Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.08.2021 10:50 | Perttu Karttunen | ||
| Onpas ollut mukava kokoonpano, kaikki neljä vielä saman sarjan edustajia | ||||
|
02.08.2021 09:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana mutta hyvin dokumentoi 70-luvun puoliväliä kun aika tuntui pysähtyneen! Kello on 15:20 eli pitäisi olla ruuhka-aika mutta vain 2 tumppijunaa ja moskovalainen seisoo asemalla. Vai oliko sattumoisin joku rautatieläislakko tai pyhäpäivä kyseessä? Onkohan Sm2 juuri tullut tehtaalta koeajettavaksi kun ei ole linjatunnusta? |
||||
|
02.08.2021 09:09 | Pauli Ruonala | ||
| Rautatien valmistuessa 1862 Jokelassa ei ollut mitään. Paikalle tuli jossakin vaiheessa seisake. Jokelan tiilitehtaan perustivat rautatieinsinöörit August Hildén ja Theodor Tallqvist 1874, jolloin seisakkeen tilalle tuli asema ja tehtaalle oma sivuraide. Alkuvaiheessa savi tuotiin tehtaalle kottikärryillä ja hevosilla, savikuopat ovat edelleen nähtävissä Jokelan keskustassa. Noin 1895 saatiin hevosvetoinen rautatie ja 1896 höyrykone. Ennen konetta savisekoitinta pyörittivät vetohärät. Savenotto siirtyi Palojoen eteläpuolelle ja noin 1910 alettiin kuuppavaunuja vetää kilometrin matka vaijerilla. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/91333 näkyy yksi suosittu tapa toteuttaa vaijeriveto. Vaunuja oli noin 60 kpl. 1930-l alussa vaunut tuotiin hevosella kuopalta nk. perävenkille eli kääntöpöydälle, josta ne vedettiin tehtaalle vaijerilla noin 2,5 km matka. Vaunujen kulkua varmistamaan oli palkattu nuoria poikia. 30-l lopulla vaunuja oli 70 ja silloin hankittiin moottoriveturi. Veturitallina toimi 1938-1956 konehuoneen viereen rakennettu puinen vaja. Seuraavaksi talli oli kuvan rakennuksessa, aina tiilenvalmistuksen loppuun asti 1960. Lähde: Sanna-Kaisa Spoof. Savikkojen valtias. Jokelan tiilitehtaan sosiaalinen ja fyysinen mijöö. 1997. | ||||
|
02.08.2021 09:02 | Lauri Rantala | ||
| Enää ei kannata muistella vanhoja, vaan aina tarkistaa asia operaattorin sivuilta. Ruotsiin liikennöi myös muiden maiden yhtiöitä. | ||||
|
02.08.2021 09:02 | Simo Virtanen | ||
| Ideoita on monikin kunta aikojen saatossa esittänyt, mutta läpimenon kanssa on ollut tiukempaa. Jos kumipyöräliikenteen puolelta sallitaan esimerkki niin esimerkiksi Punkaharjun harjutien puukaiteet on esimerkki Pasilan insinöörien pöydillä läpimenneestä ideasta, mutta tiukassa oli sekin. |
||||
|
02.08.2021 09:00 | Lauri Rantala | ||
| Taitaa olla ainoa opastin tällä Nya Haparandabanan-radalla ? | ||||
|
02.08.2021 08:59 | Lauri Rantala | ||
| Meinataankohan nämä vetää Haaparantaan ihan rautateitse telinvaihtoon ? | ||||
|
02.08.2021 08:17 | Aapo Niemelä | ||
| Hienoa! | ||||
|
|
02.08.2021 06:03 | Timo Salo | ||
| Tulipa taas sellainen kuva jota katselee mielikseen, vaikka vähän pitempäänkin! Kesä vielä kukkeimmillaan... | ||||
|
