Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	14.11. 17:20	Timo Salo
		Tämä kuva on kyllä helppo mieltää laadultaan sellaiseksi kuvaksi johon itsekkin pitäisi pyrkiä... Jouduitko Aapo heittäytymään maihin kuvan oton ajaksi, vai oliko kamera tuettuna laiturilla?
	14.11. 17:16	Teemu Saukkonen
		Kerran kysyin eräältä tunnetulta rikosoikeuden proffalta, että eikö olisi hyvä systeemi tuollainen ettei tarvitsisi joka ajoneuvosta erikseen maksaa. Kuulemma muuten hyvä idea, mutta meilläpäin on tapana rahastaa... Liikennevakuutus voisi oikeasti olla henkilökohtainen kaikille, harva ajoneuvo itsekseen vahinkoja aiheuttaa (toistaiseksi).
	14.11. 16:10	Vertti Kontinen
		Vasemmanpuoleinen näyttäisi olevan Eifet. Oikea EFit(i)
	14.11. 15:37	Veeti Saukkonen
		mitäs tälle on käynyt kun kunnostus on lopeteetu kesken. onko yhä tossa kunnossa?
	14.11. 15:24	Vertti Kontinen
		Onpas tyylikäs kuva! Uusi veturi uudehkohen raakapuuvaunujen kanssa modernissa miljöössä
Kuvasarja: Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1948 rautatiekalustoa esitellään Töölön tavara-asemalla.	14.11. 13:19	Petri Nummijoki
		Johtuisiko siitä, että 1948 elettiin vielä täydellistä pula-aikaa? Häkäpöntöt oli autoista saatu näihin aikoihin riisuttua pois mutta muuten säännöstelytalous jatkui kaikin tavoin. Jopa elintarvikkeiden ostokorteista päästiin kokonaan eroon vasta 1954. Tuskin näihin aikoihin oli tavallisen kansalaisen ulottuvilla juurikaan kameroita ja filmiä tai jos olikin niin ei sitä tämmöisiin asioihin tuhlattu. Oliko ennen 1950-lukua rautatieharrastajiakaan ainakaan siinä muodossa, että olisivat johonkin suunnitelmalliseen dokumentointiin pyrkineet?
Kuvasarja: Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1948 rautatiekalustoa esitellään Töölön tavara-asemalla.	14.11. 12:39	Jouni Halinen
		Ompas Rainer: Kuvia näyttelystä löytyy täältä. Raflaava juttu on ”CCCP” messuhallin päädyssä, melkein kuin Suomi olis osa NL:ää. Esillä on kalustoa fillarista pillariin. https://www.wheels.fi/kun-neukkumasinat-stadin-valtas-neuvostoliiton-teollisuusnayttely-kevaalla-1948/
	14.11. 12:34	Kari Haapakangas
		Isä Aurinkoinenhan siinä on etummaisena tuulenhaistelijana, mutta kuka jää teräsmiehen varjoon? Lenin?
Kuvasarja: Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1948 rautatiekalustoa esitellään Töölön tavara-asemalla.	14.11. 12:23	Rainer Silfverberg
		Erikoista että tästä aika suuresta näyttelystä ei ole Töölön ratapihalla esitellyn rautatiekaluston osalta säilynyt juuri mitään dokumenttia muuta kuin noissa Finnan sivuilla ja nyt täällä. Varsinainen päänäyttely oli Messuhallissa.
	14.11. 11:11	Petri Sallinen
		Tilastollisesti hukkalämmöt ovat samanlaisia huolimatta siitä, minkälaisen prosessin yhteydessä ne syntyvät. SSAB:n tapauksessa masuuneissa käytetyn kivihiilen hiilidioksidipäästöhaitta kohdistetaan kokonaisuudessaan teräksen jalostuksen päästöksi ja SSAB joutuu maksamaan siitä päästöoikeuksien muodossa. Jos lähistöllä ei olisi kaukolämpöverkkoa, päästettäisiin prosessin sivutuotteena syntyvä hukkalämpö taivaalle. Se on siis sivutuote/jäte, jota voidaan hyödyntää kaukolämpöverkoissa. Siksi taustalla vaikuttavaa kivihiilen käytön haittaa ei kohdisteta kaukolämmölle. Jos näin haluttaisiin tehdä, pitäisi suorittaa jako, jotta vältyttäisiin päästöjen kaksoislaskennalta. Sellaista ei ole kuitenkaan käytössä.
