Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.11.2021 19:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kovin pitkää aikaahan ei kulune, kun VR:llä on häivevetureita ja - vaunuja. Häivematkustajistakin jo puhutaan...? Häiveasematalojakin jo on, esimerkiksi Kontiomäki. Silkkaa stealthia! |
||||
|
15.11.2021 19:34 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä artikkeliajatus on kaivettu naftaliinista takaisin työn alle. :) | ||||
|
15.11.2021 19:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Anteeksi, Rainer hyvä! Unohdinkin mainita, että Östermyra asemannimenä perustui juuri Östermyran ruukkiin. Paljoa muutahan siellä ei niihin aikoihin ollutkaan. |
||||
|
|
15.11.2021 19:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne desantit voi iskeä nääs! | ||||
|
15.11.2021 19:10 | Oula Ahlholm | ||
| Täyttä tyyliä kuvassa. | ||||
|
|
15.11.2021 19:04 | Oula Ahlholm | ||
| Sotilasjunien kulun salaaminen on vain kuvaajien kiusaamista :D | ||||
|
|
15.11.2021 18:57 | Erkki Nuutio | ||
| Tuukka, luuletko että kajaanilaisilta olisi asiaa pahemmin kysytty, tai että esimerkiksi heidän valtuustonsa olisi näin päättänyt? Ymmärtänet että pelleilystä on koitunut vain sekaannusta satunnaisille kaukaa Kajaaniin pyrkiville, singaporelaisille, ruotsalaisille ja muille. Joutuvat kyselemään mitkä vaunut menevät Kajaaniin ja mitkä Kajanaan. Kielilait säädettiin kielirauhan tukemiseksi. Siis sen välttämiseksi että muuta tavoittelevat eivät tekisi irtiottoja milloin milläkin tekosyyllä. VNp on vain päätös, jonka jonkun puolueen ministeri voi tehdä jokseenkin huomaamatta, vaikka muodollisesti sen on hyväksynyt silloisen hallituksen enemmistö. Esimerkkejä riittää. Kielilain vastainen se on selkeästi. Kuvitteletko vierailijoiden tai paikallisten saavan jotakin hyötyä Kajana tai Tammerfors -pelleilystä asemanimissä? |
||||
|
|
15.11.2021 18:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Toi on muuten erikosista että Kotuksen sivu "Svenska ortsnamn i Finland" https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=abc&b=%C3%96 mainitsee Östermyran tarkoittavan vain " (föråldrat) f.d. bruk och egendom i Seinäjoki, Södra Österbotten". eli vain ruukki, ei asemasta puhuta mitään. Åminne Joensuun kaupunkia tarkoittamasta on kokonaan tippunut pois niiden listalta. |
||||
|
15.11.2021 18:43 | Tauno Hermola | ||
| Minusta talot ovat mäen eteläpuolella, mäkihän näkyy kuvan oikeassa laidassa. Saattaa olla, että kuvassa näkyvät talot ovat kaikki kuitenkin lähempänä päärataa ja nuo rantaradan varrella olevat talot eivät tässä näy. Kirjoitin näköjään nimesikin väärin, pahoittelen. | ||||
|
|
15.11.2021 18:33 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä 41 m:n mäki lienee taustalla ja kuvan kohta on siitä vähän pohjoiseen. Ovatko muutkin vakuutettuja ja tyytyväisiä? |
||||
|
|
15.11.2021 18:25 | Tauno Hermola | ||
| No tuossa http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/22_Topografikartta_20k/2/2034/203406/203406_1932.jpg se mäki ainakin näkyy, suunnilleen raviradan tasolla, mutta pääradan vastakkaisella puolella. | ||||
|
15.11.2021 18:18 | Erkki Nuutio | ||
