Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	03.01.2022 01:55	Eljas Pölhö
		218.8 numerointi liittyy enemmän omistajaan kuin muutoksiin. Scharfenberg on kai vain osassa. Kymmenen vuotta sitten 218 oli jaettuna seuraavien DB:n osien kesken: DB Regio, DB AutoZug, DB Fernverkehr, Deutsche Bahn Gleisbau ja DB Services. Näistä vain DB Fernverkehr oli erotettu eri numerosarjaan. Vuoteen 2017 mennessä DB AG oli myynyt 29 veturia konsernin ulkopuolelle yksityisrautateille, kunnossapitofirmoille ja veturivuokraamoille. Näistä viisi oli myyty ulkomaille eli Sveitsiin HEROS Helvetic Rolling Stock GmbH:lle.
	03.01.2022 01:07	Uwe Geuder
		> Kirjatun matkatavaran kuljetuksiin tätä kai lienee käytetty. Ehkä joskus, mutta ei kai enää vuonna 2005? Milloinhan tuo palvelu on lopetettu? Tuossa https://vaunut.org/kuva/24771 yksi käyttötarkoitus.
	03.01.2022 00:57	Uwe Geuder
		Tuosta tulee kyllä pieni matikkapulma: Jos veturisarjassa on n kappaletta ja näkee niistä satunnaisesti 2, mikä on todennäköisyys, että niiden numerot olisivat peräkkäin? Piti miettiä vähän. Lukioaikana laskin semmoisia ihan huvin vuoksi, mutta 40 vuoden aikana taidot ovat ruostuneet. Vastaus on 2 / n, jos en ole laskenut väärin. Siis jos 218.8 alisarja koostuisi 15 kpl:sta, todennäköisyys olisi 13%, jos 20 kpl:sta sitten 10%. Jos hylkäyksistä syntyy aukoja, todennäköisyys laskee. Mutta helpompi kuin voittaa Lotossa joka tapauksessa.
	02.01.2022 23:59	Uwe Geuder
		Niin sanookin. Mutta kuvat näyttävät, että 800-sarjalaisia käytetään myös ihan tavallisissa vetotehtävissä. Onko se sitten näin, että tuo muutostyö on vain valmistelevaa, mutta veturi kelpaa edelleen tavallisiinkin tehtäviin? Scharfenberg-kytkimen saa nopeasti pois ja takaisin? En tiedä. En tiedä mitä pitää muuttaa kytkimen lisäksi. Jarruihin liittyvää? Sähköt? Jonkinlainen dataväylä, jota ei 1970-luvun veturista muuten löydy?
	02.01.2022 23:41	Robert Sand
		Kun Tohtorilla ajaa.
	02.01.2022 23:36	Aleksanteri Skyttä
		Bongasin sinut vaunun 5 yläkerrasta, nostin kättä muttei videollakaan näkynyt. :D
	02.01.2022 22:33	Jimi Lappalainen
		Ei ole riemulla rajaa? :)
	02.01.2022 22:30	Oula Ahlholm
		Kiitän, Jimi!
	02.01.2022 22:14	Jimi Lappalainen
		Ei ollenkaan? No jo on! Tämä lienee myöhemmin ollut tunnukseltaan Zacens tms.
	02.01.2022 22:12	Jimi Lappalainen
		Milloin 2343 ajoi viimeisen normaalikäytön aikaisen ajon? Oliko tulo Haapamäelle VR:n operoima siirtoajo? Miten omistajanvaihdos käytännössä tapahtui?
	02.01.2022 21:52	Jimi Lappalainen
		Hieno kuva!
