Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.12.2021 21:51 | Kari Suominen | ||
| Kyllä Juhani P. on saanut Pendon niin mutkalle tässä, että ei yhtään häpeä vierailevien kamerataiteilijoiden töiden rinnalla. Janne Pellikka on planespotter ja hän viihtyy vertaistensa kanssa paremminkin ilmailuaiheisilla sivustoilla. Noille sivustoille hyväksyttävien kuvien tulee täyttää tietyt kriteerit ja siksi raati ylläpidossa läpikäy päivän tarjonnan erotellen julkaistavat akanoista. Pellikan tuotantoa kotikentiltä https://www.jetphotos.com/photographer/57919 |
||||
|
14.12.2021 21:28 | Timo Järvi | ||
| Kaikin puolin oli mukava reissu, ja vaunussa tarkeni. Taisi olla parhaimmillaan Haapamäeltä lähdettäessä sisällä +28 astetta... :) | ||||
|
14.12.2021 20:47 | Joonas Viita | ||
| Vaikuttaisi enemmänkin metron Tka6:lta https://vaunut.org/kuva/13840 | ||||
|
|
14.12.2021 20:43 | Antti Grönroos | ||
| Siltä näyttää | ||||
|
|
14.12.2021 20:41 | Reijo Salminen | ||
| Ihan puhdas arvaus, stadilaiset voi korjata, voisiko olla tämä: https://vaunut.org/kuva/33096 | ||||
|
14.12.2021 20:01 | Jussi Tepponen | ||
| Kovasti näyttävät Venäjän keisarikunnan (Росси́йская Импе́рия) lipuilta. | ||||
|
14.12.2021 20:00 | |||
| Asia ei ole ollut pelkästään VR:n ja valtion vika, mutta myös junien käyttäjien. Kunnon paikkuliikenteen aikaan ihmiset lähti muuttamaan kaupunkeihin ja hankkimaan autoja. Nyt ei voi enää mitään tälle huonolle palvelutasolle. | ||||
|
14.12.2021 19:57 | Antti Grönroos | ||
| Sä et tietenkään ottanut tästä videota? | ||||
|
14.12.2021 19:56 | Pasi Utriainen | ||
| Satamarata rakennettiin 1907 ja vaihde oli 46 m pohjoisen tulovaihteen pohjoispuolella. Jossain muistelen nähneeni vanhan kuvan/kartan, jossa satamaraide sivuutti veturitallin aivan vierestä. | ||||
|
14.12.2021 19:52 | Antti Grönroos | ||
| Toivottavasti kulkisi. | ||||
|
|
14.12.2021 19:52 | Pasi Utriainen | ||
| Nättiä on. Mitähän ovat nuo liput, jotka liehuvat aseman katolla? | ||||
|
|
14.12.2021 19:50 | Antti Grönroos | ||
| Mikäs toi autojen (vasemmalla puolella) ja raiteen välissä on, muistomerkki? | ||||
|
14.12.2021 19:23 | Oula Ahlholm | ||
| Montako kuvaajaa suunnilleen oli kuvaamassa? | ||||
|
14.12.2021 18:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, mutta avoimessa datassa näkyvän tiedon ( https://juliadata.fi/timetables/history?s=54036 ) perusteella veikkaisin, että aina sunnuntaihin 2/1-2022 asti fosfaattijuna pöristelisi loppumatkansa Turusta Ukiin dieseleillä. Sinne asti näytettäisiin käytettävän taulua, johon on varattu Turkuun veturinvaihtoaikaa. | ||||
|
|
14.12.2021 18:45 | Mika Hakala | ||
| 2024 tässä kohtaa pitäisi kulkea junia nyt vahvistetun akkukemikaalitehtaan johdosta. Rata kaartuisi n. 100m kuvan sillasta Summaan päin mentäessä tehtaan tontille. Muutaman sadan metrin pituinen pätkä siis korjattaisi. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kiinalaisyhtion-akkumateriaalitehdas-haminaan-etenee-ensivaiheen-investointi-200300-miljoonaa-euroa/134f0fc6-bedb-4b81-9025-ba0f7ad9cbe8 |
||||
|
14.12.2021 18:39 | Eljas Pölhö | ||