| Valmistaja taisi olla Reichswerke Hermann Göring - yksi silloisen Euroopan suuryrityksistä. Se toki muodostui "fuusioimalla" tapahtumien seurauksena haltuun tulleita puolalaisia ja muiden maiden tehtaita. Tänäkään päivänä, ei pienehkö, sodassa selviytymistaistelua käyvä maa (Suomi) voi olla maailman parantaja. Voimat ja rahat eivät riittäneet sellaiseen, eivätkä nykyäänkään riitä. Saksa ja Neuvostoliitto olivat maita joissa tehtiin massiivisesti pahaa, paljon pahempaakin kuin laajamittaista pakkotyötä. Se ero toki oli, että Saksa oli paha etenkin juutalaisille ja puolalaisille, ja liittolaisuuden päätyttyä neuvostolaisille. Neuvostoliitto oli sensijaan paha etenkin omalle väelleen, etenkin vähemmistöilleen (puolalaiset, suomensukuiset jne), ja liittosuhteen päätyttyä saksalaisille. Olisiko vaunujemme puolalaisilla tekijöillä ollut vieläkin kurjempaa, jos moraaliposeerauksen vuoksi emme olisi näitä välttämättä tarvitsemiamme vaunuja tilanneet Paksu Hermannin tehtailta? |
||||
|
15.11.2021 18:01 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tuo kuulostaa sopivimmalta museointiympäristöltä vahvasti Helsinkiin leimaantuneelle kalustoyksikölle. | ||||
|
|
15.11.2021 17:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Miten näitä jarruttomia laiteltiin juniin? Entäs jos kaikki olikin näitä... | ||||
|
|
15.11.2021 17:52 | Erkki Nuutio | ||
| En löytänyt mainittua 41 m mäkeä, mutta varsin lähellä rannikkorata on täältä etuvasempaan päin. Rannikkoradan haarautumasta ei ole kuin ehkä kolmesataa metriä. Kolmoisraiteen loppuvaihteet ovat myös lähellä, siksi ehkä tuo vaihde/veräjäkoppikin. Jos vuotta 1925 voisi horjuttaa, aikaisemmatkin vuodet kelpaisivat. Kuvassa on tunnuspiirteitä ainakin 20-luvun alusta. Mielestäni radanylityspaikka ja taustan rakennukset esiintyvät raiteden yhdistymisen ohella selkeästi tässä kartassa: https://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Helsinki%20kiinteist%C3%B6-,%20ja%20tiluskartta%201914.jpg |
||||
|
|
15.11.2021 17:47 | Hannu Peltola | ||
| Aivan varmasti näin! Myös Ruotsi hankki sota-aikana Puolassa tehtyjä vaunuja, joista osa oli niinikään ilmajarruttomia. | ||||
|
|
15.11.2021 17:23 | Tauno Hermola | ||
| Niin, ovatko nuo rakennukset sitten topografikartassa näkyvän 41 m korkean mäen eteläpuolella eli tuo kauimmainen talo on jo oikeastaan rantaradan varressa? Siihenhän Erkki Nuotiokin sitä kai oli sijoittamassa ("Viittaan Ala-Pasilan pohjoispäähän rannikkoradan haarautumisesta pohjoiseen päin"). Tuosta korkeasta mäestä ei taida enää olla mitään jäljellä. | ||||
|
|
15.11.2021 17:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, Seinäjoen asema avattiin vakituiselle liikenteelle syksyllä 1883 nimenomaan Östermyrana. Seinäjoki - nimi otettiin käyttöön 1.5.1897, cirkuläärin 15/1571, annettu 6.3.1897, mukaan. | ||||
|
|
15.11.2021 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtiorautatiet 1937 - 1962-kirjan sivuilla 330 - 331 olevassa taulukossa nro 21 kerrotaan Gb - yleisvaunuja valmistetun mainittuna aikana kolme sarjaa. Näistä nrot 59'000 - 59'999, 1 000 kpl oli valmistettu Puolassa vuosina 1943 - 1944 ja ilmajarruttomina. Edelleen niitä kerrotaan 1.1.1961 olevan jäljellä 939 kpl. Puola oli natsi-Saksan hallinnassa muutettu General-Gouvernementiksi ja kuvernöörinä huseerasi pahamaineinen Hans Frank. On täysi syy olettaa, että mainitut vaunut on valmistettu orjatyövoimaa käyttämällä, kurjissa oloissa. |
||||
|
15.11.2021 16:55 | Juhana Nordlund | ||
