Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.11.2021 16:43 | Antti Häyhänen | ||
| Kotimainen Metso Outotec myy yhä näitä vaununkääntölaitteita: https://www.mogroup.com/mining/material-handling/railcar-unloading-solutions/ Metsolle nämä kääntölaitteet ovat taitaneet päätyä vuoden 2001 Svedala-kauppojen myötä, alkuperäisinä brändeinä brittiläinen Strachan & Henshaw (Svedala osti 2000) ja yhdysvaltalainen Dravo Wellman (alun perin McDowell Wellman?) (Svedala osti 1989). | ||||
|
21.11.2021 16:24 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tässä kuvassa on kaikki kohdallaan! Sopisi vaikka tauluksi. | ||||
|
21.11.2021 15:43 | Pasi Seppälä | ||
| Mukava oli nähdä ja jutella harrastajakollegoiden kanssa. Toivottavasti hyviä kuvia tuli paljon Kouvolan käynniltä saaliiksi. Tässä nyt ainakin yksi onnistunut. | ||||
|
|
21.11.2021 15:34 | Yue Yijia | ||
| kiitos Eemi | ||||
|
|
21.11.2021 15:26 | Eemi Heino | ||
| Hieno kuva ja tervetuloa vaunut orgiin | ||||
|
21.11.2021 14:08 | Teemu Sirkiä | ||
| Tämäkin kuva on ”lavastettu”, koska todellisuudessa tässä ei ole yksikään liikennepaikka kauko-ohjauksessa. | ||||
|
21.11.2021 14:05 | Teemu Sirkiä | ||
| Näitä kun katselee suurennuslasilla, niin löytyy kaikenlaisia yksityiskohtia. Kaikki liikennepaikat ovat erilliskäytössä, joten kuva lienee otettu ennen kuin kauko-ohjaus on otettu käyttöön. | ||||
|
21.11.2021 13:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä silti, Erkki hyvä, Suomi harrasti yhteyksiä natsi-Saksaan jo 1930-luvun aikana. Mark Parlandin mukaan Suomi otti osaa 14 muun maan ohella elokuussa 1937 pidettyyn poliisikongressiin Berliinissä. Siellä oli paikalla muun muassa Gestapon ylintä johtoa. Valpon Arno Anthonin Gestapo-yhteydet olivat selviö. |
||||
|
21.11.2021 13:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, tästä nouseekin esiin kysymys: AS nro 91, eli kaksiakselinen sairasvaunu, joka valmistui vuonna 1916. Siinä mainittiin olevan 3 paikkaa, jotka uskoakseni olivat hoitohenkilökunnan istumapaikkoja. Se oli avosiltainen ja uutta mallia olevalla korilla. Vuonna 1933 se alennettiin: Es 3091. Ja edelleen siitä tuli XE 0685 vuonna 1961. Hylättiin vuonna 1970. Mikähän tämän vaunun korin väri mahtoi olla? |
||||
|
21.11.2021 13:42 | Teemu Sirkiä | ||
| Etualalla on ollut enemmän kauko-ohjauskäyttöliittymän toimintaan liittyvää releistöä, noissa kahdessa taaimmaisessa rivissä on varsinaiseen tiedonsiirtoon (komennot ja ilmaisut) liittyvä releistö tiedonsiirtokanaviin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina. | ||||
|
|
21.11.2021 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä linjaradioon tulee, niin ensimmäinen rataosuus, jolla se otettiin käyttöön oli Toijala - Haapamäki päiväyksellä 18.3.1963 kello 9:00 alkaen. | ||||
|
21.11.2021 13:36 | Teemu Sirkiä | ||
| Telineiden yläreunoihin on kirjattu sangen siististi ja selkeästi, mitä mistäkin kohtaa löytyy. | ||||
|
Kuvasarja: Suomen ensimmäinen kauko-ohjauskeskus |
21.11.2021 13:19 | Teemu Sirkiä | ||
| Linkataan tämä https://vaunut.org/sarja/5011 kuvasarja myös tähän, sen kommenteissa on aiheeseen liittyvää keskustelua. | ||||
|
|
