Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.01.2022 17:36 | Reijo Salminen | ||
| Eli nämä on LPG-vaunuja, Liquefied Petroleum Gas, ja kazakstanilaisia, eikös ne mielenosoitukset käynnistyneet juuri autojen polttoaineena käytettävän nestekaasun hinnan vapauttamisesta -> tuplaantumisesta? Eli erityisen ajankohtainen kuva. | ||||
|
|
10.01.2022 17:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olosuhteisiin nähden hieno kuva! Huonoon väliin jääneet pankkovaunut vain alleviivaavat sitä, että kaksipyttyistä vaunua ei välttämättä äkkiseltään huomaisikaan yhdeksi vaunuksi. | ||||
|
10.01.2022 16:05 | Tauno Hermola | ||
| Mielenkiintoista, että vesiväylälläkin on Ruotsissa kaiteet! :) Näkyy paremmin tuossa kuvatekstissä linkatussa kuvassa. |
||||
|
10.01.2022 15:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Mihinkähän ihmeeseen tämä oli oikein matkalla? | ||||
|
10.01.2022 15:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lisää näitä kaupunginosien osa-alueita: Mellunmäki, Kurkimäki, Kontula, Vesala ja Kivikko ovat Mellunkylän kaupunginosan osa-alueita. Kontulan kaupunginosaa ei siis ole. Malmin kaupunginosan osa-alueita ovat esimerkiksi Pihlajamäki ja Pihlajisto. Malmin ja Mellunkylän raja kulkee Lehmän, eli Nelostien ja Kehäykkösen liittymän, länsilaidan kohdilla. Tuo Helsingin kaupunkibyrokratian käsite ''kaupunginosa'' on aika erikoinen! |
||||
|
|
10.01.2022 15:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Ainakin 2014 on vielä mennyt: https://vaunut.org/kuva/94143 + asiasta puhetta mm. kuvassa https://vaunut.org/kuva/1210 | ||||
|
|
10.01.2022 15:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Huopalahdesta erosi Haagan taajama omaksi kauppalakseen 1923. Eli rautatieaseman nimi unohdettiin muuttaa Haagaksi vaikka aihetta olisi ollut. Huopalahden päätaajamaksi muodostui Munkkiniemi mutta koko kunta oli varsinainen tilkkutäkki erillisiä saarekkeita johon kuului myös Lauttasaari ja Ilmalan alue. |
||||
|
|
10.01.2022 15:10 | Juhana Nordlund | ||
| Pohjois-Haaga ja Lassila ovat molemmat Haagan kaupunginosan osa-alueita. Eivät siis sen kauempana. | ||||
|
10.01.2022 15:05 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on taas hyvä esimerkki epäonnistuneesta säistämisestä! Tällaiset säistämiset kun tekee pienoismalleihin, niin iso joukko harrastajia äkkiä kommentoi, miten säistäminen on täysin epärealistista eikä tämän kaltaista koskaan esiinny esikuvissa... | ||||
|
|
10.01.2022 14:58 | Ossi Rosten | ||
| Minusta vähän liioteltu tuota mustaa kyllä :mietteliäs: | ||||
|
|
10.01.2022 14:57 | Ossi Rosten | ||
| Eipä ole tuollaista sattunu kyllä... Erikoinen! Josta putkahti mieleen jotta onko joku koska viimeksi nähnyt 8 akselisen tölkin? Ei ole tainnu ihan eilen liikkua Suomen radoilla ainakaan? |
||||
|
10.01.2022 14:55 | Onni Sarome | ||
| Harmittaa kun en tuota nähnyt vaikka takasin tulee niin en kerkeä. | ||||
|
10.01.2022 14:53 | Petri Sallinen | ||