| Ihan johdonmukaisesti ajateltu. Mutta onko nimenomaan tuo valokuva postimerkin esikuva? Mielestäni ei voi olla, koska tuon näköistä tariffikilpeä ei ollut käytössä vielä 1978, eikä minun tietojeni mukaan kuljettajarahastusta ollut vuonna 1979:kään kummallakaan kolmosella. Tosin kuva voi olla lavastettu, mutta 1978 tuon näköistä kilpeä ei käsittääkseni ollut vielä käytössä. Paikka on sama sekä valokuvassa että postimerkissä. Samoin vaunutyyppi. Saako valkoisen auton rekisteritunnuksesta selvää kirjainten osalta? Tunnuskin voisi omalta osaltaan sulkea joitakin ajankohtia pois. Samoin auto(je)n malli(t) muutenkin. |
||||
|
15.11.2021 16:50 | Jussi Tepponen | ||
| Jos oheisen linkitetyn kuvan päiväykseen on uskominen, tämä kuva voisi olla vuodelta 1956: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fa/S%C3%B6derstr%C3%B6msbron_1956a.jpg Tuon rautatiesillan vieressä on keskeneräinen silta (pilarit näkyvät vedessä), mutta linkitetyssä kuvassa sen kansirakenteita on jo tehty. Tuo metrosilta vihittiin käyttöön marraskuussa 1957. |
||||
|
15.11.2021 16:35 | Jukka Ahtiainen | ||
| Enpä tiedä vastausta Mikon kysymykseen kun olin vain lyhyesti tuossa. | ||||
|
|
15.11.2021 16:31 | Matti Parkkonen | ||
| Hyviä havaintoja edellä - kiitos. Kuvan vuosiluku on "vedetty hatusta". Ajatus oli, että kun merkki on ilmestynyt 1979 niin kuva olisi ainakin sitä ennen...? | ||||
|
|
15.11.2021 16:30 | Hannu Peltola | ||
| Sota-ajan vaunu, josta mm. ilmajarrut puuttuivat... Paljonko näitä Puolassa tehtyjä Gb-vaunuja olikaan? | ||||
|
Kuvasarja: VETURITALLIT |
15.11.2021 16:26 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kauppakeskuksella, suurilla ja pienillä yrittäjillä, matkailu- ja majoituspalveluilla, rautatieliikenteellä, museokalustolla ja vanhalla veturitallilla on synergiaetuja, jos ne huomataan, hyödynnetään, ideoidaan ja toteutetaan. | ||||
|
|
15.11.2021 16:03 | Simo Toikkanen | ||
| Rautatieliikennepaikkojen nimistä on säädelty Valtioneuvoston päätöksessä virka- ja itsehallintoalueiden sekä eräiden liikennepaikkojen nimistä (VNp 23.12.1982/1052, täydennetty 120/1989). Pääperiaate on, että yksikielisestä paikasta käytetään ko. kielen omaa nimimuotoa, siis suomenkielisestä paikasta suomenkielistä muotoa ja ruotsinkielisestä paikasta ruotsinkielistä muotoa. Päätöksessä on kuitenkin mainittu joukko nimiä, joista on käytettävä toisella kielellä nimen rinnakkaismuotoa. Näitä nimiä ovat mm. edellä mainitut Tampere (Tammerfors) ja Kajaani (Kajana). Nämä ruotsinkieliset nimimuodot perustuvat siis voimassa olevaan lainsäädäntöön. | ||||
|
|
15.11.2021 15:58 | Tomi Hämäläinen | ||
| Helsingin kaupunkikarttoja löytyy digitoituna Timo Meriluodon kartta sivuilta: https://timomeriluoto.kapsi.fi/Sivut/Paasivu/KARTAT/Kaupunkikartat/Kaupunkikartat.html | ||||
|
|
15.11.2021 15:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos Tampere ja Kajaani ovat halunneet, että kartoissa niiden kohdalle merkitään myös Tammerfors ja Kajana, miksi ne eivät haluaisi samoja näkyviin tällaisessa aikataulunäytössä? Antaa Kajaanin päättää Kajaanin asioista ilman, että muualta tungetaan kertomaan mikä on heille parasta. | ||||
|
|
15.11.2021 14:54 | Erkki Nuutio | ||