	02.01.2022 21:45	Petri Nummijoki
		Keskustelupuolella aihetta juuri sivuttiin hieman: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13403.msg103210. Mäkilähtökokeissa tällä saatiin liikkeelle 120-akselinen 1114 tonnia painava juna 12,5 ‰ nousuista mikä luultavasti oli lähellä veturin maksimia, koska vaihteistoöljyn lämpötila kohosi 107-117 asteeseen ja Vilppulan mäessä ensimmäinen lähtöyritys epäonnistui. Keli oli kokeissa kuiva ja ilman lämpötila +10 astetta. Hr12-veturilla vastaavat kokeet tehtiin 118-akselisella 1294 tonnia painavalla junalla, josta määrästä 42 akselia oli SNTL:n vaunuja. Tällä perusteella KDh1 ei luultavasti ollut veto-ominaisuuksiltaan Hr12-veturin veroinen. Sen sijaan vauhtiin päästyään KDh1 pärjäsi yhtäläisesti Hr12-veturiin nähden vajaan 1300 tonnin junalla mutta ei siis ollut suorituskykyisempikään. Muita Hr12-veturin etuja voisivat olla yksimoottorisuus, moottorin varaosien yhdenmukaisuus Vr11-, Vv15- ja Vv16-sarjojen kanssa sekä matkustajavaunujen höyrylämmitysmahdollisuus, joka vuoden 1959 näkökulmasta oli veturin käyttökelpoisuuden kannalta ilmeisen tärkeä. KDh1:llä oli puolestaan huomattavasti pienempi akselipaino Hr12-veturiin verrattuna, joskin vain 3-akselisia telejä käytettäessä. Toisaalta Hr12-vetureita oli KDh1:n koeajojen aikaan valmiina, tilauksessa tai tilausvaiheessa yhteensä 32 kpl, joten KDh1 ei 1959 oikeastaan edes ollut Hr12-veturin vaihtoehto vaan paremminkin vaihtoehto ajatellen tulevia Hr13/Dr13- ja Sv12/Dv12-vetureiden tilauksia. Olisiko KDh1 sitten ollut parempi valinta kuin Dr13 tai Dv12-pari? Ei varmasti ainakaan suorituskyvyn kannalta.
	02.01.2022 21:11
		Ennen vaunut tehtiin pitempää käyttöä varten jos vertaa vaikka nykyisiin.
	02.01.2022 20:46	Ilmari Tommola
		Ahaa, ilmeisesti sähköjunaliikenteen aloittamisessa on jotain pulmia. Loppuvuodestahan sen liikenteen piti alkaa, mutta eihän se haittaa, että sain vielä tuonkin radan Dv12-liikennettä kuvattua :D
	02.01.2022 20:42	Ilmari Tommola
		Kiitos kehuista! :)
	02.01.2022 19:53	Erkki Nuutio
		Oliko valuuttongelmien lisäksi ns. yleisiä syitä (kuten Länsi-Saksan imperialistien kiihtynyt sodanlietsonta)? Oliko MAKilla suomalaisedustaja ja mahdollisesti tarjoutuvan lisenssivalmistuksen suorittaja? Kotimaisesta kilpailusta sivuutettu SAT halusi Henschel-veturien lisenssivalmistajaksi Karjaan tehtaallaan.
	02.01.2022 19:39	Erkki Nuutio
		Jarmolle kiitos tiedoista. Merkintä VR - Suomi tuli 1925 vaiheilla. Ennen sitä oli äskeisen valokuvan perusteella ainakin osassa vaunuja merkintä VR - SJ, eli karsittu SVR-FSJ. Mutta milloin se tuli, eli milloin karsinta tehtiin? Kesä 1920 ja jopa vuosi 1919 tuntuisi liian myöhäiseltä ? Voiko mainittuja rinnakkaiskortteja saada tänne tai viitettä niihin?
