Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.02.2022 18:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan koskaan aiemmin haettu uutta kalustoa ravintolavaunun kanssa? :) | ||||
|
02.02.2022 18:08 | Joona Kärkkäinen | ||
| Letkut eivät liity voiteluun eivätkä vedenpoistoon. Ehjä letku menee akselin päähän jossa on luistonestolaitteen takometri ja vapaana roikkuva letku liittynee jotenkin jarruihin mutta on vaikea sanoa mikä se on kun ei tiedä mihin sen kuuluksk mennä. | ||||
|
02.02.2022 17:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Blogikirjoitus aiheesta: https://teilla.blogspot.com/2022/02/haavisto.html | ||||
|
02.02.2022 17:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Aukirullaaja ilmoittautuu täälläkin. | ||||
|
Kuvasarja: Dr13 2349:n loppuvuosi 2009 |
02.02.2022 16:39 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno kuvasarja Jormalta monien muiden lsäksi. | ||||
|
|
02.02.2022 16:35 | John Lindroth | ||
| Teli lienee Minden Deutz. | ||||
|
02.02.2022 16:00 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Alvar ja Masi! | ||||
|
02.02.2022 15:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Toinen punavalo puuttuu. | ||||
|
02.02.2022 15:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö tuo ole Konecranesin tehdas? | ||||
|
02.02.2022 15:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Siis Kaitjärven ja Taavetin tietenkin. Noiden opastimienkin sijainti 231+243 stemmaisi aika hyvin. | ||||
|
|
02.02.2022 15:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Näkisin ajolankapylväässä numeron 31, josta kakkonen on kulunut pois. Alempana on liidulla kirjoitettu metrilukema, joten olisiko sijaintina sittenkin Kaitjärven ja Luumäen välillä, Somerharjulla oleva 231+573? | ||||
|
02.02.2022 15:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Sittenhän on tietenkin... https://www.youtube.com/c/BossManaatti | ||||
|
02.02.2022 15:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Traficom myönsi käyttöluvan Turku–Uusikaupunki -radan sähköistykselle 27.1.2022. | ||||
|
|
02.02.2022 15:26 | |||
| Upea talvipäivän kuva | ||||
|
|
02.02.2022 15:09 | Masi Levola | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
02.02.2022 14:49 | Panu Breilin | ||
| Kappas. Se olikin hyvin maastoutettu. | ||||
|
02.02.2022 14:37 | |||
| Ei vaihteita käännetä käyrille vaan ne kiännetään käärille. | ||||
|
|
02.02.2022 14:32 | Joonas Viita | ||
| Tve1 415 taitaa olla hävinnyt kuvan vasempaan reunaan pois kiskoilta. :) | ||||
|
|
02.02.2022 14:30 | Tauno Hermola | ||
| Asiasta mitään tietämättä kommentoisin, että toinen letku näyttää menevän laakeripesän sisälle, tuskin on ainakaan jarruletku, ehkä keskusvoitelun letku; toinen voisi olla joku vedenpoistoletku, jonka kuuluukin olla vapaana. | ||||
|
02.02.2022 14:30 | Panu Breilin | ||
| Tällä raiteella kävi päivystäjä vielä ainakin tammikuussa 2013. | ||||
|
02.02.2022 14:28 | Mikko Mäntymäki | ||
| Hieno kuva. Saako kuvaa käyttää? omat kuvat viime perjantaina epäonnistuivat hämärän/pilvisyyden takia. Etsin hyvää kalenteri/samalla havaintokansioon kuvaa. | ||||
|
|
02.02.2022 14:22 | Panu Breilin | ||
| Sataman aidan linjausta on näemmä viime vuosina muutettu siten, että säiliövaunujen lastaus- ja purkupaikan raide on jäänyt aidan sisäpuolelle. Vielä vuonna 2014 tuossa lastaus- ja purkupaikalla pääsi käymään: https://vaunut.org/kuva/94692 Myös raiteen päässä seissyt Tve1 415 (https://vaunut.org/kuva/94693 ) näkyy hävinneen johonkin. Silloin, kun junalautat vielä liikennöivät Tulliniemeen oli tällä paikalla iso ratapiha: https://vaunut.org/kuva/125817 |
||||
|
02.02.2022 14:12 | Panu Breilin | ||
| Kuvauskopteri on kyllä hyvä keino dokumentoida näitä teollisuus- ja satamaraiteita. Tätä paikkaakaan ei muuten taitaisi päästä kuvaamaan oikein mitenkään. | ||||
