Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.01.2022 14:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 01809:n peruvaunu on valmistunut vuonna 1870. Hylättiin 1988. BG 04578 oli entinen jalgratas-vaunu Gep 30'919 vuodelta 1945. BG:ksi se oli muutettu 1950-luvun lopun tienoilla. Hylätty 1973. Huomatkaa kotiasemamerkintä, joka on perinteistä mallia ja jonka käytöstä luovuttiin joulukuussa 1958. XEi 022033, vuodelta 1968 (?), oli entinen Ei 22097 (alkuperäinen numero vuoteen 1931 asti: 2950) vuodelta 1925. Se siis oli muinainen satapaikkainen. |
||||
|
02.01.2022 14:17 | Petri Nummijoki | ||
| Suomen ajomäärästä on tipahtanut 1 edestä pois. Pitäisi olla 160000 km ja vähän ylikin. Ajomäärä oli käyttökuukautta kohden pienempi kuin Nohabilla tai Hr12-vetureilla silloin, kun niitä oli vasta muutama mutta toisaalta KDh1 ajoikin etupäässä tavarajunia. Siihen nähden ajosuorite oli hyvä, joten tästä päätellen veturi ei kärsinyt VR:n käytössä vakavista ongelmista. | ||||
|
02.01.2022 14:14 | Petri Soronen | ||
| Onko ollut joku syynsä miksi nimenomaan Pietarin radalla on ollut näin? | ||||
|
|
02.01.2022 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsoin asiakseni hiukan tutkiskella, ja tässä: Korkeita matkustajalaitureita oli Lahden vanhalla, Vesijärven, Kaipiaisten ja Viipurin asemilla, Terijoen vanhalla asemalla. Walkeasaaressa, Levaschovon vanhalla, Lanskajassa ja myös Pietarissa, Suomen asemalla saapuvien junien puolella. Muitakin taisi olla, mutta siitä myöhemmin, jos on tarvis. |
||||
|
02.01.2022 13:50 | Petri Sallinen | ||
| Päätyseinän "ikkunasta" on keskusteltu aikaisemminkin. Näiden keskustelujen jälkeen olen saanut käsiini avosiltaisen makuuvaunun piirustuksen osapiirustuksineen. Piirustuksissa on kuvattu kyseinen yksityiskohta. Lasin ulkopinta on kupera ja ruudun kohdalla katolla on kaasulampun ilmanottoventtiili ja kaasuvalaisin, joka asettuu pyöreän ruudun kohdalle. Piirustuksessa kyseisen ilmiö on otsikoitu "Mellanväggslampa". Aikaisemmin olen törmännyt vain tekstikuvaukseen, jonka mukaan "päädyn ikkunat antavat valoa käymäsillalle". | ||||
|
02.01.2022 13:43 | Aku Lehtola | ||
| Komeat sävyt taivaalla. | ||||
|
02.01.2022 13:33 | Kimmo Huhta | ||
| Milloin Pyhäkummun vaunukuormakuljetukset (rikkihappoja, kalkkia ym. tarveaineita rikastamolle) siirtyivät rautatieltä autoille? | ||||
|
|
02.01.2022 13:12 | Erkki Nuutio | ||
| Jos kuvan väki on oopperareissulla ovat vuodet 1912-1914 mahdollisia. Etsiskelin vuotta 1912 Uudesta Suomettaresta. Muutaman edeltäneen Matkailijatoimisto Finlandian epätäsmällisen ilmoituksen lisäksi selostusta juhlista oli 8. ja 9.7.1912. Mainittiin mm että Rautatiehallitus oli asettanut erityisen aamujunan Elisenvaarasta Savonlinnaan juhlien ajaksi (kai 1.-8.7.1912). Aino Acktea ei varmaan oheisessa kuvassa ole, tuskin näyttelijöitäkään. Ackté johti harjoituksia jo viikkoa ennen juhlia. Vuosien 1913 ja 1914 rautatiekulkujen järjestelyt olivat luultavasti laajemmat kuin vuonna 1912, mutta en ole niitä kaivellut. |
||||
|
|