| Rautatiehallitus ilmoitti 23.12.1932, että Liedakkalan laiturivaihteelta OY Kalkkimaa AB-nimisen yhtiön kalkkikivilouhokselle rakennettu rata on valmis ja liikennekelpoisessa kunnossa. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö suostui 13.1.1933 siihen, että haararata saatiin liittää valtionrautateiden rataverkkoon ja avata tavaraliikenteelle. Haararadan pituus Liedakkalan lv:n keskuksesta Kalkkimaan tavarasuojan keskelle oli 8 km 200 m ja siitä äärimmäisen raiteen puskuriin 493,05 m, joten koko haararaiteen pituus Liedakkalan laiturin keskeltä oli 8 km 693,05 m. [Huom. aika tarkkaa määritellä haararaiteen pituus senttien tarkkuudella, etenkin kun se ilmoitetaan lv:n keskuksesta eikä lähtövaihteelta] | ||||
|
14.12.2021 18:24 | Eljas Pölhö | ||
| Kalliomäki Lv: Rautatiehallitus on määrännyt kirjeessä 245/432, 16.1.1930, että Kalliomäen vaihteelta erkaneva Sukevan varavankilan raide avataan liikenteelle siten, ettei raiteen liikennöinnistä kanneta kuljetusmaksua, vaan varavankila saa itse toimittaa vaunujen kuljetuksen miesvoimin tai omalla veturilla. Jo vuonna 1933 varavankila pyysi, että VR alkaisi kuljettaa vaunut perille saakka, koska vaunuliikenteen määrä ylitti sen kyvyn, joka miesvoimin saatiin hoidettua. VR suostui ratkaisuun ja 1.8.1933 päätöksen mukaan "raide ilmoitetaan ensitilassa epäitsenäisten liikennepaikkojen luetteloon ja ilmoitetaan asemille sähkösanomilla". Raiteen pituus oli 2800 m ja raiteella oli lisäksi väliltä erkaneva 120 m:n pistoraide. Liikenne päätettiin hoitaa junilla 1703 ja 1704 käyttämällä edellisen Kalliomäelle ja jälkimmäisen Sukevalle jo varattua pysähdysaikaa. Käyntiin laskettiin menevän 15-25 min aikaa. Esityksen mukaan raiteen nimeksi ehdotettiin Varavankilan raide, tariffivälimatka 3 km, liikennöimistapa Tt ja huomautuksiin Sukevan Varavankilan tarpeeksi. Tämän perusteella kaavio on piirretty 1930 tai myöhemmin. |
||||
|
14.12.2021 17:44 | Markku Naskali | ||
| Ennen oli sellaisia sekatavarakauppoja joista sai lähes mitä tahansa. Nykyisin R-kioski on lähellä samaa. Sieltä saa jopa junalippuja ihmisen myyminä!! | ||||
|
14.12.2021 17:11 | Tapio Keränen | ||
| Kuva Sri-vaunusta löytyy: https://vaunut.org/kuva/151936?u=701&d=14.12.2021 | ||||
|
14.12.2021 17:03 | Juha Vuorinen | ||
| Topi, säännön vahvistava poikkeus taitaa olla vain rautatiehätäpuhelu ja sen on suotavaakin keskeyttää myös yksilöpuhelut tullen läpi kaikille. En usko, että mikään puheryhmä on saanut yksilöpuhelua korkeamman prioriteetin. Jos näin olisi, niin seison korjattuna, mutta minulla olisi muutama jatkokysymys määrittelijöille... | ||||
|
14.12.2021 16:29 | Oula Ahlholm | ||
| Tälläisessa matkustin Kolari-Pello välin kesällä 2020. Kuvakin löytyy. | ||||
|
|
14.12.2021 14:23 | Topi Lajunen | ||
| Juha, joillain puheryhmillä on suurempi prioriteetti kuin yksilöpuheluilla. Näin se perusteltiin, ja siksi sitä puheryhmää vaihdetaan. Jos tilanne on muuttunut, niin sitten olemme vaihdelleet ryhmää turhaan. Ja kyllä, yksilöpuhelu soitetaan tunnuksen ja roolin avulla, mutta yksilöpuheluna yhtä kaikki. | ||||
|
|
14.12.2021 10:38 | Juha Vuorinen | ||
