Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.12.2021 18:27 | Jouni Hytönen | ||
| Nuo Kiinan hard sleeperit olivat nimestään huolimatta ainakin vuonna 2005 oikein mukavia. Vielä kun varasi kaikkein ylimmät paikat (kolmesta kerroksesta), eivät edes ohikulkijat voineet häiritä unia. Kuudelta aamulla käynnistyvät jumppavideot ja niiden tahtiin pomppivat kanssamatkustajat hiukan häiritsivät unia. :D | ||||
|
06.12.2021 18:19 | Jouni Hytönen | ||
| Asema on kuitenkin maalattu sitten viime näkemän, se oli aikaisemmin synkeän ruskea. | ||||
|
06.12.2021 16:47 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Laitetaan paikaksi Kuopio, kunnes se. vääräksi todetaan. | ||||
|
06.12.2021 16:18 | Juhani Pirttilahti | ||
| Mukava nähdä kuvia Dr16-veturin vetämistä junista. | ||||
|
|
06.12.2021 10:29 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Lari! | ||||
|
|
06.12.2021 10:25 | Lari Åhman | ||
| Hieno on minunkin mielestäni. Tästä on Oulan hyvä jatkaa! | ||||
|
06.12.2021 00:05 | John Lindroth | ||
| Hieno Pekkakuva Jukalta! Ääniosasto oli myös paikalla ja totesi äänielämyksen kiitettäväksi! | ||||
|
06.12.2021 00:00 | Alex Chudoba | ||
| Myös vaunusarjan käyttöönottodokumentaatiota löytyy täältä: https://vaunut.org/kuva/87592 Vaunut olivat kaiketi keskenään muuten kutakuinkin samanlaisia, mutta 15307 ja 15309 oli vuonna 1959 lämpöeristetty bitumin kuljetusta varten. Lieneekö myös selvästi havaittava tilavuuksien ero seuraus siitä, että osassa vaunuja oli höyrylämmitysputkistoa tai muuta säiliön sisällä, ja osassa taas ei? Ilmeisesti sarjan käyttö Hankkijan toimesta jäi lopulta hyvin lyhyeksi. |
||||
|
05.12.2021 22:04 | Pasi Seppälä | ||
| Yhdyn kuvatekstiin täysin. Ja siitä erinomainen kuvakin, josta tunnelma on varsin hyvin aistittavissa. | ||||
|
|
05.12.2021 22:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta kuvaa voisi luulla 1960-70 luvun taitteessa otetuksi! | ||||
|
|
05.12.2021 21:38 | Petri Nummijoki | ||
| 60-luvulla "kansainvälinen" juna oli P9/10 ja useimpina kausina P9:n vaunut kulkivat Helsingistä Kouvolaan Imatran/Joensuun junaan P1 liitettyinä. Aikataulun mukaan junassa oli pehmeän ja kovan luokan makuuvaunuja Moskovaan ja lisäksi kesäaikana päivävaunuja Leningradiin. Mitä päivävaunut oikeasti olivat niin siitä minulla ei ole tietoa. Kuvista päätellen junassa oli tyypillisesti kaksi postivaunua (toimittivat varmaan myös matkatavaravaunun virkaa) ja matkustajavaunuja 1-4 kpl vuodesta ja vuodenajasta riippuen. Lähinnä olisi niin, että 3-4 matkustajavaunun kokoonpanoja esiintyi kesällä ja talvella saattoi 60-luvun alkuvuosina olla jopa vain 1 matkustajavaunu ja myöhemmin 2. Jos oli yksi matkustajavaunu niin sellaisen täytynee olla yhdistetty pehmeän ja kovan luokan makuuvaunu, jotta aikataulun lupaus täyttyisi. Pääsiäisenä tai muina ruuhkahetkinä saattoi tietysti olla lisävaunuja. Kai VR:n puumakuuvaunut täyttävät länsimaisen yöjunan kriteerin? Eikös niissä ollut sangen mukavakin istuin, jos alavuode oli käännetty päiväasentoon sohvaksi? |