02.08.2021 03:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjassa Kapeat kiskot (1993) sivulla 56 kerrotaan: "Finlayson - Forssa Aktiebolagin kangasvaunut Valtionrautateiden Gb-vaunut 51629 ja 51417 varustettiin kankaitten kuljetusosastolla vuonna 1937. Vaunut olivat säännöllisessä liikenteessä yhtiön Forssan ja Tampereen tehtaitten kangaskuljetuksissa. Forssassa kuormattu vaunu tuotiin lavetilla Humppilaan ja liitettiin joka arkipäivä Turusta Tampereelle menevän matkustajajunan perään. Myöhemmin on käytössä ollut mm. Gb-vaunu numero 55951." Saman kirjan sivulla 57 on kuva Jokioisten asemalta ja siinä on lavettivaunu, jonka päällä on Gb 55951. Gb:n ovessa on teksti Fr-Tpe-Fr. Kuvan kerrotaan olevan 1960-luvun lopusta. |
||||
|
02.08.2021 01:20 | Niko Padatsu | ||
| Kalixin matkakeskuksen mainoskuvassa puolestaan esiintyi ukrainalainen HRCS2-sähkömoottorijuna. :D | ||||
|
|
01.08.2021 23:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Onpas kyllä lähellä tuota. | ||||
|
01.08.2021 23:34 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, Wikipedia väärässä. Luultavasti DB ei enää käyttänyt 109:ä 1990-luvun jälkeen, mutta möi ne muille. | ||||
|
|
01.08.2021 23:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuossa vielä kuva: https://vaunut.org/kuva/92913?maa=91 | ||||
|
|
01.08.2021 23:27 | Uwe Geuder | ||
| > Nykyisin voi varata lisämaksua vastaan semmoisia paikkoja, johon myydään vain 4 paikkaa hyttiä kohti. Näin se on Keski-Euroopassa, jossa liikennöi ÖBB. Ilmeisesti SJ tarjoaa samaa vain 4:n tai 5:n hengen ryhmille. |
||||
|
|
01.08.2021 23:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hieno improvisaatio, mutta on siinä nähtävissä Norrtågin värit. :D | ||||
|
|
01.08.2021 23:20 | Uwe Geuder | ||
| Makuuvaunussa on kunnon patja ja peite, ihan kunnon sänky ja valmiiksi petattu. Yleisesti vain 2 sänkyä päälläkkäin. Suomessa, jossa vaunut ovat melkein metrin korkeampi myös kolme. Lepovaunussa ei ole kunnon sänky, mutta enemmän semmoinen makuutaso. Ohuempi pehmuste ja kapeampi kuin sänky. Hytissä perinteisesti 6 paikka vaikka on paljon vähemmän tila kuin Suomessa. Aikamoinen sillipurkki, kun on 6 matkustajaa matkatavaroineen. Peite on semmoinen ohuempi mutta painavampi laatu ilman toppausta. Konduktööri jakaa lakanoita ja sen jälkeen se on itsepalvelu. Nykyisin voi varata lisämaksua vastaan semmoisia paikkoja, johon myydään vain 4 paikkaa hyttiä kohti. |
||||
|
|
01.08.2021 23:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyltissä on ihan selvä Latvian rautateiden ER2-juna. | ||||
|
|
01.08.2021 23:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Uwe, tässä kuva: https://vaunut.org/kuva/61400?u=250&paik=berliini | ||||
|
01.08.2021 23:03 | Uwe Geuder | ||
| Toinen Esslingen, ei se joka tunnetaan Suomessa rautatieaiheisena. Enpä tiennyt, että sillä on semmoinen kaima. | ||||
|
|
01.08.2021 23:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Vuodevaatteet on kyllä, ainakin tyyny ja peitto. Parempien yhtiöiden vaunuissa myös lakanat. Hytti on 4-6 hengelle ja sekaisin naiset ja miehet, mikä toisaalta ei ainakaan nuorempien matkustajien kohdalla haittaa. | ||||
|
|
01.08.2021 22:58 | Tauno Hermola | ||
| Vähän muisti petti tai asiat ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana, mutta tässä vastaus SJ:n "Kysymyksiä ja vastauksia" osastosta: https://www.sj.se/sv/kundservice/fragor-och-svar.html/6038-vad-aer-det-foer-skillnad-mellan-sovvagn-och-liggvagn | ||||
|
|
01.08.2021 22:42 | Tauno Hermola | ||