| Korjaan Topia sen verran, ettei yksiköpuhelulla ja puheryhmällä ole mitään tekemistä keskenään. Kun yksilöpuhelua käytetään, ei mikään puheryhmäviestintä tule läpi. Siksi mainittu puheryhmän vaihto on täysin turha toimenpide. Toinen asia: Kahden virve-päätelaitteen välistä suoraa yksilöpuhelua ei saa käyttää verkon kapasiteettisyistä. Sen sijaan yksilöpuhelu tulee soittaa RAILI-palvelun kautta käyttämällä vastaanottajan numerovalintana yksilöivää tunnusta ja roolia. | ||||
|
14.12.2021 10:29 | Panu Breilin | ||
| Lieköhän mahdollista, että Ilmalassa seisovista protopendoista saisi kierrätettyä uudet keulat näihin? | ||||
|
|
14.12.2021 10:06 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| En pitäisi kokonaisen rungon romuttamista järkevänä, mutta tämän firman kohdalla en toisaalta yllättyisikään. Mieluummin toki ottaisin ohjaamon - itse asiassa koko ohjausvaunun toisesta rungosta, että saa toisen rungon nopeasti takaisin liikenteeseen. Toinen runko saisi sitten viettää tarpeellisen ajan varikolla että korjaukselle vapautuu tilat ja uudet laitteet saapuvat. | ||||
|
14.12.2021 08:00 | Tapio Keränen | ||
| Etsin kuvan Teron toivomuksesta. | ||||
|
|
14.12.2021 02:01 | Jimi Lappalainen | ||
| 7003 sai vielä uuden keulan törmättyään viljarekkaan vuonna 2013. Saa nähdä miten nyt käy, kun on kaksi keulaa rytyssä. Arton ehdotus olisi varmasti toimivin. | ||||
|
|
14.12.2021 01:54 | Arto Papunen | ||
| Kuinkas tuossa meni Pendojen päätypalat ja oliko ne molemmissa päissä samanlaiset, eli jos päädyttäisiinkin romuttamaan toinen runko ja toiseen otettaisiin ehjä ohjaamo toisesta päästä? | ||||
|
14.12.2021 01:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Palanut talo purettiin myöhemmin. Toivottavasti asukkaat saivat hyvän uuden kodin. | ||||
|
14.12.2021 01:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Maininta on peräisin https://vaunut.org/ohjeet -sivulta ja sillä viitataan tämän näköisiin kuviin: https://vaunut.org/kuva/5009 | ||||
|
|
13.12.2021 23:39 | Panu Breilin | ||
| Kuva Iisalmesta vuodelta 1902 missä alkuperäinen veturitalli näkyy osittain: https://vaunut.org/kuva/151935 Nykyisen radan itäpuolella sijaitsevan veturitallin neljä ensimmäistä pilttuuta valmistuivat vuonna 1923. |
||||
|
|
13.12.2021 23:35 | Panu Breilin | ||
| Linkissä olevan kommentin mukaan Sukevalla toiminut Suprom valmisti teräsrakenteisia kaarihalleja: https://vaunut.org/kuva/35651 | ||||
|
|
13.12.2021 22:47 | Topi Lajunen | ||
| Virallinen termi, tunnuksena RR. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Paloauto#Pelastuslaitostunnukset | ||||
|
|
13.12.2021 22:24 | Niko Padatsu | ||
| Lienee Rikkihappo Oy:n Sri-vaunu. | ||||
|
|
13.12.2021 22:13 | Lari Åhman | ||
| Mielenkiintoista, että Iisalmen veturitallit ovat alunperin olleen ratapihan länsipuolella. Enpä ole sitä ennen tiennyt. | ||||
|
13.12.2021 21:47 | Rainer Silfverberg | ||
| 70-luvun loppu tai 80-luvun alku. | ||||
|
|
13.12.2021 21:21 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikäs säiliö tuossa oikealla on? Sti? Onko Tapiolla siitä kuvaa? | ||||
|
|
13.12.2021 21:11 | Petri Soronen | ||