| Jos lukee rautatiehallituksen kertomuksissa julkaistuja tekstejä, niin näyttää kyllä siltä, että kyseessä on pelkän mittausvaunun hankinta. Rautatiehallituksen kertomus 1957 Mittausvaunun hankintaan sisältyviä asioita kehiteltiin edelleen ja olivat käsittelyn kohteena erikoisesti mittauslaitteet ja ulkomailta hankittavaksi aiottu teräsrunkoinen varsinainen mittausvaunu teleineen. Rautatiehallituksen kertomus 1960 Yleisiä koneteknillisiä laitteita sekä niiden rakenteen parantamista koskevat suunnittelutyöt Jaoston päähuomio on keskittynyt uuden teräsrunkoisen liikkuvan kaluston mittausvaunun suunnitteluun. Aluskehyksestä, teräskorista ja sisustuksesta laadittiin huomattava määrä työpiirustuksia, mutta työvoiman puutteen takia suurin osa niistä jäi vielä kertomusvuonna lopullisesti tarkastamatta. Alustavasti suunniteltiin myös mittausvaunun lämmityslaitos, josta sitten pyydettiin tarjouksia. Hankinta päätettiin antaa saksalaiselle toiminimelle Luwa G.m.b.H, joka myös sitoutui tekemään 1opulliset työpiirustukset. Jaoston edustaja kävi Luwatehtailla sopimassa rakenteen yksityiskohdista ja paluumatkalla myös insinööritoimisto Ljungströmillä´Ruotsissa tarkastamassa mittausvaunua varten tilatun mittauspöydän valmistusta. Diesel-sähkögeneraattorin hankinta päätettiin antaa englantilaiselle toiminimelle Grahame Puttick Ltd, jonka malli Pumalux 7 kVA katsottiin mitoiltaan ja teknillisilta ominaisuuksiltaan sopivaksi. Edelleen valvottiin yhteistoiminnassa Pasilan konepajan kanssa vanhan makuuvaunun muutostyöt väliaikaiseksi mittausvaunuksi ja siihen sijoitettiin jo saapuneet mittauslaitteet. Vaunun valmistuttua suoritettiin kalibrointeja ja koemittauksia. Kokonaisajomatka mittausvaunulla oli kertomusvuonna 830 km, jolloin suoritettiin Oa-vaunujen jarrulaitteita koskevia mittauksia, vetovoiman mittauslaitteiden koeajo Hr 1-veturilla ja pikajunan junavastuksen mittaus Hr 12-veturilla. Vuoden aikana aloitetuista vaunujen jarrulaitteiden suunnittelutoista mainittakoon Ob- ja Osf-vaunujen jarrulaitteet sekä mittausvaunun jarrulaitteiden ja sen jarruihin liittyvien mittausvälineiden suunnittelu. Lisäksi jouduttiin antamaan suunnitteluohjeita ja tarkastamaan piirustuksia ulkopuolella suunniteltujen tai ulkomailta tilattujen vaunujen, kuten Silk-, Gk-, Gks-, Kn- ja Esslingenilta tilattujen teräsrakenteisten matkustajavaunujen jarrulaitteiden suhteen. Gk- ja Gks-vaunuissa jouduttiin jarrulaitteisiin tekemään muutoksia ja laatimaan niistä tarvittavat ohjeet ja piirustukset. Kaikki nämä rautateitten ulkopuolella suunnitellut vaunut on varustettu uudentyyppisin jarrulaittein. Esslingenilta tilatut matkustajavaunut varustetaan levyjarruilla ja luistonestolaitteilla. |
||||
|
|
10.01.2022 14:30 | Topi Lajunen | ||
| Huopalahti oli samannimisen kunnan "päärautatieasema", ennen kuin alue liitettiin Helsinkiin. | ||||
|
|
10.01.2022 14:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Railway Gazette kirjoittaa: https://www.railwaygazette.com/traction-and-rolling-stock/texol-orders-articulated-lpg-tank-wagons/54494.article | ||||
|
|
10.01.2022 14:01 | Petri Nummijoki | ||
| Tosin Lättähatuissakin taisi silti olla lastentauteja, kun vaunumallikin jouduttiin vaihtamaan Dm6 -> Dm7? | ||||
|
|
10.01.2022 13:59 | Petri Nummijoki | ||