	14.11. 11:05	Esa J. Rintamäki
		Vasemmalla, auton soikea rekisterilaatta kertoo kansallisuuden sveitsiläiseksi. Siellä päin onkin ovela rekisterisysteemi: ihmiskohtainen! Siten: esim. jos Appenzell-Aussenrhodenilaisena ostan vuonna 1956 ensimmäiseksi autokseni "Häfeli Super Sport Toblerone Sedanin" (hypoteesi!!!) saisin siihen laatat (E-1467 A) niin samat laatat kainalossani menisin Schaffhausenin Mersukauppaan vuonna 1964 ostamaan lokinsiipimersua, kaupanteon jälkeen ne laatat ruuvataan siihen. Ja niin edelleen. Eipä tulisi numeroiden ja kirjainten loppumista "Schweizerische Bundes-Auto-Verwaltungin" listoilla liian äkkiä vastaan. Auton tunnistaminen meni nyt omalla kohdallani vaikeaksi! Itävaltalainen (jokin varhainen) Steyr - Puch?
	14.11. 10:27	Heikki Jalonen
		Huomatkaapa tuossa kaksikin kuorma-autoa, jotka ovat Ab G.H.H. Oy:n (Gutehoffnungshütten Suomen filiaali) ajossa. Autot ovat hiilien toimitustöissä, GHH oli merkittävä polttoaineiden toimittaja. Sittemmin (sakksalaisomisteisena) siirtyi naapurin laariin. Myöhemmin suomalaisesta haarasta kehittyi mm. Aspo Oy. Firman toimistusjohtajana 1930-luvulla toimi Hans Palsbo. Hänkin on autoalan ihmisille tuttu nimi, firmansa kautta. GHH (nykyään GHH-Bonatrans) oli ja on merkittävä rautatiekaluston osien toimittaja, erikoisesti pyörien valmistajana. Myös Viktor Ekin jakeluauto on mukana kuvassa. Etualan kuorma-auto on melkoisen varmasti Volvo LV60 1929...32. Ilman sitä niklattua maskin vinoripaa - liekö ollut maksullinen lisävaruste peräti? Sen takana taitaa olla International, jostain 1930-luvun alusta. Molemmat etualan autot ovat yllättävän vanhoja ollakseen noinkin siistejä vielä monen ammattiliikennevuoden jälkeenkin.
	14.11. 10:22	Kari Haapakangas
		Kaukolämmön päästöjen arvioiminen ei suinkaan aina ole yksinkertaista. Esimerkiksi Raahe lämpiää pääosin kivihiilellä. Tosin sillä kivihiilellä on ensi tehty terästä SSAB:n masuuneissa ja hukkalämpö hyödynnetään sitten kaukolämpöverkossa, mutta pohjimmiltaan kuitenkin kyse on kivihiilellä lämmittämisestä.
