Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01.2022 13:10 | Jukka Ahtiainen | ||
| Perillä: https://vaunut.org/kuva/152456?u=2471&d=03.01.2022 | ||||
|
03.01.2022 13:04 | Kari Haapakangas | ||
| Ruukin ratapiha olikin tuolloin miltei tuliterä, vain neljä vuotta aikaisemmin valmistuneen oikaisun myötä. | ||||
|
|
03.01.2022 12:27 | Topi Lajunen | ||
| Ja myös määräpaikalla/varikolla. | ||||
|
Kuvasarja: Vectronia 3301-3340 |
03.01.2022 12:21 | Topi Lajunen | ||
| Ei ole kummoinen? Vauhdissakin pystyy siirrymään sähköajosta dieselajoon, toimii molemmilla tavoilla myös radio-ohjauksessa, selvästi tehokkain täällä häärivä veturi. Miten niin ei ole kummoinen? | ||||
|
03.01.2022 12:12 | Juha Kutvonen | ||
| 50-sarjalaisten mainioita kylmäkäynnistysvideoita juutuubissa: 1) https://www.youtube.com/watch?v=Ro0016JG2Ms 2) https://www.youtube.com/watch?v=j3R0BzhtH9g 3) https://www.youtube.com/watch?v=AdAiVIs0VZk Tuossa kolmannessa otoksessa näkyy, kuinka savutus vähenee huomattavasti moottorin lämmettyä. |
||||
|
|
03.01.2022 11:43 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo vaarallisen aineen merkintälipuke on vanhamallinen, ajalta ennen VAK/ADR-säännöstöjä. Nykyään tilalla olisi varmaankin lipuke nro 5.1, lieska keltaisella pohjalla: sytyttävästi tai hapettavasti vaikuttavat aineet. Edellyttäen, että vaunun kuormana on sitä mitä arvelen: Oulun Salpietaria 50 kg muovisäkeissä. Matkalla paikallisen Hankkijan/S-osuuskaupan/E-osuuskaupan/K-kaupan/T-kaupan/kaupan varastolle ja sieltä edelleen johonkin lannoitusta kaipaavaan peltoon. Ks. kommenttini kuvaan https://vaunut.org/kuva/151927 |
||||
|
Kuvasarja: 30 vuotta rautateillä |
03.01.2022 11:07 | Miitre Timonen | ||
| Haha, asjalliset kyllä. Lisään ekan päivän kuvat vielä kun vorg sallii. Simo: totta, mutta eipäs vielä mietitä niitä :D | ||||
|
Kuvasarja: 30 vuotta rautateillä |
03.01.2022 11:03 | Petri Kiviniemi | ||
| No nyt on ollut asjalliset juhlat. Erinomainen kuvasarja. | ||||
|
|
03.01.2022 10:44 | Tapio Keränen | ||
| Keltaisia otetankoja on ollut uudemmissa vaunusarjoissa. Gb-sarjassa en muista sellaista nähneeni. Siirtosangat maalattiin keltaisiksi. | ||||
|
Kuvasarja: 30 vuotta rautateillä |
03.01.2022 10:15 | Simo Virtanen | ||
| Muistan viitisentoista vuotta sitten kuvanneeni toisen harrastajan kolmekymppisjunan Aurajoen sillalla. | ||||
|
Kuvasarja: 30 vuotta rautateillä |
03.01.2022 10:10 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hauska idea kyllä tämä. :) | ||||
|
Kuvasarja: 30 vuotta rautateillä |
03.01.2022 09:52 | Simo Virtanen | ||
| Pikkasen luo painetta vuoteen 2041 ja 50-vuotispäiviisi. Yleensä silloin juhlitaan vähän isommin, mutta nyt rima on aika korkealla. | ||||
|
|
03.01.2022 08:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Onkos tuo vaunun kylkeen puolihuolimattomasti liimattu plakaatti varoitus palavasta aineesta? Vaunun aluskehyksen nurkassa on lapsuusaikani huomionkiinnittäjä: keltaiseksi maalattu siirtosanka. Muistaakseni myös pystysuorat otetangot taisivat olla keltaisiksi maalattuja, ellen vallan väärin muista. Sellaista tässä vaunussa ei ole. |
||||
|