| Onhan myös Not suomalainen teräsvaunu https://www.vaunut.org/kuva/80771 ja valmistunut, ennen kuin Pasilan konepaja aloitti sinisten vaunujen toimitukset mutta toisaalta vasta sen jälkeen, kun Saksasta oli saatu 15 kpl sinisten vaunujen mallikappaleita. Kai sellainenkin vaihtoehto on, että Pasilan konepaja harjoitteli teräsvaunujen rakentamista näillä erikoisvaunuilla mutta näitä ei ollut tarkoituskaan tehdä suursarjoina? | ||||
|
|
10.01.2022 13:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aika suuritöinen muutos kyllä olisi. Kaksi noita yläosan poikkipalkkeja pitäisi poistaa kummastakin päästä siltaa, jne. Ihan hirveän todennäköisenä ei ole sillan suunnittelija sitä pitänyt, että autokansi todella joskus rakennettaisiin. | ||||
|
|
10.01.2022 13:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja Pohjois-Haaga on kaukana Haagasta, Lassilassa. | ||||
|
|
10.01.2022 11:59 | Hannu Peltola | ||
| Nostosiltaosuus näkyy esimerkiksi tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/117200?s=1 Voisi kuvitella, että mahdollinen tiekansi olisi rakennettu X2:n yläpuolella näkyvän teräspalkin tasoon eli se olisi tuolloin kulkenut kaaren puolivälistä (sisemmän tukikaaren yläpuolella). |
||||
|
|
10.01.2022 11:09 | Reijo Salminen | ||
| Tuolla betonisella osuudella kuvan oikean laidan ulkopuolellahan on ollut avattava osuus, mahdettiinkohan sitä aikojen mittaan kuinkakin paljon käyttää? Ainakaan en ole nähnyt yhtään kuvaa missä se olisi avattuna. | ||||
|
|
10.01.2022 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaikka Helsingillä on maailman suppeimpiin kuuluva raideliikenneverkko niin metro- ja lähiijuna-asemien nimissä on paljon epätarkkuuksia. PK-seudulla on kymmenkunta "Urheilupuistoa" esim. Ja "Huopalahti"han sijaitsee tasan tarkkaan samannimisen merenlahden rannassa vai sijaitseeko? | ||||
|
|
10.01.2022 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin säistetty 1:1-skaalassa! | ||||
|
|
10.01.2022 10:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perspektiivi korostuu tässä kuvassa oikein hyvin. Loistava kuva! Tosin, minun puolestani tämä asema olisi saanut pysyä Kaisaniemenä. Vai oliko kylttimaalareilla luppoaikaa? Toinen hämminki on tämän aseman maanpäällisellä raitiotieosuudella: Kaisaniemenkatu ja Kaisaniemenpuisto = äkkinäisemmille päänvaivaa...? Varsapuisto oli niin selkeä! |
||||
|
10.01.2022 10:05 | Erkki Nuutio | ||
| Ajoittaisin tämän 20-luvun alkupuolelle ja tämän toisen 20-luvun puolivälin vaiheille : https://www.vaunut.org/kuva/105625?paik=K%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4 . Kylää ja asemaa ei ole enää olemassa. Puna-armeija ymmärtääkseni räjäytti perääntyessään ammusjunan asemalla 8.1941. |
||||
|
10.01.2022 09:34 | Mikko Herpman | ||
| Suhteellisen vähäeleinen kuva, vaikka lakkautukseen vielä aikaa, lienee ollut suorittajalla ajoittain luppoaikaa. | ||||
|
|
10.01.2022 08:53 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno malli suomalaisen aseman dioraamaksi, myös ilman junaa. | ||||
|
10.01.2022 08:36 | Jukka Ahtiainen | ||
