdollinen työmaa asiakkaiden kannalta. Varsin kun liikennöintimallia jouduttiin muuttamaan lennosta eli menemään poikkeuksen poikkeuksiin. | ||||
|
|
10.04.2022 15:50 | Tuomas Pätäri | ||
| Nyt viikonloppuna tämän lisäksi ratapihalla oli varsin paljon vaunustoa: Pressuvaunuja, yksinäinen Vgk ja viljavaraston raiteella Vtadeja. | ||||
|
|
10.04.2022 15:03 | Timo Salo | ||
| Sattumana taas sellainen kuva jonka katseluun menee mukavasti aikaa... Onko otettu dronella, vai kallion päältä jne. Ilmeisesti nähty vaivaa edulliseen kuvausasemaan pääsemisessä. Kyllä Pasi kannatti kiivetä! | ||||
|
|
10.04.2022 14:09 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ja komeat äänet videolla.. | ||||
|
|
10.04.2022 14:01 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Komeesti kunnon veturit vetävät ja aika haipakkaakin, tossa videolla! Hyvä video! | ||||
|
|
10.04.2022 13:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Hannu: Kauniaisissa toimi vielä 1970-luvun puoleenväliin asti ajuriliike joka kuskasi hevoskärryllä tavaraa. | ||||
|
Kuvasarja: Pukinmäen silta- ja laituriremontti 2021 |
10.04.2022 12:25 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Komea ja mielenkiintoinen kuvasarja. Hyviä kuvia! | ||||
|
|
10.04.2022 12:04 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ohjaamossa selvästi suunnitellaan luvan kysymistä etelän suuntaan ja edelleen tallille jossa Ttv vaihdettiin junan perään ja Dm7 tankit täytettiin. | ||||
|
|
10.04.2022 11:56 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvä tilannekuva. | ||||
|
|
10.04.2022 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ykkösraiteella on näköjään juna menossa Jyväskylän suuntaan. Onko kakkosella moottorivaunu kohtaamassa...? Niin, ja onko kääntösillan lähellä vaihdekoppi tulovaihteelle? | ||||
|
|
10.04.2022 11:13 | Teppo Niemi | ||
| Salmisten jo osin huonokuntoinen laituri uusittiin edellisenä vuonna, koska tukikerroksen uusimisen ja radan geometrian korjauksen yhteydessä laituri jouduttiin osin purkamaan. Nyt kuitenkin oli kyseessä vain liikennekauden 2022 aikataulun laitto kehykseen. Junan tarkoituksena oli maksupäätteen edellyttämän akuston ja siihen liittyvien varusteiden vienti Jokioisten asemalle. Samalla mys seisakkeet saivat aikataulunsa.... |
||||
|
|
10.04.2022 11:11 | Hannu Peltola | ||
| North Dakotan Grand Forks olisi ainakin todennöisempi paikka R-2:lle. En ole nyt lähdeaineiston ääressä, mutta muistelisin, että Kanadan Grand Forksiin johtava Oroville Branch olisi ollut kevyesti kiskotettu. | ||||
|
|
10.04.2022 11:01 | Teppo Niemi | ||
| Näkyykö kuvan oikeassa reunassa Kolsinki-linjan teräksinen pylväs? Silloin kyseessä olisi Äikkääntien tasoristeys. Mutta paljonhan tuossa on kulkenut puhelinjohtoja. |
||||
|
|
10.04.2022 10:39 | Eljas Pölhö | ||
| Pekka Honkanen poimi kuljettajien päiväkirjoista joitakin H81 merkintöjä Pieksämäen ja Joensuun väliltä: 8.8.60 = Hv3 645 15.9.61 = Hv2 682 27.12.62 = Hv2 684 5.8.67 = Hr13 2347 7.8.67 = Hr13 2311 31.10.67 = Hr1 1015 27.11.67 = Hr13 2340 27.1.68 = Sv12 2560 7.5.68 = Hr1 1015 Välillä samassa veturikierrossa olivat mukana TK1081 ja TK1082. Jos nämä ja H82 otetaan mukaan, niin 1. Tr1 merkintä on 16-17.7.64 (H82 = Tr1 1041). Samana kesänä junaa ajettin myös Hr1:llä. Kiitotavarassa Hr12 esiintyy 1965, Hv1 vuosina 1963-1966, Hr1 vuosina 1966-1968, Tr1 vuosina 1964-1967 ja Hr13 1966 alkaen. Nämä ovat siis hajanaisia havaintoja neljältä eri kuljettajalta. |
||||
|
|
10.04.2022 10:02 | Timo Salo | ||
| Jaaha, Ilmari on käynyt kylässä...:-) Kannattaa jalkautua hiukan enemmän, erittäin hyviä kuvauspaikkoja on muitakin esim.: https://www.retkikartta.fi/ Kartalla näkyy Hakavuoren etelärinne, paikkana erinomainen, kun muistaa vain varoa melko runsasta kyykantaa! (Sinne pääsee vaikka pyörällä, autolla ja tietysti kävellen VR:n vanhaa ratapohjaa myöten. Toimii nykyään huoltotienä) |
||||
|
|
10.04.2022 08:37 | Eljas Pölhö | ||
| FB:n puolella on ehdotettu, että kuvauspaikka ei olisi Grand Forks, BC vaan idenpänä Grand Forks, ND. En osaa sanoa, missä veturi liikkui viimeisinä aikoinaan. | ||||
|
|
10.04.2022 04:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Murteista: minäkin aikoinaan anoppilassa perunannostossa opetin ex-avokkia siitä, mikä on kuokka ja mikä perunakräkky. | ||||
|
|
10.04.2022 02:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tällä alueelle enää mitään käyttöä? Ovatko raiteet vielä olemassa? | ||||