Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.09.2021 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| DEi 2504 luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. | ||||
|
29.09.2021 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä BF 03169 - raato oli alunperin ollut F 3700 vuodelta 1941. BF:ksi se muutettiin vuonna 1972. Hylätty 1983. | ||||
|
29.09.2021 23:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| 3925 oli 1979 Turussa, Uudenkaupungin suunnan järjestely- ja jakelujunien koppivaununa. Sen pituus puskimenpäitse oli 12,0 m. | ||||
|
29.09.2021 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuon sarjan konduktöörivaunun numerointi oli 3561 - 3600. Valmistusvuodeksi on kerrottu 1926, ja pituus puskimineen oli 9,18 m. | ||||
|
29.09.2021 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu käynyt täyskorjauksessa Pasilan konepajalla helmikuussa 1960. Välikorjausmerkintä: 11.70 Psl. | ||||
|
29.09.2021 22:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| 3405:ssä oli lämmityslaitoksena konduktöörivaunun kamina ja valaistuksena korkeapainekaasuvalo tyyppiä Pintsch. | ||||
|
29.09.2021 22:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3123 valmistui vuonna 1948 ja hylättiin 1983. Pituus puskimenpäitse oli 9,01 m. | ||||
|
29.09.2021 22:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ei 22331 vuodelta 1950 tuli sitten 94-paikkainen lähiliikenteen Ei 22656 vuonna 1973. | ||||
|
29.09.2021 22:08 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia! Aamulla tuli käytyä keskustelua kuvien muokkauksesta ja ajattelin kokeilla sota-ajan kuvaa. Jaa se aurausmerkki? Ettei se kuitenkin olisi jokin vanha neuvostoliittolainen tolppa esimerkiksi propagandajulisteiden kiinnittämiseen? | ||||
|
|
29.09.2021 21:25 | Alex Chudoba | ||
| Upea kuva ja kuvateksti! Muuta tähän ei voisikaan toivoa lisää kuin sen, että Toijalan museolle olisi jäänyt kesällä 2016 haetuista Po-vaunuista se toinen, liukulaakeroituine A7-teleineen. Ja kun oikein tarkkaan ja kauan ihailee kuvaa, taitaa K3:n tenderin kohdalla olla myös edellä jo mainittu aurausmerkki, eivätkä muutkaan kaluston yksityiskohdat sittenkään vastaa aivan vuotta 1941. Hattua on nostettava erikseen 933:n tenderin sähköhäkille, joka on hyvin piilotettu kuvaajilta. | ||||
|
|
29.09.2021 21:21 | Petri Soronen | ||
| Paitsi nykyaikainen aurausmerkki paljastaa kuitenkin kaiken. | ||||
|
|
29.09.2021 21:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Hannu! Tämä on päivän paras! | ||||
|
29.09.2021 21:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis vanhat rummut? Ei sitten muuta kuin Remu Aaltoselle kapulat käteen ja "Ketoon, peipi, ketoon!" | ||||
|
29.09.2021 21:15 | Erkki Nuutio | ||
| Kommentoin minäkin. Tämä on toimiva uutis/tapahtumakuva : Menohalua uhkuva uudenveroisen puhdas veturikaunotar. Ovathan Hv:t olleet lapsuudesta lähtien suosikkejani ( https://www.vaunut.org/kuva/116838?u=3399&kv=1957&kv2=1960&paik=Tampere+asema&tag0=0%7CHv3%7C ), kaikki niistä, mutta Hv4 -tilannetta suren syvästi. Edelleen uutis/tapahtumayksityiskohtia: Etuala täynnänsä kuvannäppääjiä (toisin kuin ennen), eikä lippu ole ihan lippu. Pienoismallipiireissä on paljonkin pohdittu mm. etäisyyden vaikutusta vaikutelmaan todenmukaisuudesta: Musta esine näyttää sitä enemmän harmaalta mitä kauempana se on - joko todellisesti tai pienoismallissa mitä suurempi mittakaavallinen etäisyys katselijaan on. Siksi esimerkiksi kirkkaan musta esikuvaveturi esimerkiksi Z-mittakaavaisena sopisi maalata suosiolla jonkinmoiseksi mattaharmaaksi. Lisäksi yksityiskohdat muuttuvat väkisinkin pehmeimmiksi jo etäisyyden tuoman utuisuuden vuoksi. Näillä ja muilla keinoin ehkä syntyy "aitouden" tuntua. Terävänä lähikuvana tämän kuvan kuuluukin siis olla toisenlainen. Silti jos asteikkonani on nostalgia, häiritsee tässä etualan näppäilijäkuvaajien parvi SEKÄ kattilan otsan ja lieriöosan hieman liiaksi silottava ja kirkastava käsittely. Varjon puolelle jääneinä näitä alueita lienee kirkastettu ja silotettu, ja nostalgian mukaan häiritsevästi. Varjoon yleensä jäävää pyörästöaluetta lienee myös kirkastettu, mutta siellä se ei häiritse. |
||||
|
29.09.2021 19:48 | Krister Lundqvist | ||
| Peräkämpän sijainti voisi olla tiehaarassa, joka lähtee pohjoiseen. Siinä kohtaa jossa tie muuttuu poluksi. Siinä on sen näköinen kohta maastossa. Vieressä myös käärmekuusi. | ||||
|
29.09.2021 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäs muuta kuin kiskot talteen asjanmukaisen byrokratian luvalla! Porvoolaisille ja/tai Minkiön porukalle saattaisi kelvata...? | ||||
|
29.09.2021 19:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri hyvä, olisikohan tästä apua: Kaivanpa esiin Valtiorautatiet 1937 - 1962, sivut 354 ja 355, kun muistin että saalisvaunuista on kyllä juttua olemassa. Taulukon 28 mukaan vuosina 1941 - 1943 omilta rintamanosilta ja Virosta tuotujen vaunujen (summittaiset) määrät: olivat siis liikenteessä. Vaunutyyppi: 2-aks. avovaunuja: sotatoimissa saadut: 445 kpl. Virosta tuodut I, II ja III arvoluokka: 1 138 kpl tekee yhteensä 1583 kpl. Virosta tuodut IV arvoluokka: 430 kpl. Virosta tuodut yhteensä 1 568 kpl, kaikkiaan: 2 013 kpl. Arvoluokka IV oli huonoin, eli romua. III ei ollut paljon parempi, mutta kaipasi täyskorjausta. Saksalaisten Virosta Suomeen 1941 - 1943 lähettämät vaunut: (2-akseliset avotavaravaunut) 1 448 kpl. Näissä luvuissa oli mukana myös pelkkiä aluskehyksiä ja osa romuiksi arvioiduista on jätetty mainitsematta. Pasilan konepaja kunnosti 2-akselisia avotavaravaunuja 79 kpl. Väliaikaiseen liikenteeseen otettuja vaunuja oli 176 kpl. Eräästä 23.2.1942 laaditusta Virosta tuotujen vaunujen käyttöä koskevasta tilastosta selviää, että siihen mennessä tuoduista 835 vaunusta oli liikenteessä 625. Ja näissä oli sitten monen sorttista vaunua. Vaununlaskennan tulos 25.11.1944 (neuvostokalustoa): 3) avotavaravaunuja: Sarja Hd 2-akselisia 17 kpl VH 2-akselisia 1 047 kpl VO ja VOr 4-akselisia 101 kpl XH halkojenkulj.vaunuja 2 kpl M ja Ma soravaunuja, 2-aks. 44 kpl. 5) tyyppiä ei ole ilmoitettu: 2-akselisia 114 kpl 4-akselisia 30 kpl Luovutettiin sodan päätyttyä Neuvostoliittoon: ( m.t. sivu 357): 5) venäläisiä,tavaravaunuja: avonaisia 2-aks. liikennekuntoisia: 1 241 kpl avonaisia 2-aks. puuttuva ylärakenne 132 kpl. |
||||
|
29.09.2021 19:10 | Petri Kiviniemi | ||
| Painettuna Branderin kuvia voi ihailla mm. näistä kirjoista. Signe Brander - Panoraamoja Foto Signe Brander Signe Brander 1869-1942 - Helsingin valokuvaaja Muistaakseni tämäkin kuva löytyy jostakin em. kirjoista, mutta ei ole nyt kirja käsillä. |
||||
|
29.09.2021 19:04 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Antti, huomautuksesta. Vaihdoin kuvan Orilammesta Otalampeen. | ||||
|
29.09.2021 18:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräskin nainen katsoi itseään peilistä ja tuumasi: - Em' moo niin komian koria, mutta siävän kruppinen! No voi raakkules, partitiivi, mikä ihme se on, tullut jostain kuun takaa? Niin se keski-iän dementia kehittyy ja kasvaa...! |
||||
|
|
29.09.2021 18:34 | Antti Havukainen | ||
| Ensimmäinen ajatus kuvan nähdessäni oli, että onpa tutun näköinen kuva. Syykin jo selvisi: https://vaunut.org/kuva/16709 | ||||
|
|
29.09.2021 18:31 | Timo Salo | ||
| Enpä tiennyt tätäkään: https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=14 | ||||
|
|
29.09.2021 18:17 | Petri Sallinen | ||
| Vh on ilmeisesti sotasaalisvaunu. Kuinka paljon näitä vaunuja oli VR:n käytössä? Palautettiinko kaikki vaunut sodan jälkeen vai jäikö näitä pyörimään VR:n kirjoille? | ||||
|
|
29.09.2021 18:15 | Petri Sallinen | ||
| Signe Branderin kuvat ovat lasinegatiivikuvia — valtava määrä informaatiota. | ||||
|
|
29.09.2021 18:09 | Timo Salo | ||
| Ei se huono ole tuo alkuperäinenkään, kun ottaa iän huomioon. Tätä on kuitenkin mukavampi katsella! Tuosta hotellin kyltistä näkee kuinka iso parannus on tapahtunut. :-) Taiten tehty muokkaus! Alkuperäinen linkki ei enää toiminut... | ||||
|
|
29.09.2021 18:07 | Petri Sallinen | ||
| https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuojoen_mets%C3%A4rata | ||||
|
|
29.09.2021 17:48 | Hannu Peltola | ||
| Tämä onkin minulle ihan uusi rata! Mikä radan raideleveys oli ja millaista kalustoa radalla liikkui? | ||||
|
|
29.09.2021 17:13 | Kari Haapakangas | ||
| Tuo penkkahan näyttää säilyneen hyvin nykypäiviin. Ainoastaan kasitien alle näyttää kadonneen osa vanhasta ratapohjasta. Jopa satama on edelleen olemassa. | ||||
|
|
29.09.2021 17:12 | Petri Sallinen | ||
| "Alkuperäinen" (jolle on tehty vähintäänkin resoluution heikennys nettiä varten) on täällä. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:000000d0 |
||||
|
29.09.2021 17:02 | Panu Breilin | ||
| Tämä kääntöpöytä purettiin pois Lahdesta marraskuussa 2017 ja tuotiin sen jälkeen tähän Nikkarilan aseman entiselle kuormausalueelle odottelemaan uutta käyttöä. | ||||
|
|
29.09.2021 16:57 | Panu Breilin | ||
| Tässä on kartta missä tuo rata näkyy: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Taloudelliset%20kartat/Taloudellinen%20kartta%201:100.000%20Pori%201928.jpg | ||||
|
|
29.09.2021 15:15 | Heikki Piirainen | ||
| Kora on eräs länsiafrikkalainen kielisoitin, sen monikon partitiivi voisi olla koria. | ||||
|
|
29.09.2021 14:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Lahden vanha kääntöpöytä; http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?pid=2286 | ||||
|
29.09.2021 14:26 | Timo Salo | ||
| Nuo cruising-tapahtumat turpoavat kuin pullataikina... Siuro-cruising ekakertaa keräsi kymmenkunta osallistujaa, nyt osallistujia oli lähes 700... Kokoontuminen tapahtui ennen Koskibaarilla ja nyt Knuutilan kartanoalue ei meinaa riittää! (+ vanha VAPO:n alue) Hieno harraste ostaa joku romu ja kunnostella talvi-iltoina tuohon kuntoon! |
||||
|
|
29.09.2021 14:18 | Lasse Reunanen | ||
| Vahvasti näyttää, että MG:llä tulossa ollaan. Otavaan aamuksi ja sieltä Vuolingon ja Hiirolan kautta Haukivuoreen, josta edelleen Kalvitsaan. Mobiiliajelua järjestelee Mikkelin Mobilistit ry. | ||||
|
|
29.09.2021 14:02 | Krister Lundqvist | ||
| Onkohan jollain lisätietoa tästä radasta? Esim kartta? | ||||
|
29.09.2021 13:59 | Roope Prusila | ||
| Ei ole Mattilan liikennepaikan sisällä ne ilmaisimet, mutta tyyliin 1,5km liikennepaikalta pohjoiseen päin. | ||||
|
|
29.09.2021 13:36 | Hannu Peltola | ||
| Mustang on jo haettu pilttuusta, perjantaina se pääsee vielä suihkuun ja sitten lauantaina suihkunraikkaana voi laukata kohti Sydän-Savoa! | ||||
|
29.09.2021 13:14 | Krister Lundqvist | ||
| Hyvä huomio, empä ole aatellut asiaa sen enempää, korjataan jatkossa, jos muistan. | ||||
|
29.09.2021 13:08 | Krister Lundqvist | ||
| On pöllit haettu pois. | ||||
|
|
29.09.2021 13:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoja ratalinjakuvia! Toivottavasti näemme vielä lisää! Vaakakuvat olisivat varmaan parempi ratkaisu | ||||
|
|
29.09.2021 13:02 | Timo Salo | ||
| Tätä tapaa lähestyä tuota kuvanmuokkausta haluaisin enemmän, suoraan sanotaan ja on varmasti ollut aiheellista! Upea tulos... (kiva olisi myös nähdä se lähtökohta) | ||||
|
29.09.2021 12:44 | Kari Huuva | ||
| Näitä mennyt myös Turun sataman kautta. | ||||
|
|
29.09.2021 12:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Keittiössä on monta koria. Hän maalasi koria. | ||||
|
|
29.09.2021 12:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Siis onko Mattilan liikennepaikalla pyörävoimailmaisin, vai onko pyörävoimailmaisimen operaattori joku Mattila-niminen taho? | ||||
|
|
29.09.2021 12:29 | Petri Sallinen | ||
| Käytännössä kaikki kuvat käsitellään — enemmän tai vähemmän. Koko sen ajan (yli 30 vuotta), kun olen lehtihommia tehnyt, on kuvia käsitelty. Kun diat tai paperikuvat aikoinaan skannattiin kirjapainossa, tehtiin niille värikorjauksia, kontrastikorjauksia ja roskien poistoja niissä rajoissa, mihin tuon ajan tekniikka antoi mahdollisuuden. Nykyisin digikuville tehtävät minimitoimet ovat värikorjaus, kontrastin säätö, terävyyden säätö ja valoisuuden säätö. Eikä kone niitä ehdota, vaan ihminen päättää mitä kuville tehdään. Kun on löydetty tietyllä tavalla otetuille kuville perussäädöt, niin sen jälkeen voidaan tehdä yhdellä napin painalluksella samanlaiset korjaukset vaikka tuhannelle kuvalle. Kun massakäsiteltyjä kuvia sitten selaillaan, niin sieltä kyllä nousevat esille ne yksilöt, joille säädöt eivät sopineet. Ne voidaan säätää erikseen. Oleellista on tietenkin se, missä yhteydessä kuvia käsitellään. Jos pyritään "realismiin", niin käsittely ei saisi näkyä. Lähes poikkeuksetta kansikuvaposeerauksissa kasvoilta poistetaan ryppyjä tai nenäkarvoja, eli tehdään "kuvamanipulaatiota". Rankalla kuvankäsittelyllä historiallisista rautatiekuvista taas saadaan esille yksityiskohtia, jotka eivät vedoksessa näy. |
||||
|
|
29.09.2021 11:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tästä Timon esille tuomasta aiheesta on vorgin historiassa keskusteltu säännölliseen tahtiin useaan kertaan, ja aina on päädytty periaatteelliseen mahdottomuuteen määritellä "aito" tai "käsittelemätön" valokuva. Valokuvaus on taiteen laji, enkä haluaisi lähteä keinotekoisin säännöin rajoittamaan taitelijan vapautta kunhan rautatieaiheessa pysytään. | ||||
|
|
29.09.2021 10:57 | Timo Salo | ||
| Tiukasti ajateltuna ei, mutta kun muita vaihtoehtoja ei ollut. Isäni harrasti valokuvausta koko ikänsä ja kuvien tekninen (kuvaajasta johtuva) kehitys näkyy vuosien saatossa... | ||||
|
|
29.09.2021 10:56 | Jukka Ahtiainen | ||
| Lämpimästi tervetuloa Hannullekin! Siitä vaan katsoo asemalta paraatipaikan asemapäällikön vierestä. | ||||
|
|
29.09.2021 10:49 | Hannu Peltola | ||
| Onko Timo mikään mustavalkokuva siis "aito" valokuva? | ||||
|
|
29.09.2021 10:49 | Lasse Reunanen | ||
| En minä sijamuotoja muista, mutta paikassa xy on monta koria... Entä minkä sanan monikko on nokia? | ||||