| "Railway rescue". | ||||
|
|
13.12.2021 21:07 | Vertti Kontinen | ||
| Ei ainakaan toistaiseksi, mutta jos korjataan, niin missä? Ilmalassa tuskin noin suuria korjauksia tehdään ja riittääkö Pieksämäellä tila? Otanmäelle voisivat viedä, mutta eikös sielläkin ala pian uusien vaunujen kokoaminen? | ||||
|
|
13.12.2021 21:04 | |||
| Olisikohan kuva 70-luvulta? Sudessa on ainakin aikakaudelle tyypillinen väritys ja Kytömaan kylttikin edustaa 70-luvun tyyliä. | ||||
|
|
13.12.2021 19:58 | |||
| Sukevalla oli Supromin kiviveistämö, oliko siellä joku metalliverstaskin jonne oli oma raide? Muistelen että sinne olis joskus viety järjestäjällä jotain venäläisiä vaunuja joihin kuormattiin jotain metallirakenteita. Saattaa muistikin tehdä revanat. | ||||
|
13.12.2021 19:47 | Antti Kukkonen | ||
| Nokelassa on myös tavallinen "farmitankki" jossa on pykälää uudempi logo mutta 2010-luvun vaaleanvihreällä | ||||
|
|
13.12.2021 19:44 | |||
| Veturitalli näyttäs olevan kaksipilttuinen talli tavaramakasiinin takana. Onkohan se ollut tuolla joskus alkuaikoina? Onko Iisalmen Sahojen tontti ollut ennen soranottopaikka? | ||||
|
|
13.12.2021 19:38 | Topi Lajunen | ||
| Yksilöpuhelun ajaksi käännetään ennaltamääritelty, käyttämätön puheryhmä päälle. | ||||
|
13.12.2021 19:19 | Oula Ahlholm | ||
| En edes muista milloin viimeksi puhdas. | ||||
|
|
13.12.2021 18:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai on näissäkin toimintatavoissa eroja yksiköiden välillä. Tavaraliikenteen osalta koulutuksessa painotettiin, ettei yksilöpuheluita tule käyttää työntöliikettä ohjattaessa, koska saapuva soitti voi katkaista sen. Yleisesti ottaen yksilöpuhelut nostettiin esille viime liidussa, jossa kouluttaja kertoi kiinnitetyn huomiota yksilöpuheluihin, koska ne kuormittavat verkkoa selvästi puheryhmien käyttöä enemmän. | ||||
|
|
13.12.2021 16:06 | Timo Salo | ||
| Tainneet kiskot olla jäässä, kun oli niitä jäätäviä sateitakin ja luiskis, oho... Siinä ei taida jarrut paljon auttaa? | ||||
|
|
13.12.2021 16:04 | Heikki Jalonen | ||
| Näitä seisoi toisinaan letkassa Tuirassa, joissakin yksilöissä ovi silloin tällöin auki (ehkä jotekin rikki?). Ja kyllä, lannoitetta säkkitavarana oli kyydissä kun juna lähti Oulun suuntaan. Alle puolivälin oli säkkirintaman korkeus, teoriassa kai olisi mennyt 320 säkkiä á 50 kg, mutta ilmeisesti aivan täysiä painoja ei lastattu. Ja, sikäli mikäli oikein tiedän, lastaus tehtiin käsipelissä. Mahtoikohan niille lastausmiehille Merikulman Nahkapääkään nostaa kämmentä eteen - olisi saattanut portsari oppia ilmailua nopeastikin... |
||||
|
|
13.12.2021 16:04 | Oula Ahlholm | ||
| Mikä on ollut nopeus onnettomuushetkellä? | ||||
|
|
13.12.2021 15:54 | Topi Lajunen | ||
| Ja kyllä, myös ei-aktiivisesta ohjaamosta on mahdollisuus tehdä hätäjarrutus. | ||||
|
|
13.12.2021 15:46 | Topi Lajunen | ||
| Saattamalla tehdyissä vaihtotöissä käytetään Virve-verkon yksilöpuheluita. Ei siis huolta tangenteista tai duplexeista, yhteys on jatkuva molempiin suuntiin. Lisäksi viestintä tallennetaan, mitä ei Pendolinon tai muidenkaan sisäpuhelimilla tapahdu. |
||||