Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.11. 22:23 | Sampsa Saahkari | ||
| Onpas nokinen ja pölyinen Dr20. Sentään nuo piiput kai auttaa hieman. |
||||
|
02.11. 22:18 | Rasmus Viirre | ||
| Modernin ja vanhan, sekä pimeän ja valon yhtymää. Hieno kuva! | ||||
|
02.11. 21:52 | Hannu Peltola | ||
| Harmi, että näiden henkilöjunakäyttö alkaa olla loppusuoralla. 242-sarja on hyvin sympaattisen oloinen "vanhanajan sähköveturi". | ||||
|
02.11. 21:43 | Teemu Tuomisto | ||
| Jälleen upea kuva Karilta! Mukava nähdä myös kuva Seinäjoelta! Aseman ympäristö on kokenut kyllä melkoisen muodonmuutoksen. | ||||
|
|
02.11. 21:40 | Hannu Peltola | ||
| Oikein erinomainen kuva! | ||||
|
|
02.11. 20:59 | Jyrki Talvi | ||
| Nappi kuva ajoitus onnistunut täydellisesti. | ||||
|
|
02.11. 20:17 | Pasi Seppälä | ||
| Sommittelu on osunut aivan nappiin. Hienosti onnistunut kuva. | ||||
|
|
02.11. 19:32 | John Lindroth | ||
| Komee kuva! | ||||
|
|
02.11. 18:44 | Eemil Liukkonen | ||
| Aivan mahtava kokonaisuus kertakaikkkaan! | ||||
|
|
02.11. 17:27 | Samuel Pajunen | ||
| Kouvola - Pieksämäki ratatöiden vuoksi. | ||||
|
|
02.11. 17:25 | Samuel Pajunen | ||
| Mahtava kuva! | ||||
|
|
02.11. 16:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Aivan upea kuva! | ||||
|
02.11. 16:19 | Juho Rintala | ||
| On kyllä. Itse pidän myös museoajojen kuvasarjoista, jossa näkyy esim junan lähtövalmistelut varikolla etc etc. | ||||
|
|
02.11. 15:47 | Juho Rintala | ||
| Samaa olin juuri tulossa kommentoimaan. Hieno kuva! | ||||
|
|
02.11. 15:43 | Tuukka Varjoranta | ||
| Hienosti ajoitettu kuva! | ||||
|
|
02.11. 15:38 | Juho Rintala | ||
| Miksiköhän kiertävät... | ||||
|
02.11. 15:10 | Raimo Hämäläinen | ||
| Olisiko Hyvinkää - Karkkila kapsun kulvertti jostain kohtaa? | ||||
|
|
02.11. 15:09 | Joonas Jokinen | ||
| Varikko- / talli-kuvat on aina mielenkiintoisia ja mukavia. | ||||
|
|
02.11. 14:16 | Hugo Leino | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
02.11. 13:50 | Juho Rintala | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
02.11. 12:51 | Oula Vattulainen | ||
| Ei soittanut miulle. | ||||
|
02.11. 12:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Ai että, tämä on kuin maalaus. | ||||
|
|
02.11. 11:28 | Teemu Saukkonen | ||
| Sinulleko soitettiin fanfaari? Tosin se saattoi olla jo Ketunpesäntien kohdalla. | ||||
|
02.11. 11:25 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Teemu. Kiva juttu, että Dv12 2501 elää ja voi hyvin. | ||||
|
02.11. 10:16 | Juho Rintala | ||
| Millonkohan loppuu näiden käyttö pysyvästi Joensuun seudulla... | ||||
|
02.11. 07:49 | Jari Välimaa | ||
| Kaupunkiraiteita on tullut ja on tulossa Suomenmaahan vielä lisää. Kaupunkiliikenne näköjään puutuu vorgin operaattori kentästä samoin kuin kaluston omistaja yleensä. | ||||
|
02.11. 02:42 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, ei se kauan kestänyt... Vielä maanantaina ArcticRailin edustaja kertoi SRHS:n kerhoillalla, että pienen operaattorin veturi ei sais oikein jäädä linjalle. On kuulemma tehty parannuksia niihin asoihin, jotka ovat aikasemmin ollut syinä epäluotettavuuteen. Muun muuassa paloturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Onneksi ei palanutkaan. | ||||