02.01.2022 12:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se todella ikkuna, minö luulin lampun kuvuksi? Savonlinnan opperajuhlat natsaisi jos määränpääkilvessä lukee Savonlinna Nyslott (tai toiseen suuntaan Helsinki..) Siihen aikaan junat kulkivat ilmeisesti Viipurin kautta joten väliasemia on useita. Tuo herrasväki on voinut olla maaherra Relander Signe puolisoineen ja lapset "rekvisiittaa". Aino Ackté ei näyttäisi olevan kuvassa. Jos olisi ollut Schaumanin uudelleenhautaus olisi herroila ollut silinterihatut tai vaihtoehtoisesti ylioppilaslakit. |
||||
|
|
02.01.2022 12:05 | Pauli Ruonala | ||
| Alan lehdessä kirjoitettiin taas tästä veturista, jonka alkuvaiheen käytöstä kerrottiin seuraavaa. 2000.001-prototyyppi valmistui 1954 ja DB kokeili sitä Hampurin ja Frankfurt am Mainin varikolla. Aluksi 2000.001 veti henkilö- ja postijunia Hampurista suuntaan Westerland, Lyypekki, Hannover, Kassel. Hyvinä puolina DB piti hiljaista ja tärinätöntä kulkua, hyvää näkyvyyttä ohjaamosta ja koneiston hyvää käsiksipäästävyyttä. NSB halusi kevyemmin kiskotetuille radoille, joille Di3, dieselsähköinen NOHAB, oli liian raskas, kevyemmän dieselveturin. NSB vuokrasi 2000.001-prototyypin 1956 ja antoi sille numeron 40.01. Norjaa varten MaK vaihtoi siihen 3-akseliset telit, joita koeajettiin Münchenin ympäristössä lokakuussa 1956. Samalla voimansiirtoon vaihdettiin uudenmallisia hammasrattaita, jotka oli karkaistu silloin uudella liekkikarkaisumenetelmällä. Veturi matkasi Norjaan 27.-28.11.1956. Yöpyminen oli Kööpenhaminassa, missä sitä esiteltiin DSB:lle ajamalla sillä juna Slagelseen (93 km) ja takaisin. Sitten veturi jatkoi Osloon, jonne saavuttiin klo 21:30. Norjassa veturia käytettiin henkilö- ja tavarajunissa Bergenin radalla Oslo-Voss-välillä. Veturilla ei ajettu Bergeniin asti siksi että väli Bergen-Voss oli jo sähköistetty ja Vossissa oli veturinvaihto. Kun Norjassa oli ajettu 6500 km uusista hammasrattaista katkesi hampaita. Paluu monta kuukautta kestäneestä tehdaskorjauksesta tapahtui 5.7.1957 ja ajalla 9.7.-24.10. ajettiin noin 80 päivänä Oslo-Voss matkustajajunapari 601/606, lisäksi muutama junapari Oslo-Gjøvik. 24.10.1957 hajosi taas yksi uudenmallinen hammasratas, johon ei edellisellä tehdaskäynnillä oltu koskettu. Korjaus kesti noin kolme kuukautta koska varaosia ei ollut varastossa. Veturi palasi jälleen Kielistä 30.1.1958. 15.2.1958 sillä ajettiin tavarajunaa Oslo-Voss kun Myrdalin asemalla vaihdetta ylitettäessä pyörä murtui akselin kohdalta. Seuraavana päivänä pyörä korjattiin hitsaamalla ratapihalla 18 asteen pakkasessa niin että veturi voitiin siirtää Myrdalin veturitalliin ja viimeistellä korjaus siellä. 17.2. veturi ajoi hitaasti takaisin Osloon, missä useista pyöristä löytyi halkeamia. Syyksi esitettiin veturiin kiinnitetty 500 kg painava lumiaura, joka työnsi veturin etupäätä sivulle, ja radan rakenne: ratapenger on hiekkaa, joka jäätyy talvella ja estää raidetta joustamasta sivusuunnassa. Maan lehdissä kirjoitettiin tapauksesta paljon, negatiivisesti. MaK pyysi NSB:tä jatkamaan koeajoja pyörävoimien mittaamiseksi. Veturilla ajettiin tavarajunapari Oslo-Voss 5.