||||
|
|
05.12.2021 21:29 | Tapio Keränen | ||
| Kuva Keskusosuusliike Hankkijan lämpöeristetystä Sha-vaunusta: https://vaunut.org/kuva/80017?tag0=11%7CSha%7C. | ||||
|
|
05.12.2021 21:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä en kyllä lainkaan osaa yhtyä tuohon Rainerin kantaan platskarta-vaunujen ''vankivaunumaisuudesta'' tai kyydin ''hikisyydestä''. Hyvin niillä kulkee. Sängyt ovat vähän lyhyet, mutta muuta vikaa ei oikein ole. (Ja ne pitkittäissängyt on vielä lyhyempiä ja liian kapeita ja yläsängyt vieläpä vinossa. Mutta ei niitä ole yleensä mikään pakko buukata.) | ||||
|
|
05.12.2021 21:21 | Eemil Liukkonen | ||
| Komea on kuva! 1009 näyttää todella urhokkaalta. | ||||
|
|
05.12.2021 20:49 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Jukka! | ||||
|
05.12.2021 20:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrankin juna, joka ei ole yksitoikkoinen kokojuna ja sekin menossa polttoleikkaajien pideltäväksi! | ||||
|
|
05.12.2021 20:32 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Hyvin onnistunut onkin! | ||||
|
|
05.12.2021 20:15 | Panu Breilin | ||
| Jonkinlaisille "kovan luokan" makuuvaunuille olisi kyllä Suomessakin käyttöä. Nykyisin kun vaihtoehtoina on vain joko kokonaisen "pehmeän luokan" makuuhytin varaaminen tai sitten epämukavat päivä-ic-vaunun penkit joilla on vaikea nukkua. | ||||
|
|
05.12.2021 19:03 | Jan Jahkola | ||
| Kiva että sait kuvattua tuonkin junan. Nytten nuo romu?vaunut on näköjään siis lähteneet, olenkin kuvannut niitä letkoja satunnaisesti muistaakseni vuodesta 2018 kun osa seisoi silloin Ykspihlajassa, loppuaikoina Kok ratapihan pohjoispäässä (Terminaalin raiteilla, onko oikea nimitys?) | ||||
|
|
05.12.2021 18:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Sehän tämän kuvan tekee historiallisessti arvokkaaksi, että on sentään joskus kehdattu rehellisesti tunnustaa että kv junissa kakkosluokka vastaa tasoltaan vankivaunua. Eipä sen puolen sen ajan länsimaisiakaan yöjunia tarvitse kehua. Ranskan ja eteläisen Euroopan "couchette" -lepovaunut tarjosivat vähintään yhtä kovaa ja hikistä kyytiä kuin neukkujen, 6 hengen hyteissä. |
||||
|
|
05.12.2021 18:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rainer: Ainakin Kiinassa sanat hard sleeper ja soft sleeper ovat yhä käytössä. Kova on on kuuden hengen avohytti ilman seinää käytävälle päin, pehmeä on neljän hengen hytti. Istuinten/sänkyjen tyyppi on molemmissa käytännössä sama. | ||||
|
|
05.12.2021 18:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Enpä usko, että oli pehmeässä vuoteita sijattu Neuvostoliitossa, kun ei ole nykyään Venäjälläkään. Luulisi palvelun tuollaisissa asioissa menneen enemmänkin ylös kuin alaspäin. | ||||
|
05.12.2021 17:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on takapään vetoteli. Loppupään lättäsarjassa ja myöskin uudemmissa liitevaunuissa oli magneettikiskojarrut. Taisi olla kytköksissä viisivaihteiseen kalustoon. |
||||
|