| Lepovaunuissa ei ole vuodevaatteita ja vuodekin on vähän sen mukainen, eikä niissä tainnut olla erikseen miesten ja naisten osastojakaan. Ruotsissahan noita on käytössä, SJ:n ja muidenkin operaattorien infosivuilta varmaan selviää tarkemmin. | ||||
|
|
01.08.2021 22:17 | Oula Ahlholm | ||
| Mitä eroa on lepo tai makuuvaunulla? | ||||
|
01.08.2021 21:47 | Topi Lajunen | ||
| "Toivottavasti sen sijaan joskus nähdään automaattimetro saapumassa tuonne alas." Itse asiassa toivottavasti ei. (Enkä pelkästään tarkoita automaattia.) Tuon kautta ei saa oikein menemään mitään sellaista metrolinjausta, jonka rakentaminen voisi olla perusteltua. Korkeintaan jonkin kevyemmän raiderunkolinjan voisi ehkä vetää tuonne tunneliin, mutta sellaista varten olisi riittänyt pienemmätkin tilat (ja lähempänä pintaa). Hieman erikoisesti, nyt kun tuo on louhittu, nykykäyttö taitaa olla se järkevin käyttö tälle. |
||||
|
01.08.2021 21:42 | Hannu Peltola | ||
| Jukka on kyllä oikeassa, tämä on varmasti yksi Suomen kauneimpia rautatienäkymiä! Ja upea kuva! | ||||
|
|
01.08.2021 21:34 | Uwe Geuder | ||
| Ei tuo ole edes englantia. Englanninkielisena sen pitäisi olla Triple Mall tai sitten Tri-Mall. Se on vain huonoa sekamelskaa. Huonoja nimejä taitaa olla ajan henki. Myös raiteiden yläpuolella Tampereelta löytyy sovinistinen Uros Live. | ||||
|
|
01.08.2021 21:28 | Raimo Harju | ||
| Joo niin varmaan, ajattelin kuitenkin tästä kuvaajan seisomasta paikasta, tai sitten jos olis vaikka veneellä soutelemas. | ||||
|
01.08.2021 21:25 | Oula Ahlholm | ||
| Itse kuvasin tämän Pellossa | ||||
|
|
01.08.2021 20:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Torniosta lähdin 276:lla etelään. | ||||
|
01.08.2021 20:52 | Tapio Keränen | ||
| Punaiseen verrattuna aneeminen. | ||||
|
|
01.08.2021 20:38 | Oula Ahlholm | ||
| Menetkö 276 junalla? | ||||
|
01.08.2021 20:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikkatietoikkunan vanha ilmakuvakin peesaisi Halikkoa. | ||||
|
|
01.08.2021 20:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Ohhoh! Jopa on! | ||||
|
01.08.2021 20:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyään sähköistetyn tuloratapihan puolella pisimmän raiteen käyttöpituus on 858 metriä: https://portofpori.fi/wp-content/uploads/2020/12/Tahkoluoto_Raiteistokaavio_paivitys_Ver2_7-10-2020.pdf . | ||||
|
|
01.08.2021 19:13 | Uwe Geuder | ||
| 109? Oletko varma? Wikipedian mukaan 109 ei ollut enää 1990-luvun jälkeen. | ||||
|
|
01.08.2021 19:06 | Uwe Geuder | ||
| Tuon junan ongelma on ollut, että matka Sassnitz - Berlin on liian lyhyt. Ettei juna saapuisi keskellä yötä Berliinin se on seisonut kauan Sassnitzissa. Ja kun se viihdoin lähtee matkalle, ei varmaan ole vielä kiirettä. Lyhyt juna, alhainen nopeus, lähiliikenteen veturi sopii hyvin. | ||||
|
|
01.08.2021 18:56 | Hannu Oinas | ||
| Vastaava näkymä elokuussa 2021: https://vaunut.org/kuva/148973 Tapion kuvassa taustalla mamma potkii pitkin Asematietä. Keskustelin juuri eilen tuttavani kanssa, joka asui lapsena Forssan aseman vieressä. Hän kertoi että he matkustivat ”jäniksinä” roikkuen tuollaisen lavettivaunun rakenteissa. Mietti nyt, että ei ollut terveellinen harrastus, onneksi pysyivät kyydissä. | ||||
|