	02.01.2022 18:17	Jarmo Pyytövaara
		Kuva on Porin vanhalta asemalta. Asemarakennus on oikealla piilossa, viimeisten vaunujen kohdalla, taustalla näkyy poikittainen makasiini. Vanhan asema-alueen kuviin, tämä sopii, just eikä melkein. Tapahtumasta asemalla on ainakin, kaksi valokuvakorttia. Toisessa kortissa näkyy, ensimmäisen vaunun kyltissä: Pori – Helsinki. Vuoden 1919 turistissa: Postivaunullinen juna on H 222 lähtö Porista klo ap. 9,20 – Tpe 2,02 ja Helsinkiin saavuttiin illalla 9,05. Postitetussa kortissa on leima:11.8.1920 ja siinä huokutellaan Klaaraa: ”Mikkelin suurenmoisiin juhliin, jonne väkeä tulee paljon ja joka suunnalta”. Kortissa on myös kirjaimet: S.V.L. Olisiko kyseessä ollut. jokin musiikki juhla?
	02.01.2022 18:15	Jarmo Pyytövaara
		Hieman on maisema muuttunut, kuvattu Hippoksentien ylikäytävältä: https://vaunut.org/kuva/54008?u=1499&paik=Kupittaa
	02.01.2022 17:22	Kimmo T. Lumirae
		On edelleen mielestäni pieni mysteeri, miksi tämä ei pärjännyt "vetureiden maaottelussa", jota termiä tuolloin käytettiin. Teho 2000 hv, nopeus riittävä, akselipaino kuusiakselisena reilu 15 tonnia ja vetovoima ehkä 240 kN luokkaa. Kielteisenä puolena mainittiin suuri polttoaineen kulutus, ja nimenomaan vertailussa ja erityisesti Nohabia kohtaan väite tuntuu suorastaan uskomattomalta: Nohabin EMD-567 on tunnetusti perso naftalle ja MaK:in keskinopea nelitahtinen moottori todennäköisesti oli huomattavan taloudellinen, olkoonkin että Voithin vaihteisto vie tehosta omansa. Jos kyse oli lisenssivalmistuksen ongelmista, olisi sitten edes sanottu se suoraan. Mutta jos muuten veturi oli tehokas ja pidetty peli, niin mikä siinä sitten oli ongelmana?
	02.01.2022 16:54	Tapio Arvola
		Kuvassa kiinnittyy huomio, ettei kellään ole ainakaan näkyvissä matkatavaroita. Suoraan junan takana on jokin rakennus. Raide ei voi jatkua suoraan siihen suuntaan. Onko kyseessä kaarre vai päättyvä raide? Päättyvä raide/raiteisto rajaisi mahdollisia paikkoja. Viimeisenä näkyvässä vaunussa näyttää olevan loppuopastelevyt. Heinikko laiturin vieressä on pitkää. Silloin ei oletettavasti olla minkään asemarakennuksen kohdalla. Puulaiturikin viittaisi, ettei juna ole aseman edessä olevalla raiteella, ainakaan asemarakennusta lähellä.
	02.01.2022 16:46	Eljas Pölhö
		Wikin artikkeli sanoo 15 muutettu 218.8 sarjaan. Konrad Koschinskin 218-kirja taas listaa 19 muutettua veturia numeroille: 218 810/812/813/820-825/830-839, joista neljä oli hylätty 2017 puoliväliin mennessä. Alasarjan 218.8 tittelinä kirjassa on Schlepploks für DB Fernverkehr. [Eisenbahn Journal Extra 2-2017: Konrad Koschinski: Baureihe 218]
	02.01.2022 16:42	Uwe Geuder
		Katsoin huonosti, kyllä ne sieltä löytyy Wikipediasta löytyvät. Niiden alkuperäiset numerot olivat 218 233-5 ja 218 237-6, valmistusnumerot 19600 ja 19604. Niistä löytyy paljon kuvia. Joskus ICE-hinauskytkimella tai hätäapujunalla ja joskus taas ihan normaalisti linjaliikenteessä. En tiedä, kuinka nopeasti kytkimen saa vaihdettu. Ehkä se onkin vain pieni toimenpide. https://www.bahnbilder.de/name/galerie/kategorie/suchen/suchbegriff/218+824-1.html https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dieselloks-92-80~br-1-218-db-v-164/1190858/218-824-umbau-aus-218-233.html https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dieselloks-92-80~br-1-218-lokportraits/192689/218-824-1-in-doppeltraktion-mit-218.html https://rail.pictures/picture/35850 https://www.bahnbilder.de/name/galerie/kategorie/suchen/suchbegriff/218+825-8.html https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dieselloks-92-80~br-1-218-lokportraits/432544/die-218-825-8-und-die-218.html https://www.revisionsdaten.de/tfzdatenbank/tfz_detail.php?sa&id=27218&fahrzeugsuche=218+233-5&art=1&such_start=0 https://www.revisionsdaten.de/tfzdatenbank/tfz_detail.php?sa&id=-758775426&fahrzeugsuche=218+237-6&art=1&such_start=0 Tuossakin hieo kuva ennen numeronvaihtoa: https://rail.pictures/picture/12031
	02.01.2022 16:37	Pasi Seppälä
		Komean kelin hienoja talvisia kuvia. Nätisti on kuuraa puissa ja maassa ja matalalta paistava aurinkokin valaisee junan juuri sopivasti.