| Korjaukset näistäkin tehdyistä kielilakia rikkovista ja matkailijoita sekottavista toimista saa siis tehdä Väylävirasto. Asia on niin, että sen paremmin Tampereen kuin Kajaanin kaupunki eivät ole vaatineet kaksikielisyyttä nimiinsä. Tuollainen väite on naurettava. Väylävirasto: Toimikaa! |
||||
|
15.11.2021 14:41 | Ossi Rosten | ||
| Nyt tuossa on pikkasen lisää tolppaa ja lankaa... | ||||
|
|
15.11.2021 14:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Nyt asemien infosta ei vastaa enää VR vaan Väylävirasto joka noudattaa samaa tapaa rautatie-, maantie-, vesi- ja lentoliikenteessä. Asemien matkustajainfossa kun on kyse kaukoyhteydestä, samoin valtateiden tienviitoissa, näytetään määränpäiden nimet niillä kielillä mitä virallisissa kartoissa esiintyy. Kaupungit ja kunnat saavat itse päättää millä kielillä ne näkyvät kartoissa ja saa käyttää virallisissa yhteyksissä. Kaikki kaupungit jotka on perustettu ennen 1809 ovat halunneet säilyttää myös ruotsinkielisen nimensä vaikka muuten eivät täyttäisi kaksikielisyysvaatimusta koska nimet ovat niin vakiintuneita. | ||||
|
|
15.11.2021 14:08 | Erkki Nuutio | ||
| Ei ole siitä kysymys. On suomen- ja ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä paikkakuntia. Kajaani ei todellakaan ole ruotsinkielinen eikä kaksikielinen paikkakunta. Ei Tamperekaan. Jo vuonna 1906 MÄÄRÄTTIIN käyttämään asemanimessä paikkakunnan kunnalliskieltä. Oheinen näyttötaulu rikkoo tätä ja myöhempiä asiaa koskevia asetuksia ja määräyksiä. VR / Helsingin asema: Korjatkaa tekemänne virhe - tahallinen tai tahaton virhe. Virheenne sotkee ja sekoittaa etenkin vierailijoita, varsinkin ulkomaalaisia, myös ruotsalaisia. |
||||
|
|
15.11.2021 13:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Kajana on kuitenkin kaupungin virallinen nimi ruotsiksi, perustihan sen Pietari Brahe jo 1651. Åminne ei ole koskaan ollut Joensuun virallinen nimi, eikä Östermyra ole ollut Seinäjoen. |
||||
|
15.11.2021 13:39 | Markku Naskali | ||
| Varmaankin lättähattu-nimitys syntyi aikanaan junan matalasta olemuksesta vanhoihin verrattuna. Tässä se korostuu. |
||||
|
|
15.11.2021 13:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Joensuun kohdalla ei kuitenkaan lue "Åminne"; https://vaunut.org/kuva/32171 | ||||
|
15.11.2021 12:40 | Tapani Laaksomies | ||
| Hv3 995 Halkotilan korotuslaidat on tehty Rautaemuseolta saatujen piirusten mukaisesti 30-luvun tyyliin.(laidat ovat ulkonevat, jolloin saatiin lisää halkotilaa) Laidat ovat täysin erilaiset kuin kuvassa näkyvän Tv1 laidat, myös nykyiset sähköratojen ajolangan korkeus tekee halkopinosta matalamman. | ||||
|
15.11.2021 11:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvasarja: https://vaunut.org/sarja/1467 | ||||
|
15.11.2021 11:53 | Markku Naskali | ||
| Jännä ilme tosiaan tuosta tulkittavissa. | ||||
|
|
15.11.2021 11:21 | Tauno Hermola | ||
| Tuolta http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ löytyy skannattuja 1:20000 topografikarttoja, Pasilasta vuosilta 1932, 1933 ja 1938 ja Oulunkylästä vuodelta 1935. | ||||
|
|
15.11.2021 10:46 | Erkki Nuutio | ||
| Etenkin tuo Kajana on tosi paksu vitsi. Mutta se kertoo RKP:n hallitsevan koko Suomea (anteeksi Finlandia) ja stiftelsien määräilevän nössykkäpuolueitamme. Kuulen Snellmanin kääntyilevän tuskaisesti haudassaan. Saako näyttötekstien määrittäjäkin tukirahoja. |
||||
|
|
15.11.2021 10:38 | Erkki Nuutio | ||