21.11.2021 13:09 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuolla on vain junalaji-ilmaisin (H/T/P), jotta voi vähän pitää muistissa, mitä junia liikkuu missäkin kohdassa. Mutta junanumeroiden tulo Suomessa kauko-ohjausnäkymään taisi odottaa vielä tuloaan aika pitkään, olikohan Helsingin suurasetinlaite 70-luvulla itse asiassa ensimmäinen. Kaikille näille elementeille löytyy nykypäivän vastineet (Dicora-puhelin, kauko-ohjausnäyttö, Reaali++), mutta tuo piirturin alareunassa oleva korkeuskäyrä on vähän sellaista tietoa, joka on hukkunut työympäristöstä. Mikään järjestelmä ei sitä tällä hetkellä liikenteenohjaukselle oikein esitä. | ||||
|
Kuvasarja: Suomen ensimmäinen kauko-ohjauskeskus |
21.11.2021 13:00 | Teemu Sirkiä | ||
| Hieno kuvasarja, kiitos! | ||||
|
21.11.2021 12:59 | Teemu Sirkiä | ||
| Jos olen ymmärtänyt oikein, niin myös nuo viivat on piirretty käsin. Piirturi tekee vain noita lyhyitä merkkejä kunkin raideosuuden kohdalle. Niiden tulkitsemiseen (liikennepaikat ja suojavälit) löytyy apua yläreunan ”viivaimesta”, jossa on näiden tunnisteet näkyvillä. Onko tuolla alaosan paperilla ollut jokin merkitys? Samoin tuo radan korkeusprofiili taitaa olla myös vain visualisointitarkoituksiin, mutta on piirretty samaan mittakaavaan piirturin kanssa. | ||||
|
|
21.11.2021 12:52 | Pekka V. Puhakka | ||
| Hieno kuvasarja, kiitos tästä. Katselin ilmaisintaulusta että valittuna on Loukolammen liikennepaikka, ja näin ollen luodaan lähtökuökutietä ko. liikennepaikan 2-raiteelta kohti pohjoista. | ||||
|
21.11.2021 12:20 | Aapo Niemelä | ||
| Kylläpä vaan pääradankin saa kiemuralle tarpeeksi suurella polttovälillä :) | ||||
|
|
21.11.2021 11:58 | Petri Sallinen | ||
| Tästä asiasta ei ole selvää dokumenttia — vain arvailuita. Vuonna 1912 otettiin käyttöön uusi haapalaudoitetu korimalli. 15 ensimmäistä vaunua oli kolmannen luokan vaunuja, eli joka tapauksessa niiden väritys oli ruskea. En ole tutkinut tarkemmin, minkälaisia muita uuden korityypin vaunuja valmistettiin vuosien 1912 ja 1931 välisenä aikana. Valmistettiinko sellaisia vaunuja, jotka olisi kuulunut maalata luokkavärityksen mukaisesti jollain muulla tavalla kuin ruskealla. On myös oletettu, että kaikki makuuvaunut olisivat olleet ruskeita, eli että niissä ei olisi käytetty luokkaväritystä. Tämäkin on pelkkä oletus — tästä ei ole olemassa kirjallista dokumenttia. |
||||
|
|
21.11.2021 11:42 | Erkki Nuutio | ||
| Edes alfanumeerisia näyttöruutuja ei tainnut olla olemassa tuolloin. Ne ja tarvittavat ohjelmistot taisivat tulla saataville kymmenisen vuotta myöhemmin. Vielä 1977 vaiheillakin niitä oli hyvin harvassa - tehtiin eräajoja reikäkorttikasojen voimalla (muisto U. of Walesista). Kuvan laitteistoon ei sisältynyt yhtään tietokonetta, vaikka niitä oli jo joitain kappaleita Suomessa. |
||||
|
|
21.11.2021 11:23 | Erkki Nuutio | ||
| Suomi toimi mahdollisuuksiensa puitteissa Jatkosodan aikana. Ei ole mitään hävettävää mihinkään toiseen maahan nähden. Aihetta toki toki oli kateudelle jota Saksan rinnalla olleet maat (Unkari, Romania, Bulgaria, Kroatia) kokivat maamme Saksaan nähden hankkiman ainutlaatuisen oikeudellisen ja taloudellisen aseman vuoksi. Hitler ilmoitti "Kun elätän 90 miljoonan asukkaan kansan, elätän myös 3,5 miljoonan ihmisen kansan - vaikka joutuisimme sen vuoksi toteuttamaan joitain rajoituksia Saksassa." Näin myös tapahtui välirikkoon asti. Emme siis joutuneet kärsimään ryöväyksestä, josta Saksan liittolaiset saivat kärsiä - puhumattakaan kärsimyksistä, joita sen viholliset joutuivat kärsimään. Taloutemme ja ulkosuhteittemme tosiseikat kuvaa Uolan Eritahtiset aseveljet (Docendo, 2015, 555 s.) ja Seppisen Suomen ulkomaankaupan ehdot 1939-1944 (SHS, 1983, 268 s.). |