-6.3. Oslossa tarkastettiin pyörät uudelleen ja yhdestä löytyi halkeama. NSB purki vuokrasopimuksen välittömästi ja veturi palasi Kieliin. Sillä oli ajettu tässä vaiheessa 200 000 km. MaK:lle Norjan matka oli suuri imagohaitta. Kukaan ei ollut enää kiinnostunut 2000.001:stä, paitsi Valtionrautatiet. Suomen matkaa varten veturi maalattiin "taubenblau"-siniseksi. Ajettuaan Suomessa 60 000 km 2000.001 palasi takaisin Kieliin, se purettiin 1961 lopussa ja osat käytettiin muihin projekteihin. Lähde: Eisenbahn Kurier 1/2022 artikkeli Der Traum is aus! MaK-Prototyp 2000.001 in Skandinavien, kirj. Dr. Rolf Löttgers. Artikkelissa on pieniä epätarkkuuksia: Valtionrautateistä käytetään nimitystä "VR Suomi" ja Hr 12 mainitaan Di3:n tavoin GM-lisenssituotteeksi. Suomen matkaa varten veturi saa artikkelissa 2-akseliset telit, mutta niitä käytettiin vain matkalla Suomeen, Suomessa käytettiin 3-akselisia telejä. |
||||
|
|
02.01.2022 11:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarkastellaanpa vielä lähintä vaunua: Se on vuonna 1906 valmistunut Pasilan konepajan rakentama 11-ikkunainen peltivuorattu III lk päivävaunu, silloisen merkintätavan mukaan Eo. Littera Ei tuli käyttöön tiettävästi vasta vuonna 1921. Vaunussa on siis vuoden 1907 numeroinnin aikainen numero ja vuonna 1907 annetun määräyksen mukainen punainen 'tupakoitsijoille'-kilpi. Yhtenä lisäajoituskeinona saattaa toimia alas asennettu kookas määränpääkilpi. En itse tiedä, milloin nämä kilvet tulivat käyttöön. Tämän ajanjakson boggievaunujen mielenkiintoinen yksityiskohta on vaunun päädyn klosetin tms. osaston kaasulampun kohdalla oleva päätyseinän pyöreä ikkuna. |
||||
|
02.01.2022 10:54 | Jussi Pajunen | ||
| Komea kuva veturikolmikosta. Tykkään :) | ||||
|
02.01.2022 10:51 | Erkki Nuutio | ||
| Todella edustava ensivaikutelma Iisalmeen saavuttaessa! | ||||
|
|
02.01.2022 10:47 | Erkki Nuutio | ||
| Arvelen että (tilaus)juna liittyy Savonlinnan oopperajuhliin, jotka opperalaulaja Aino Ackté sai aikaan kesinä 1912-1914. Varsin säätyläisoloisen väen rouvasvoittoisuus ja oopperavieraiksi kelpoinen asustus puoltaa tätä. Kyseiset juhlat olivat näiden kesien päätapahtuma Suomessa. Esiintyjät ja yleisö tuli harvoja paikallisia lukuunottamatta laivoilla sekä junalla - valtaosin Helsingin suunnalta. Junien makuuvaunut varmasti olivat tarpeellinen lisäys Savonlinnan majoitustiloihin. Oli loma-aika ja vaunujakin riitti tähän tarkoitukseen, etenkin kun maan vaikutusvaltaisimmat tahot olivat tukena. Osa kuvan pikkutytöistä saattoi esiintyä rekvisiittana oopperalavalla. Suurin osa vierailijoista näki Savon- ja Olavinlinnan ensimmäistä kertaa. Rautatie Savonlinnaan oli valmistunut vasta muutamaa vuotta aikaisemmin. Kuvauspaikka voi olla Savonlinnan ohella asema matkan alussa (Helsinki?) tai varrella. Kuvan vaunuista osa taidettiin menettää vuonna 1914, kun Venäjän armeija vei niitä ja menetti Saksan armeijalle Puolan suunnalla. |
||||
|
02.01.2022 08:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Tapion esiinnostama vaunu on kuin onkin läpikulkutavaravaunu. Rautatiehallituksen kirjaston listassa on nimittäin kuvattu vuoden 1912 jälkeinen tilanne, jolloin vaunu oli läpikulkutavaravaunu. Vaunu oli vuonna 1887 saanut numeron 3857 ja vuonna 1912 numeron 30401, jotka molemmat ovat ensimmäisen Helsingin konepajan rakentaman Gf-vaunun numerot. Tämän vaunun alkuperäinen Gf-numero oli 9627. Aiemmin totesin, että vuoden 1906 vaunuluettelosta näkyy puuttuvan tämän Helsngin