05.12.2021 17:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tein joskus muinoin kieli - poskella - jäynän eräälle työkaverille, joka tunnettiin siitä, että oli kovasti kiinnostunut "toukotyö" - (lue: porno) kuvastoista. Kysyin asiaan kuuluvalla äänensävyllä häneltä, että kiinnostaisiko häntä nähdä kuva sievästä kasvissyöjästä? Hän kiinnostui: - Totta kai! Näytin valokuvan halkopolttoisesta Pikkujumbo 1139:stä. Närkästys oli käsin kosketeltava! |
||||
|
05.12.2021 14:39 | |||
| Muistan aivan vastaavan naishahmon junista 70-luvulla ... häntä kutsuttiin nimellä "Lapin Jysky". Asui junissa - ja kiersi matkustajat vaunuissa läpi ... erikoisella "kerjuutekniikalla" ... ellei mitään tarjottu, suoritti jonkin nolaavan temppunsa (laajasta valikoimastaan). | ||||
|
|
05.12.2021 14:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Aivan. Ilmeisesti Helsinki -Moskova junan, jonka lähtöaika ennen sähköistyksen aikaa oli jotain klo 15:00 luokkaa istuttiin koko ilta lavereilla kovassa luokassa. Pehmeässä oli vissiin vuoteet sijattu? Ravintolavaunuakaan ei ollut Suomen puolella. Teetä ja keksejä sai vaununhoitajalta ilmeisesti? | ||||
|
05.12.2021 14:20 | Jarmo Ranta | ||
| Sattuuha sitä. :-) | ||||
|
Kuvasarja: HMVY:n lättähattujunat Turun seudulla |
05.12.2021 13:42 | Kimmo Huhta | ||
| Kiitos kuvista. Ilman näiden julkituloa olisi minulta jäänyt koko turnee huomaamatta. Nyt älysin pistäytyä Naantalissa. | ||||
|
05.12.2021 13:37 | Aku Lehtola | ||
| Itse olin junan kyydissä kuvanottohetkellä :) | ||||
|
|
05.12.2021 12:39 | Pasi Utriainen | ||
| Kuopiolta vaikuttaa. Tuosta Erkin mainitsemasta sokeain koulun alueesta onkin nyt käynnissä jähäkkä, kun kaupunki rakennusliikkeiden ohjaamana haluaisi rakentaa sekaan kerrostaloja ja väljästi rakennetun Linnanpellon historialliset rakennukset jäisivät niiden katveeseen. | ||||
|
|
05.12.2021 12:09 | Jorma Rauhala | ||
| "Kansainvälisessä" junassa ei ollut koskaan istumavaunuja. Päiväkäytössä makuuvaunujen hyttien laverit muokattiin istumapenkeiksi, eli matkustusmukavuus niissä oli surkea. | ||||
|
|
05.12.2021 12:04 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa edellä kerrottiin "ravistelijasta". Minä muistan naista kutsutun "Pudistelijaksi". Hän matkusti yöt-päivät pitkin Suomea, kun sellainen oli vielä tuolloin helppoa ja mahdollista. Kaikkien ratojen kuukausilippu koko vuodeksi tuli edullisemmaksi kuin se että hän olisi ollut jossain kiinteässä osoitteessa. Olikohan vielä niin, että hänen rakkaat sukulaisensa kustansivat varmuuden vuoksi tuon huvin ettei hän olisi jäänyt pyörimään heidän nurkissaan. | ||||
|
05.12.2021 10:56 | Oula Ahlholm | ||
| Näköjään muuallakin tapahtuu outoja. Tänään 2815 nosti komeat kömyt vaikka tehot nollissa. | ||||
|
05.12.2021 09:45 | Raimo Harju | ||
| Silmissä keltainen lämmin katse. | ||||
|
05.12.2021 07:33 | Jimi Lappalainen | ||
| 4211:n väriyhdistelmä keltainen nokka + punaiset aurat oli olemassa noin 1999–2011. | ||||
|
05.12.2021 07:31 | Lari Åhman | ||
| 2811 ja 2812 on viihtyneet jo pidemmän tovin yhdessä. | ||||