||||
|
|
21.11.2021 11:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Petri: Ymmärsin kai niin että luokkaväreillä olivat vain peltivuoratut vanhempien sarjojen vaunut maalattuja, ja varsinaiset paneloidut puuvaunut yhtenäisellä värityksellä alusta asti? | ||||
|
Kuvasarja: Suomen ensimmäinen kauko-ohjauskeskus |
21.11.2021 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Pomminvarmaa saksalaista laatua! Kiitokset valaisevasta kuvasarjasta. | ||||
|
21.11.2021 07:12 | Juhana Nordlund | ||
| Sr2 / Re 460: 3000 mm | ||||
|
|
21.11.2021 01:56 | Markku Naskali | ||
| Keulan muoto lisää vaikutelmaa. Entä kuinka leveä on Sr2? | ||||
|
21.11.2021 00:29 | Uwe Geuder | ||
| UIC:n kansainväliselle liikenteelle hyväksymät jarrut: https://uic.org/IMG/pdf/uic_leaflet_540_7thed_app_a_b_02_2019.pdf tai https://uic.org/IMG/pdf/uic_merkblatt_540_7ed_anlagen_a_b_02_2019.pdf Hik on jo 1930-luvusta, mutta järjestelmällinen testaus alkoi vasta 1947. Vanhoissa ei saneeratussa kalustossa niitä saa kai edelleen käyttää. Uusissa tai saneeratussa kalustossa ei enää. Siitä nimeämiskäytäntö selkenee vielä: Hikg on vain tavarajunille, Hikp:ssä on sekä P- ja G-asento. Kun kyseessä ei ole enää prototyyppi seuraa viela 1, Siis Hikg1 tai Hikp1. Kun G-asento on jätetty pois se on Hikpt. Jälkimmäinen ei ehkä koskaan ollut UIC:n hyväksymä. |
||||
|
20.11.2021 23:47 | Ossi Rosten | ||
| Tämä lienee kuitenkin aika hämärässä kuvattu kun katsoo takana näkyvän talon ikkuoista loistavaa valoa. "Päivänvalo" syntynee pitkän valotuksen myöden, uskoisin.. | ||||
|
|
20.11.2021 23:42 | Uwe Geuder | ||
| Tuon Joonan linkittämä artikkeli selittää jotakin yksinkertaistuttua mallia lyhyille moottorijunille. Selitetään muun muassa, että G-asennon venttiilin voi jättää pois. Mutta kuvatussa vaunussa on nimenomaan G-asento. Siis kyseessä ei ole ihan sama malli, vaikka samasta perheestä ovatkin. Kun aloittaa lukemaan sivusta http://www.bremsenbude.de/seiten/hik-bremse01.htm , oppi, että malleja oli ainakin Hikp (prototyyppi) http://www.bremsenbude.de/seiten/hik-bremse02.htm . Ilmeisesti eniten käytetty sarjamalli Hikp1 löytyy sivulta http://www.bremsenbude.de/seiten/hik-bremse07.htm . Hikpt on sitten http://www.bremsenbude.de/seiten/hik-bremse08.htm , arvaisin, että t tarkoittaa Triebwagen siis moottorivaunu. Sähköveturissa E18 käytettiin Hiks, jarru sai jo vuoden 1937 maailmanäyttelyssä Grand Prixin http://www.bremsenbude.de/seiten/hik-bremse10.htm Hik-jarrujen valmistus loppui 1950-luvun lopussa tai 1960-luvun alussa, sen jälkeen Saksassa on käytetty KE. Hikp1r en löydä mistään. Mutta on usko että, kyseessä olisi Rapid-jarru. Se lukisi vaunun sivussa omana jarrupainona kirjaimella R. |
||||
|
|
20.11.2021 23:23 | Heikki Jalonen | ||
