Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.08.2021 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lienee ilmaisJUNAN tunnus? Vai noudatettiinko firman käytäntöä - kunhan käväistään huomaamattomasti Viheriäisissä - vieläpä ilmaiseksi ! | ||||
|
20.08.2021 22:40 | Jukka Viitala | ||
| Oliko radan kuormanulottumassa huomioitu lavettivaunujen tilantarve vai tuliko paljon muutoksia? Minne vaunut vietiin Forssassa? Milloin lavettiliikenne alkoi? Oliko Gb ainoa vaunutyyppi? Kulkiko lavetti ongelmitta? | ||||
|
20.08.2021 22:29 | Keijo Loisti | ||
| Kiitos. Mielenkiintoista. Yritän kirjaston kaukolainauksella saada käsiini noita mainitsemiasi kirjoja. Kyllä se on ollut tasoristeys-tyyppinen radanylitys aseman kohdalla, jos mainitsemani kirjan tieto on yleensä oikein. Siltaa siihen ei olisi oikein voinut edes toteuttaa. |
||||
|
|
20.08.2021 21:22 | Erkki Nuutio | ||
| En osaa vastata Keijon kysymykseen, mutta osaan sotkea soppaa vielä sakeammaksi. Hki-Hml -rautatien suunnittelukartta on kopioitu Oiva Turpeisen Höyryllä Hämeeseen -kirjan (Tammi, 2003) sivuille 56-57. Kartassa mainitsemasi tie leikkaa rautatielinjan viistosti jokseenkin tulevan Järvenpään aseman kohdalla. Kartasta ei varmuudella selviä onko kyseessä tasoristeys. Pitäisin kuitenkin tasoristeystä jokseenkin varmana, kun rautatieliikenne oli äärimmäisen harvaa ja raiteita oli aseman kohdalla aluksi ilmeisesti vain kaksi. Maantieliikenne oli vain hevoskärryjä harvakseltaan. Koska - ehkä 1880-1890-luvulla tilanne oli vähitellen muuttunut niin, että alikulku tuli tarpeelliseksi. Missä olettamani tasoristeys sitten oli? Eiköhän tie kulkenut Tuusulan suunnasta asemamäkeä ylös, aseman kyljen lähistöltä raiteiden poikki ja toisella puolella alamäkeä kohti Kellokoskea. Ehkä joku vanha kartta näyttää asian. Entisinä aikoina vastaavat tasoristeykset olivat yleisiä. Esimerkiksi ainoa maantie Tampereelta etelään kulki tasoristeyksellä Helsingin radan yli, sitten tasoristeyksellä Vaasan radan yli ja lopulta alikulussa Vaasan radan alitse. Tällainen päti vielä 1920-luvulla! Vielä kuriositeetti Järvenpäästä. VR:n linja-auto N:o 3 linjalle Porvoo - Loviisa, Volvo noin vuodelta 1933 poseeraa radan toisella puolella asemaa vastapäätä vielä pitkään olleen Osuuskauppa Perhelän (muistan itsekin sen kesältä 1963) edustalla. Nahka-asuinen virkalakkinen VR:n kuljettaja poseeraa auton edustalla. Tämä kuva on tunnetussa Kaskimiehen kuvakirjassa Valtionrautatiet (WSOY, 1935) sivulla 175. |
||||
|
20.08.2021 20:45 | Timo Salo | ||
| Suorista hammaspyöristä on tullut kartiopyöriä, tai jotain sinnepäin... Laskettu hampaat liian monta kertaa! | ||||
|
20.08.2021 20:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Henkilöliikenne Raumalle loppui Lättähattuliikenteen lopettamisen myötä 29.5.1988. Että kyllä, Erno. | ||||
|
20.08.2021 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3538 oli valmistunut kierrätetylle aluskehykselle (ex F 3617 m/1929) vuonna 1944 ja hylättiin talvella 1977. | ||||
|
|
20.08.2021 20:13 | Keijo Loisti | ||
| Koulujen kauppala, Tämän vuosisadan Järvenpäätä -kirjassa, ensimmäinen painos on julkaistu vuonna 1952 on sivulla 132 "Ennen alikäytävän puhkaisemista Mäntsälän tie kulki aseman kohdalta". Alikäytävällä tarkoitetaan tämän kuvan alikäytävää/kalmuuria/aalloppia. Tiellä tarkoitetaan Hki-Tuusula-Jp-Kellokoski-Mäntsälä-Orimattila-Lh-Heinola -tietä. Kysynkin milloin tämän alikäytävän versio I puhkaistiin ratavallin läpi? |
||||
|
20.08.2021 18:21 | Keijo Loisti | ||