konepajan rakentaman Gf 9627:n tiedot, vaikka vaunuille 6928-6930 löytyy menneisyys vuonna 1886 Helsingin konepajalla rakennettuina vaunuina. Vuosi 1886 on sama, jolloin Helsingin konepajan 4 Gf-vaunua ilmestyivät vaunuluetteloihin ja Gf-vaunujen lukumäärä kasvoi kuudesta kymmeneen. Nähtävästi Gf 9627 (3857, 30401) uudelleenrakennettiin Helsingin konepajan vuonna 1863 Helsingin-Hämeenlinnan rautatielle rakentamasta vaunusta. Se olisi siis Helsingin konepajan Gf-vaunuista ainoa, joka oli uudellenrakennettu vanhasta. Mutta olisivatko sen mitat silloin samat kuin kolmen muun uuden, suuremman Ga-tyyppisen Gf-vaunun? Siis lyhyesti: Helsingin konepajan ensimmäinen Gf-vaunu 9627 (3857, 30401) nähtävästi uudelleenrakennettiin vuonna 1886 vanhasta, vuonna 1863 Helsinki-Hämeenlinna -rautatielle rakennetusta (toistaiseksi tunnistamattomasta) vaunusta. |
||||
|
|
02.01.2022 01:22 | Jouni Halinen | ||
| Tässä Wikin jutussa on kuva Schaumanin uudelleen hautaamisesta Porvoossa toukokuussa 1906. Kuvassa on hyvin saman oloinen rouvapari, ennen kaikkea kummassakin kuvassa rouvilla on hatuissa (ilmeisesti?) musta surunauha, se varmaan liittää tämän kuvan (ainakin?) hautajaistapahtumaan. Vaatteetkin ovat saman kaavan mukaan, miehillä tummat ja naisilla valkoiset. https://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman#/media/Tiedosto:Schaumanin_hautajaiset.jpg | ||||
|
Kuvasarja: Vectronia 3301-3340 |
02.01.2022 00:37 | Reijo Salminen | ||
| Guten Rutsch, Stefan! | ||||
|
|
01.01.2022 23:49 | Reijo Salminen | ||
| Isolla porukalla ollaan liikkeellä, ja kaikilla parasta päällä, mihinkään normikinkereihin ei olla menossa. Naisten hatuistahan kuulemma asiantuntijat pystyy päättelemään paljonkin, niitähän tässä kuvassa piisaa. Itselle ei ainakaan tule mitään muuta mahdollista syytä mieleen kuin tuo edellinen. EDIT: Mitäs lappuja noilla miehillä muuten on rinnassaan????? Naisten äänioikeushan tuli 1906 ja ekat vaalit joissa naisia ehdokkaana sitten 1907, tosin ajankohta ei natsaa kun kuvassa voikukalla siemennysvaihe eli kesässä mennään. |
||||
|
01.01.2022 23:25 | Jyrki Talvi | ||
| Edojen idea, on säästää veturien ympäriajolta Kv ja Tpe. | ||||
|
01.01.2022 23:15 | Stefan Baumeister | ||
| Hieno kuva! Kysessä oleva juna (T53495) oli kuvauspäivällä etuajassa lähes tunnin. Näin usein käy, itseasiassa lähes päivitäin. | ||||
|
Kuvasarja: Vectronia 3301-3340 |
01.01.2022 23:11 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos kaikille positivistä palautesta! Vielen Dank! Kiitos Juhana, toivon sinullekin ja kaikille rautatieharrastajille täällä onnellista uutta vuotta! | ||||
|
|
01.01.2022 23:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Hänet haudattiin ensin Malmille vaatimattomaan hautaan koska rikolliseksi kerran luokiteltiin mutta hänen sukunsa ja kannattajansa saivat aikaan että haudattiin uudelleen Porvooseen. | ||||
|
|
01.01.2022 23:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Muita korkeita Suomessa oli Turussa ja Turengissa aina 1980-luvulle asti. Muita mahdollisesti aiemmin Helsingin vanhalla asemalla ja joillakin muilla Helsinki-Hämeenlinna välillä. Martinlaakson rata oli oma tapauksensa, Malminkartanossa aluksi laiturit ihan kuten metrossa mutta se madallettiin. | ||||