01.08.2021 18:54 | Miitre Timonen | ||
| Oho, HVM:n Ein tässä ja sattumalta tänään oli myös tämä deeveri (turvateipittömänä) Turussa :) | ||||
|
|
01.08.2021 18:24 | Alex Chudoba | ||
| Ilmeisesti vaunun ovessa oleva merkintä kertoo kangaskuljetuksiin varaamisesta? | ||||
|
|
01.08.2021 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunuun oli rakennettu hyllystöt kangaspakkoja varten. | ||||
|
|
01.08.2021 18:06 | Miika Rosendahl | ||
| Vai lienevätkö nämä Halikosta? Muistelen tällaisen kolmen makasiinin ryhmän sijainneen radan pohjoispuolella asemarakennusta vastapäätä. Myös ympäristö sopii paremmin Halikkoon kuin Paimioon. | ||||
|
01.08.2021 18:00 | Petri Nummijoki | ||
| Täytyy korjailla omia aikaisempia sanomisia. Taisi Hr1 sittenkin käydä hetken aikaa Porissa junalla P45 (paluu ehkä makuuvaunua kuljettaneessa junassa H470) sen jälkeen, kun Hr11-veturit oli keväällä 1961 siirretty Tampereen varikolta Turkuun. Sattui silmiin, että vuoden 1961 tilastossa on laskettu Tampere-Peipohja-välillä pikajunavetureiden keskipainoksi 108 t. Jos tammi-maaliskuu meni 66 t painavilla Hr11-vetureilla ja Hv-höyryveturit painoivat 90-101 t ja varmaan tilastoissa käytettävä keskipaino niillä vähän tätä alhaisempi polttoaine- ja vesivarastojen määrän vaihdellessa niin melko monta kertaa P45 on täytynyt ajaa jollain Hv-veturia painavammallakin. Sopisi oikeastaan veturikiertojen osaltakin. Tampereelle piti jostain toimittaa 2 kpl Hr1-vetureita pikkutunteja varten, koska sellainen tarvittiin klo. 1:30 Pieksämäelle lähtevään P95:een ja klo. 3:30 Helsinkiin lähtevään P96:een. Vielä 1960 ko. veturit saattoivat tulla illalla Helsingistä junissa P43 ja TK1055 mutta näistäkin jälkimmäinen oli kesäaikataulussa 1961 jo Hr12-vetoinen. Sen jälkeen toinen Hr1 olisi voitu ottaa Seinäjoelta iltapäivällä Tampereelle saapuneesta junasta H54, jolla puolen vuorokauden odotusaika olisi hyödynnetty käymällä täyteajona Porissa. | ||||
|
|
01.08.2021 17:11 | Jukka Martio | ||
| Eivät nuo matalat uudet sillat junasta paljon näy, vaan vain järvi- ja kaupunkimaisema. | ||||
|
|
01.08.2021 17:01 | Raimo Harju | ||
| Tässähän se on tosiaan, taustan moderni silta hiukan häiritsee, mutta antaa sen nyt kuitenkin olla siellä. Dm7 on juuri sopiva ja kun sitten tulis höyryveturi muutaman puuvaunun kanssa. | ||||
|
01.08.2021 16:45 | Raimo Harju | ||
| Kuvasta, jäi välistä pois. | ||||
|
01.08.2021 16:04 | Arttu Räsänen | ||
| Kiitoksia näistä ratikkaliikennöinnin vaiheiden selvennyksistä. Korjasin kuvatekstiä hieman. :) | ||||
|
|
01.08.2021 15:58 | Raimo Harju | ||
| Ihan turha peittää, tekee vaan muuten hyvästä vähän luonnottoman. | ||||
|
01.08.2021 15:54 | Kari Roininen | ||
| Tämä kone tuli uutena Ruukkiin,jossa hoiti jossain vaiheessa myös villatehtaan vaihtotyöt.... | ||||
|
01.08.2021 15:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsin kielen snälltåg tulee saksan Schnellzugista. Suomessakin käytettiin n vuoteen 2005 asti ruotsiksi nimitystä snälltåg pikajunista, sen jälkeen se vaihtui expresståg:iksi. | ||||
|
01.08.2021 15:11 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä. On kuitenkin tilanteita, joissa JKV ei ole täysin toiminnassa, kuten JKV-rakennusalueet. | ||||