| Tarkennan halkokommenttiani. Minun muistikuvat haloista ovat 50-luvun lopulta eteenpäin. Kuvissa on toinen kuva Järvenpäästä, jossa on Erkki Nuotion kommentti haloista 1900-luvun alkupuolelta. Tässä lainauas sieltä: "Suuri tulipalo Järvenpään asemalla 15.9.1919 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1176024?page=1 ) Paloi 500 syltä veturinhalkoja vesitornin lähistöltä. Tarkoittanee sitä että mm. paikallisjunien veturit ottivat Järvenpäässä juotavaa ja purtavaa." |
||||
|
|
20.08.2021 18:19 | Heikki Kannosto | ||
| Varmaankin tämä samana päivänä kuvattu Veto-Jussi: https://vaunut.org/kuva/61294 | ||||
|
|
20.08.2021 18:07 | Tauno Hermola | ||
| Eikös siellä joku pienveturi kurkista junan ja (asema?)rakennuksen välistä. | ||||
|
|
20.08.2021 17:53 | Keijo Loisti | ||
| Erkki Nuutio kirjoitti "Taustalla näkyy Järvenpään pienveturi (Tve?), joka vaunut lisäsi junan perään. Etualalla oikealla oli suuri veturihalkojen pino, joka paloi 2o-lukuisen sanomalehtiuutisen mukaan." Junan kulkusuuntaan nähden oikealla minä näen Osuusliike Perhelän halkotarhassa olleen pinon. Vesitornin vieressä oli aikanaan katos, jossa varastoitiin puita vesitornin höyrykonetta varten. En muista koskaan nähneeni siellä kuormattavan halkoja veturiin. Missä kuvassa on pienveturi? |
||||
|
20.08.2021 16:35 | Jan Jahkola | ||
| Tunnistettavissa myös ajattoman hienot autot, Lada, Fiat 600?, Ford Sierra. | ||||
|
20.08.2021 16:33 | Heikki Kannosto | ||
| Kontteja ja konttikuljetuksia esiteltiin Mitä-Missä-Milloin 1968 -vuosikirjassa joka ilmestyi loppuvuodesta 1967. VR:n vuoden 1969 tavaravaunukuvastossa mainitaan muistaakseni VR:n omat kontit. Ilmeisesti ne yleistyivät nopeasti juuri noihin aikoihin. | ||||
|
|
20.08.2021 15:30 | Erno Pintinen | ||
| Markku, olikohan se vuosi 1988? | ||||
|
20.08.2021 15:29 | Erkki Nuutio | ||
| Kesäliikenteen työn sankareille kunnioittava kiitos ! | ||||
|
|
20.08.2021 14:56 | Eljas Pölhö | ||
| Tka-Lko 42 (myöhempi Tka 292) esiintyminen on mitä kiintoisin havainto. Se vastaanotettiin VR:lle 4.4.1970 ja sen (ensimmäinen?) varsinainen sijoituspaikka oli Hämeenlinna. Ajokilometrimäärä (mittariluku) 30.11.1970 oli 7884 km. Viimeinen valmistussarja käsitti numerot Tka-Lko 41-43*/Tka 291-293 ja Tka 294-305. Niiden valmistenumerot olivat Sisu 20114-20128/Kiitokori 5079-5073 ja vastaanottoajat 25.3.1970-29.7.1970. * Tätä suurempaa Tka-Lko -numeroa en ole nähnyt, loput ilmeisesti saivat uudet numerot ennen luovuttamista VR:lle. Onnistuin selvittämään kaikkien sijainnin syyskuussa 1970, jolloin nämä uusimmat olivat numerojärjestyksessä 291-305: Rajamäki, Hämeenlinna, Heinola, Tampere, Vammala, Parkano, Virrat, Myllymäki, Simola, Suolahti, Vaajakoski, Hyrynsalmi, Tohmajärvi, Härmä, Seinäjoki. |
||||
|
|
20.08.2021 14:50 | Markku Naskali | ||
| Milloin henkilöliikenne Raumalle päättyi? Peipohja oli tuttu vaihtopaikka Raumalle sukulaisiin mennessä. Joskus 70-luvun loppupuolella matkustin viimeisen kerran. Silloin oikein "porkkanalla". |
||||
|
|
20.08.2021 13:53 | Tero Korkeakoski | ||
| Porista pääsi Tampereelle vielä illansuussa, nyt ei enää pääse. | ||||
|
20.08.2021 12:25 | Rasmus Viirre | ||
| Sopii muuten aikas hyvin Vectronin vetämä rapu tällaiseen todella metsäiseen maisemaan! | ||||
|
20.08.2021 11:39 | Tuomas Pätäri | ||
| Ei tullut kuvattua, mutta kyltti näkyy tasoristeyspalvelun parissa kuvassa - tosin ehkä juuri niistä kuvista tiesit, että siellä sellainen on? | ||||
|
20.08.2021 11:30 | Timo Salo | ||
| Mutta voikukat on varmasti pysyneet... :-) | ||||
|
20.08.2021 11:22 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Keskimmäinen kone näyttää olevan 2756. | ||||
|
|
20.08.2021 11:15 | Tommi Koskinen | ||
| Nykyään silta on betonia, junan väri vihreä, eikä Sr2 normaalisti varmaankaan tuossa päässä junaa. :) | ||||
|
20.08.2021 11:04 | Markus Räsänen | ||
| Onko suomalaisten lastaamia vaunuja, kun on niin siistin näköiset pinkat? mänty/kuusi kuormat on yleensä niin sikinsokin lastattu, että luulee puiden tippuvan vaunuista. Joskus olen nähnyt jopa puun sojottovan vaunusta ylöspäin, hyvin lähellä ajolankoja. | ||||
|
20.08.2021 10:47 | Eljas Pölhö | ||
| Kemijärvenradan rakentamisen yhteydessä rakennettiin satamaradat Kulukseen ja Misiin. Näitä perusteltiin vaikeasti uitettavan pienemmän puutavaran hyödyntämismahdollisuuksien parantamisella. Mitään suurta liikennettä kummallekaan satamaradalle ei odotettu. Vaikka Kemijärven rata kiskotettiin uusilla 30 kg:n kiskoilla, niin kumpikin satamarata kiskotettiin käytetyillä 22 kg/m kiskoilla. Kemijärven rata sorastettiin kahta sorakuoppaa käyttäen. alkumatkalla käytettiin Rovaniemen Veitikanojan sorakuoppaa (409100 m3), mutta pääasiassa käytettiin Misin Lapaliekankaan sorakuoppaa (823009 m3). Misin satamaraiteen pituus oli 2624 m ja satamassa oli yksi vaihde ja 206 m:n mittainen sivuraide. Täten satamaan vietävät vaunut oli työnnettävä sinne. Satamarata ei liittynyt mitenkään Raajärven kaivoksen toimintaan. |
||||
|
20.08.2021 10:19 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aamun aikana Sm2 6091:n tilalle vaihtui vihreä Sm2 6085. | ||||
|
|
20.08.2021 10:01 | Timo Salo | ||
| Tämä kuva oli kyllä "aikaansa edellä" tuolloin, hieno kuva näyttää viime toukokuussa otetulta? | ||||
|
20.08.2021 09:30 | Tapio Arvola | ||
| Siinä se on. Luonto on haltuunotossa jo pitkällä. | ||||
|
20.08.2021 09:06 | Timo Salo | ||
| Noista töhryistä tuli mieleen äskeinen Tampere-Pori-juna IC461. Aamu-uutisia katsellessa vilahti silmissä ainakin kaksi TÄYSIN töhrittyä Ed-vaunua!!! Ikkunatkin näyttivät saaneen osansa, toki näkymä kesti vain alle sekunnin, mutta jotain TÄLLE ONGELMALLE TÄYTYY TEHDÄ!? Itse en ainakaan haluaisi matkustaa esim. Rovaniemelle "värilasin" takana!!! :-( :-( :-( Jos vaikka kuvaustilanteessa näkee ko. "toimintaa", niin teletötteröllä kuva ja viranomaisille kopio? |
||||
|
|
20.08.2021 08:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuossako se kuvassa https://vaunut.org/kuva/98855 mainittu lastauslaituri on? | ||||
|
|
20.08.2021 08:54 | Hannu Oinas | ||
| Alla katkelmia erään nuoren miehen kertomuksesta sota-ajalta: Uitto alkoi Kurttalammelta, eteni Misilammelle ja sieltä Misijärveen. ... Seuraavana oli vuorossa pyrästäminen ja pyräitten kuljettaminen Misijärven toiseen päähän. Ne vedettiin sinne keluveneillä. ... Koivupyräät vietiin Misijärven rannalle vedetyn rautatiepiston päähän odottamaan vaunuihin lastausta, jota ei kylläkään vielä silloin aloitettu. https://ylakemijoenhistoria.wordpress.com/saraniemi-veikko-muisteluksia-sota-ajalta/ |
||||
|
|
20.08.2021 07:27 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Komea iso kuva dreevereistä! | ||||
|
|
20.08.2021 01:46 | Lasse Reunanen | ||
| Minkälaista vesiliikennettä Misijärvellä/-joella on ollut, kun oikein satamaraide on ollut, ja näin myös oletettavasti satama. Onko uittopuuta lastattu vai onko muutakin tavaraa kulkenut. Vai liittyykö Raajärven kaivokseen tämäkin? | ||||
|
|
20.08.2021 01:27 | Lasse Reunanen | ||
| Oliko tuolloin jo yleisesti kuorma-autojen päällirakenteena jalkalavakontteja? Eikös tuolla yhdessä välikössä sellainen ole, josta joko lastataan tai puretaan kuormaa junaan. | ||||
|
20.08.2021 01:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Toinen kuva: https://finna.fi/Cover/Show?id=varkaudenmuseot.pju-24142&index=0&size=large&source=Solr | ||||
|
20.08.2021 00:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitokset kaikille tasapuolisesti! :) | ||||
|
20.08.2021 00:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös Proradan VKM-tunnus näkyy "olevan" GTRCK. | ||||
|
|
20.08.2021 00:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, aikatauluun oli aluksi merkitty kokoonpanoksi Sm2 6065, mutta se näköjään vaihtuikin. | ||||
|
|
20.08.2021 00:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvasitko Raudanjoen nimikyltin? | ||||
|
19.08.2021 23:38 | Hannu Peltola | ||
| Ajattelin tätä vaikeaksi, mutta kokonaiset 11 minuuttia Alexilla kesti oikea vastaus! Onko tämä Gbk(k)? Ajattelin värin perusteella Gblk:ta. | ||||
|
|
19.08.2021 23:31 | Alex Chudoba | ||
| Kotkassahan tämä Gbk(k) pitää majaa, tarkemmin sanoen Sapokan sataman kupeessa merenkulkualan opiskelijoiden harjoitusalueella. Vieressä on ainakin aiemmin ollut myös Hk, liekö nytkin pusikon peittämänä? | ||||
|
19.08.2021 22:59 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
| Lisää vetoa, kuin tässä klassisessa ooppera-aariassa 5:30 alkaen? https://www.youtube.com/watch?v=3dlGDNoliH0 | ||||
|
|
19.08.2021 22:32 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Erkki vinkistä, täytyy kaivaa tuo lehti jostain! Tai olisiko esimerkiksi artikkelin tekijällä mahdollisuus ladata kartta vaikka tänne Vorgiin? | ||||
|
19.08.2021 21:35 | Olli Aalto | ||
| Satunnaisarvonta. Sen verran oikaisua kuvatekstiin, että nämä tehtaat olivat tuolloin ja ovat edelleen Scania CV AB:n, jonka tytäryhtiö Scania Sverige AB on. Ensimmäinen käsittää kaiken toiminnan aina valmiiseen tuotteeseen asti, jälkimmäinen taas valmiiden tuotteiden myynnin ja huollon, kuten muutkin maayhtiöt kussakin maassa. Raide on yhä paikoillaan samassa asussa, aika näyttää, miten sen tulee käymään. |
||||
|
19.08.2021 21:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko siinä loivaa kaarretta samalla? Hermannin Rantatien ylittävällä sillalla Paavalinkirkon ja Arabian välillä Helsingissä kans joskus tulee tuota sivuttaissuuntaista heijaamista. | ||||
|
19.08.2021 20:58 | Pasi Seppälä | ||
| Mukavan erilaisia vaunuja taas kokoonpanossa. Tämä alkaa olla kohta ainoita valoisaan aikaan kulkevia sekajunia savonradan eteläpäässä. Talvella sitten lähtee tämäkin jo pimeän puolella. | ||||
|
|
19.08.2021 20:56 | Jarno Piltti | ||
| GO Trackin merkki ja numero 20 kyljessä. Jäänyt vaan vai onko firmoilla enemmänkin yhteistä? | ||||
|
19.08.2021 20:27 | John Lindroth | ||
| Peugeotin ratti onkin päässyt itseään suurempaan asiayhteyteen! Myös ratikan kanssa yhteiskuvaan. | ||||
|
|
19.08.2021 19:35 | Timo Salo | ||
| Kuulin käyttäjän kokemuksia tuosta laitteesta: Muuten menee kuin sukkasillaan, mutta Hervannan mäessä kuulemma "heiluu" sivuttain! Joku luistonesto nyppii??? | ||||
|
19.08.2021 18:32 | Eljas Pölhö | ||
| Pr1 romutukset: Kuopio 1967 = 768 Imatra 1969 = 774 Pieksämäki 1969 = 761, 765 Kouvola 1971 = 775 Hyvinkää 1972 = 767, 769, 770, 771, 772, 773 Jyväskylä 1977 = 762, 763, 764, 766 27.5.1978 Jyväskylässä oli romutettavana Vr3 754, Vr2 957, Vr2 958 (kaikki sorakuopalla vanhan radan varrella kaupungin pohjoislaidalla). Jyväskylässä ja lähiliikennepaikoilla oli lisäksi iso määrä varmuusvarastoista poistettuja Vr2-, Tv1- ja Hv3-sarjojen vetureita. |
||||