03.01.2022 08:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Petrin 30.12.2021 tarkoittamasta keskustelusta löytyy osa täältä: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12906.0 vastaukset 7,8 ja 9. Jorma Rauhalan osuutta tässä ei kuitenkaan ole. Löysiin googlaamalla! |
||||
|
03.01.2022 06:19 | Petri Sallinen | ||
| Tässä dataa VR-Suomi-merkinnän käytöstä. Asiaa koskeva Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kirje asiasta 17.12.1925 kuuluu seuraavasti: "Valtioneuvosto on tehdystä esityksestä tänään tapahtuneessa esittelyssä katsonut tarpeelliseksi määrätä, että valtionrautateiden sekä matkustaja- että tavaravaunuihin on näkyvälle paikalle selvin kirjaimin merkittävä valtakunnan suomenkielinen nimi sekä että omistajaradan merkkinä on sanotuissa vaunuissa käytettävä ainoastaan valtionrautateiden suomenkielisestä virallisesta nimityksestä muodostettua merkintää: minkä ministeriö, valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, rautatiehallituksen tiedoksi ja tästä aiheutuviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten täten ilmoittaa." Allekirjoitus: ministeri Kyösti Kallio. Seuraavan vuoden toukokuun 27. päivä konetoimiston päällikkö Väinö Airas välittää rautatiehallitukselta saamansa määräyksen konepajoille ja vaunukorjaamoille. Kirjeen johdanto on samansisältöinen kuin ministeriön määräys. Käytännön toimenpiteistä kirje määrää seuraavasti: "Tämän johdosta on Rautatiehallitus määrännyt, että kaikissa matkustaja- ja tavaravaunuissa on vastedes käytettävä ainoastaan seuraavaa merkintää: V.R. Suomi." Sanapari on kirjoittu päällekäin siten, että Suomi. on ylhäällä ja V.R. on alhaalla. Suomi-sana on kirjoitettu pienillä kirjaimilla ja perässä on piste. Tämä Airaksen toukokuussa asiasta lähettämä kirje ei kuitenkaan ollut ainoa, vaikka arkistossa Airaksen em. kirje on liitetty yhteen ministeriön kirjeen kanssa. Airas lähestyi jo helmikuussa vuonna 1926 kaikkia konepajoja kirjelmällä Koj 112/282 seuraavasti: "Koska Rautatiehallitus on kirjelmällä N:o 238/692 tammikuun 21. päivältä 1926 määrännyt, että kaikissa matkustaja- ja tavaravaunuissa vastedes on käytettävä ainoastaan merkintää SUOMI V.R. on myötäseuraaviin merkintäpiirustuksiin tehty vastaavat muutokset ja kehoitetaan konepajoja vähitellen muuttamaan vaunujen merkinnät näiden piirustusten mukaisesti aina kun vaunut joutuvat konepajaan korjausta varten." Määräyskokoelmista löytyy myös määräys V.R. SUOMI -merkinnän käytöstä. Se on kuitenkin päivätty myöhemmäksi kuin Airaksen kirjelmät. Määräys on 756/1928. |
||||
|
03.01.2022 01:55 | Eljas Pölhö | ||
| 218.8 numerointi liittyy enemmän omistajaan kuin muutoksiin. Scharfenberg on kai vain osassa. Kymmenen vuotta sitten 218 oli jaettuna seuraavien DB:n osien kesken: DB Regio, DB AutoZug, DB Fernverkehr, Deutsche Bahn Gleisbau ja DB Services. Näistä vain DB Fernverkehr oli erotettu eri numerosarjaan. Vuoteen 2017 mennessä DB AG oli myynyt 29 veturia konsernin ulkopuolelle yksityisrautateille, kunnossapitofirmoille ja veturivuokraamoille. Näistä viisi oli myyty ulkomaille eli Sveitsiin HEROS Helvetic Rolling Stock GmbH:lle. | ||||
|
03.01.2022 01:07 | Uwe Geuder | ||