| Eläkeläisellä ei ole tietoa harmaan 103 222-6 :n tehtävistä, mutta toivotaan että jatkuvat entiseen malliin. Totta on, asioihin voi ottaa erilaisia näkökulmia, myös vuosien jälkeen. Tässä yksi: eri organisaatiot ovat positiviisesti rinta rinnan. Sopisi malliksi moneen suuntaan - voisi käydä neuvottelutkin samassa junassa oikean vireen aikaansaamiseksi. https://www.luxon-rail-ad.ventures/en/ |
||||
|
10.01.2022 06:33 | Juhana Nordlund | ||
| Nähdäkseni tuo menee Uwen teorian mukaisesti. Piiloudutko opelta? -- Tu te caches du prof? Eli toiseen persoonaan persoonapääte s (joka on toki mykkä s), kuulostaa pilkunviilaukselta, mutta... kielenhuoltojutut ovat nimenomaan sitä (jopa silloinkin kun on kysymys näppäilyvirheestä). Mutta isot kiitokset Uwelle todella asiantuntevista kommenteista. |
||||
|
|
10.01.2022 02:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Omassa suunnittelussa, mitä tulee uuteen vaunumalliin (näin sanoakseni), liittyy aina mutkia ja ongelmia; sanotaan pirun piilevän pikku detaljeissa. Etenkin täällä koto-Suomessa, kun oltiin totuttu puuvaunurakentamisiin, niin teräsvaunujen tekeminen vaati vähintään ajattelutapojen päivittämistä. Prototyyppivaiheessa on tehtävä paljon kokeiluja ja mittauksia, eikä sekään aina riitä, voihan rakenteissa ilmetä vaivaisuuksia normaalikäytönkin aikana. Protoa on aina välillä käytettävä pajalla, milloin hakemassa jotain parannusta, tai poistattamassa jotain turhaksi osoittautunutta. Eikä se siltikään ole satavarmaa, että kelpaako proto siihen mihin se on aiottu...? Sutta kun on helppo tehdä! Kaikki tämä kysyy aikaa ja vaivaa. Harva prototyyppi on valmiiksi sarjatuotantokelpoinen tai muuten valmis. Hyvänä esimerkkinä tästä oli juuri lättähattujen historian alkuaskeleet pikkurapakon tällä puolella. Kaluston ollessa sopivaa, ei ollut järkevää keksiä pyörää taas uudelleen ja taisipa asialla olla pikkukiirekin... Jas jos huonosti menee, niin piirustus- ja suunnittelukonttorissa on työt alettava uudestaan alusta, ehdotuspiirustuksista ja luonnoksista alkaen. |
||||
|
10.01.2022 01:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis klassisia espanjalaistyylisiä, Antonio de Torresin ja Andres Segovian viitoittamalla tiellä. Loistavaa! Mainitun lajiset kitarat ovat nylon- ja kuusikielisiä. Itsellänikin on kakkoskitarana sellainen tuossa kitaralaukussa. Näihin verrattuna teräskieliset 6- ja 12-kieliset ovat aivan eri asia. |
||||
|
|
10.01.2022 00:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä esslingeniläisessä sitten on ollut parempaa? Miksi on kannattanut maksaa lisenssistä, eikä vain rakentaa omia? | ||||
|
|
10.01.2022 00:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja kaipa Railadventure tuolla laitteella vetää yhä näinäkin päivinä ihan samalla tavalla? Niitä Sr3:ia. | ||||
|
|
10.01.2022 00:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Samana päivänä kuvattu ja samat veturit. Taustalla sama vaunukin. Kuvat vaan julkaistu seitsemän vuoden päässä toisistaan. Näkökulmat asioihin ovat muuttuneet tuona aikana näemmä. | ||||
|
|
10.01.2022 00:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siis koko kaaren ylle vai? | ||||
|
|
