Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 01.01.2022 16:57 Juha Metsäpelto  
  Vuoden 2000 ilmakuvassa näkyy neljä vaunua tuolla takimmaisella pistoraiteella.
kuva 01.01.2022 16:40 Rainer Silfverberg  
  Tuo herra voisi naamansa ja ikänsä puolesta olla Lauri Kristian Relander joskus 1910-20 -luvulla ja nainenkin näyttää hänen vaimoltaan mutta lapset eivät natsaa. Hänellä oli vain kaksi lasta joista toinen poika. Relander toimi Viipurun läänin maaherrana 1920-25 ennenkuin hänet valittiin presidentiksi.
kuva 01.01.2022 16:26 Petri Sallinen  
  Lanterniinin sivuseiniin asennetut torpedoventtiilit on kuvattu jo ensimmäisten avosiltaisten makuuvaunujen konepajapiirustuksissa, jotka on päivätty 31.8.1897.
kuva 01.01.2022 16:17 Tapio Keränen  
  Kannattaisiko tunnisteisiin lisätä myös sarjatunnus Mao, jollaiseksi vaunu myöhemmiin nimettiin?
kuva 01.01.2022 16:14 Tapio Keränen  
  Rautatiehallituksen kirjastossa olleen käsin kirjoitetun luettelon mukaan Gf-vaunu 3857 rakennettiin Helsingin konepajassa vuonna 1863 Helsinki - Hämeenlinna -rataa varten. Myöhemmin vaunu sai numerokseen 30401. Mitähän läpi kuljetettavaa tavaraa Helsingin ja Hämeenlinnan välillä oli?
kuva 01.01.2022 16:03 Oula Ahlholm  
  Kiitos samoin, Juha-Pekka!
kuva 01.01.2022 15:50 Juha-Pekka Marttila  
  Kuvan saattelemana, Oulallekin Hyvää Uutta Vuotta!
kuva 01.01.2022 15:06 Rainer Silfverberg  
  Se pistää silmiin että naisia on enemmän kuin miehiä. Pitkätakkinen viiksekäs herra ja vaaleaan asuun pukeutunut nainen ja lapset heidän ympärillään vaikuttaisi olevan perhe ja joku kuuluisa sellainen. Naama näyttää tutulta mutta ei ole Sibelius, Gallen-Kallela eikä mikään presidentestämme.
kuva 01.01.2022 14:44 Kurt Ristniemi  
  Punapohjaiset 'tupakoitsijoille'-kyltit määrättiin vuonna 1907.
Vaunun numero on vuoden 1907 numeroinnin mukainen 4-akselisen III lk päivävaunun numero.
Milloinkas torpedoventtiilit (ilmanimijät) tulivat matkustajavaunuihin? Tässä ne on sijoitettu varhaisempien imureitten tapaan lanterniinin sivuseiniin.
kuva 01.01.2022 14:36 Mikko Herpman  
  Eipä varmaankaan, merkkivaloista voi tarkistaa halutessaan onko öljypoltin päällä ja/tai onko sähkölämmitys päällä. Lämpö jaellaan samoilla vesipattereilla matkustamoon. Ulkopuolelta voi nähdä öljypolttimen pakokaasun kun se käy.
kuva 01.01.2022 14:35 Oula Ahlholm  
  Ja ehkä Onko pieni öljyn katku?
kuva 01.01.2022 14:35 Juhani Pirttilahti  
  Merkkivaloista voi jotain päätellä. Samoin polttimen pöhinästä.
kuva 01.01.2022 14:13 Jouni Ijäs  
  Huomaako tavallinen matkustaja mistään lämpeneekö vaunu sähköllä vai öljypolttimella?
kuva 01.01.2022 13:58 Rainer Silfverberg  
  Niin veikkaan minäkin 1910-lukua mutta ennen itsenäistymistä. Yksi mahdollinen paika voisi olla myös Lappeenranta - Villmanstrand (vanha asema)
kuva 01.01.2022 13:37 Mikko Herpman  
  Savun pöllähtely voisi vielä paljastaa vuodoista putkistossa. Muuten tuskin olisi näin paljon hussakkaa tuossa vaunun ja laiturin tietämillä. Tokihan tuuli voisi pyöritelläkin vähän mutta ehkei näin paljon.