| Kyseessä on vaihdemiehen koppi luultavasti yhdistettynä veräjänvartijan koppiin. Veräjä toki puuttuu. Eukkoset lienevät veräjänvartijoita. Reuna-aidan osoittama vähäinen tie johtaa sille. Taustalla on vauras huvila ja sen alla tien varressa oleva torppa ja myös huomattavan korkea mäki. Olisipa käsillä tai netissä maasto- ja tiekartta pääradan alkuosan kohdilta, niin tämä selviäisi. Kartta siis mistä? Käytössäni olevasta aineistosta viittaan VR 1912-1937 II -historiikin sivujen 312 ja 313 välissä olevan Gleimin suunnitelman (1904) pohjoispäähän. Siihen oheisen kuvan paikka osuisi kuin nakutettu. On viimeiset sadat metrit kolmiraiteista ja vasta sitten kaksi raiteista poistuu vaihteiden voimalla yksiraiteiseksi ratalinjaksi. On myös sopivalla kohdalla radanylitys ja taaempana ilmeisen mäen juurella kulkee tie etelästä pohjoiseen. Sopivalla kohdalle tien luona on iso ja ainakin yksi pienempi asuinrakennus. Hankkikaapa karttoja näiltä tienoilta. |
||||
|
Kuvasarja: VETURITALLIT |
15.11.2021 10:35 | Mikko Herpman | ||
| Erinomainen juttu, että Veturitalli sai taas/vielä rautatiekalustoa sisäänsä. Toivottavasti ei ole viimeinen kerta. Kuvasarja myöskin mainio! | ||||
|
15.11.2021 10:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko kuvassa "Raateri"? | ||||
|
|
15.11.2021 09:58 | Mikko Herpman | ||
| Kevään jäljiltä näkyy vaneroidun umpeen ikkunat/pleksit. Onkohan siellä vandaalit käyneet askareilla... Eikö sähkökääntö pelannut, sähköä kuitenkin näkyy pöytään tulevan kun kattovalo on päällä? | ||||
|
15.11.2021 09:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja näiden kolmiakselisten vaunujen kanssa meneteltiin sikäli merkillisellä tavalla, että junaa matkakuntoon laitettaessa tehtiin jarrujen tarkastus. Mikäli kaikki jarruttavat akselit jarruttivat, niin tällaisen säiliövaunun jarrutonta akselia ei laskettu mukaan jarruakseliprosenttia laskettaessa. Eli: junassa 101 akselia, sata jarrutti = prosentt i on 100. Ja jos vielä veturin ohjaamossa kuljettajan etunimi on Akseli, niin junassahan on silloin 102 akselia, heko heko. |
||||
|
15.11.2021 09:42 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Junakuljetus on varusmiehille aina myös harjoitus, ja silloin harjoitellaan myös sellaisia tilanteita varten jolloin käytettävissä olevissa vaunuissa ei ole noita kiiloja. Eli tässä kuvassa liinojen käytön tarkoitus on opettaa varusmiehet sitomaan autot kiinni oikein, ei epäillä kiilojen kykyä pitää autot kyydissä. | ||||
|
|
15.11.2021 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tauno, zoomasin pilan päiten noiden kolmen ihmishahmon kohdalta. Kaksi vasemmanpuoleista olivat ilmiselvästi naisväkeä. Lieneekö kolmas käynyt läpi sukupuolenvaihdoksen, kun vaatetuksen ja hiuskuosin perusteella näyttäisi olevan pojankloppi? | ||||
|
15.11.2021 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kalastamaan menevä ukko englanninkielen ehtoja lukevalle koulupojalle eräänä lämpimänä kesäkuun iltapäivänä: - On se vaikijaa se enklannin kiälj, oun kuullunna. Mutta niihän se on savonnii kiälj. Esimerkiks kirjotettaa vene mutta iännetään puatti! |
||||
|
15.11.2021 09:03 | Oula Ahlholm | ||
| Ei kai tämä Mv ole? | ||||
|
|
15.11.2021 08:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Ja Vaaaaankin näyttäisi pääsevän! | ||||
|
|
15.11.2021 07:56 | Ossi Rosten | ||
| Taitaa olla taulun tekstit juuri vaihtumassa? | ||||