10.01.2022 00:40 | Uwe Geuder | ||
| Juhana on siinä mielessä oikeassa, että "en" voi korvata "de ..." muissakin merkityksissä kuin partitiivia. En ajattelut sitä (ranskan kielioppi on aina ruosteessa, vaikka sitä toistaisi kuinka usein...) Tuletko asemalta? Sieltä minä tulen. -- Tu viens de la gare? J'en viens. Piiloudutko opelta? Häneltä piiloudun. -- Tu te cache du prof? Je m'en cache. Mutta siitä ei tuossa liikennemerkissä voi olla kyse. Jos ilmaisun takana olisi "peut cacher d'un autre train", lyhyempi versio olisi pelkästään "peut en cacher", koska "en" korvaisi koko "d'un autre train" eikä pelkästään prepositiota. Näin ei lue eikä se olisi mahdollistakaan, koska "autre train" ei ole aikaisemmin mainittu. |
||||
|
10.01.2022 00:39 | Kari Suominen | ||
| "Useista yrityksistä ja koekuljetuksista huolimatta eivät trailereiden rautatiekuljetukset ole vielä kunnolla päässeet maassamme käyntiin. Tähän asti eivät asenteet ole olleet vielä kypsiä tällaiselle kuljetusyhteistyölle, mutta ilmeisesti ne ovat nyt muuttumassa" Näin Oy Pohjolan Liikenne Ab:n tavaraliikennejohtajana toiminut Timo Jaakkola elokuussa 1983 antamassaan haastattelussa. |
||||
|
|
09.01.2022 23:41 | Olli Aalto | ||
| Tämä vanha silta rakennettiin aikoinaan sillä varauksella, että tuohon rautatien päälle olisi vielä tullut maantielle oma kantensa. Ehkä oli kuitenkin hyvä, ettei sellaista onnettomuutta päässyt käymään. | ||||
|
09.01.2022 23:38 | Olli Aalto | ||
| Ja tuo Saltskog viittaa Södertäljessä sijainneeseen asemaan, jonka Södertälje Södra (nyk. Hamn) korvasi 1921. | ||||
|
09.01.2022 23:26 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuonhan on käytännössä pakko olla "Jämijärvi-Sydänmaa", koska näyttäisi olevan ainoa varolaitteellinen noilla seuduin. Tasoristeyspalvelun kuvien maisema täsmää tähän kuvaan. | ||||
|
|
09.01.2022 23:25 | Teemu Tuomisto | ||
| Kiitos Oula! Mietiskelinkin, että onko asemalla tuttuja. Harvinaiset tilanteet laittavat aina isomman porukan liikkeelle. ;) | ||||
|
09.01.2022 23:24 | Tuomas Pätäri | ||
| Hienosti oivallettu sommitelma, jossa tylymmän arkkitehtuuriaikakauden rakennelma pääsee hienosti oikeuksiinsa. Joulukynttelikkökin päässyt kuvaan mukaan. | ||||
|
09.01.2022 23:14 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä, erinomainen hämäräkuva monine kiehtovine yksityiskohtineen. | ||||
|
09.01.2022 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| "Eipä noihin nuorukaisiin ole täysin luottaminen, hitaitahan me vanhukset olemme verrattuna nuorien vetreisiin niveliin, mutta kiperissä paikoissa tarjoamme mielellämme luotettavaa apuamme myös nuoremmille." | ||||
|
|
09.01.2022 23:04 | Teemu Sirkiä | ||
| Tämä kuva https://vaunut.org/kuva/99049 taitaa olla suunnilleen samasta paikasta. Mitä tälle valkoiselle veturille kuuluu nykyään, onko edelleen ajossa? | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausta Hangon radalla 7.1.2022 |
09.01.2022 22:01 | Juhani Pirttilahti | ||
| Venäjän uusivuosi on sellainen kansanjuhla, että hiiltä ei välttämättä liiku. | ||||
|
|
09.01.2022 21:43 | Petri Nummijoki | ||