| Olemme nopeastikin matkalla kauas rautatiekalustosta ja muusta tälle sivustolle relevantista aineistosta. Silti, nämä hankinnat ja liittolaiskaupat ovat hyvin oleellisia kun ajatellaan 1930...40 luvun Euroopan sotilaallis-poliittista ilmastoa. Rautatiet ja niiden liikkuva kalusto olivat tärkeitä, sekä strategisesti, sotilaallisesti kuin myös kauppapoliittisesti. Siksipä asioita tapahtui ja ne vaikuttavat edelleen, kuten vaikkapa tämän foorumin fokukseen ja vanhojen valokuvien taustojen avaamiseen. RSHA:n keskeisimpiä osasia olivat tietysti SiPo eli Gestapo (Müller) ja Kripo (Nebe). Lähin vastarinta-genren elokuva tietenkin marssittaa ruutuun ali-empaattisen nahkapomppa-Gestapomiehen. Tositilanteessa sisarfirman SD:n (Kaltenbrunner) väki oli vähintään yhtä epätoivottu vieras. On pidettävä mahdollisena, että Göringiä hieman vaivasi se vähäistä merkittävämpi takaisku, että hän joutui vuonna 1934 luovuttamaan (Hitlerin käskystä) Gestapon käskyvallan toiselle henkilölle, kellepäs muulle kuin Himmlerille. Puukko oli tietysti vain pieni, samana vuonna heiluivat paljon pidemmätkin puukot... Himmler ja hänen käytännön asioiden johtajansa Heydrich kuitenkin omistivat koko valtakunnan parhaat tahkot siitä eteenpäin. |
||||
|
|
20.11.2021 22:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä varmaan joku suodatin on oltava että saa valojuovat päiväsaikaan ilman että kuva palaa aivan puhki. | ||||
|
|
20.11.2021 22:28 | Petri Soronen | ||
| Jimi, luulen että on käytetty avautuvan sulkimen salamaa, jollaisella toiminnolla saa tällaisen kuvan. | ||||
|
20.11.2021 22:02 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo tuli Ruotsista tekemään vuosittain tilatut työt ja meni sitten sinne takaisin. Muistelisin, että ei kutenkaan enää ainakaan kolmeen vuoteen ole käynyt. Jo ennen Meeriä mittaukset toteutettiin parina vuonna toisella tavalla. | ||||
|
20.11.2021 21:58 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tuo vaununsuunnittelukapasiteetti tietotaitoineen sijaitse tänä päivänä Pieksämäellä, ei sitä kokonaan vessanpöntöstä ole vedetty. | ||||
|
|
20.11.2021 21:56 | Pertti Miettinen | ||
| Kas. Muutkin onnistuneet kuvaamaan tämän. Itse kuvannut Siurossa tämän mutta päiväys puuttuu. Kuvausvuosi on 1997 kuitenkin. | ||||
|
|
20.11.2021 21:53 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan tuo laiturin sähkötolppa vielä hengissä, vaikka yöpyvää kalustoa ei ole ollut sitten toukokuun 1990? Iltahenkilöjuna H 513 saapui suurin piirtein lätän paikalle, vaunut (2) jäivät tähän ja veturi vietiin talliin pilttuuseen 14. Höyryveturien raaputus keskeytettiin usein sen verran, että avattiin saapuvalle veturille tallin ovet valmiiksi. | ||||
|
|
20.11.2021 21:41 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tuolta löytyy jotain tietoa saksaksi. http://www.bremsenbude.de/seiten/hik-bremse08.htm | ||||
|
20.11.2021 21:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoisessa paikassa tuo kilpi. Mikseivät tiedot lukeneet vaunun kyljessä kuten yleensä? | ||||
|
|
20.11.2021 21:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitäköhän se sitten mahtaa tarkoittaa? Kivasti muuten J-alkuisia nimiä! | ||||
|
|
20.11.2021 21:14 | Joona Kärkkäinen | ||
| Jos vaunun kyljessä on merkittynä jarrupainot jarrulajeille G ja P niin silloin siinä ei ole R-jarrulajia ollenkaan. | ||||
|
|
20.11.2021 21:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Käytitkö suodatinta? | ||||
|
20.11.2021 20:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, kiitos :) | ||||
|
|
20.11.2021 20:36 | Jimi Lappalainen | ||
| R tarkoittaa jarrupainoluokissa yleensä pikajuna-asetusta, mutta voisiko myös HiKp1r-merkinnän "r" viitata samaan asiaan, nopeasti (rapid) reagoiviin pikajunajarruihin? | ||||