	14.11. 09:55	Petri Sallinen
		Hyvä, että olet löytänyt Energiateollisuus ry:n tilastot! Energiateollisuus ry kerää Tilastokeskuksen alihankkijana Suomen viralliset sähkö- ja kaukolämpötilastot, jotka liitetään Suomen energiatilastoihin ja lopulta EU:n tilastoihin. Sähkötilastoja olemme keränneet aina 1930-luvulta asti, joten kattavaa dataa löytyy. Itse olen ollut Energiateollisuus ry:ssä duunissa vasta 34 vuotta:) Aikasarjojen seuraaminen on mielestäni paljon mielenkiintoisempaa kuin yksittäisen vuoden lukujen tavaaminen. Esimerkiksi viimeisten kymmenen vuoden jakso osoittaa sen, miten Suomi on korvannut fossiilisten polttoaineiden käyttöä erityisest polttamiseen perustuvilla biopolttoaineilla. Jos sähköntuotannossa lasketaan yhteen kaikki polttamiseen perustuvat tuotantomuodot (biomassat, turve, jäte, kivihiili ja maakaasu), niin niiden osuus oli viime vuonna 19 prosenttia. Näistä biopolttoaineiden osuus oli selvästi suurin. Tämä selviää Sähkövuosi-esityksen sivulta kahdeksan. Kyseessä ei ole Energiateollisuus ry:n näkemys, vaan kerättyyn dataan perustuva laskenta. Tällä hetkellä 94 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä on päästötöntä. https://energia.fi/wp-content/uploads/2024/01/Sahkovuosi-2023_paivitetty.pdf Jos puhutaan energiantuotannosta, niin silloin ei voi sivuuttaa kaukolämmöntuotantoa ja sen tuotantotapoja. Jos ei haluta ottaa mukaan kaukolämpöä, niin silloin on puhuttava vain sähköntuotannosta. Toisaalta sähköntuotanto ja kaukolämmöntuotanto ovat tiukasti naimisissa, koska kaupunkien suuret yhteistuotantolaitokset tuottavat sekä lämpöä että sähköä — Suomihan on kuuluisa yhteistuotannostaan. https://energia.fi/tilastot/kaukolampotilasto/ Kaukolämmitys on Suomessa yleisin kiinteistöjen lämmitysmuoto. Vuonna 2023 kaukolämpöä tuotettiin noin 37 TWh. Tästä 80,6 prosenttia perustui polttamiseen. Energiapuun osuus oli 29,6 prosenttia, teollisuuden jätepuun 11,1 prosenttia ja biomassojen 5,4 prosenttia. Kansainvälisen ilmastopolitiikan mukaisesti nämä luokitellaan päästöttömiksi — siis vajaat puolet (46,1%) kaukolämmöstä oli päästötöntä. Jätteiden polton osuus oli 9,1%, turpeen 8,4%, maakaasun 6,3%, kivihiilen 8,0% ja öljyn 2,7%. Vielä on siis tehtävää ennen kuin suomalainen kaukolämmitys on puhdistunut — polttotekniikoiden osuus on merkittävä. Toimiala visioi, että polttotekniikka todellakin vähenee merkittävästi. Se vie kuitenkin aikaa. Pienemmillä paikkakunnilla lämpökeskuksia on vaikea korvata muilla lämmöntuotantotavoilla, vaikka sähkökattilat ja hukkalämpöjen käyttö kasvavat jatkuvasti. Nettisivultamme löytyy kohtuullisen paljon Excel-muotoista dataa, jota voi sortteerata mielensä mukaan. Jos jotain ei löydy tai kaipaa lisätietoja, niin tilastonörteillämme on syvällinen tuntuma asiaan. Heihin voi tarvittaessa ottaa yhteyttä.
	14.11. 09:04	Tuomo Kärkkäinen
		^^Uusi Suomi oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976 asti.
	14.11. 07:50	Juha-Pekka Marttila
		Tää on kyllä komea kuva Tka:sta! Aurakin näyttää massiiviselta, harmi vaan koneen, olemattomat moottorin tehot.
	14.11. 07:46	Noah Nieminen
		Juu, tässä kuvassa taustavalo meni hyvin.
	14.11. 07:22	Jari Välimaa
		Energiateollisuuden näkemyksen mukaan suurimmat energiantuotantomuodot 2023 olivat 80 TWh vuonna 2023. Vesivoima 15 Twh Tuulivoima 14 TWh Aurinkovoima 1 TWh Ydinvoima 33 TWh Puuvoima 10 TWh Tuonti 2 TWh Joten polttaminen on jäänyt jo sivuraiteelle. https://energia.fi/tilastot/sahkotilastot/sahkontuotanto-ja-kaytto/
	14.11. 05:12	Teppo Niemi
		Helsingin konepajan rakennuksia puretaan
	14.11. 05:11	Teppo Niemi
		Käytännössä purkutyöt koskevat Helsingin lakkautetun (Hyvinkäälle siirtyneen) konepajan rakennuksia. Myöhemmin näille paikoille rakennetut raiteet palvelivat henkilövaunujen huoltoa ja pikaunarunkojen.asettelua.
	14.11. 05:08	Teppo Niemi
		Eljas kertoo kuvan https://vaunut.org/kuva/41102 yhteydessä, että kuvassa on Valtionrautateiden 100-vuotisjuhlan näyttelyjunan vaunujan
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha	14.11. 05:02	Jouni Halinen
		Nyt en ymmärrä, vaikka kuinka tarkka yritän olla, niin moni kuva lähtee tuplana. Toivottavasti ylläpito poistaaa tuplat pikaisesti. Pahoitteluni.
Kuvasarja: Ensimmäinen maailmansota ja Töölön tavara-asema.	14.11. 04:44	Jouni Halinen
		Tässä sitä on sitä jotain. Nämäkin kuvat on ottanut luonto ja junakuvausta harrastanut isovenäläinen kenraalimajuri. Ihan asiallisen oloinen heppu, jos venäläisistä nyky tilanteessa niin voi enää sanoa. Hän oli alkuunsa epäsuosittu (Bobrikovin adjutantti), mutta valokuvauksen myötä hänestä tuli hyvinkin suosittu kaupunkilaisten parissa, hän sai myös Suomen kansalaisuuden nopeasti ja valtio jopa myönsi hänelle pienen eläkkeen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Timiriasev Ivan Timiriasev (1860-1927) oli pitkään Suomessa asunut suomenvenäläinen ratsuväenupseeri, joka tuli tunnetuksi valokuvausharrastuksensa kautta erityisesti Helsinki-aiheisista dokumenttikuvistaan. Hän muutti 1890 Suomeen toimien Suomen kenraalikuvernöörien adjutanttina 1890–1917.Hän yleni sotilasurallaan aina kenraalimajuriksi saakka. Timiriasev siirtyi eläkkeelle 1917 ja jäi asumaan Suomeen elämänsä loppuun saakka. Hän oli naimisissa vuodesta 1918 alkaen suomalaisen Onerva Angervon kanssa. Timiriasev aloitti valokuvauksen vuonna 1890 ja sai opastusta Daniel Nybliniltä. Hän kuvasi etupäässä Helsingin arkielämää ja luontokohteita. Timiriasevin kuvia julkaistiin myös kuvalehdissä, kuten Veckans Krönikassa ja Suomen Kuvalehdessä. Eläkkeellä ollessaan Timiriasev oli jonkin aikaa myös Veckans Krönikan päätoimisena valokuvaajana. Hän osallistui aktiivisesti Amatörfotografklubben i Helsingforsin toimintaan vuosina 1900–1923 samoin kuin moniin Venäjällä ja Suomessa järjestettyihin valokuvauskilpailuihin ja sai niistä kunniakirjoja ja palkintoja. Hänen yksi esimiehensä (Nikolai Bobrikov vuosina 1890-1904) sai vuonna 1904 kuulan kalloonsa, eikä ollut adjutantti silloin apuna paikalla. Teon suorittanut Eugen Schauman langetti itselleen samantien tuomion, eli hän ampui itsensä. Kaikki piirit Suomessa eivät pitäneet häntä silloin kansallissankarina, mutta kun asiaa peilaa tämän päivän tapahtumiin, niin kyllä häntä voi nyt sellaiseksi kutsua. "Bobihan" vaati Keisaria nimittämään hänet Suomen diktaattoriksi vuonna 1903. Keisari ei kuitenkaan tähän suostunut, vaan "kevyemmän kurituksen malli" riitti. Että sellainen veijari. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov https://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman
	14.11. 02:35	Esa J. Rintamäki
		Herra Heikki, se Carrara - marmori olikin "ihan oikeasti" valittu siksi, että se aaltoilee. Ei pääse arkkitehdin nimi unohtumaan rahvaalta...?
	13.11. 23:50	Heikki Jalonen
		Finlandia-talokin olisi kuorrutettu paikalta louhitulla marmorilla. Jos sitä olisi ollut... Eduskuntatalon jakarandasta käytiin aikanaan hirmuinen julkinen polemiikki & loanheitto. Jos lastulevy olisi jo rakennusaikaan keksitty, niin aika laaja joukko "meillä ei ole varaa"-aktivisteja olisi vaatinut sen käyttöä. Suureen ääneen. Laboratorio Aika on sittemmin esittänyt asiasta omat lahjomattomat koetuloksensa. Hiljaisesti. Jostain syystä graniitti ei herättänyt samanlaisia intohimoja. Ehkä sen hintaa ei samalla tavalla ymmärretty, olihan noita "kiviä" joka pellossa...
	13.11. 23:33	Heikki Jalonen
		Kuorma-autot ovat kaikki erittäin 1920-lukulaisia ja pieniä. Hytti- ja lavarakenne mitä parasta kotimaista puusepäntaitoa. Henkilöauto onkin sitten hankalampi pala. Mutta, se voisi olla 1926...27 Hupmobile. Tuo kahden rivan puskuri ja teräslevypyörät (joiden käyttäjänä merkki oli ensimmäisten joukossa) antavat sen suuntaisia vihjeitä. Amerikkalainen tehdaskori, joten ihan Packard-Peerless-Pierce Arrow-kastissa ei olla.
	13.11. 23:28	Eemil Liukkonen
		Todennäköisesti joo.
	13.11. 23:23	Lasse Holopainen
		Tuo se on kyllä asjaa, kun tuollainen saapuu asemalle tyylekkäästi.
	13.11. 23:18	Esa J. Rintamäki
		Tosi kiva kuva! Tuo oikeassa reunassa näkyvä F - konnarivaunu näyttää olevan numerosarjasta 38XX, eli aluskehykset on kierrätetty vanhoista avosiltaisista matkustajavaunuista. Parit esimerkit joutessani: Nro 3820 vuodelta 1937, ex E 672. Hylätty vuonna 1970. Nro 3821, samalta vuodelta, ex D 216. Hylätty vuonna 1969. Ja lisää: F 3823, valm. v. 1937, ex E 906. Muutettu -> BF 03148 vuonna 1961 ja hylätty v. 1970. F 3833, vuodelta 1939. Ent. E 632. Muutettu -> BF 03144. Hylkäys tehty v. 1969. Nimenomaan JR:lle tiedoksi: E 632 oli ollut vuonna 1933 sijoitettuna Vilppulaan yhdessä E 702 kanssa Mäntän junissa käytettäväksi. Se oli kuitenkin ollut parisen vuotta myöhemmin huonossa hapessa ja siitä oli tehty hylkäysesitys vuoden 1936 tienoilla. Vilppulassa tuohon aikaan olivat myös: Mot n:o 2 ja F 3104 sekä 3149. E 632 oli ollut alkuperäisen Tammerfors - Nikolaistad - radan III luokan vaunutilauksessa 1883. Svärjen Tukkisaarelaiselta Atlas Ab-yhtiöltä tilattiin kahdeksan III luokan 44-paikkaista matkustajavaunua. Alun perin niiden numerot olivat 10101 - 10108. Vuonna 1887 numerosarjaksi määrättiin 401 - 408. Lisää numeronviilailuja: 1897 (1901) alkaen: 626 - 633. Pituus puskimineen oli ollut 10 744 mm, ja akselivälimitta 5486 mm. Nikolaistadin radan vaunuista vielä 1933: - 626: Kouvola; 627: Pieksämäki; 628: Pori; 629: Kaskinen; 630: Koivisto ja 633 Oulussa. Ja 1947 kotiasemaluettelon mukaan: 628 Porissa, 629 Kaskisissa ja 630 Kajaanissa. Kahdella ensinmainitulla kerrottiin olevan heikot vetolaitteet. Omaa historiaani sivuten: F 3870 (ex F 3540 vuodelta 1944) vuodelta 1945 (sotavauriovaunu?), muutettu -> BG 04885. Lopulta hylätty vuonna 1979. Tämä vaunu oli ollut merkinnällä "Korjausvaunu, Haapamäki". Se oli ollut Mäntän Sokoksen eli Sokkarin joulukauden alkua juhlistavassa joulupukkijunassa 29.11.1974 Pikkujumbo Tk3 1129:n vetämänä. Olin paikalla silloin. Siitä alkoi oma aktiiviharrastajan urani. Tasan 50 vuotta tämän kuun lopulla, että silleen. (Herrat Katajisto ja JR olivat kuvanneet 1129:n ja 04885:n Mäntän Seppälän tasoristeyksen luona tuona päivänä.) Joku taannoin kysyi minulta, että miksi ihmeessä aloitin veturiharrastuksen? Sanoin (kieli poskella) halunneeni olla Mäntän "viimeinen kylähullu"...! Hyvin olenkin onnistunut, heko heko!
	13.11. 23:04	Heikki Jalonen
		Kiitos Jouni hienosta kuvasta! Tässä riittää tutkittavaa. Ja mikä hienointa, tässä kokonaisuus näkyy loistavasti. Foto-Roos oli ammattitalo, kuvanlaatu puhuu puolestaan. Erikoisesti, huomiota kiinnittää lähtevän tavaran vaunujen läpilastaus, laituripituutta säästävällä tavalla. Asiasta on keskusteltu aikaisemminkin, mutta asia on edelleen huomion arvoista. Helsingissä kun ollaan, niin kuormien laatu lienee ollut vahvasti lähtevään painottuvaa. Lähtevissä kiire ja hoppu, saapuvissa rauhallisempaa. Hevosia näkyy yllättävän vähän, joskaan ei autojakaan valtavasti ole, vielä. Liikenteessä on alkanut muutos.
	13.11. 22:44	Heikki Jalonen
		Huomatkaapa nuo portinpylväitä suojelevat ratakiskot! Niiden kanssa holjakampikin kuski oppi, että kannattaa ajaa tarkasti. Sama ajatus oli käytössä jo vanhassa Roomassa, silloin toki kivipylväinä. Vastaavia hevoskärrykauden kivitolppia näkyy Helsingissäkin siellä täällä vanhojen kivitalojen porttikongien reunoilla. Rikkinäisiä kärrynpyöriä (tai autonrenkaita) korjatessa opetus uppoaa kovempaankin kalloon.
	13.11. 22:37	Heikki Jalonen
		Luotettavaan huhuun perustuva ihan varma tarina kertoo, että Ruohonjuuri-putiikista sai liito-oravan papanoita kätevässä siroterasiassa. Niillä oli kätevä torpata mikä tahansa rakennushanke tai suunniteltu metsälön kaato. Aivan erikoisesti, jos hanke koski naapurustoasi tai puu-Käpylän kirveen koskemattomia aarniometsiä. Hieman papanaa vain puun juurelle ja media paikalle,,,
	13.11. 22:29	Esa J. Rintamäki
		Kuplan Split-Window-takaikkuna on saksaksi "eine Brezelfenster" eli rinkeli-ikkuna. Rinkelimäisyydestä selityksenä suolaisten Pretzel-rinkelikeksien "standardoitu" muoto. Vuodeksi 1953 tuli hiukan isompi soikioikkuna, eli ns. Ovalwindow. Ovaali korvattiin isommalla takaikkunalla vuosimallissa 1958. Terveisiä vaan minulta: ajoin ensi kerran autoa 7-vuotiaana Keurusselän jäällä, faijan opastuksella. Auto oli armeijanvihreä 1955 Ovalwindow, rek. HUR-20.
	13.11. 22:26	Heikki Jalonen
		Tämän kuvan perusteella tunnistus on tekemätön paikka. Sama ajankohdan muiden kuvien perusteella kuitenkin käy ilmi, että Helsingissä Uusi Suomi-lehden jakeluita ajettiin 1928 mallisella Brockway-kuormurilla. Sama yksilö on tässäkin kuvassa.
	13.11. 22:12	Hannu Peltola
		Tämä tuli satunnaiskuvana. Kyllä on pienoisrautatiemäinen vaikutelma! Varikkodioraamassa on käytetty kaikkein jyrkimpiä Tilligin urakiskovaihteita. Näin hienoon dioraamaan olisi voinut käyttää pidempiä vaihteita, nuo eivät enää ole luonnollisen näköisiä!
	13.11. 22:10	Heikki Jalonen
		Split Window Volkswagen Typ 1 oli tuotannossa 1948...1952. Myös jo ennen sotaa tehdyt KdF-Wagenit olivat Splittejä. Jopa Saksan harrastuspiireissä käytetään tuota englanninkielestä haettua termiä. Kuplan takana todennäköisesti Ford Taunus 12M, sellainen Maapallo-Taunus, vielä takavetoista maailmaa.
	13.11. 22:00	Hannu Peltola
		Mahtava linna taustalla!
	13.11. 21:56	Petri Sallinen
		No jaa... sähkövalaistuja Ek-sarjan vaunuja ei ollut vuonna 1934 eikä ollut peltikattoisia jäähdytysvaunujakaan. Vuonna 1964 selkeä enemmistö henkilövaunukalustosta oli puukorisia.
	13.11. 21:45	Heikki Jalonen
		Konduktööri+jarru on varmaan sarjaa F. Veturi taitaa olla sarjaa B1, joten kovin pitkälle Suomen salomaille tuo veto ei tainnut olla matkalla. Olisiko peräti vaihtoliike menossa? Jotekin vaikuttaa, että junan oikealta puolelta joku tähystää takasuuntaan, jolloin olisi alkamassa painaminen kohti Töölöä. Ja koska B1:ssä kuljettaja on väärällä puolella konetta (englantilaisten mielestä vasemmalla...) niin niin itse kuljettaja siellä mahtaa flakutusta sihtailla.
	13.11. 21:45	Rainer Silfverberg
		Todella upea kuva! Olisi voinut luullla kuvausvuodeksi 1934, koska kalusto noin antiikista ja konepaja rakennukset vielä pystyssä!
	13.11. 21:28	Heikki Jalonen
		Kiskoista päätellen tuo pikkumökki on resiinavaja. Junan viimeinen vaunu lienee konduktööri-jarruvaunu. Välissä muutama avovaunu. Pressun alla saattaa olla jokin kone tai laite, kuljetusta varten osittain purettuna ja suojattuna. Vaunu vaikuttaa tavallista leveämmältä. Tai sitten leveämpi osa kuuluu taakkaan.
	13.11. 19:59	Pasi Utriainen
		Markku: se sorateille ajettu mömmö oli sulfiittilipeää, joka oli puuteollisuuden ylijäämätuote. Sitä käytettiin, jos kalsiumkloridia ei ollut saatavilla.
	13.11. 19:46	Esa J. Rintamäki
		Uusi Suomi? Eikös se ollutkin kokoomuksen äänenkannattaja? Kokoomuksen eli vanhasuomalaisten muodostaman puolueen...?
	13.11. 19:17	Esa J. Rintamäki
		Onnetonta aikaa! - La Belle Epoqueen oli kyllästytty, kun nyt vaan tapahtuisi jotakin! - Ranska vihasi keisarillista Saksaa, kun sen teollisuus alkoi ohittaa ranskantuotteita hinnalla ja laadulla. - Kun sitä Englanti-Saksa laivastokilpailuakin oli tehty, niin pitihän Royal Navyn hienoja ja uusia dreadnoughteja saada käyttää tositoimissakin kuin aina vain Spitheadin laivastoparaateissa. "Rule Britannia...." - Saksa valitteli siirtomaiden puutetta, meille myös, kun Englannillakin kerran on! - Balkanilla puitiin nyrkkiä taskussa kun lahoava Tonavan-monarkia oli kehdannut valloittaa ja liittää itseensä Bosnia-Herzegovinan. - Venäjäkin halusi toimintaa, pelätessään vallankumouksellisten onnistuvan kaatamaan ylimystön ylimaallinsen vallan. - Lenin istuskeli eurooppalaisissa kahviloissa, tapansa mukaan inttämässä koko ajan, kuten väsymätön vänkääjä ja besserwisser ainakin. Ja häneltähän pamfletteja tuli, milloin mistäkin aiheesta. Ahkera mies! - Edelliset sodat olivat olleet pikkunahisteluja: Saksan sotakiihko senkun kasvoi Tanskan (1864), Itävallan [1866, Königgrätzissä sai muuan nuori luutnanttismies tulikasteensa: von Hindenburg)] ja Ranskan (1871) voittojen takia. Heil dir in Siegeskranz! Siviili? Mokomasta äidinpojasta tulee oikealla koulutuksella hieno tykinruoka - eikun anteeksi: - sotamies! - Yhdysvaltain pyssyseikkailut 1898 Espanjaa vastaan Länsi-Intiassa oli äkkiä unohdettu. - Ja Napoleon, kuka ihme sekin oli? Oliko sekin käynyt sotaa ympäri Eurooppaa, who cares? Sata vuotta sitten! - Buurit saivat rangaistuksensa hekin, olivathan mokomat jyväjemmarit ilkeyttään nostaneet kätensä oikeita ihmisiä vastaan! (Vain meillä, ylähuuli jäykkänä, sai olla oikeus krikettiin ja ketunmetsästykseen, by Golly!!!) - Itävalta-Unkarin yleisesikunnan päällikkö, paroni Conrad von Hötzendorff aivan tärisi halusta olla sodanlietsoja! - Braunaun poika Adolf hortoili pitkäpartaisena ja täisenä resupekkapummina Münchenissä, paettuaan Tonavan-monarkian asevelvollisuuskutsuntoja. Ja koko sopan sitkoaineena sekavasti ristiinrastiin punotut liittosuhteet "entente cordialesta" ja kolmiliitosta alkaen. Siinä serkukset sekoilivat intopinkeänä: kaikki kolme - Nicky, Willy ja Yrjö viitonen! Ja Ranskankin revanshihenkinen sekoaminen oli tosiasia. Italia sentään tajusi alkuun pysyä loitolla... Pangh! Franz Ferdinand kohtasi tiensä pään Gavrilo Principin ampumaan luotiin Sarajevossa Sophie-muijansa kanssa (sattumoisin 14. hääpäivänään!). Gavrilolle ja sen Musta-Käsi kavereille ei kelvannut se, että Franz F. hautoi ajatusta laajentaa kaksoismonarkiaa kolmoismonarkiaksi ottamalla eteläslaavit mukaan Schönbrunniin. Kuvan kolme kasakkaa mitä luultavimmin vuodattivat wieniläisverta Galitsiassa. Ja tavalla tai toisella jättivät jälkensä historiaan: - poseeraamalla vorgiin laitetussa kuvassa, kolmen linjan "vintouhka" pykälässä. Kasakat osoittivat ominaispiirteensä lievästi sanottuna todeksi: - paneutuivat kovin, kovin urheasti sotatöihin.
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha	13.11. 18:28	Jouni Halinen
		Lisäämissäni kuvissa on tuplakuvia ja väärät tekstit, mulla on vähän pakka sekeinen tämän kanssa. Vaihdan kuvat oikeisiin tämän päivän aikana. Lukeeko ylläpitokin tämän.
	13.11. 17:10	Timo Salo
		https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/57-vbrr50n91 Akkumineraalikaivoksista kohdasta 19.00!
	13.11. 17:03	John Lindroth
		Hieno nostalginen otos!
	13.11. 16:33	Teemu Saukkonen
		Onko tuossa samat ennen saneerausta? https://vaunut.org/kuva/168854
	13.11. 15:35	Kurt Ristniemi
		Arvelinkin, että tuo kotipaikkamerkintä-ohjeteksti oli määräyskokoelmasta, sillä v. 1958 käskylehden ilmoituksessa merkinnän lopettamisesta viitataan määräsykokelmaan IV. Sitä ihmettelen, että tietoa merkinnästä ei ole kummassakaan niistä koneosaston kiertokirjekokoelmista, jotka minulla on hyllyssäni. Sekä sitä, että tekstissä viitataan ainoastaan Rh kiertokirjeeseen 38/1913, joka ei kerro vielä mitään merkinnän muodosta ja sijoittamisesta. Toistaiseksi en ole löytänyt myöhempää kierto- tai muuta kirjettä, jossa merkintätapa ohjeistettaisiin. Piirustuskin löytyy vasta 1940-luvulta.
	13.11. 15:35	Esa J. Rintamäki
		Herra Timo, - Vasta kun viimeinenkin puu on kaadettu, - vasta kun viimeinenkin joki on myrkytetty, - vasta kun viimeinenkin eläin on tapettu, silloin valkoinen mies ymmärtää, ettei rahaa voi syödä. Get over it.
	13.11. 15:13	Juha-Pekka Marttila
		Oiskohan 16-17

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset