Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.11.2021 22:45 | Tapio Arvola | ||
| 80-luvun alkupuolella Vuokatista etelään päin matkustin peräohjaamossa Oulu-Joensuu -lätällä. Mittarinopeus oli noin 114 km/h alamäkiosuudella. Silloin käsittääkseni kuitenkin 4-vaihteisella mentiin. Vauhti tuntui kyllä ihan mittarinopeuden mukaiselta. Olo oli helpottunut, kun vauhti laski normaalimpiin lukemiin. Mielestäni lättä kulki 30 kilon kiskotuksella pehmeämmin kuin 43-kiloisella. Ehkä ne antoivat vähän myöten kevyen lätänkin alla. Vanhat 43-kiloiset painuivat lattapäiksi, jolloin joka liitos tärskähti kevyen junan alla. |
||||
|
07.11.2021 22:35 | Vertti Kontinen | ||
| No kertakaikkiaan! Loistotyötä! | ||||
|
07.11.2021 22:31 | Joona Kärkkäinen | ||
| Epäilisin niiden olevan matkalla Tahkoluotoon jos kerran hiiltä ovat. | ||||
|
|
07.11.2021 21:54 | Jouni Hytönen | ||
| Joensuu-Kontiomäki-rataosa on sen verran kaarteinen, että 115 km/h lättähatulla siellä on kyllä ollut melkoista venäläistä rulettia. Jos kaarteen takana tasoristeyksessä odottaa jotain isompaa, lätässä ei ole paljon muuta tehtävissä kuin yrittää juosta mahdollisimman kauas ohjaamosta. Ja mieluusti saada myös ensimmäisen osaston matkustajatkin juoksemaan. | ||||
|
|
07.11.2021 21:27 | Tero Korkeakoski | ||
| Sinällään mielenkiintoista kun joskus sanottiin että Vartiuksesta ei saa kuljettaa kuin rautamalmia ja puuta rajan ylitse... | ||||
|
07.11.2021 20:27 | Jorma Kattelus | ||
| Kyllä, 27 sarja kuulostaa jyhkeämmältä. Näissähän pakoputken äänenvaimentimet ovat tuolla valkean suojuksen alla. 25 ja 26 sarjassa ne ovat konepeitteen alla lähempänä moottoria. Ääniero johtunee siitä. | ||||
|
07.11.2021 20:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! :) | ||||
|
|
07.11.2021 19:35 | Jussi Pajunen | ||
| Wau.. Komea kuva. Hyvää työtä | ||||
|
07.11.2021 19:11 | |||
| Riihimäellä palon aikaan työskennellyt kolleegani kertoi syttymissyyksi tulipesän luukkujen yläpuolella olleen tulistajaöljykannun öljyn syttyneen palamaan ja siitä tulen levinneen kuvassa näkyvin seurauksin. Palo syttyi yöllä eikä sitä heti huomattu. | ||||
|
|
07.11.2021 19:01 | Lari Åhman | ||
| Olen itsekin pannut merkille, että näissä on sarjojen välisiä eroja moottorien äänimaailmoissa. Siltikin, vaikka perustekniikka on kaikissa samaa huomioimatta 26-sarjan eroavaisuuksia. | ||||
|
|
07.11.2021 18:58 | Markku Pulkkinen | ||
| Eilen oli Kiskopolun sillan alla kaksi hiilikuormassa olevaa Vokkia, mitä hieman ihmettelin kun en mokomia ole herran aikoihin näillä leveysasteiila nähnyt. | ||||
|
07.11.2021 18:29 | John Lindroth | ||
| Kyseessä lienee asema Wernigerode-Hasserode. Täältä sai alkunsa myös tunnettu Hasseröder olut. Tässä tavarajunassa näyttää myös olevan rullapukeilla tai lavetilla kulkeva normaaliraiteinen tavaravaunu. | ||||
|
07.11.2021 18:27 | Ossi Rosten | ||
| Jotennii pysäyttävä kuva tämä. Upea! Maisemaa, mutta kuitenkin niin tyhjää taustaa... | ||||
|
07.11.2021 17:45 | Jan Jahkola | ||