|
|
20.11.2021 20:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heikki, loistoesimerkki kahnauksesta oli juuri välillä Himmler ja Göring, kuten aiemmin kirjoitit. Muiden lukijoiden valistamiseksi kerron, että Göringistä tehtiin ns. Machtübernahmen, eli 1933 valtaanpääsyn jälkeen Preussin poliisin ylin päällikkö. Himmler joutui tyytymään siihen, ettei hän SS:nsä kanssa silloin saanut koko Saksan poliisivoimia hallittavakseen. Poliisiorganisaatioitahan oli useita: rautatiepoliisi, jokipoliisi, Postschutz, rannikkopoliisi, joitakin mainitakseni. Orpoa, eli järjestyspoliisia unohtamatta. Hitlerin tapana oli pistää pystyyn kaksi porukkaa samaan hommaan kilpailemaan keskenään, siinä toivossa, että vahvempi voittaisi. Tämän taktiikan toimivuuden tulos nähtiinkin sitten 9.5.1945. |
||||
|
20.11.2021 20:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Veturi on tyyppiä Y 8400: https://fr.m.wikipedia.org/wiki/Y_8400 Tämän 8537:n käyttöönotto tapahtui 18.10.1994. | ||||
|
20.11.2021 20:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Melkein kaksi tuntia myöhässä. https://juliadata.fi/timetables?s=55858&d=26.2.2016 | ||||
|
|
20.11.2021 20:13 | Erkki Nuutio | ||
| Eerolan Pasilan konepaja 1903-2003 kertoo (s. 157/8): Vaikeassa raaka-aine- ja varustetilanteessa RH oli vuonna 1942 tehnyt sopimuksen toiminimi AG Reichswerke Hermann Göringin kanssa 1000 tavaravaunun alustan toimittamisesta VR:lle. Alustat teki Puolassa Ostrowiecer Hochöfen und Werke AG. Maahantuotuina alustoista rakennettiin Pasilan konepajassa Gb -vaunuja. Toimitukser jatkuivat kevääseen 1944. Kirja kertoo lisäksi VR:n insinöörien tekemistä alustojen ja pyöräkertojen tarkastuksista Ostrowiecissa, ja että virheitä ja epäkohtia oli toimituksissa esiintynyt. |
||||
|
|
20.11.2021 20:00 | Heikki Jalonen | ||
| Juurikin näin, Esa. Kolmannen Valtakunnan lukemattoman monet, kirjaimellisen verisesti keskenään kilpailevat organisaatiot ja niiden bitumia paksumpi byrokratia ovat monesti tosiaan vaikeasti ymmärrettäviä. Varsinkin RSHA ja sen rakenteet ovat äärimmäisen vaikeasti hahmotettavia. Erityisesti siksi, että koko organisaatio oli enemmän ja vähemmän jatkuvan uudelleenorganisoinnin alaisena. "Kymmenen pientä elefanttia"- tuolileikki pyöri jatkuvasti ja tuotti nimekkäitä pudokkaita jatkuvalla syötöllä. Toiminta on tuttua kaikille diktatuurien mekanismeja tunteville, edelleen tänäänkin. Valitettavasti. | ||||
|
|
20.11.2021 19:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan kyseessä sama alusta kuin kuvan https://vaunut.org/kuva/127360 vaunussa Koev 999003? | ||||
|
|
20.11.2021 19:31 | Topi Lajunen | ||
| Sr1 taitaa olla 3,1 metriä leveä, ja keskieurooppalainen kuormaulottuma on 3,15 metriä. Tästä päätellen, mahtuisi. Sr3 on vain hiukan, alle 10 cm kapeampi kuin Sr1. |
||||
|
|
20.11.2021 19:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä se nähdään! Suomalainen asiansa osaava vaununsuunnittelukapasiteetti tietotaitoineen vedettiin vessasta alas, kun gryndereiden ahnaat silmät kääntyivät kohti Pasilan konepaja-aluetta! | ||||
|
|
20.11.2021 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis Foek 22561 vuodelta 1997, oli entinen BT 01158 ja entinen BT 01353. Alunperin se oli ollut vuonna 1946 valmistunut postivaunu Po 9817. | ||||