|
|
02.02.2022 14:09 | Panu Breilin | ||
| Voisiko näihin Hangon telakan kuviin laittaa liikennepaikkatiedoksi Koppnäsin niin kuvat löytyisivät paremmin? | ||||
|
02.02.2022 13:39 | Tapio Keränen | ||
| Oletko, Esa, aivan varma, ettei 22551:ssä ollut laajennetua postiosastoa. Silloin se olisi ainoa pikkupostiosastollinen vaunu, jossa oli postisäkkiosaston kuormausovet. | ||||
|
02.02.2022 12:17 | Antti Ojala | ||
| 2 2 1 5 6 rrpno sf. Vielä 198o-luvulla vähän pienempikin kauppa-agentuuri saattoi hankkia huomattavaa uskottavuudenlisää hommaamalla konttorille kaukokirjoittimen. Vaikka itse telex-laite oli useimmiten sähkömekaaninen, tekniikan tekee merkittäväksi se, että telex-verkko oli ensimmäinen maailmanlaajuinen digitaalinen tietoverkko tullen perustetuksi Saksassa 1933. Verkko palvelee edelleen sellaisissa maissa kuin Iran, Kanada, Venäjä ja tietenkin Saksa. | ||||
|
Kuvasarja: Haapamäen aavevaunut |
02.02.2022 11:11 | Juhani Pirttilahti | ||
| Minusta turvallisuusjohtaminen on toiminut käytännön tasolla, kun vaunuja ei ole tällaisenaan ryhdytty siirtämään. Sen sijaan Petrin syytöksiä en näe perusteettomina, koska ilmiölle on olemassa psykologiset perusteet: nöyryyttämisen kulttuuri. | ||||
|
|
02.02.2022 10:46 | Eljas Pölhö | ||
| Juha tarjosi hyvän perusteen 1970-luvun puolesta. Muutin esitteen oletusvuodeksi 1977, jolloin VR sai ensimmäiset R351N nosturinsa. | ||||
|
02.02.2022 10:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis ei ollut normaalia että ajettiin toinen moottori sammutettuna? Ainakin muistan että talvella 1983-84 kun opiskelin Lappeenrannassa, ajettiin yksi pikajunapari Hki-Imatra-Hki porkkanalla, ja muutenhan se kulki kovaa, 140 km/h päärataosuuksilla, mutta välillä vauhti hyytyi ja alkoi kaiuttimista kuulua miehistön keskustelua että on "nestevajausta" ja milloin mitäkin ongelmaa. Juna kulki siis osan matkaa vajaalla teholla ja pisin myöhästyminen oli parin tunnin luokkaa. Porkkanaan kun ei pystynyt vaihtaa uutta "veturia" vaan piti yrittää jatkaa sillä. Yleensä kyseistä vuoroa yritti välttää mutta se oli se joka lähti perjantaina Lappeenrannasta heti tentin jälkeen. Porkkanan käyttöä tässä vuorossa kai perusteltiin sillä että se kulki joka tapauksessa kesäaikataulun olessa voimassa Savonlinnaan asti. |
||||
|
|
02.02.2022 10:33 | Juha Metsäpelto | ||
| Yksi asia tarkentanee esitteen vuodeksi noin 1973 - 1979. Moottori on Valmet 411BS joka tuli Valmet 1102 traktoriin 1973 ja vuotta myöhemmin malliin 702S. Vuonna 1979 moottorin tyyppi muuttui 411CS:ksi , mm. iskutilavuus kasvoi 4.2 -> 4.4 litraan. Tokihan noita moottoreita on voitu ostaa varastoon ja esite itsessään onkin 80-luvun puolelta. | ||||
|
02.02.2022 10:29 | Tuukka Varjoranta | ||
| Osa radan vaihteista on käsikääntöisiä (ja osa jousipalautteisia) ymmärtääkseni. | ||||
|
02.02.2022 10:23 | Jarmo Sköld | ||
| Kerran tultiin Toijalasta Volkswagen 1500 “Notchback.” sedanilla Valkeakoskelle päin. Kuljettaja kyllä osui sillalle, mutta eipä huomannut kääntää kiskoilta pois sillan jälkeen. No muutama metri siinä sitten oli töyssyistä kyytiä kun mentiin pölkkyjä pitkin kunnes pysähtyi. Onneksi ei tullut junaa ja neljään pekkaan saatiin työnnetyksi/nostetuksi autokin ehjänä takaisin lankutukselle ja tielle. | ||||
|
|
02.02.2022 09:54 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tuo silta oli yhdistetty rautatie-ja maantiesilta. Molemmat käyttivät samaa kantta. | ||||
|
|
02.02.2022 09:52 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä sen pystyi käynnistämään lennosta 'mäkistartilla' mutta silloin piti tietää tarkalleen kuinka se tehtiin. Käynnistyskahvan käyttö kun aiheutti aina hätäjarrutuksen ilman kiskojarrua.... Onpa jopa katsastusta suorittanut matkaneuvoja / vetokalustoasiantuntija tuota temppua hämmästellyt.... Ensin sammui takapää, kaveri lähti sinne ja sitten sammui myös etupää... Yllättäen takapää käynnistyi ja alkoi vetämään junaa.... Kaveri tuli etupäähän ja siellä sama homma.... Ja molemmat moottorit taas käytössä. Olisikohan tuossa takapään mootorissa ollut tyyppivika "vesipytty" ja jäähdytysnesteet vähissä..... |