|
|
01.11. 22:57 | Juha Toivonen | ||
| Varsin upeastihan tämä keskustelu on lähtenyt täydelle laukalle. Ei ole niin mitään syytä hillitä keskustelun aikaan saatua sisältöä. Tosiasiahan ilmeisesti on, ettei Dr12 - Huru, kyennyt enää 1980-luvulla täyttämään niitä aikatauluvelvoitteita, joita sille oli asetettu. Tästä syystä Huru ilmeisesti korvattiin matkustajaliikenteessä varsin pikaisesti Dr13 sarjan vetureilla. | ||||
|
|
01.11. 22:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, mitä Dr13:n kaksimoottorisuuteen tuli, ja edelleen ranskalaisten ihastumiseen yhden moottorin systeemiin, tarkoittanee sitä, että kahden koneen synkronointi on sitten tosissaan tarkkaa puuhaa. Edelleen: Dr13:n kaksimoottorisuus viittaa siihen, että kyllä Ranskassa suunnittelutaitoa oli ja on vissiin vieläkin. Erityisen hyvin suunnittelutyö hanskaa (yleismaailmallisesti!) niin kauan kunhan asiakkaan lompsassa frangeja piisasi...? Vaatii vaan ennakkoluulotonta asennetta molemmin puolin. Erkki Aallolla sitä taisi olla, myös yli oman tarpeen? Mitä saksalaisiin 2. mms aikaisiin sukellusveneisiin ja niiden moottoreihin tulee/tuli, niin yleisimmässä tyypissä VII C (valm. n. 700 kpl.), oli myllynä kaksi kuusisylinteristä MAN M6V 40/46 - nelitahtidieseliä, turboahtimilla vieläpä. Niiden yhteistehot olivat sellaista 1200 - 1400 hummaa. Huomatkaa muuten sylinterimitat. Kierrosluvuista en wikipeeriasta löytänyt mainintoja, mutta kovin kauheasti en usko tehovivuilla "sikapoljentaa" harrastetun. Matkat Lorientista operaatioalueille [saattuesodassa] kestivät kauan. Polttoöljyn piti riittää, siinä missä muonankin. Hyvin säästeliäästi ajamalla jotkut veneet pääsivät USA:n itärannikon tuntumaan asti. Piti vielä tulla takaisinkin, "lypsylehmän" (öljytankkerisukellusvene!!!) kanssa kohtaamisen järjestäminen aavalla merellä vaati taitoa ja vielä siitäkin enemmän onnea. Edelleen näissä veneissä (siis pinta-ajossa) teho kulki vaihdelaatikon kautta, samalla ne pyörittivät generaattoreita akkujen lataamiseksi. Sukelluksissa (sähkömoottoriajolla) ajonopeuksia vaihdettiin tietenkin runsaammin, syvyyspommit kun ei oikein ole purkissa istuvien ukkojen mieleen... |
||||
|
01.11. 22:23 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoittamani makuuvaunudokumentti oli tuolla ja olihan niitä näköjään monella muullakin paikkakunnalla: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15980.0 | ||||
|
|
01.11. 22:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassa turvalaitosmuutostyö mekaanisesta kampiasetinlaitesysteemistä "salamalaitteeksi", hmm, no ehkä jokunen kuukausi siinä vierähti...? Osien hankintasysteemi lienee ollut selviö, valmiit osat urakkaa varten tulleet opastinpajalta. Sellun raiteen roikassa ei juuri muuta ollut kuin BT, parit ent. Ge:t tai Gb:t. Vielä, kun kyseessä oli VR-76:n ensimmäinen kentälle asennettava laite. Mittaukset ja koekäytöt vielä päälle ja liikenne käynnissä koko ajan 24 h junasuorituksella. Ukot viikonpäivinä töissä ja viikonloppuisin kotonaan "äitienpäivillä" kelloja vetämässä sekä paitaa vaihtamassa. Kätevää, kun henkilökuntalipulla pääsi ja junia kulki joka suuntaan. |
||||
|
|
01.11. 22:09 | Petri Nummijoki | ||
| Varmastikin turvalaiteasentajat majailivat sen aikaa, mitä ko. työmaa kesti. Tietysti sen jälkeen saattoi tulla siirto toiselle työmaalle. Mutta eikös täällä hiljattain ollut dokumentti, jonka mukaan sodan jälkeen oli VR:n makuuvaunuista osa varattu Helsinkiin asuntovaunukäyttöön, koska pääkaupungissa oli niin ankara asuntopula? Sellaisissa varmaan asuttiin tarvittaessa pidempiaikaisestikin. Juuri nyt ei muistu mieleen, missä ko. keskustelu oli. | ||||
|
01.11. 22:07 | Juha Toivonen | ||
| Joskus 1980-luvun alussa, kun ajelin VR-lomalipulla todella halvalla ympäri Suomea, niin kaikenlaisia puukorisia vaunuja lojui monella suomalaisella ratapihalla/sivuraiteilla. Tuo oli silloin rikkaus suomalaisessa rautatiemaisemassa. | ||||
|
01.11. 22:03 | Juha Toivonen | ||
| Ulkonäky on kyllä aivan kohdallaan. | ||||
|
|
01.11. 21:59 | Juha Toivonen | ||
| Kyllä. Muistan tämän keskustelun, mutta tuossa keskustelussa ei tullut selväksi, olivatko kyseisissä vaunuissa majailleet henkilöt siellä pysyvästi vaiko vain kausiluontoisesti, - ja jos jälkimmäinen, niin kuinka pitkiä kausia he siellä viettivät kerrallaan? | ||||
|
01.11. 21:51 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/144917 yhteydessä oli aikaisemmin jotain keskustelua. | ||||
|
|
01.11. 21:48 | Juha Toivonen | ||
| Taisin jo kertoakin aiemmissa kommenteissani, kuinka juna lähti Tampereelta aikataulussaan, mutta Jyväskylään tultiin valmiiksi myöhässä. Ei ylimääräisiä junakohtauksia, ei mitenkään poikkeavaa säätä, eikä pysähdyksiä/junakohtauksia. Silloinhan on täysin selvää, kuinka ko junan matkanopeus ei ollut sitä, mitä aikataulu edellytti. Siihen yhdistettynä havainto, kuinka tuon Huruvetoisen junan matkanopeus todella laski hämmästyttävän pieneksi, - niin mitä jää jäljelle? | ||||
|
|
01.11. 21:36 | Petri Nummijoki | ||
| Satunnaiselle vastaantulijalle asia tietysti onkin yhdentekevä mutta nyt ollaan rautatieharrastajien sivustolla. Junien aikataulujen laatimisen kannalta oli ennen olennaisen tärkeää, mitä miniminopeutta veturi pystyy nousussa ylläpitämään. Jos joku on kiinnostunut vanhoista aikatauluista niin todellakaan ei ole samantekevää, oliko nopeus 5 km/h vai 50 km/h. | ||||
|
|
01.11. 21:35 | Juha Toivonen | ||
| Nuo asuntovaunut ovat sangen syvä mysteeri, näin 2020-luvulla tarkasteltuna. Käytettiinkö noita kenties työntekijöidensä puoliksi pysyvinä asuntoina? Eli kuinka pitkään työntekijät noissa kerrallaan majailivat? | ||||
|
|
01.11. 21:22 | Juha Toivonen | ||
| Myönnän toki, kuinka ilmaisuni "kävelyvauhdista" oli ylikarrikoiva, mutta en kirjoittaessani suinkaan aavistanut, että joku takertuu moiseen kiinni kovinkaan vakavissaan. Näemmä olin väärässä, ja myönnän virheeni. | ||||
|
|
01.11. 21:12 | Petri Nummijoki | ||
| Ensimmäiset sarjavalmisteiset Dr16-veturit (numerosta 2805 alkaen) otettiin aktiivikäyttöön vuoden 1991 alkupuolella eli lähes 35 vuotta sitten. Koska veturisarjan käyttö ei ole vieläkään täysin päättynyt niin en osaa pitää sitä turhana sarjana, vaikka tietenkään niitä ei olisi kannattanut tilata, jos etukäteen olisi voinut arvata kokonaismäärän jäävän 23 yksilöön. Voitanee myös katsoa, että Dr16 oli ainakin ensimmäiset 15-20 vuotta käyttötarkoitukseensa varsin hyvin soveltuva veturi. Esim. Sm3 tai Dm12 ei kai oikein ole lunastanut niihin asetettuja odotuksia koskaan, vaikka niillekin sinänsä käyttöikää on jo kertynyt. Mitä "kävelyvauhtiin" tulee niin ainakin itse kannattaisin, että vanhoissa asioissa pyrittäisiin jonkinlaiseen täsmällisyyteen siitä syystä, että takautuvasti ei esim. voi käydä mittaamassa, miten entisaikojen juna kulki. Silloin on riski, että joku ymmärtää kävelyvauhdin oikeasti tarkoittavan 5 km/h eikä niin, että se olikin 50 km/h, joka pyöristyi kävelyvauhdiksi. |
||||
|
|
01.11. 20:19 | Juha Toivonen | ||
| Niin tai näin, mutta oli todella harmillista, ettei tuo Dr12 saneerausohjelma toteutunut täysimääräisenä Dr15 sarjaksi. Mikäli protoveturin (2239/2439) saneeraus olisi tehty hieman perusteellisemmin, Dr15 olisi hyvinkin saattanut muodostua varsin merkittäväksi veturisarjaksi Suomessa. Mutta kaikki kortit laitettiin tuolloin likoon Dr16 sarjaan, ja nyt tiedämme kuinka tuossa kävi. (Eivätkä ne vientimarkkinatkaan auenneet kyseiselle veturille, vaikka vuorineuvos Kankaanpää näitä maalailikin veturin esittelytilaisuudessa) | ||||
|
01.11. 20:19 | Hannu Peltola | ||
| Tällaisia kesäisiä kuvia on mukavaa katsoa marraskuun pimeydessä! | ||||
|
|
01.11. 20:10 | Juha Toivonen | ||
| Tuo "kävelyvauhtiin" - kommenttini, oli kylläkin tarkoitettu lähinnä karrikoiduksi ilmaisuksi siitä, kuinka Hurulla nopeus laski tuntuvasti alle normaalin nopeuden, sen vetäessä ylöspäin Joensuun yö-/sekajunia pitkin Keski-Suomen mäkiä, kohti Jyväskylää, silloisen/silloisten P109-runkojen kanssa. | ||||
|
|
01.11. 19:19 | Petri Nummijoki | ||
| Se varmaankin päti myös tuossa päivän 2.6.2000 ajossa, että ennen Urjalaa ei ole tarvinnut pudottaa tehoja pois lukien Aurassa ollut hidastus sekä Loimaan ja Humppilan pysähdykset. Urjalan jälkeen kilometrien 165-158 väli meni aikaan 3 min 21 s, joka vastaa keskinopeutta 125 km/h. | ||||
|
01.11. 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samanlainen vanha P-merkki löytyi Helsingistäkin, Alppilassa olevan kerrostalon päätyseinässä vielä joitakin vuosia sitten. Ilmeisesti julkisivuremontti kyseisessä talossa siirsi sen historian hämäriin. | ||||
|
01.11. 18:25 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, on kyllä upea kuva! | ||||
|
01.11. 18:10 | Tapio Keränen | ||
| Vankien ikkunat olivat läpinäkyviä. Keäkuvissa ainakin näkyvät sisäpuoliset kalterit. Keskikäytävän katossa oli muutama kaasulamppu, joista valoa tihkui vankikoppien ovien kalteri-ikkunoista kuljetettavienkin puolelle. |
||||
|
|
01.11. 18:01 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Niklas. | ||||
|
|
01.11. 17:36 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| En tajunnutkaan, että tämäkin kuuluu rataverkolle :D | ||||
|
01.11. 17:07 | Juha Kutvonen | ||
| Kiitos Jimi! | ||||