Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.03.2022 19:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tarkkaan on Petri syönyt karoteeninsa. Kimmo Pyrhönen, Porkkana ‒ Kiitojunan tarina, s. 44: »…Yksi moottoreissa ilmennyt ongelma liittyi Suomen talviolosuhteisiin sekä huoltotilojen puutteeseen. Bredat oli nimittäin suunniteltu niin, että jäähdytys toimii pelkällä vedellä. Joulukuun alussa 1964 päättivät herrat Vuokko, Mattila ja Partanen käytännön pakon edessä, että Bredan lausuntoa moottoreiden pakkasnestekysymyksessä ei voida odottaa, vaan koneisiin laitetaan kotimaista pakkasnestettä. Tästä syystä esimerkiksi sylinteriputkien ja sylinterinkansien tiivisteet eivät kestäneet entiseen tapaan ja ongelmat siirtyivät sinne.» |
||||
|
07.03.2022 19:48 | Juhani Pirttilahti | ||
| Peruskorjauksien yhteydessä littera vaihtuu Taimn -> Taimns. | ||||
|
07.03.2022 19:34 | Rainer Silfverberg | ||
| TT oli suosittu nimenomaan itäblokissa jossa asunnot olivat ahtaita. Mutta siinä mielessä olet oikeassa että tarkkuus olisi riittänyt myös länsiharrastajille. | ||||
|
07.03.2022 19:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samat sanat! | ||||
|
|
07.03.2022 18:28 | Jaakko Pehkonen | ||
| Eipä Taimn ja Taimns vaunuilla taida muuta eroa olla kuin Sn eli suurin sallittu nopeus. s kirjain tavaravaunun liitteran perässä tarkoittaa Sn 100km/h ss taas Sn 120km/h. | ||||
|
|
07.03.2022 18:00 | Petri Nummijoki | ||
| Pyrhösen Porkkanajunakirjassa on selitetty pakkasnesteen käyttöönottoa Dm8-9-junissa. Omani ei ole heti käsillä mutta joku voisi kommentoida, jolla on. Ulkomuistista sanoisin, että näissäkin käytettiin alun perin jäähdytysnesteenä pelkkää vettä (varmaan siinä korroosiosuoja-ainetta oli lisättynä) mutta kovan pakkastalven 1966 kokemuksien myötä oli pakko siirtyä pakkasnesteeseen, vaikka sille ei ollut moottorivalmistajalta lupaa. Myöhemmin jouduttiin joitain osia (ehkä tiivisteitä tai liitoksia?) vaihtamaan toiseen malliin tämän vuoksi. | ||||
|
|
07.03.2022 17:34 | Ossi Rosten | ||
| Mittakaavakeskustelusta: Harmittavaa ettei TT ole saanut niin tuulta alleen kuin H0 ja N. :( Rähmäkäpälälle kun N on aika tuhertamista rakennella mitään yksityiskohtia ja taas H0 vie hitokseen tilaa. TT saa kuitenkin jo 100x150 tilaan rakenneltua jo vaikka ja minkälaisen radan.. | ||||
|
|
07.03.2022 17:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veturi lienee ÖBB 2060 eli Jenbach DH200, pykälää pienempi jenbachilainen kuin Suomen KDh2 (kuvatekstisssä mainittu 2062 on selvästi pidempi). Valmistettu 100 kpl vv. 1954-63. 28 tonnia, 200 hv; nelisylinterinen kaksitahtidiesel. | ||||
|
07.03.2022 17:21 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hienoa. Aikoinaan tuli matkustettua myös kuvaajan selän takana olevaa vanhaa penkkaa pitkin kiskojen kolkkeessa keikkuvassa vaunussa. | ||||
|
|
07.03.2022 17:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pikohan oli kaikkien DDR:n H0- ja N-merkkien vientiorganisaatio. Tillig teki raiteita ja Gutzold vetokalustoa ja Schicht vaunuja, mutta luettelossa ne olivat kaikki Pikoa. Rakennukset yms. myytiin VERO-nimellä, vaikka valmistajia oli sielläkin useita, mm. edelleen (vai pitäisikö sanoa jälleen) elossa oleva Auhagen ja TT-mittakaava myytiin BTTB eli Berliner TT-Bahn -nimellä. Esa: Rokal oli länsisaksalainen TT-valmistaja eli ei mitään sukua BTTB:lle. |
||||
|
|