||||
|
02.02.2022 09:47 | Erkki Nuutio | ||
| Suomen kaarti oli tarkemmin sanottuna keisarin henkivartiokaartin III tarkk-ampujapataljoona, johon värvättiin sotilaiksi ja upseereiksi yksinomaan Suomen kansalaisia. Suomen kaarti oli Venäjällä arvostettu ns. vanha kaarti. Se ei kuulunut Suomen silloiseen ns. vanhaan väkeen. Vanhaa väkeä ei saanut lähettää Suomen ulkopuolelle (poislukien katselmukset Inkerinmaalla), mutta Suomen kaartia sai. Sehän oli keisarikunnan sotavoimien osasto. Silloiset kansalaisemme olivat ylpeitä Suomen kaartin saavutuksista mm. sodassa Turkkia vastaan ja maamme lehdistö uutisoi näitä tiiviisti. Sen johdosta syntyi innostusta, josta osoituksena on mm. Mäntän ja Tampereen Plevna (Finlaysonin kutomohalli). Varmaan mänttäläis- ja tamperelaisperäisiä oli kaartissakin. Nykyään monen vääristynyt kuva autonomia-ajasta johtuu mätämuna Nikolai II:n aikaisista sortokausista. Unohtuu että A I oli käsittämättömän myötämielinen Suomea kohtaan. Jopa N I, vaikka oli Euroopan santarmi, suhtautui Suomeen myönteisesti ja noudatti lakejamme ja tapojamme. Ongelma hänen ajallaan oli lähinnä patavanhoillinen, ja omia etujaan ajanut ruotsinkielinen eliittimme. A II siirsi patavanhoillisiamme syrjään ja teki maastamme aidon suvereenittoman valtion! Vielä A III oli maamme kehitykselle suureksi hyödyksi. Suosikkisävelmä tällä oli muuten Porilaisten marssi. Sitä tämä pisti soittokunnat aina soittamaan. Silloiset suomalaiset arvostivat siis suuresti keisari-suuriruhtinaitamme vuoteen 1899 asti. Nämä johtivat maatamme suoraan, myötämielisesti ja taitavasti, eivätkä päästäneet keisarikunnan hallintoa sekaantumaan asioihimme. |
||||
|
|
02.02.2022 09:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko se tavallista että porkkanoiden toisen pään moottori oli sammutettu linja-ajossa? Ymmärrän että sillä mahdollisesti pyrittiin polttoainesäästöihin ja kuormituksen minimiomiseen, mutta pystyikö sen käynnistämään "lennosta" jos esim tuli ylämäki ja tehontarve kasvoi vai vaatiko uudelleenkäynnistys junan pysäyttämisen? | ||||
|
02.02.2022 09:25 | Ossi Rosten | ||
| Koska, mistä? | ||||
|
|
02.02.2022 09:21 | Roope Prusila | ||
| Ilmeisesti siis liikenteenohjaus ei ohjaa vaihteita, ja jostain syystä vaihteen ohjaus vaunun ohjaamosta käsin ei ole tässä tapauksessa toiminut... | ||||
|
|
02.02.2022 08:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22544 valmistui vuonna 1950. Hylätty 1984. Pienempi postiosasto oli vaunuissa 22531 - 22548 ja 22551. Laajennettu postiosasto taas oli ollut numeroissa 22549, 22550, 22552 - 22558. Näissä oli ollut postiosaston kohdalla sivuovet, jotka olivat olleet samanlaisia kuin postivaunujen pussihuoneissa. Kuvan Fo oli 21 180 mm pitkä puskimineen. Siinä 1979 - 1980 tienoilla postiosastoja alettiin muuttaa junamiehen hytiksi. Vaunun keskivaiheilla olleet junamieshytit purettiin pois. |
||||
|
Kuvasarja: Haapamäen aavevaunut |
02.02.2022 08:29 | Juha Vuorinen | ||
| Petri, syytöksesi kaikessa perusteettomuudessaan alkavat olla lähennellä törkeän rajaa. "Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan", syytät, mutta samalla toimit täysin samoin. Tämän kuvasarja on pidettävä kiinni asiayhteydessään, eli Jorman kuvasarjatekstissä, siinä mainitussa osakeantikeskustelussa sekä HMVY:een liitetyssä keskustelussa. Kahdesta viimeksi mainitusta löytyy väitteitä, joita nämä kuvat eivät tue. Rautatietoiminnassa edellytetään vähintään asetetut säädösvaatimukset täyttävää turvallisuusjohtamista. Kaluston kunnossapito ja käytön ohjaus ovat kiinteä ydinosa tässä kokonaisuudessa. Kalustosta yllä tehdyt havainnot eivät välttämättä anna realistista kuvaa kaluston kunnosta, mutta(!) ne antavat aiheen vähintään vakavasti epäillä turvallisen liikennöinnin edellytysten täyttymistä. Tämä kalusto on aikanaan hinattu Aitonevalle ja varmasti poistettu silloisen haltijan liikennekäytöstä ja siten myös kunnossapidosta. Kalustoyksiköllä on oltava omistaja, haltija ja kunnossapidosta vastaava yksikkö. Tapahtumista saa kuitenkin sellaisen kuvan, etteivät nämä hallinnolliset asiat - ja siten käytännön turvallisuusmenettelytkään(!) - ole oikeastaan millään tavalla tiedossa tai hoidettuna. Silloin liikenteeseen ottaminen ei kertakaikkisesti ole mahdollista. Olisin tässä mielelläni väärässä, mutta tuskin olen... |
||||
|
|
02.02.2022 08:05 | Jarmo Sköld | ||
| Käyttiköhän tätä samaa siltaa aikoinaan myös maantieliikenne Toijalan ja Valkeakosken välillä | ||||
|
|
02.02.2022 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Toisen, saman junayksikön (Dm8+CEikv+Dm8) moottorivaunun moottorin kierroksethan ovat nolla. Normaali tyhjäkäynnnin kierrosluku oli 550 1/min. Ja kun tutkii vielä ajopöydällä näkyvääviikkovaroitusta, niin siitä päätellen tuo on kuvattu Tampereen ja Helsingin välillä, jossa tuolloin oli suurimpana sallittuna nopeutena juurikin 120 km/h. |
||||
|
Kuvasarja: Haapamäen aavevaunut |
02.02.2022 07:19 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Väistämättä Petrin yllä esittämät johtopäätökset tulevat mieleen. Jormalla on varmasti myös kuvien ottajan nimi tiedossa, mutta sen sijaan kuvaajatiedoksi on tyydytty laittamaan "arkisto". Näin tarkkaa liikennöintikunnon raportointia ei olekaan täällä näkynyt muiden operaattoreiden kalustosta. | ||||
|
|
02.02.2022 07:13 | Oula Ahlholm | ||
| Vastaan itselleni: Tämä Rk lähtee hakemaan Dr19, sillä ko. junan kokoonpano: Dv12 + Dr19 + Rk. | ||||
|
02.02.2022 02:17 | Kari Suominen | ||
| Ilman muuta | ||||
|
|
02.02.2022 01:58 | Mikko Mäntymäki | ||
| Saako kuvaa käyttää omaan kalenterikuvaan 02/2022? menee omaan käyttöön. | ||||
|
Kuvasarja: Haapamäen aavevaunut |
01.02.2022 23:50 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kun joukko haistaa veren ja kiusaamisen kohteesta - tässä tapauksessa Yhdistyksen syrjäytetystä taloudenhoitajasta - heikkouksia, tulee laumalle lupa potkia lisää ja tarve osoittaa uskollisuutta. Samalla näytetään muillekin, että näin myös sinulle voi käydä, jos valitset huonosti ja joudut väärälle puolelle päiväkodin aitaa. Tervetuloa siis mukavaan ilmapiiriimme. Liekö pysyväisarkiston ensimmäinen kuvasarja, jonka pohjimmainen motiivi on kiusaaminen. | ||||
|
01.02.2022 23:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Ai Juice kirjoitti lastenkirjoja? No johan on! | ||||
|
|
01.02.2022 23:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Toinenkin moottori? Tuli mieleen, kerran kuulin yhdeltä työkaverilta tällaisen tosijutun, hän oli matkustamassa junalla ja yhtäkkiä juna pysähtyi jossain keskellä metsää. Kesti aika kauan, sitten konduktööri kuulutti, etttä joudumme odottamaan jonkun aikaa vielä, mutta olkaa onnellisia että ette istu lentokoneessa, koska molemmat moottorit sammui! |
||||
|
|
01.02.2022 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edellä mainitsemani Plevna eli Leuna oli saanut nimensä 1877 käydystä Venäjän ja Ottomaanien valtakunnan välisestä sodasta. Taisteluita käytiin mm. Gornyi Dubnjakissa, tämä taistelu oli osana venäläisten suunnitelmaa Plevnan linnoituskaupungin valloittamiseksi. Venäjä voitti mainitun sodan. Mukana lienee ollut myös mänttäläisiä sotilaita, jotka olivat talolle antaneet sen Plevna-nimen. |
||||
|
01.02.2022 22:04 | John Lindroth | ||
| Upea onnistunut kuva höyryajalta Pasilasta. | ||||