	02.01.2022 16:27	Pasi Utriainen
		Voisiko olla rautatieläisten virkistysmatka tms. kyseessä, kun lähes kaikilla on nuo laput rinnoissa. Etualan herraksi veikkaan tulevaa ylijohtajaa Vilhelm Janssonia, aikanaan kova yhdistys-/toimikuntamies Wikipedian mukaan.
	02.01.2022 16:17	Juha-Pekka Marttila
		Okei! No vähän ihmettelin, kun seiska Kemissä auroineen. Sehän tarkoittaa sitä, että linjoja ja ratapihoja toivon mukaan aletaan hoitaa useammin ja paremmin, Destian sijaan, joka kävi lumisessa pohjoisessa muutaman kerran koko talven aikana. Palataan takaisin entisten rata-alueiden aikaan;)
	02.01.2022 16:02	Pietu Tuovinen
		NRC:n konehan se. Kunnossapitoalue 12:n (Lappi) kunnossapito vaihtui Destialta NRC:lle loka- marraskuun vaihteessa.
	02.01.2022 15:39	Juha-Pekka Marttila
		Tämäpä mielenkiintoinen kuva. NRC:kö seiskalla hoitaa aurauksia täällä pohjoisessa nykyään? Kun ei Destian kalustoa paikalla? Eikö 205 ole NRC:n?
	02.01.2022 15:32	Jyrki Längman
		Onko kenelläkään hajua että mitä kalustoa kuvassa on ?
	02.01.2022 15:31	Esa J. Rintamäki
		Sen perusteella, mitä joskus aikoinaan luin Ilmar Talven kirjasta "Radoilta ja ratojen varsilta", olen siinä käsityksessä, että eräänä tekijänä oli ollut tavattoman vilkas liikenne. Tilannetta voisi kuvata sitenkin, että silloin tällöin Pietarin lähiliikenteessä pantiin kulkuun ylimääräinen juna, joka kulki ilman aikataulua, sen mukaan miten semaforin siivet nousivat. Sanoivat tällaista junaa "trampiksi". Tähän vetoaminen ei kuitenkaan selitä sitä, miksi sitten Simolassa, Tienhaarassa, Säiniöllä, Galitzinassa, Perkjärvellä, Ollilassa, Raivolassa, Oserkissa ja Udelnajassa oli normaalit matalat laiturit. Lieneekö arkkitehdeillä se innovoiminen vaikuttanut asiaan?
	02.01.2022 15:18	Oula Ahlholm
		Kiitos Aku ja Juha-Pekka.
	02.01.2022 14:57	Juha-Pekka Marttila
		'Valakkoexpertti' Oulalta jälleen todella hieno kuva, taivassävyineen!