| Enpäs tiennytkään ennen tämän kuvan nähtyäni että Ykspihlajaan päin on ollut kolmaskin raide, se vasemmalla sijaitseva. Onkohan se päättynyt ennen Laajalahdentie tr:ää? Vuodesta 2018/2019 lähtien sivuraiteita ei olekaan enää ollut. | ||||
|
07.11.2021 17:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiinasta näin jokunen vuosi sitten videon, jossa ajettiin höyryveturilla, polttoaineena käytettjä autonrenkaita. | ||||
|
|
07.11.2021 17:27 | Markku Naskali | ||
| Älkää viitsikö viisatella! Tarkoitin, että muussa kuin museokäytössä ja merkittävä osa on jotain yli viiden prosentin luokkaa. | ||||
|
|
07.11.2021 17:27 | Matias Kauramäki | ||
| Youtubesta löytyy tuoreita videoita höyryvetureista Kiinan hiilikaivoksissa. Niissä saattaa olla niissä vielä melko paljonkin käytössä. Enemmän kuin Kiina haluaa myöntää https://www.youtube.com/watch?v=Ampco2JqSc8 | ||||
|
|
07.11.2021 17:14 | Tauno Hermola | ||
| Niin, ja mikä on merkittävän määritelmä? ;) | ||||
|
|
07.11.2021 17:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin, mikä nyt sitten on normaalikäytön määritelmä? Teollisuuslaitoksen radalla ajava veturi on melkoisen normaalia käyttöä, ainakin sen teollisuuslaitoksen kannalta. Ei ne höyryt siellä siksi ole, että haluttaisiin ajaa museoliikennettä vaan siksi, että ne ovat ainoita tuotantolaitoksen käytössä olevia vetureita. | ||||
|
|
07.11.2021 14:25 | Tauno Hermola | ||
| Ei taida olla enää missään. Wikipedian mukaan "China was the last main-line user of steam locomotives, with use ending officially on the Jitong line at the end of 2005. Some steam locomotives are as of 2021 still in use in industrial operations in China." | ||||
|
|
07.11.2021 12:12 | Markku Naskali | ||
| Ehkä ei ihan hiilineutraalia? Tästä tuli mieleen kysyä että onko jossain vielä merkittävästi höyryvetureita ns. normaalikäytössä? |
||||
|
07.11.2021 09:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ruuhka-aika kyllä voi silti selittää: jos vanhassa hammasratasosuuden kalustossa on jokin ominaisuus, jonka takia se ei sovellu muulle osalle radasta (esim. Sn?), mutta kaikki liikenevä kalusto tarvitaan, vaihto voi olla fiksu ratkaisu. | ||||
|
07.11.2021 09:31 | Oula Ahlholm | ||
| Kuva on lisätty hyvään aikaan. Vuoden eka kuva. | ||||
|
|
07.11.2021 03:33 | Miko Rautiainen | ||
| Vaunussa 4215 on tosiaan 5-vaihteinen vaihteisto, jossa myös viides vaihde vetää mikäli se kytketään (ajopöydästä). | ||||
|
07.11.2021 00:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tosiaan, siinä kuvaajan löytämässä penkkiryhmässä, jossa ei ollut matkustajia ja jossa siten oli hyvä ottaa tällainen kuva, ei ollut matkustajia. Niissä penkkiryhmissä, joissa oli matkustajia, oli matkustajia. Niistä ei kuitenkaan otettu kuvaa, ilmeisesti koska niissä oli matkustajia. | ||||
|
|
06.11.2021 22:16 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa uudehko video kuljettajan näkökulmasta koko matka ylös https://www.youtube.com/watch?v=cc6HNiSmOjs Tämä asema (Grainau) kohdassa 14:00. | ||||
|
06.11.2021 21:57 | Uwe Geuder | ||
| Kesällä 1979 tuli Stuttgartissa ympäristöineen käyttöön hyvin edullinen koululaisten lomapassi. Silloin ja ehkä seuraavinakin vuosina tuli matkustettu niillä museokelpoisilla liitevaunuilla jonkin verran vain huvin vuoksi. http://www.filderbahn.de/images/geschichte/6%20Zacke%20ca.1980%20Guenther%20Hildenbrand.jpg | ||||
|
06.11.2021 20:55 | |||
| Runnin asema oli aikanaan hienompi kuin muut vastaavat. Johtui kai siitä että Runnin kylpylään tuli junakyydillä huomattavia valtakunnan vaikuttajia. | ||||
|
|
06.11.2021 20:52 | John Lindroth | ||
| Zacke (myös Zacketse) on yksi neljästä Saksan jäljellä olevasta hammasratas radasta. Ne muut ovet Zugspitzbahn,Wendelsteinbahn ja Drachenfelsbahn.Zackella oli höyryvoima vuoteen 1902 asti.Itse muistan nächneeni Zackella niitä toisen polven vaunuja 70 luvun puolivälissä nousemassa mäkeä hyvin vanhan liitevaunun kanssa. | ||||
|
06.11.2021 20:51 | Aapo Niemelä | ||
| Tosi tasapainoinen sommitelma, tämä hivelee silmää. | ||||
|
|
06.11.2021 20:12 | Eljas Pölhö | ||
| Kolmannen polven moottorivaunuista ensimmäinen otettiin käyttöön 3.8.1982. Polkupyörien kuljetusvaunu otettiin käyttöön 1.5.1983. | ||||
|
06.11.2021 19:59 | Uwe Geuder | ||
| 850 kN on aika paljon, ks. keskustelu https://vaunut.org/kuva/149733 | ||||
|
06.11.2021 19:58 | Uwe Geuder | ||
| >> Mutta esimerkiksi Puolan ja Saksan hiilikaivoksilla käytettävissä vaunuissa on vahvistettuja malleja jotka kestävät enemmän vetoa ja silloin junakin voi olla varsin painava. > Saksassakin tavallinen ruuvikytkin sallii 450 kN, mutta vahvistettu 500 kN Puolassa ainkain 850 kN, ks. https://vaunut.org/kuva/134834 |
||||
|
06.11.2021 19:51 | Uwe Geuder | ||
| Kööpenhaminan ruostuneet sähköpylväät eivät ole kovin edustavia. Muuten hienoja kuvia ilmeisesti kauniilla lokakuun säällä. | ||||
|
06.11.2021 19:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teppo, A 90:n palovaurio sattui Ylivieskassa, muistaakseni. Gösta Serlachius (1876 - 1942) kutsuttiin Mäntän paperitehtaalle harjoittelijaksi 1898. Gösta teki myös opintomatkoja, saneerasi Kankaan paperitehtaan kuntoon ja perusti Mänttään sellutehtaan. G.A.S.:n toimitusjohtajana hän aloitti 1913. Itse Gustaf Adolf ("Metsäperkele") oli kuollut 1901. Göstan jälkiä näkyi Mäntässä runsain määrin, hän satsautti muunmuassa tehtaallaan työsuojeluun, ollen uranuurtajana siinäkin. Taiteen kerääminen oli yksi hänen meriiteistään, vaikka se tuli mahdolliseksi työläisten hiellä tehtyjen voittojen avulla. |
||||
|
|
06.11.2021 19:42 | Uwe Geuder | ||
| Kuva on ilmeisesti vuodesta 1984 ja pyöränkuljetusvaunu näkyy jo. En muista, milloin ne oikein tulivat. Mutta muistan, että olen polkenut ja kiroillut :) | ||||
|
|
06.11.2021 19:40 | Uwe Geuder | ||
| Minä poljin aikanaan vielä ylös kolmevaihteisella napavaihteella. 80-luvulla ei ollut vielä pyöränkuljetusta. 3 kuukauden jälkeen rattaan hampaat olivat ihan vääntyneitä :) | ||||
|
|
06.11.2021 19:35 | Uwe Geuder | ||
| > Polkupyöran voi ottaa mukaansa siihen tarkoitetussa liitevaunussa. Uudessa vaunussa kapasiteetti tuplaantuu 20:een pyöräpaikkaan. |
||||
|
|
06.11.2021 19:32 | Uwe Geuder | ||
| Ehkä hammaskiskoraitiotie olisi ehkä vielä kuvaavampi nimitys. Ranskan Lyonista löytyy hammaskiskometro, 17,6%. | ||||
|
06.11.2021 19:27 | Uwe Geuder | ||
| "Luojan kiitos pääset nopeasti eteenpäin." (heldigvis, luojan kiitos oli minulle uusi tuttavuus, jota en pystynyt arvaaman toisen kotimaisen avulla) | ||||
|
06.11.2021 18:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Täytyy sanoa että se Nørrebron asema on todella tyylikäs. Ei ole tullut käytyä mutta erilaisista junafoorumeissa ja muualla esiintyvistä valokuvista nähtynä täytyy sanoa että edustaa 1930-luvun urbaanis-funktionaalista muotoilua parhaimmillaan. | ||||
|
|
06.11.2021 18:44 | John Lindroth | ||
| Hammaskiskorautatie stuttgartilaisittain lempinimeltään "Zacke" on otettu käyttöön vuonna 1884 liikennöi Marienplatzin ja Degerlochin välillä.Sen suurin nousu on 17,8% ja varikkoraiteella jopa 20%.Tällä matkalla näyttäytyy unohtumaton Stuttgartin panoraama. Polkupyöran voi ottaa mukaansa siihen tarkoitetussa liitevaunussa. | ||||
|
06.11.2021 17:15 | Uwe Geuder | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/130608 näkyy ajopöydän sarana. Saavatko matkustajat kävellä läpi Belgiassa, siitä minulla ei ole kokemusta. Tanskassa kyllä. | ||||
|
06.11.2021 16:58 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa https://vaunut.org/kuva/149733 lisää keskustelua malmijuninen kytkimista. Kaunis Ironin junat ovat kevyempiä luin LKAB:n. Siksi riittää Kaunis Ironin junien vetureissa jopa ruuvikytkin. Koska malmivaunuissa on kuitenkin automaattikytkin, tarvitaan sitten välivaunu. Onko LKAB:n ja Kaunis Ironin vaunuissa ja LKAB:n vaunuissa saman mallin automaattikytkin vai ei, sitä minä en tiedä. |
||||
|
|
06.11.2021 16:35 | Uwe Geuder | ||
| Seuraaja on saapunut Stuttgartiin syyskuun lopussa. Tullee liikenteeseen keväällä. Kun rata on maailmalla yksilaatuinen, testausta, säätö ja viranomaishyksyntä tapahtuvat paikan päällä. https://www.swr.de/swraktuell/baden-wuerttemberg/stuttgart/neue-zahnradbahn-in-stuttgart-angekommen-100.html | ||||
|
06.11.2021 16:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivä ollut perjantai, joten se selittäisi puuvaunut. Lieneekö juna ollut P 2...? |
||||
|
06.11.2021 16:24 | Uwe Geuder | ||
| Että Scharfenbergkytkimen kanssa käytetään puskureita en muista nähneeni. SA-3 kanssa tietysti, koska se on niin "löysä". | ||||
|
|
06.11.2021 16:13 | Raimo Harju | ||
| Dieselin katkuinen kuva, oikein hyvä. | ||||
|
06.11.2021 15:33 | Heikki Piirainen | ||
| Kolmisen kilometriä on asemalta kylpylään. Kävelijälle on tarjolla kaunista maalaismaisemaa sekä nykyaikana jo hieman harvinainen Kiurujoen ylittävä puinen maantiesilta. | ||||
|
|
06.11.2021 15:15 | Teemu Sirkiä | ||
| Tältä siis näyttää se salaperäinen paikka, jossa taksi pyörähtää sangen useasti junaliikenteen häiriötilanteissa. :) | ||||
|
|
06.11.2021 13:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen matkustanut pikalätällä Kontiomäki-Joensuu ja kyllä se pystyi ajamaan 115 km/h. Heikka vaan pöllysi mutkissa. | ||||