| > Kirjatun matkatavaran kuljetuksiin tätä kai lienee käytetty. Ehkä joskus, mutta ei kai enää vuonna 2005? Milloinhan tuo palvelu on lopetettu? Tuossa https://vaunut.org/kuva/24771 yksi käyttötarkoitus. |
||||
|
|
03.01.2022 00:57 | Uwe Geuder | ||
| Tuosta tulee kyllä pieni matikkapulma: Jos veturisarjassa on n kappaletta ja näkee niistä satunnaisesti 2, mikä on todennäköisyys, että niiden numerot olisivat peräkkäin? Piti miettiä vähän. Lukioaikana laskin semmoisia ihan huvin vuoksi, mutta 40 vuoden aikana taidot ovat ruostuneet. Vastaus on 2 / n, jos en ole laskenut väärin. Siis jos 218.8 alisarja koostuisi 15 kpl:sta, todennäköisyys olisi 13%, jos 20 kpl:sta sitten 10%. Jos hylkäyksistä syntyy aukoja, todennäköisyys laskee. Mutta helpompi kuin voittaa Lotossa joka tapauksessa. | ||||
|
|
02.01.2022 23:59 | Uwe Geuder | ||
| Niin sanookin. Mutta kuvat näyttävät, että 800-sarjalaisia käytetään myös ihan tavallisissa vetotehtävissä. Onko se sitten näin, että tuo muutostyö on vain valmistelevaa, mutta veturi kelpaa edelleen tavallisiinkin tehtäviin? Scharfenberg-kytkimen saa nopeasti pois ja takaisin? En tiedä. En tiedä mitä pitää muuttaa kytkimen lisäksi. Jarruihin liittyvää? Sähköt? Jonkinlainen dataväylä, jota ei 1970-luvun veturista muuten löydy? |
||||
|
02.01.2022 23:41 | Robert Sand | ||
| Kun Tohtorilla ajaa. | ||||
|
02.01.2022 23:36 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Bongasin sinut vaunun 5 yläkerrasta, nostin kättä muttei videollakaan näkynyt. :D | ||||
|
|
02.01.2022 22:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole riemulla rajaa? :) | ||||
|
02.01.2022 22:30 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitän, Jimi! | ||||
|
02.01.2022 22:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ollenkaan? No jo on! Tämä lienee myöhemmin ollut tunnukseltaan Zacens tms. | ||||
|
02.01.2022 22:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin 2343 ajoi viimeisen normaalikäytön aikaisen ajon? Oliko tulo Haapamäelle VR:n operoima siirtoajo? Miten omistajanvaihdos käytännössä tapahtui? | ||||
|
|
02.01.2022 21:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
02.01.2022 21:45 | Petri Nummijoki | ||
| Keskustelupuolella aihetta juuri sivuttiin hieman: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13403.msg103210. Mäkilähtökokeissa tällä saatiin liikkeelle 120-akselinen 1114 tonnia painava juna 12,5 ‰ nousuista mikä luultavasti oli lähellä veturin maksimia, koska vaihteistoöljyn lämpötila kohosi 107-117 asteeseen ja Vilppulan mäessä ensimmäinen lähtöyritys epäonnistui. Keli oli kokeissa kuiva ja ilman lämpötila +10 astetta. Hr12-veturilla vastaavat kokeet tehtiin 118-akselisella 1294 tonnia painavalla junalla, josta määrästä 42 akselia oli SNTL:n vaunuja. Tällä perusteella KDh1 ei luultavasti ollut veto-ominaisuuksiltaan Hr12-veturin veroinen. Sen sijaan vauhtiin päästyään KDh1 pärjäsi yhtäläisesti Hr12-veturiin nähden vajaan 1300 tonnin junalla mutta ei siis ollut suorituskykyisempikään. Muita Hr12-veturin etuja voisivat olla yksimoottorisuus, moottorin varaosien yhdenmukaisuus Vr11-, Vv15- ja Vv16-sarjojen kanssa sekä matkustajavaunujen höyrylämmitysmahdollisuus, joka vuoden 1959 näkökulmasta oli veturin käyttökelpoisuuden kannalta ilmeisen tärkeä. KDh1:llä oli puolestaan huomattavasti pienempi akselipaino Hr12-veturiin verrattuna, joskin vain 3-akselisia telejä käytettäessä. Toisaalta Hr12-vetureita oli KDh1:n koeajojen aikaan valmiina, tilauksessa tai tilausvaiheessa yhteensä 32 kpl, joten KDh1 ei 1959 oikeastaan edes ollut Hr12-veturin vaihtoehto vaan paremminkin vaihtoehto ajatellen tulevia Hr13/Dr13- ja Sv12/Dv12-vetureiden tilauksia. Olisiko KDh1 sitten ollut parempi valinta kuin Dr13 tai Dv12-pari? Ei varmasti ainakaan suorituskyvyn kannalta. |
||||
|
02.01.2022 21:11 | |||
| Ennen vaunut tehtiin pitempää käyttöä varten jos vertaa vaikka nykyisiin. | ||||
|
02.01.2022 20:46 | Ilmari Tommola | ||
| Ahaa, ilmeisesti sähköjunaliikenteen aloittamisessa on jotain pulmia. Loppuvuodestahan sen liikenteen piti alkaa, mutta eihän se haittaa, että sain vielä tuonkin radan Dv12-liikennettä kuvattua :D | ||||
|
02.01.2022 20:42 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitos kehuista! :) | ||||
|
|
02.01.2022 19:53 | Erkki Nuutio | ||
| Oliko valuuttongelmien lisäksi ns. yleisiä syitä (kuten Länsi-Saksan imperialistien kiihtynyt sodanlietsonta)? Oliko MAKilla suomalaisedustaja ja mahdollisesti tarjoutuvan lisenssivalmistuksen suorittaja? Kotimaisesta kilpailusta sivuutettu SAT halusi Henschel-veturien lisenssivalmistajaksi Karjaan tehtaallaan. |
||||
|
|
02.01.2022 19:39 | Erkki Nuutio | ||
| Jarmolle kiitos tiedoista. Merkintä VR - Suomi tuli 1925 vaiheilla. Ennen sitä oli äskeisen valokuvan perusteella ainakin osassa vaunuja merkintä VR - SJ, eli karsittu SVR-FSJ. Mutta milloin se tuli, eli milloin karsinta tehtiin? Kesä 1920 ja jopa vuosi 1919 tuntuisi liian myöhäiseltä ? Voiko mainittuja rinnakkaiskortteja saada tänne tai viitettä niihin? |
||||
|
|
02.01.2022 18:17 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kuva on Porin vanhalta asemalta. Asemarakennus on oikealla piilossa, viimeisten vaunujen kohdalla, taustalla näkyy poikittainen makasiini. Vanhan asema-alueen kuviin, tämä sopii, just eikä melkein. Tapahtumasta asemalla on ainakin, kaksi valokuvakorttia. Toisessa kortissa näkyy, ensimmäisen vaunun kyltissä: Pori – Helsinki. Vuoden 1919 turistissa: Postivaunullinen juna on H 222 lähtö Porista klo ap. 9,20 – Tpe 2,02 ja Helsinkiin saavuttiin illalla 9,05. Postitetussa kortissa on leima:11.8.1920 ja siinä huokutellaan Klaaraa: ”Mikkelin suurenmoisiin juhliin, jonne väkeä tulee paljon ja joka suunnalta”. Kortissa on myös kirjaimet: S.V.L. Olisiko kyseessä ollut. jokin musiikki juhla? |
||||
|
02.01.2022 18:15 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Hieman on maisema muuttunut, kuvattu Hippoksentien ylikäytävältä: https://vaunut.org/kuva/54008?u=1499&paik=Kupittaa | ||||
|
|
02.01.2022 17:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| On edelleen mielestäni pieni mysteeri, miksi tämä ei pärjännyt "vetureiden maaottelussa", jota termiä tuolloin käytettiin. Teho 2000 hv, nopeus riittävä, akselipaino kuusiakselisena reilu 15 tonnia ja vetovoima ehkä 240 kN luokkaa. Kielteisenä puolena mainittiin suuri polttoaineen kulutus, ja nimenomaan vertailussa ja erityisesti Nohabia kohtaan väite tuntuu suorastaan uskomattomalta: Nohabin EMD-567 on tunnetusti perso naftalle ja MaK:in keskinopea nelitahtinen moottori todennäköisesti oli huomattavan taloudellinen, olkoonkin että Voithin vaihteisto vie tehosta omansa. Jos kyse oli lisenssivalmistuksen ongelmista, olisi sitten edes sanottu se suoraan. Mutta jos muuten veturi oli tehokas ja pidetty peli, niin mikä siinä sitten oli ongelmana? |
||||
|
|
02.01.2022 16:54 | Tapio Arvola | ||
| Kuvassa kiinnittyy huomio, ettei kellään ole ainakaan näkyvissä matkatavaroita. Suoraan junan takana on jokin rakennus. Raide ei voi jatkua suoraan siihen suuntaan. Onko kyseessä kaarre vai päättyvä raide? Päättyvä raide/raiteisto rajaisi mahdollisia paikkoja. Viimeisenä näkyvässä vaunussa näyttää olevan loppuopastelevyt. Heinikko laiturin vieressä on pitkää. Silloin ei oletettavasti olla minkään asemarakennuksen kohdalla. Puulaiturikin viittaisi, ettei juna ole aseman edessä olevalla raiteella, ainakaan asemarakennusta lähellä. |
||||
|
|
02.01.2022 16:46 | Eljas Pölhö | ||
| Wikin artikkeli sanoo 15 muutettu 218.8 sarjaan. Konrad Koschinskin 218-kirja taas listaa 19 muutettua veturia numeroille: 218 810/812/813/820-825/830-839, joista neljä oli hylätty 2017 puoliväliin mennessä. Alasarjan 218.8 tittelinä kirjassa on Schlepploks für DB Fernverkehr. [Eisenbahn Journal Extra 2-2017: Konrad Koschinski: Baureihe 218] | ||||
|
|
02.01.2022 16:42 | Uwe Geuder | ||
| Katsoin huonosti, kyllä ne sieltä löytyy Wikipediasta löytyvät. Niiden alkuperäiset numerot olivat 218 233-5 ja 218 237-6, valmistusnumerot 19600 ja 19604. Niistä löytyy paljon kuvia. Joskus ICE-hinauskytkimella tai hätäapujunalla ja joskus taas ihan normaalisti linjaliikenteessä. En tiedä, kuinka nopeasti kytkimen saa vaihdettu. Ehkä se onkin vain pieni toimenpide. https://www.bahnbilder.de/name/galerie/kategorie/suchen/suchbegriff/218+824-1.html https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dieselloks-92-80~br-1-218-db-v-164/1190858/218-824-umbau-aus-218-233.html https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dieselloks-92-80~br-1-218-lokportraits/192689/218-824-1-in-doppeltraktion-mit-218.html https://rail.pictures/picture/35850 https://www.bahnbilder.de/name/galerie/kategorie/suchen/suchbegriff/218+825-8.html https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~dieselloks-92-80~br-1-218-lokportraits/432544/die-218-825-8-und-die-218.html https://www.revisionsdaten.de/tfzdatenbank/tfz_detail.php?sa&id=27218&fahrzeugsuche=218+233-5&art=1&such_start=0 https://www.revisionsdaten.de/tfzdatenbank/tfz_detail.php?sa&id=-758775426&fahrzeugsuche=218+237-6&art=1&such_start=0 Tuossakin hieo kuva ennen numeronvaihtoa: https://rail.pictures/picture/12031 |
||||
|
02.01.2022 16:37 | Pasi Seppälä | ||
| Komean kelin hienoja talvisia kuvia. Nätisti on kuuraa puissa ja maassa ja matalalta paistava aurinkokin valaisee junan juuri sopivasti. | ||||
|
|
02.01.2022 16:27 | Pasi Utriainen | ||
| Voisiko olla rautatieläisten virkistysmatka tms. kyseessä, kun lähes kaikilla on nuo laput rinnoissa. Etualan herraksi veikkaan tulevaa ylijohtajaa Vilhelm Janssonia, aikanaan kova yhdistys-/toimikuntamies Wikipedian mukaan. | ||||