|
05.12.2021 01:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja siellähän se vanhakin numero paistaa läpi. | ||||
|
05.12.2021 00:42 | Mikko Ketolainen | ||
| Oliko tämä joku Fenniarailin kokeilu viedä sahatavaraa Hankasalmelta "maailmalle"? Ei löydy juliasta enää tälle kuulle tunnuksella T7051 Hankasalmelle kulkevaa junaa. | ||||
|
05.12.2021 00:00 | Valentin Poutanen | ||
| Onkohan laitos vielä paikoillaan... Siinä olisi vielä useitakin kierrätykseen käyttökelpoisia osia esimerkiksi laitetilassa ja mastossa... |
||||
|
|
04.12.2021 23:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Kysymykseni koskee sitä että oliko 70-luvulla joku erityinen luokkajako kansainvälisissä junissa joka olisi eronnut perinteisistä platskartnyi ja kupeynik -luokista? Suomen kulkuneuvoissakin oli 70-luvulla SNTL:n junien hinnastossa luokat ilmoitettu "kova" ja "pehmeä" ja se kova kuulosti lähinnä joltain survival-game jutulta :D. Eli tarkoittiko se kova laveria ilman pehmusteita vai mitä eroa niissä oli? | ||||
|
04.12.2021 23:08 | Antti Grönroos | ||
| Olin tätä kuvaamassa Mynämäellä ja Nousiaisissa. | ||||
|
04.12.2021 22:20 | Markus Räsänen | ||
| Juna on kutakuinkin 737m pitkä. | ||||
|
04.12.2021 22:11 | Arto Lopia | ||
| Ei tuo tehdas mennyt konkurssiin, se vaan lopetettiin. Tämän tyyppinen liiketoiminta vaan jotenkin "sattumalta kasaantui" Ruotsalaisen yhtiön omistukseksi. Käytännössä oli vaan kolme isoa sementtitehdasta suomessa, eli Parainen, Lappeenranta ja Virkkala. Virkkalan tehtaan kohtaloksi muodostui lopettaminen, koska tehtaan vieressä ei ole kalkkikaivosta, Tytyrissä on ja sieltä autoilla ajettiin raaka-ainetta Virkkalaan. Inkoon satamasta voi ajaa ja ajetaan kalkkikiveä Tytyriin, jossa se jalostetaan, mutta Paraisten tehtaalla on oma satama aivan tehtaan vieressä, joten päätös Virkkalan lopettamisesta lienee ymmärrettävä. Lappeenrannalla oli etäisyys etuna verrattuna näihin etelä kahteen tehtaaseen. Itseasiassa Virkkalan Kalkkitehtaalla oli aikoinaan oma rautatie Ojamolta Virkkalaan, rokotiili veti vaunuja. Virkkala ruokitiin aluksi Ojamolta. Jos aihe kiinnostaa niin kyllä siitä tietoa löytyy. |
||||
|
04.12.2021 22:11 | Hannu Peltola | ||
| Kolmas vaunu on mielenkiintoinen. Lanterniinkatto on pystyillä päädyillä, vaunu on selkeästi lyhyempi kuin 1910-luvun ABo. Vaunussa on kuitenkin umpieteiset. Tulkintani on, että vaunu on vanhempaa mallia 1880- tai 1890-luvulta ja se on modernisoitu umpieteisillä 1920-luvulla. | ||||
|
|
04.12.2021 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Rainer, vaikea sanoa! Joka tapauksessa tämä on pitkän matkan pikajuna joko Göteborgiin, Malmöhön tai Manner-Eurooppaan. Junassa on mukana ensimmäisen luokan vaunuja, kaikkki vaunut ovat telivaunuja, vaikka osa onkin vanhempaa vuosikertaa. Ensimmäinen vaunu on matkatavaravaunu, tämä on niin tärkeä juna, ettei siinä edes ole postivaunua kiitotavaravaunuista puhumattakaan. Kaikki kuvan vaunut ovat kuitenkin SJ:n vaunuja. Näihin aikoihin Södra Stambanan Katrineholmista Malmöhön ei ollut vielä sähköistetty, sähköistys valmistui vasta 1933. Jos tämä on Malmön tai Manner-Euroopan juna, veturi vaihtuu todennäköisesti upeaan F-sarjan pikajunaveturiin Katrineholmissa ( https://www.svenska-lok.se/damp_solo.php?s=19&lokid=3726 ). Kuvan Ds oli nopeammaksi välitetty versio D-veturista ja sen suurin sallittu nopeus oli 90 km/h. F-veturi tarjoaa Katrineholmista eteenpäin vastaavan nopeuden. | ||||
|
04.12.2021 20:55 | Kari Suominen | ||
| Nythän siellä Lempäälän Maakalassa joku varakas kaatoi kenenkään huomaamatta suojeltuja puita, jotka oli kerrostaloalueen maisemointiin säästetty. Yli 30 000 € lasku odottaa nyt srboristia tästä, joten kallista hubaa on nuo yön pimeydesssä tehdyt puiden salakaadotkin. | ||||
|
|
04.12.2021 20:55 | Rasmus Viirre | ||
| 42 vaunuinen on jo aika pitkä juna Suomessa, kun vielä otetaan huomioon, että kaikki vaunut ovat suomalaisia. | ||||
|
|
04.12.2021 19:29 | Mika Hakala | ||
| Jos tekijänoikeusrikkomuksen pelko, niin sitten. Nämä "oikeuden" vartijathan saavat kyttäämällään yksityisiä julkaisijoita kohtaan lähinnä jotain lapsien Nalle Puh-läppäreitä takavarikkoon. Kun kyseessä on vähänkään julkinen ja tekijänoikeuden alaisena julkaistu materiaali, niin on riski että sellainen algoritmi (esim. joka voi laskea salasanat, toteuttaa henkilökohtaista mainontaa jne.) nappaa tästä tuloksen ja ylläpitäjälle "vähän" ikävemmät seuraukset kuin yksityiselle julkaisijalle. Jos tekijänoikeuden alaista eikä ylläpito anna julkaisulupaa, pyytäisin silti kys. kuvamäärän edestä nollaamista. Oikeus ja kohtuus! |
||||
|
|
04.12.2021 18:29 | Erkki Nuutio | ||
| Tietosanakirja 5 vuodelta 1913 näyttää kaksi karttaa Kuopiosta, kaupunkikartan ja seutukartan raideyhteyksineen. Kaupunkikarttaan maisema tuntuisi sopivan ja kuvauspaikka olisi vähän silloisen Maaherrankadun (nykyisen?) jatkeella näemmä olevasta alikulusta aseman suuntaan. Aseman ratapiha päättynee kuvassa näkyvään vaihteeseen. Etäisyys asemallapäin olevasta asetinlaitteesta olisi silloin noin 200 m. Karttojen taustamaisema raiteiden tuolla puolen osuu hyvin kuvaan. Mäellä kuvauskohdalla olisi sokeainkoulu ja kuvaussuuntaan etäällä olisi Lahdentaan kaupunginosan rakennuksia. Myös kuvassa näkyvä asuinrakennus tien varrella tuntuisi olevan kartalla. Mainitsemasi aita näkynee tässä kuvassa: https://www.vaunut.org/kuva/136110?kv2=2000&paik=Kuopio . Vahvoja osoituksia Kuopioon siis on. Kulkijat taitavat olla oikotiellä asemalta kaupungin keskustaan päin. |
||||
|
|
04.12.2021 18:19 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida olla Repinin edeltäjä. Vaan ihan yöjuna. Vaunut menivät Kontiomäen yöjunalla Kouvolaan ja sieltä tavarajunan matkassa Vainikkalaan. Näin ainakin 1970-luvun puolivälissä. | ||||
|
04.12.2021 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Naulakossa riippuva lakki näyttää ruotsalaismalliselta. Suojeluskuntamallinen se ei ainakaan ole. Tuntomerkkinä erottuu kiiltävä (tekonahkainen?) leukahihna. | ||||