07.03.2022 17:15 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jäähdytysjärjestelmässähän ei ole autoista tuttua termostaattia, joka muuttaa jäähdytysveden kiertoa lämpötilan mukaan, vaan jäähdytysveden lämmetessä termostaatti avaa tuon nokalla olevan säleikön ja sen takana oleva jäähdyttimen tuuletin alkaa pyöriä. En muista ulkoa, mutta luultavasti siinä oli säätö: mitä kuumempaa vettä, sitä enemmän tuuletin puhaltaa. Ja nimenomaan siis jäähdytysveden: vetureissahan ei pääsääntöisesti käytetty pakkasnesteitä, koska glykoli jo pienessä määrin tuhoaa moottoriöljyn ominaisuudet ja se on sitten menoa. Vasta joskus, olisiko 1980-luvun loppuvuosina, alettiin kokeilla jotain uudentyyppisiä pakkasnesteitä, jotka havaittiin hyviksi ja ovat sitten jääneet koko kalustoon. Ne poikkeukset olivat ainakin Porkkana ja (oletettavasti) Lättä. Pienkalustosta ei ole tietoa. Noita jäähdyttimen pressuja ei ole pahemmin ollut muissa veturisarjoissa ja Vv 16:sta (Dv16) se jätettiin jo kokonaan pois. Ongelmana on saattanut pakkaskeleillä olla jäähdytinkennojen nurkkien jäätyminen tms. |
||||
|
|
07.03.2022 17:14 | |||
| Kiitos tiedosta,nyt meni koko kuvateksti uusiksi ja opin ainakin jotain uutta. | ||||
|
07.03.2022 17:04 | Teppo Niemi | ||
| Koskas Hiniä.sai.sähkövalot? Voisiko olla Rautarouvan rakentamisen ainoihin? Tuolla.voisi rajata lisää.... | ||||
|
|
07.03.2022 17:03 | Jussi Pajunen | ||
| Hieno kuva :) | ||||
|
07.03.2022 16:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Nykyisin aidat kiskojen välissä on varustettu "piikeillä" että varmaan repii vaatteensa rikki ellei osaa hypätä aidan yli. Mulle kävi niin kerran, olin pysäköinyt autoni toiselle puolelle raiteita kuin mistä junani lähti, ja päätin oikaista radan yli. Farkut repes kun tarttui piikkeihin ja piti palata kotiin vaihtamaan vaatteet. | ||||
|
|
07.03.2022 15:52 | Rasmus Viirre | ||
| Menisipä.. Kaikessa todellisuudessa nämä ovat kylläkin Taimn tai Taims-sarjaa, eivätkä Ome-sarjaa. Ulkonäöllisinä eroina ovat nuo hydrauliset nostettavat katot, sekä osittain valkovihreä väritys. Jatkokysymyksenä kysyn, mitä eroja Taimn ja Taimns-vaunujen välillä onkaan? |
||||
|
07.03.2022 15:51 | |||
| Ehdottomasti | ||||
|
|
07.03.2022 15:46 | |||
| Tottahan tuo, pitkä kierto on kyllä hyvin ärsyttävä joten ihan ymmärrettävää miksi eräät hyppivät radalla päästäkseen suoremmin. | ||||
|
|
07.03.2022 15:45 | Rainer Silfverberg | ||
| On ainakin ennen vuotta 1975! | ||||
|
|
07.03.2022 15:37 | Erkki Nuutio | ||
| Varsin terävä, mutta tunnelmallinen talvikuva. Se lienee vuoden 1920 vaiheilta. Asemakilpi on vain suomenkielinen ja soittokello puuttuu, mikä poissulkee vuotta 1918 edeltäneet ajat. Öljyvalaisimet seinillä ja pylväässä korvautuivat sähkövalaisimilla ilmeisesti viimeistään 20-luvun puoliväliin mennessä. Valaisinasiantuntijat kertonevat pian tarkemmin kuvan valaisimista. |
||||
|
|
07.03.2022 14:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Hruskasta löytyy netistä tietoa kun googlaa esim. 'hruska eisenbahn'. | ||||
|
|
07.03.2022 14:33 | Reijo Salminen | ||
| Eiköhän tuo ole valaisin. | ||||
|
|
07.03.2022 13:46 | Juhani Pirttilahti | ||
| Asenneilmasto on myös kehittynyt. Kaksiraiteisen rataosan laituripolulla on moni kuollut. Nopeusrajoituksilla sitä riskiä on koitettu hallita. Ihmishengen arvoon kiinnitetään nykyisin huomiota enemmän kuin 70-luvulla ja siksi ihmisten liikkumista pyritään ohjaamaan enemmän kohti turvallisempia käytäntöjä. Joskus siitä toki seuraa aivan uudenlaisia ongelmia, jolloin lopputulos voi olla lähtötilaa turvattomampi. Esimerkiksi aidan yli kiipeäminen pitkän kierron välttämiseksi on selvästi riskialttiimpi vaihtoehto kuin laituripolun käyttäminen. Radanpitäjälle tällainen vaihtoehto ei tietenkään käynyt mielessäkään. | ||||
|
07.03.2022 13:41 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kalliojärveltä näyttää. Onkos nuo Ek:n molemmin puolin olevat vaunut 160-v juhlajunan kalustoa. | ||||
|
07.03.2022 11:32 | Tommi K Hakala | ||
| Ihmettelinkin eilen, kun tuosta taustan sillalta ajoin yli, että mikä nosto-operaatio oli kyseessä. | ||||
|
|
07.03.2022 10:40 | Mikko Herpman | ||
| Mikähän tuli teliin, lovet vaiko jotain isompaa, laakerihuolia kenties? | ||||
|
07.03.2022 10:24 | Simo Virtanen | ||
| Alkaa olemaan kadonnutta kansanperinnettä nämä istuimet! Ja on tullut kymmeniä tuhansia kilometrejä tuollaisilla istuttua. | ||||
|
|
07.03.2022 10:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin ja nykyisin junien on hiljennettävä vauhtia laitturipolkujen kohdalla 80 km/ h nopeuteen mikä hidastaa jo matkaa jos niitä on reitillä useita. Ennenhän junat saivat ohittaa asemia jossa oli laituripolkuja täydellä vauhdilla. Ymmärrän kanssa että kun siirryttiin korkeampiin laitureihin niin laituripoluista tuli "loukkuja" jonne esim pienet lapset saattoi jäädä katveeseen koska laituri esti näkyvyyden. Jos niihin olisi laitettu puomeja niin sen suurempi vaara jäädä loukkuuun esim polkupyörän kanssa jne. Ihmisten liikkumistottumukset ovat niin erilaiset kuin 70-luvulla. | ||||
|
07.03.2022 10:01 | Timo Salo | ||
| Joonas oikeaan aikaan oikeassa paikassa... Millä veturi tuettiin asennuksen ajaksi, taakan alla tuskin kukaan mitään tekee ilman tuentaa, onko noi harmaat möykyt osa nosturia, vai juurikin ne tuet...??? | ||||
|
|
07.03.2022 09:51 | Joonas Pio | ||
| Tässä kuva ko. veturista nostureiden armoilla: https://vaunut.org/kuva/153615. Ja kyseessä oli tosiaan 2-pään telinvaihto. | ||||
|
|
07.03.2022 09:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Piko oli DDR:n aikaan siis brändi jolla myytiin useiden eri tehtaiden valmistamia pienoisrautatietarvikkeita. Tuotanto oli suunnattu sekä itä että länsimarkkinoille. Vetureiden laadussa oli hieman parantamisen varaa mutta vaunut olivat ihan OK. Firmahan on yhä olemassa ja on ilmeisesti kolmanneksi suurin valmistaja Saksassa. |
||||
|
07.03.2022 08:50 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno kuva Vuohijärveltä. Rakennukset ovat hyvässä kunnossa eikä ole rikkaruohoja raiteiden välissä. Ovatkohan vaunut käyneet tai menossa Kalson tehtaalle? | ||||
|
|
07.03.2022 08:42 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvan https://www.vaunut.org/kuva/21808 kommenteissa "joutui koneapulainen ulkoistumaan säätelemään verhon korkeutta", joten siitä asian voinee päätellä. | ||||
|
|
07.03.2022 08:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maininta Hruskasta löytyi aikoinaan DDR:läisesta alan kirjasta. Kirjan sisällöstä sen verran, että se oli laadittu tietosanakirjamaisesti. | ||||
|
|
07.03.2022 07:13 | Jari Kuusinen | ||
| Eilen piti olla rullikka(?)veturijuna liikenteessä Turusta ensin Ervelään ja sieltä vielä Karjaalle, mutta nämä peruttiin. Onkohan tänään siten vastaavanlainen operaatio Turussa jollekin veturille? Vink-vink... (vai onkohan se on ollut) | ||||
|
|
07.03.2022 04:51 | Kari Haapakangas | ||
| Eipä ihmiset osaa enää noita laituripolkuja, vaikka niissä varolaite olisikin. Täällä oli paikallislehdessä mielipidekirjoitus vaaratilanteesta Vihannin asemalla, kun kakkosraiteella junasta poistuneet joutuivat vauhdikkaan pendon yllättämäksi ykkösraiteen laituripolulla, vaikka siinä varolaitteet onkin. | ||||
|
|
06.03.2022 23:52 | Rasmus Viirre | ||
| Jopas jotain. Onko Suomeen tuotu laivoissa myös varaosina kokonaisia telejä Sr3-vetureille? Mutta samalla 3309 vietiin Saksaan asti korjaukseen yhden hajonneen tuulilasin ja lommon saaneen keulan takia pari vuotta sitten.. | ||||
|
|
06.03.2022 23:42 | Tauno Hermola | ||
| Tuossa kai sanotaan, että VEB Modellbahnwagen Dresden (aikaisemmin Schicht) oli valmistaja, jonka tuotteiden jakelusta Piko huolehti: "Piko übernahm nun auch den Vertrieb der Produkte des VEB Modellbahnzubehör Glashütte, des VEB Modellbahn Oybin (ab 1990 Sachsenmodelle) und des VEB Modellbahnwagen Dresden (vormals Schicht), die Modelleisenbahnwagen und Zubehör in der Nenngröße H0 herstellten." https://de.wikipedia.org/wiki/Piko Hruskasta en nähnyt mainintaa. |
||||
|
|
06.03.2022 23:35 | Harri Pesonen | ||
| Jäähdyttäjän kaihdinta ei saanut ohjaamosta vaijerilla säädettyä ylös alas tarpeen mukaan ?? | ||||
|
06.03.2022 23:25 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tuo ei ole se perinteinen neukkuteli vaan kokonaan uusi malli joita alkoi ilmestymään muutamia vuosia sitten. Epäilemättä malli jenkeistä mutta kokoonpano lie Venäjällä. | ||||
|
06.03.2022 22:57 | |||
| vehje murenee kasaan törmäyksessä ihan sama mitä materiaalia käytetään siinä | ||||
|
|
06.03.2022 22:55 | |||
| onhan tuo laituripolku paljon nopeampi ja kätevämpi tapa päästä laiturilta toiselle, kannattaisi vaan pistää hyvät varolaitteet niihin | ||||
|
|
06.03.2022 22:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niitinlaskija täällä, hei! Ek 975 kuului vanhempaan, vv. 1925 - 1927 valmistussarjaan, niin eikö siinä kuuluisi olla katon torpedoventtiilit kahdessa rivissä? Sodanjälkeisessä Ek-sarjassa juuri oli neljä torpedoventtiiliä katolla, siis numerosta 1017 alkaen. No, jos omistaja itse on tyytyväinen, niin olkoon minun puolestani. |
||||
|
|
06.03.2022 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Johnin rata ja mallit ovat kyllä upeita! Onko tämä Kalliojärven asemalta? | ||||
|
06.03.2022 22:40 | Hannu Peltola | ||
| Näistä näkee harvemmin kuvia, ehkä E16 oli liian väritön paikallinen työhevonen. Veturisarja vietti koko aktiiviuransa Baijerissa ja valtaosa työtehtävistä sujui hitaammissa henkilöjunissa. Minulle oli yllätys, että näitä oli käytössä aina vuoteen 1980. | ||||
|
|
06.03.2022 22:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä rooli Pikon "sisällä" oli pienoisrautatiemerkeillä "Schicht" (kiitelty laatusanalla Schlecht = huono) ja Hruska? Nämä kaikki olivat vanhasta iloisesta Daa-Daa-Räästä. Rokal oli muinainen TT-mittakaavan pienoisrautatie, onko se sukua Berliner TT-Bahnen - radalle? |
||||
|
|
06.03.2022 22:22 | Mikko Ketolainen | ||
| Olisi siellä vielä kolme tavaravaunua, jotka sain aikoinaan luokkakaverilta, yksi avovaunu, yksi säiliövaunu, jossa lukee Shell ja yksi umpinainen vaunu, ei tullut katsottua niiden valmistajaa. Sitten olisi vielä ne Amerikkalaiset tavaravaunut, umpinainen, säiliö ja puutavaravaunu, jälkimmäisestä ovat tolpat kadonneet, kyydissä olleet kolme tukkia saattavat olla tallessa. Jomman kumman umpinaisen tai säiliövaunun toisesta telistä oli kadonnut mystisesti toinen pyörä, saattaa olla jossain kiskojen seassa. | ||||
|
06.03.2022 22:15 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Muugasta on. Otettu M/S Finbo Cargolta | ||||
|
|
06.03.2022 22:12 | Leevi Heino | ||
| https://goo.gl/maps/P5fzpHWi4oiL2k9W6 Tuosta tarkalleen ottaen. | ||||
|
06.03.2022 22:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä lienee siis ollut 2301 tai jokin 5-alkuinen muunnos siitä myöhemmällä kulkuajalla. | ||||
|
|
06.03.2022 22:08 | Oula Ahlholm | ||
| Vaiko Finbo Cargo? | ||||