| Tällä kertaa juna on siis saatu lastattua. Eräs näistä varhaisista koekuljetuksista päättyi siihen, että vaununjako oli toimittanut vaunupulan vuoksi Oa-vaunun pyydetyn Ob-vaunun sijaan. Oa-vaunuun sitten yritettiin sovittaa Pynnösen rekkaa tässä onnistumatta, joten lopuksi rekkaa täytyi lähteä viemään ajamalla Helsingistä Ouluun. Jari Kurkinen kirjoittaa Kaukokiidon historiassa rekkojen junakuljetuksista diplomaattisesti, että "ajattelu oli vielä aikaansa edellä eikä eri kuljetusmuotojen yhteistyö niin luottamuksellista, kuin sen olisi pitänyt olla". | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausta Hangon radalla 7.1.2022 |
09.01.2022 21:39 | Ville Seppälä | ||
| Hieno kuvasarja! Hyviä kuvakulmia! Valtaosa Operailin junista on peruttu, jo pidemmän aikaa. Kommentoin asiaa jo aiemmin käytyäni useasti Lappohjassa kameran kanssa. Mikä lie sitten perimmäisenä syynä. |
||||
|
|
09.01.2022 21:36 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä on uskottava teoria, etenkin kun Rautatieuutisissa on jo niinkin varhain kuin 1962 uutisoitu vaunun rakentamisesta. Aihe ansaitsisi vähän arkistojen penkomista! | ||||
|
09.01.2022 21:09 | Olli Aalto | ||
| Kuvan oikeaan reunaan jää Marievik, ja kuva-alan ulkopuolella on jo aloitettu vanhojen liikerakennusten purkaminen uusien tornitalojen tieltä: https://www.jm.se/stockholm-lan/stockholm-kommun/liljeholmskajen/marieviks-udde/ Niiden paikallahan oli aikoinaan veturitalli kääntöpöytineen ym ym. Marievikin rakentamisurakka aiheutti sen, että kaijassa aiemmin ollut ponttooniravintola "Underbar Brygga" joutui siitä lähtemään ja odottaa nyt keskellä vettä ankkuroituna uutta sijoituspaikkaansa, näkyy kuvassa tuolla uimalaiturin takana. Alueella itse asuvana ja kaupunkilaisena koen kuitenkin muutoksen suunnan ja tämänhetkisen tilan positiiviseksi. Koko Liljeholmskajen-projekti on mahdollistanut uudet asunnot ja kattavat palvelut meille viisinumeroiselle määrälle ihmisiä kauniin Årstabergin luonnon helmassa ilman, että luontoarvoja on merkittävästi vauroitettu. Se ei ole ollut itsestään selvää tässä kaupungissa, jossa asunnoista on julkisen vuokrasääntelyn takia muutenkin huutava pula aiheuttaen valtavaa kysyntäpainetta omistusasuntoihin. Mieluummin siis kahdesta pahasta valittaessa niin päin, että satama ja teollisuusalue rakenteineen saivat hävitä. Virallisesti alue on edelleen Årstadal eikä Liljeholmskajen-nimeä ole kaupungin aluejaossa. |
||||
|
|
09.01.2022 21:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tai sitten parissakin paikassa esittämäni arvaus on vähintään oikeansuuntainen: tämä on supisuomalaisen teräsvaunun ainoaksi jäänyt prototyyppi. Suunnittelu on alkanut ennen esslingeniläisten piirustusten saamista. Tuo tönkkäjarruteli ja pituus entisestään vahvistaa tätä mahdollisuutta. Sisältähän vaunun varustelu muistuttaa puuvaunua väliovien yms. rakenteen ja helojen, mm. kahvojen, puolesta, tässä on vesikiertoinen lämmitys esslingeniläisten ilmalämmitystä vastaan ja myös ulko-ovet ovat tyystin erilaiset, noista kylkijäykisteistä puhumattakaan; nehän esiintyvät sittemmin supisuomalaisissa Dm 8-9 ja Sm 1 -kalustossa. | ||||