|
01.01.2022 22:51 | Joonas Pio | ||
| Tämä on upea talvikuva! | ||||
|
01.01.2022 21:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Se ensimmäinen sähkövetoinen juna oli vain koejuna. Tällä hetkellä on helmikuulle asti tehty aikatauluja jotka sallivat happojunan veturinvaihdon. | ||||
|
01.01.2022 21:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, tätä kuvaa en ollut huomannutkaan. Oikein nätti kuva Pendohinauksesta :) | ||||
|
01.01.2022 21:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Otalammen Kalmakallio? | ||||
|
01.01.2022 21:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, kiitos havainnosta! :) | ||||
|
|
01.01.2022 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Viipurista Pietariin aikoinaan ollutkin joillakin asemilla korkeita laitureita? Nimenomaan suuriruhtinaanmaan aikoihin...? | ||||
|
|
01.01.2022 21:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten Viipuriin on sata vuotta sitten osattu rakentaa korkeat laiturit, kun muualle maahan noin korkeita ei vielä 2000-luvullakaan osata tehdä? | ||||
|
01.01.2022 21:06 | Timo Arolainen | ||
| Surkean näköisiä nykyään umpivaunuletkat. Juurikaan ei töhrimätöntä vaunua enää löydä.. | ||||
|
01.01.2022 20:50 | Jouni Hytönen | ||
| Jotain raskaampaa liikennettä on kuvanottosuuntaankin kulkenut, mutta viimeisin kulkija on ollut melko kevytrakenteinen. :) | ||||
|
|
01.01.2022 20:48 | Jouni Hytönen | ||
| Selän takana Kouvola, edessä Kuopio, vasemmalla Jyväskylä ja oikealla Varkaus/Joensuu. :) | ||||
|
01.01.2022 20:46 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvausaika on pari vuotta myöhempi, nämä tulivat Haapamäelle syksyllä 1990. Minulla on lähes identtisiä kuvia, joten tarkka päivä tälle kyllä pienellä etsimisellä löytyy. | ||||
|
|
01.01.2022 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mmmi-täh? Oliko Schoomanni pompannut välillä ylös katselemaan jouluvaloja...? | ||||
|
|
01.01.2022 20:01 | Rasmus Viirre | ||
| Sepä selittääkin homman. Kiitos sekä Jukalle, että Jaakolle! | ||||
|
01.01.2022 19:53 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Pasi! | ||||
|
|
01.01.2022 19:50 | Pasi Seppälä | ||
| Varsin edustava kuva isovaaleasta. Hienot värit. | ||||
|
01.01.2022 19:34 | Eemi Heino | ||
| Ei olla minä olen ollut vain lentokonebongauksessa mutta nyt ollaan takaisin:) | ||||
|
|
01.01.2022 18:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Schaumanin udelleenhautaus tapahtui Porvoossa 10. toukokuuta 1906. Vaunun yksityiskohdat ovat vähintään vuotta myöhemmältä ajalta. |
||||
|
|
01.01.2022 18:28 | Raimo Harju | ||
| No jopas nyt, Porkkana käyny Keiturinsalmen sillalla. | ||||
|
|
01.01.2022 18:19 | Reijo Salminen | ||
| Voisiko olla kyse Eugen Schaumanin uudelleenhautajaisiin matkaavasta junasta? Sehän oli suuri kansanjuhla johon tultiin pitkienkin matkojen takaa. | ||||
|
01.01.2022 18:02 | Uwe Geuder | ||
| Sarjasta 218 rakennettiin 399 kpl., sen lisäksi oli 12:kpl:en esisarja. Siis numeroille yli 800 ei olisi oikein tarvetta. Wikipedia https://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureihe_218 ei taida olla ihan tasalla. Voisi ehkä arvata, että ne ovat muutettu hinausvetureiksi rikkoutuneille ICE-junille. Ne ovat saaneet 800-numeroita. Mutta tavallinen ruuvikytkin, joka näkyy, puhuu kyllä sitä vastaan. |
||||
|
01.01.2022 17:38 | Uwe Geuder | ||
| > Vaunun ovi lienee saksalaistyyppinen sisään avautuva taitto-ovi Ei Saksassa ole varsinaisesti sisäänpäin avautuvia ovia, en muista ainakaan koskaan nähneeni. Tuon taitto-oven nimi on kääntötaitto-ovi. Se ei ole varsinaisesti saksalainen, vaan UIC 560 -muistion mukainen. Vaatimus on kai, että avattuna se ei ulotu yli 20 cm vaunun profiilin ulkopuolelle. https://de.wikipedia.org/wiki/Drehfaltt%C3%BCr Käytännössä se näkyy selkeästi: https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-X-Wagen_(DB)#/media/Datei:Snaelltaget,_Malm%C3%B6_(P1090567).jpg https://www.bahnbilder.de/bild/Deutschland~Wagen~D-Zuge/1156997/ein-bimz-beim-flixtrain-nach-stuttgartam.html https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~bahnhoefe-a---e~berlin-lichtenberg/1040130/leo-express--locomore-wagen-mit.html Minusta tässä Larin kuvassa ei semmoista näy. Jos olisi, sitten varsinkin oviaukon vasen yläkulma näyttäisi kuvassa erilaiselta. |
||||
|
|
01.01.2022 17:34 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tämä juna kulkee Pieksämäeltä Jyväskylän ja Tampereen kautta Helsinkiin. Kun juna käy Tampereen asemalla niin siellä sen kulkusuunta muuttuu ja Helsinkiin saanutaan Edo edellä. Kouvolassa on myös Savonradalta Helsinkiin suuntaavilla junilla kulkusuunnanvaihto. | ||||
|
|
01.01.2022 17:34 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tampereelle ja Kouvolaan veturi edellä, joissa ajosuunta vaihtuu. | ||||
|
|
01.01.2022 17:27 | Petri Soronen | ||
| Laituri korkeuteen liittyen, oliko tämä kuinka tavanomaista muualla maassa? | ||||
|
|
01.01.2022 17:27 | Rasmus Viirre | ||
| Siis hetkonen, kulkeeko Pieksämäen IC:t veturi edellä Helsinkiin vai onko kyseessä harvinaisempi tapaus? Vai meneekö tämä poispäin kuvaajasta, ja veturiin on vain jäänyt etuvalot päälle? (Tai noh, tuskin kyseessä voi olla tuo jälkimmäisempi vaihtoehto kun virroitinkin on noin.. Pieksämäen seutu on tuntematonta minulle, niin en tunnista rakennuksista yms., että minne päin tässä katsotaan.) |
||||
|
01.01.2022 17:04 | Petri Kiviniemi | ||
| Kyrössä ja Liedossa on ollut aita laiturin reunalla. Paremminkin tässä kuvassa oleva aita sopisi Lietoon. Kyrössä aita oli lyhyempi Finnassa olevan postikorttikuvan, joka on ajoitettu 1900-luvun alkuun, perusteella. Laituria on Kyrössä pidennetty, mutta milloin. Aitaakin on toki voitu silloin pidentää. Kummassakin on ollut puinen välilaituri. Maaston puolesta voisi sopia kai Lietoonkin. | ||||
|
|
01.01.2022 16:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Luulenpa, että tuon 3857-vaunun littera Gf ei ole tarkoittanut läpikulkutavaravaunua, vaan esim. ruuvijarrullista katettua vaunua, niinkuin vuoden 1877 litteraluettelossa. Miltä ajalta tuo luettelo on? Ts.minkä ajan numerointeja nuo numerot ovat? En löydä vuodelta 1863 tuonnumeroista VR Hki knp:n rakentamaa vaunua. |
||||
|
01.01.2022 16:57 | Juha Metsäpelto | ||
| Vuoden 2000 ilmakuvassa näkyy neljä vaunua tuolla takimmaisella pistoraiteella. | ||||
#/media/Datei:Snaelltaget,_Malm%C3%B6_(P1090567).jpg){kind=link}