Mahtaako tuolla vaunun puolenvälin kieppeillä näkyvä ruosteinen pönttö olla äänenvaimennin ja alkuperäinen poistopaikka. Jos näin niin aika pitkän matkan kulkee putket vaunun alla ja päädystä ulos.
kuva 01.01.2022 13:34 Petri Sallinen  
  Kaasuvalaisimen ilmanottoaukkojen suojat ovat harvainaista mallia. Lanterniinin päällä näkyy jotain muutakin eksoottista roinaa. Vaunujen numerointi/tekstitys lienee alkuperäistä mallia — merkintöihin on maalattu kolmiulotteisuutta tuova varjostus. Olisiko kuva peräti 1910-luvulta. Milloin vaunuihin tulivatkaan tupakkaosastojen kilvet — en muista, mutta tämä asia on kirjattu määräyksiin.
kuva 01.01.2022 13:28 Rainer Silfverberg  
  Marboroa myytiin pahvirasiassa pääasiassa vain taxfree-myymälöissä ja ulkomaiila. Rettigin Suomen markkinoille tarkoitetut oli aina paperikääreissä sikäli kun muistan.
kuva 01.01.2022 13:25 Erkki Nuutio  
  Pakoputkien sijoitus ja niiden melko jäykkä tuenta tuulilasin reunuksiin varmistaa että kuljettaja ei voi nukahtaa.
Hulluksi tämä voi kuitenkin tulla.
Pakoputki säteilee värähtelyjään välittömästi lähellään olevaan ikkunaan. Ollaan vieläpä tämän ilmaäänen ns. lähikentässä.
Siinä eri pisteiden erivaiheiset ilmaäänet eivät ole juuri lainkaan kumonneet toisiaan. Se merkitsee jopa 10 dB(A):n ylimäärää muutenkin suureen melutasoon.
Pakoputken jäykähkö kiinnitys syöttää puolestaan ohjaamorakenteeseen taivutusvärähtelyä. Näin muodostuva rakenneääni muuttuu ilmaääneksi ohjaamossa. Melutaso siellä lienee usein vähintäänkin yli 90 dB(A).
Kuulosuojainten käyttö olisi siten pakollista ja mutta ilmeisesti liikennemääräysten kieltämää.

U.of Walesissa Swanseassa 1979 M.Sc. -työssäni (Finite Element Analysis of Sound - Structure Interaction) tutkin juuri näitä asioita. Muunsin käytettävissä olleen lineaaristaattisen FE-ohjelman kompleksiseksi värähtelyohjelmaksi. Tein siihen vaimennetut 3D-ilmaelementit alkaen vaimennetun aaltoyhtälön johtamisesta (from first principles), taivutusvärähtelyn mallintamiseen pystyvät ohutlaattelementit, vuorovaikutuselementit ilma- ja rakenneäänen kytkemiseksi toisiinsa, sekä säteilyelementit, jotka mallinsivat rakennevärähtelyn synnyttämän ilmaäänisäteilyn ympäröivään puoliavaruuteen. Lisäksi tein testeusohjelmat kaikille elementeille.
Viikkokausia reikäkorttikasoja eräajoihin kuljeteltuani sain ohjelman toimivaksi ja tehtyä tulosten pohjalta thesikseni.
Swanseassa opintoja johti maailmankuulu FE-kehittäjä prof O.C. Zienkiewicz. Tämä oli puolalaissyntyinen sotainvalidi-pakolainen, joka aloitti numeerisen uransa sodan aikana Bletchleyssä saksalaisten Enigma -koodin murtajaporukassa.
kuva 01.01.2022 13:25 Esa J. Rintamäki  
  Pahvirasiallisista muistan ainakin 1970-luvun puolivälistä Lucky Striken, jota itse kärhensin. Toinen muistamani oli mentolisavuke Newport, jota kovin mainostettiin Valituissa Paloissakin 1960-luvun puolimaissa, oli meinaan huomattavasti paremman makuinen kuin myöhempi vihreä Marlboro.

Samassa lehdessähän mainostettiin myös Boeing 720-suihkaria 707:n kehumisen yhteydessä. Punaista Marlboroakin myytiin pahvirasiaan pakattuna.
kuva 01.01.2022 13:24 Rainer Silfverberg  
  Hautajaisiin olisi menty tummissa vaatteissa mutta poissuljettua sekään ei ole. On voinut olla jonkun merkkihenkilön haudalla tai muistomerkillä tasakymmenvuotispäivänä vierailu kyseessä?
kuva 01.01.2022 13:16 Teemu Saukkonen  
  Kolmas voisi olla 2813 konepellin haalistuman perusteella, mutta ihan kuin keulassa näkyisi kakkosta, siis 282x. Luukuthan ovat voineet vaihtua.
kuva 01.01.2022 13:13 Mika Hakala  
  Ettei vain olisi mikään hautausmaajuna? Evakkoväeltä ei ainakaan näytä...
kuva 01.01.2022 12:48 Rainer Silfverberg  
  Kent oli kallis merkki. Rasiakin pahvia eikä paperia. Se ei ollut varsinainen kevytsavuke koska ne tulivat myöhemmin mutta maultaan miedompi kuin muut, faija poltti niitä (ja mä satunnaisestijos faija oli unohtanut askin keittiön pöydälle)
kuva 01.01.2022 12:47 Rainer Silfverberg  
  Viipurissa on aina ollut korkeat laiturit. On vieläkin.
kuva 01.01.2022 12:45 Petri Soronen  
  Kuvassa on mielenkiintoisia yksityiskohtia, samanlaisia engelsmannien tuulimyllyjä kuin nykyään, valo opastimia ja laituriremonttikin meneillään. Tämän perusteella voinee ajankohtaa hieman arvioida. Muuten, laiturien korkeus taitaa olla normaalia korkeampi?
kuva 01.01.2022 12:44 Esa J. Rintamäki  
  Esslinkeri päässyt kuvaan - hyvä!
kuva 01.01.2022 12:43 Esa J. Rintamäki  
  Eipä ole Kent-savukkeita näkynyt missään pitkiin aikoihin! On vaan älämmää eli lasten Malporoo!

Kevytsavukkeetkin vihoviimeinen keksintö, lienevätkö Hiihtoliiton hyväksymiä...?
kuva 01.01.2022 12:38 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu E 2804 muutettiin Ei-sarjan numeroksi 22009 vuonna 1931.
kuva 01.01.2022 12:35 Rainer Silfverberg  
  Jostain pidemmästä nimestä kahdella kielellä on kyse. Helsinki Helsingfors tai Tampere Tammerfors. Vai olisiko Nikolainkaupunki Nikolajstad?
kuva 01.01.2022 12:28 Erkki Nuutio  
  Arvokas väki esiintyy puisella aseman reunalaiturilla. Tämä rajaa pois yli 95% asemista. Kunhan tietäisi jäljelle jääneet alle 5% asemista. Pystyisikö tunnistusohjelma lukemaan lähimmän vaunun suuntakilven.
kuva 01.01.2022 12:20 Erkki Nuutio  
  Uljas kuva lienee väliltä 1932-1935. Taustalla asemasta vasemmalle näkyy 1.2.32 valmistunut, kaupungin rakennuttama ja Viipurin Matkailu Oy:n pyörittämä linja-autoasema alkuperäismuodossaan. Asemaa laajennettiin vuonna 1936 ilmeisesti nykyistä muistuttavaksi, ja siten mielestäni tämän kuvan muodosta poikkeavaksi.
Kattava kuvakokoelma ja selvitys Suomen linja-autoasemista on Viitaniemen Pakettitoimistoista kattavaksi kuljetusjärjestelmäksi - Ou Matkahuolto Ab 1933-1993 (Matkahuolto, 1993, 320 s.).

Läpikulkevat tavarajunat kulkivat kaiketi pitkin keskimmäistä ravintolarakennoksen oikeanpuolisista raiteista. Toki asemarakennuksen ja ravintolarakennuksen väliset raiteet olivat myös läpikuljettavia.
kuva 01.01.2022 11:09 Kurt Ristniemi  
  Kiitokset Petrille ansiokkaasta tietojen esiinkaivamisesta ja täydentämisestä,

Enää kaipaan lähinnä varmuutta siihen, milloin VR knp:n rakentamat 4 vaunua saavuttivat tiensä pään. Vuosikertomusten vaunuluetteloissa vaunut ovat mukana viimeisen kerran vuonna 1931, ja vuoden 1932 rautatietilaston mukaan vuonna 1932 hylättiin kaikkiaan 110 vaunua, mm. 30 "muunlaista katettua vaunua". Ehkäpä nämä VR:n knp:n Gf-vaunut kuuluvat tähän "muunlaisten vaunujen" joukkoon.

Ja toki kummastelen sitäkin, miksi vaunuissa oli sivuovien lisäksi päätyovet, mutta nähtävästi ei ovea väliseinässä. Vai oliko? Kuvalaattapiirroksesta kun ei voi olla varma. Tietämäni mukaan Rautatiemuseolla ei ole Gf-vaunuista piirustuksia, joten piirustuksistakaan varmuutta ei saa.

Ja sekin toki on epäselvää, milloin vaunut saivat litteran Gf. Esim. vuoden 1877 luettelossa Gf tarkoittaa katettua tavaravaunua, jossa on ruuvijarru.
kuva 01.01.2022 10:56 Oula Ahlholm  
  Lienee tämä nykyään Snpss?
kuva 31.12.2021 21:38 Jorma Kattelus  
  Onkohan tässä laitteessa ollut pakoputket aiemmin telien tasolla? Näppärästi pakoputket viety katolle.
kuva 31.12.2021 20:57 Vilho Leino  
  Tunnelmallinen kuva. Junan sivusta heijastuu hienosti kaupungin valot.
kuva 31.12.2021 19:25 Petri Sallinen  
  Rautatiehallituksen kertomus vuodelta 1906 kertoo Gf-vaunujen muutostyöstä seuraavaa:

"Viime vuosikertomuksessa mainittujen 90 vaunun lisäksi, jotka oli uudestirakentamalla muutettu avonaisista tavaravaunuista hirsivaunuiksi, on vuonna 1906 vielä samalla tavalla muutettu 10 halkovaunua, littera L, sekä 6 vanhempaa läpikulkutavaravaunua, littera Gf, niinikään hirsivaunuiksi, joten tämä vanhemmanmallisten tavaravaunujen toisinrakentamistyö nyt on päättynyt. Muutos on otettu huomioon III:nnen liitteen 7:nnessä taulussa."
kuva 31.12.2021 19:11 Oula Ahlholm  
  It is freight wagon Sgmmns-w. Joku saa korjata mikäli olen väärässä.
kuva 31.12.2021 18:08 Peter Verschelden  
  What is that green object on the left?
Happy New Year to every one that participates in Vaunut.org
Kuvasarja:
Vectronia 3301-3340
 
31.12.2021 17:51 Juhana Nordlund  
  Oikein mukava kuvakokoelma Sr3:sta, kiitos siitä! Ja iloista uutta vuotta Stefanille ja kaikille muillekin alasta kiinnostuneille!
Kuvasarja:
Vectronia 3301-3340
 
31.12.2021 17:42 Teemu Tuomisto  
  Nopeasti olet saanut dokumentoitua koko sarjan! Gute Arbeit!
Kuvasarja:
Vectronia 3301-3340
 
31.12.2021 16:50 Timo Salo  
  Saksalaista tarkkuutta saksalaisesta veturista, joka ei kai ole kovin kummonen...
Kuvasarja:
Vectronia 3301-3340
 
31.12.2021 16:20 Timo Keski-Petäjä  
  Hienoa dokumentointia Vectronista eri tehtävissä!
kuva 31.12.2021 16:03 Timo Salo  
  Tämänlaiset kuvat täytyy ehdottomasti saada "digitoitua" talteen, etteivät häviä historian hämärään! Kiitos Mika!
kuva 31.12.2021 15:57 Mika Björkqvist  
  Muutettu kuvatekstiin Tampereesta Helsinki ja kuvausvuodeksi 1959. Nojasin näppäilessä tietoja kuvan takana olleisiin tietoihin paikasta ja ajasta. Mika
kuva 31.12.2021 15:57 Timo Salo  
  Kaunotar on tässäkin kuvassa parhaimillaan!!! FB!
kuva 31.12.2021 15:46 Mika Björkqvist  
  Kiitos kuvauspaikka informaatiosta Erkille.
Kuvasarja:
Vectronia 3301-3340
 
31.12.2021 15:30 Timo Salo  
  ???
kuva 31.12.2021 15:15 Lari Åhman  
  Nämähän tuli kuin tilauksesta, kiitos Panu. Pistäydyin nimittäin Mäntylahdessa viikolla ja mietiskelin, löytyisikö siitä vanhaa ratapihakaaviota.
kuva 31.12.2021 14:12 Petri Sallinen  
  Tämän linkin takana näkyvän Gf-vaunun kori näyttää rakenteellisesti samalta kuin Ga-vaunuissa: rungon ulkopuolinen pystylaudoitus.

https://vaunut.org/kuva/81263?tag0=11%7CGf%7C
kuva 31.12.2021 13:24 Pasi Utriainen  
  Ylin pistoraide meni Osuuskaupan myllylle. Sorakuopan raiteita olivat 2. ja 4. ja välissä oleva pistoraide oli ainakin Tarvaisen sahan käytössä. Aseman vesiviskuri halkokatoksineen purettiin 1974 ja soraraiteisto pian sen jälkeen.
kuva 31.12.2021 13:10 Kurt Ristniemi  
  Lisätäänpä vielä muutama vaihe Gf-vaunujen numerointitietoihin:

1887:
Rh kk 45/3213, 20.8.1887 määräsi vaunut uudelleennumeroitaviksi. Läpikulkutavaravaunujen numeroiksi tuli 3,851—3,900.
Vuoden 1895 vaunulistassa kuuden vanhan lyhyen vaunun numerot olivatkin 3851-3856 ja neljän uuden pitemmän vaunun numerot olivat 3857-3860.

1896:
Rh kk No 39/8585 10.11.1896 määräsi numeroinnista ja litteroinnista siten, että kauttakulkuvaunut tuli numeroida 9851-9880.
Minulla ei ole vaunuluetteloa, josta kävisi ilmi vanhojen ja uusien vaunujen numerot.

1901:
Rh kk N:o 34/2114, 14.3.1901 määräsi transitovaunujen numeroiksi 9621-9640.

1912:
Rh kk No 52/3180 13.9.1912 määräsi transitovaunujen numeroiksi 30,401-30,450.
Koneosaston johtajan kiertokirjeen No 710 3.6.1912 mukaan läpikulkutavaravaunut 9627-1930 saivat numerot 30401-30404. Nämä olivat neljä Helsingin konepajan rakentamaa uudempaa vaunua. Kiertokirje ei mainitse mitään Porin konepajan rakentamista vanhemmasta 6 vaunusta.