|
02.01.2022 16:17 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Okei! No vähän ihmettelin, kun seiska Kemissä auroineen. Sehän tarkoittaa sitä, että linjoja ja ratapihoja toivon mukaan aletaan hoitaa useammin ja paremmin, Destian sijaan, joka kävi lumisessa pohjoisessa muutaman kerran koko talven aikana. Palataan takaisin entisten rata-alueiden aikaan;) | ||||
|
|
02.01.2022 16:02 | Pietu Tuovinen | ||
| NRC:n konehan se. Kunnossapitoalue 12:n (Lappi) kunnossapito vaihtui Destialta NRC:lle loka- marraskuun vaihteessa. | ||||
|
|
02.01.2022 15:39 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tämäpä mielenkiintoinen kuva. NRC:kö seiskalla hoitaa aurauksia täällä pohjoisessa nykyään? Kun ei Destian kalustoa paikalla? Eikö 205 ole NRC:n? | ||||
|
02.01.2022 15:32 | Jyrki Längman | ||
| Onko kenelläkään hajua että mitä kalustoa kuvassa on ? | ||||
|
|
02.01.2022 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen perusteella, mitä joskus aikoinaan luin Ilmar Talven kirjasta "Radoilta ja ratojen varsilta", olen siinä käsityksessä, että eräänä tekijänä oli ollut tavattoman vilkas liikenne. Tilannetta voisi kuvata sitenkin, että silloin tällöin Pietarin lähiliikenteessä pantiin kulkuun ylimääräinen juna, joka kulki ilman aikataulua, sen mukaan miten semaforin siivet nousivat. Sanoivat tällaista junaa "trampiksi". Tähän vetoaminen ei kuitenkaan selitä sitä, miksi sitten Simolassa, Tienhaarassa, Säiniöllä, Galitzinassa, Perkjärvellä, Ollilassa, Raivolassa, Oserkissa ja Udelnajassa oli normaalit matalat laiturit. Lieneekö arkkitehdeillä se innovoiminen vaikuttanut asiaan? |
||||
|
|
02.01.2022 15:18 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Aku ja Juha-Pekka. | ||||
|
|
02.01.2022 14:57 | Juha-Pekka Marttila | ||
| 'Valakkoexpertti' Oulalta jälleen todella hieno kuva, taivassävyineen! | ||||
|
|
02.01.2022 14:27 | Roope Prusila | ||
| Tämä 262 tuli kuvattua videolle täällä Pirkanmaalla, Karhejärven liikennepaikalla. Komeasti veti Sr2:n virroitin valokaarta ja fiilis oli jotain aivan omaa luokkaansa. | ||||
|
|
02.01.2022 14:24 | Kari Haapakangas | ||
| Lapsia näyttää olevan kuvassa kolme, kaikki tyttöjä. Melkein pitäisin herrasmiehen oikealla puolella olevaa paikallisena "kuvaan livahtaneena", koskapa avojalakasuus ei ole vallan suosittu matkustusmuoto. Nuorisoahan kuvassa kyllä on, ja milteipä pelkästään naisoletettuja. Onpa kahdella jopa ylioppilaslakki päässä! |
||||
|
|
02.01.2022 14:23 | Reijo Salminen | ||
| Mitähän ne on menneet hätäilemään tuon BE 01809 hylkäämisen kanssa, vasta 108 vuotta palvellut ja sitten hylätty... | ||||
|
|
02.01.2022 14:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 01809:n peruvaunu on valmistunut vuonna 1870. Hylättiin 1988. BG 04578 oli entinen jalgratas-vaunu Gep 30'919 vuodelta 1945. BG:ksi se oli muutettu 1950-luvun lopun tienoilla. Hylätty 1973. Huomatkaa kotiasemamerkintä, joka on perinteistä mallia ja jonka käytöstä luovuttiin joulukuussa 1958. XEi 022033, vuodelta 1968 (?), oli entinen Ei 22097 (alkuperäinen numero vuoteen 1931 asti: 2950) vuodelta 1925. Se siis oli muinainen satapaikkainen. |
||||