	02.01.2022 14:27	Roope Prusila
		Tämä 262 tuli kuvattua videolle täällä Pirkanmaalla, Karhejärven liikennepaikalla. Komeasti veti Sr2:n virroitin valokaarta ja fiilis oli jotain aivan omaa luokkaansa.
	02.01.2022 14:24	Kari Haapakangas
		Lapsia näyttää olevan kuvassa kolme, kaikki tyttöjä. Melkein pitäisin herrasmiehen oikealla puolella olevaa paikallisena "kuvaan livahtaneena", koskapa avojalakasuus ei ole vallan suosittu matkustusmuoto. Nuorisoahan kuvassa kyllä on, ja milteipä pelkästään naisoletettuja. Onpa kahdella jopa ylioppilaslakki päässä!
	02.01.2022 14:23	Reijo Salminen
		Mitähän ne on menneet hätäilemään tuon BE 01809 hylkäämisen kanssa, vasta 108 vuotta palvellut ja sitten hylätty...
	02.01.2022 14:19	Esa J. Rintamäki
		BE 01809:n peruvaunu on valmistunut vuonna 1870. Hylättiin 1988. BG 04578 oli entinen jalgratas-vaunu Gep 30'919 vuodelta 1945. BG:ksi se oli muutettu 1950-luvun lopun tienoilla. Hylätty 1973. Huomatkaa kotiasemamerkintä, joka on perinteistä mallia ja jonka käytöstä luovuttiin joulukuussa 1958. XEi 022033, vuodelta 1968 (?), oli entinen Ei 22097 (alkuperäinen numero vuoteen 1931 asti: 2950) vuodelta 1925. Se siis oli muinainen satapaikkainen.
	02.01.2022 14:17	Petri Nummijoki
		Suomen ajomäärästä on tipahtanut 1 edestä pois. Pitäisi olla 160000 km ja vähän ylikin. Ajomäärä oli käyttökuukautta kohden pienempi kuin Nohabilla tai Hr12-vetureilla silloin, kun niitä oli vasta muutama mutta toisaalta KDh1 ajoikin etupäässä tavarajunia. Siihen nähden ajosuorite oli hyvä, joten tästä päätellen veturi ei kärsinyt VR:n käytössä vakavista ongelmista.
	02.01.2022 14:14	Petri Soronen
		Onko ollut joku syynsä miksi nimenomaan Pietarin radalla on ollut näin?
	02.01.2022 14:07	Esa J. Rintamäki
		Katsoin asiakseni hiukan tutkiskella, ja tässä: Korkeita matkustajalaitureita oli Lahden vanhalla, Vesijärven, Kaipiaisten ja Viipurin asemilla, Terijoen vanhalla asemalla. Walkeasaaressa, Levaschovon vanhalla, Lanskajassa ja myös Pietarissa, Suomen asemalla saapuvien junien puolella. Muitakin taisi olla, mutta siitä myöhemmin, jos on tarvis.
	02.01.2022 13:50	Petri Sallinen
		Päätyseinän "ikkunasta" on keskusteltu aikaisemminkin. Näiden keskustelujen jälkeen olen saanut käsiini avosiltaisen makuuvaunun piirustuksen osapiirustuksineen. Piirustuksissa on kuvattu kyseinen yksityiskohta. Lasin ulkopinta on kupera ja ruudun kohdalla katolla on kaasulampun ilmanottoventtiili ja kaasuvalaisin, joka asettuu pyöreän ruudun kohdalle. Piirustuksessa kyseisen ilmiö on otsikoitu "Mellanväggslampa". Aikaisemmin olen törmännyt vain tekstikuvaukseen, jonka mukaan "päädyn ikkunat antavat valoa käymäsillalle".
	02.01.2022 13:43	Aku Lehtola
		Komeat sävyt taivaalla.
	02.01.2022 13:33	Kimmo Huhta
		Milloin Pyhäkummun vaunukuormakuljetukset (rikkihappoja, kalkkia ym. tarveaineita rikastamolle) siirtyivät rautatieltä autoille?
	02.01.2022 13:12	Erkki Nuutio
		Jos kuvan väki on oopperareissulla ovat vuodet 1912-1914 mahdollisia. Etsiskelin vuotta 1912 Uudesta Suomettaresta. Muutaman edeltäneen Matkailijatoimisto Finlandian epätäsmällisen ilmoituksen lisäksi selostusta juhlista oli 8. ja 9.7.1912. Mainittiin mm että Rautatiehallitus oli asettanut erityisen aamujunan Elisenvaarasta Savonlinnaan juhlien ajaksi (kai 1.-8.7.1912). Aino Acktea ei varmaan oheisessa kuvassa ole, tuskin näyttelijöitäkään. Ackté johti harjoituksia jo viikkoa ennen juhlia. Vuosien 1913 ja 1914 rautatiekulkujen järjestelyt olivat luultavasti laajemmat kuin vuonna 1912, mutta en ole niitä kaivellut.
	02.01.2022 12:10	Rainer Silfverberg
		Onko se todella ikkuna, minö luulin lampun kuvuksi? Savonlinnan opperajuhlat natsaisi jos määränpääkilvessä lukee Savonlinna Nyslott (tai toiseen suuntaan Helsinki..) Siihen aikaan junat kulkivat ilmeisesti Viipurin kautta joten väliasemia on useita. Tuo herrasväki on voinut olla maaherra Relander Signe puolisoineen ja lapset "rekvisiittaa". Aino Ackté ei näyttäisi olevan kuvassa. Jos olisi ollut Schaumanin uudelleenhautaus olisi herroila ollut silinterihatut tai vaihtoehtoisesti ylioppilaslakit.
	02.01.2022 12:05	Pauli Ruonala
		Alan lehdessä kirjoitettiin taas tästä veturista, jonka alkuvaiheen käytöstä kerrottiin seuraavaa. 2000.001-prototyyppi valmistui 1954 ja DB kokeili sitä Hampurin ja Frankfurt am Mainin varikolla. Aluksi 2000.001 veti henkilö- ja postijunia Hampurista suuntaan Westerland, Lyypekki, Hannover, Kassel. Hyvinä puolina DB piti hiljaista ja tärinätöntä kulkua, hyvää näkyvyyttä ohjaamosta ja koneiston hyvää käsiksipäästävyyttä. NSB halusi kevyemmin kiskotetuille radoille, joille Di3, dieselsähköinen NOHAB, oli liian raskas, kevyemmän dieselveturin. NSB vuokrasi 2000.001-prototyypin 1956 ja antoi sille numeron 40.01. Norjaa varten MaK vaihtoi siihen 3-akseliset telit, joita koeajettiin Münchenin ympäristössä lokakuussa 1956. Samalla voimansiirtoon vaihdettiin uudenmallisia hammasrattaita, jotka oli karkaistu silloin uudella liekkikarkaisumenetelmällä. Veturi matkasi Norjaan 27.-28.11.1956. Yöpyminen oli Kööpenhaminassa, missä sitä esiteltiin DSB:lle ajamalla sillä juna Slagelseen (93 km) ja takaisin. Sitten veturi jatkoi Osloon, jonne saavuttiin klo 21:30. Norjassa veturia käytettiin henkilö- ja tavarajunissa Bergenin radalla Oslo-Voss-välillä. Veturilla ei ajettu Bergeniin asti siksi että väli Bergen-Voss oli jo sähköistetty ja Vossissa oli veturinvaihto. Kun Norjassa oli ajettu 6500 km uusista hammasrattaista katkesi hampaita. Paluu monta kuukautta kestäneestä tehdaskorjauksesta tapahtui 5.7.1957 ja ajalla 9.7.-24.10. ajettiin noin 80 päivänä Oslo-Voss matkustajajunapari 601/606, lisäksi muutama junapari Oslo-Gjøvik. 24.10.1957 hajosi taas yksi uudenmallinen hammasratas, johon ei edellisellä tehdaskäynnillä oltu koskettu. Korjaus kesti noin kolme kuukautta koska varaosia ei ollut varastossa. Veturi palasi jälleen Kielistä 30.1.1958. 15.2.1958 sillä ajettiin tavarajunaa Oslo-Voss kun Myrdalin asemalla vaihdetta ylitettäessä pyörä murtui akselin kohdalta. Seuraavana päivänä pyörä korjattiin hitsaamalla ratapihalla 18 asteen pakkasessa niin että veturi voitiin siirtää Myrdalin veturitalliin ja viimeistellä korjaus siellä. 17.2. veturi ajoi hitaasti takaisin Osloon, missä useista pyöristä löytyi halkeamia. Syyksi esitettiin veturiin kiinnitetty 500 kg painava lumiaura, joka työnsi veturin etupäätä sivulle, ja radan rakenne: ratapenger on hiekkaa, joka jäätyy talvella ja estää raidetta joustamasta sivusuunnassa. Maan lehdissä kirjoitettiin tapauksesta paljon, negatiivisesti. MaK pyysi NSB:tä jatkamaan koeajoja pyörävoimien mittaamiseksi. Veturilla ajettiin tavarajunapari Oslo-Voss 5.-6.3. Oslossa tarkastettiin pyörät uudelleen ja yhdestä löytyi halkeama. NSB purki vuokrasopimuksen välittömästi ja veturi palasi Kieliin. Sillä oli ajettu tässä vaiheessa 200 000 km. MaK:lle Norjan matka oli suuri imagohaitta. Kukaan ei ollut enää kiinnostunut 2000.001:stä, paitsi Valtionrautatiet. Suomen matkaa varten veturi maalattiin "taubenblau"-siniseksi. Ajettuaan Suomessa 60 000 km 2000.001 palasi takaisin Kieliin, se purettiin 1961 lopussa ja osat käytettiin muihin projekteihin. Lähde: Eisenbahn Kurier 1/2022 artikkeli Der Traum is aus! MaK-Prototyp 2000.001 in Skandinavien, kirj. Dr. Rolf Löttgers. Artikkelissa on pieniä epätarkkuuksia: Valtionrautateistä käytetään nimitystä "VR Suomi" ja Hr 12 mainitaan Di3:n tavoin GM-lisenssituotteeksi. Suomen matkaa varten veturi saa artikkelissa 2-akseliset telit, mutta niitä käytettiin vain matkalla Suomeen, Suomessa käytettiin 3-akselisia telejä.
	02.01.2022 11:50	Kurt Ristniemi
		Tarkastellaanpa vielä lähintä vaunua: Se on vuonna 1906 valmistunut Pasilan konepajan rakentama 11-ikkunainen peltivuorattu III lk päivävaunu, silloisen merkintätavan mukaan Eo. Littera Ei tuli käyttöön tiettävästi vasta vuonna 1921. Vaunussa on siis vuoden 1907 numeroinnin aikainen numero ja vuonna 1907 annetun määräyksen mukainen punainen 'tupakoitsijoille'-kilpi. Yhtenä lisäajoituskeinona saattaa toimia alas asennettu kookas määränpääkilpi. En itse tiedä, milloin nämä kilvet tulivat käyttöön. Tämän ajanjakson boggievaunujen mielenkiintoinen yksityiskohta on vaunun päädyn klosetin tms. osaston kaasulampun kohdalla oleva päätyseinän pyöreä ikkuna.
	02.01.2022 10:54	Jussi Pajunen
		Komea kuva veturikolmikosta. Tykkään :)
	02.01.2022 10:51	Erkki Nuutio
		Todella edustava ensivaikutelma Iisalmeen saavuttaessa!
	02.01.2022 10:47	Erkki Nuutio
		Arvelen että (tilaus)juna liittyy Savonlinnan oopperajuhliin, jotka opperalaulaja Aino Ackté sai aikaan kesinä 1912-1914. Varsin säätyläisoloisen väen rouvasvoittoisuus ja oopperavieraiksi kelpoinen asustus puoltaa tätä. Kyseiset juhlat olivat näiden kesien päätapahtuma Suomessa. Esiintyjät ja yleisö tuli harvoja paikallisia lukuunottamatta laivoilla sekä junalla - valtaosin Helsingin suunnalta. Junien makuuvaunut varmasti olivat tarpeellinen lisäys Savonlinnan majoitustiloihin. Oli loma-aika ja vaunujakin riitti tähän tarkoitukseen, etenkin kun maan vaikutusvaltaisimmat tahot olivat tukena. Osa kuvan pikkutytöistä saattoi esiintyä rekvisiittana oopperalavalla. Suurin osa vierailijoista näki Savon- ja Olavinlinnan ensimmäistä kertaa. Rautatie Savonlinnaan oli valmistunut vasta muutamaa vuotta aikaisemmin. Kuvauspaikka voi olla Savonlinnan ohella asema matkan alussa (Helsinki?) tai varrella. Kuvan vaunuista osa taidettiin menettää vuonna 1914, kun Venäjän armeija vei niitä ja menetti Saksan armeijalle Puolan suunnalla.
	02.01.2022 08:46	Kurt Ristniemi
		Tapion esiinnostama vaunu on kuin onkin läpikulkutavaravaunu. Rautatiehallituksen kirjaston listassa on nimittäin kuvattu vuoden 1912 jälkeinen tilanne, jolloin vaunu oli läpikulkutavaravaunu. Vaunu oli vuonna 1887 saanut numeron 3857 ja vuonna 1912 numeron 30401, jotka molemmat ovat ensimmäisen Helsingin konepajan rakentaman Gf-vaunun numerot. Tämän vaunun alkuperäinen Gf-numero oli 9627. Aiemmin totesin, että vuoden 1906 vaunuluettelosta näkyy puuttuvan tämän Helsngin konepajan rakentaman Gf 9627:n tiedot, vaikka vaunuille 6928-6930 löytyy menneisyys vuonna 1886 Helsingin konepajalla rakennettuina vaunuina. Vuosi 1886 on sama, jolloin Helsingin konepajan 4 Gf-vaunua ilmestyivät vaunuluetteloihin ja Gf-vaunujen lukumäärä kasvoi kuudesta kymmeneen. Nähtävästi Gf 9627 (3857, 30401) uudelleenrakennettiin Helsingin konepajan vuonna 1863 Helsingin-Hämeenlinnan rautatielle rakentamasta vaunusta. Se olisi siis Helsingin konepajan Gf-vaunuista ainoa, joka oli uudellenrakennettu vanhasta. Mutta olisivatko sen mitat silloin samat kuin kolmen muun uuden, suuremman Ga-tyyppisen Gf-vaunun? Siis lyhyesti: Helsingin konepajan ensimmäinen Gf-vaunu 9627 (3857, 30401) nähtävästi uudelleenrakennettiin vuonna 1886 vanhasta, vuonna 1863 Helsinki-Hämeenlinna -rautatielle rakennetusta (toistaiseksi tunnistamattomasta) vaunusta.
	02.01.2022 01:22	Jouni Halinen
		Tässä Wikin jutussa on kuva Schaumanin uudelleen hautaamisesta Porvoossa toukokuussa 1906. Kuvassa on hyvin saman oloinen rouvapari, ennen kaikkea kummassakin kuvassa rouvilla on hatuissa (ilmeisesti?) musta surunauha, se varmaan liittää tämän kuvan (ainakin?) hautajaistapahtumaan. Vaatteetkin ovat saman kaavan mukaan, miehillä tummat ja naisilla valkoiset. https://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman#/media/Tiedosto:Schaumanin_hautajaiset.jpg

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset