Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.07.2021 23:59 | Mika Hakala | ||
| Kertokaas nyt epävarmuuden pohjalle totuus tuosta toteutuksesta. Onko kuvassa ala-oikealla nostettava hiekkakasa? Vaihtoehtoisesti mielessä ensin kävi valmis ratapenkka, jossa kuvan vaunut kipattaisiin pian, peruutettaisin ja näin jatkettaisiin. luodakseen ratapenkan josta pukkisiltojen rakenteet nousisivat nykypäivänä paalutuksena esiin https://vaunut.org/kuva/57294?t=kentt%25C3%25A4rata |
||||
|
28.07.2021 22:38 | John Lindroth | ||
| Tuo Esan mainitsema käskykeppi näyttää vuodesta toiseen itsepintaisesti pysyvän sen yhden kieltämättä lahjakkaan kansakunnan käsissä? | ||||
|
28.07.2021 22:28 | Lari Åhman | ||
| Sr3:sia on pyörinyt Joensuun IC-rungoissa ainakin keväästä asti. Tavarajunissa niitä on nyt kesällä alkanut näkyä useammin etenkin Kouvola-Joensuu -välillä kulkevissa junissa. | ||||
|
|
28.07.2021 21:44 | Simo Virtanen | ||
| Näkeekö Sr3:a Joensuussa säännöllisesti? Takavuosina Sr2:n tullessa niitä ei Karjalaan laskettu sitten millään. | ||||
|
28.07.2021 16:46 | Eljas Pölhö | ||
| Hv3 lopetettua minulla ei ole mitään muita havaintoja P11/P12 kuin Hr1-vedolla, mutta havainnot ovat kyllä aika satunnaisia, vain muutama kuukaudessa. Vuoden 1962 alusta tilanne muuttui helpommaksi, kun Kouvola sai 1012-1014 ja aikataulukauden vaihteesta vielä 1011. Konepajalla Kouvolan Hr1-vetureita oli kerrallaan enintään yksi (helmi, maalis- ja joulukuussa ei yhtään) ja pesulla tai varikolla korjattava kukin vuorollaan poissa ajosta 1-3 pv/kk. Käytännössä käytössä oli kerrallaan 5-6 veturia vuoden 1961 puolella. | ||||
|
|
28.07.2021 16:39 | John Lindroth | ||
| Veturi lienee sarjaa HF 110C eli Heeresfeldbahnlokomotive. | ||||
|
28.07.2021 16:27 | Timo Salo | ||
| Mulla on ainakin se ongelma tarkennuksen suhteen, että ilman laseja tuosta reilun postimerkin kokoisesta näytöstä ei näe yksityiskohtia. Vasta suuri PC:n näyttö kertoo miten kävi. N. 30% menee heti poistoon... | ||||
|
|
28.07.2021 16:22 | Hannu Oinas | ||
| Upea kuvasarja, loistavaa dokumentointia! Tässä kuvassa tarkennus ei ole osunut täysin kohdalleen. Takana oleva koivu näkyy tarkasti, samoin oikealla oleva salaatti, patsaan edessä oleva kasvi on hieman epätarkka. Tällaisia vain sattuu kun kuvaa vähänkin enemmän. Hyvä kuva kaiken kaikkiaan siinä missä muutkin sarjan kuvat. | ||||
|
28.07.2021 16:19 | Timo Salo | ||
| Kiitos Raimo, näin vähän arvelinkin ja joskus miettinyt kuinka kuskit nuo asiat hoitavat. Siuron ohituspaikalla näyttää kuitenkin olevan kuskien suosittu ulkokäymälä ainakin tavarajunien osalta. Odotettavaa riittää... :-) | ||||
|
|
28.07.2021 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toiseksi vasemmanpuoleisen jannun kädessä on ns. Befehlstab (= käskykeppi), eli vihreä-valkoinen junalähetyslevy. | ||||
|
|
28.07.2021 16:11 | Timo Salo | ||
| Kiitos tiedosta Esa, tuosta pienemmästä puolankielisestä textistä ei saa ollenkaan tolkkua, mutta soomi menee arvaamalla! | ||||
|
|
28.07.2021 16:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ylempi teksti on puolaa. Hattu pois päästä, vorgilaiset, kärsimyksen edessä! |
||||
|
28.07.2021 16:06 | Panu Breilin | ||
| Mitä autolla saapuvien asiakkaiden kävelymatkoihin tulee, niin se, että liikkeen eteen pääsee autolla ei välttämättä ole yhteydessä siihen, että kuinka lyhyt tai pitkä kävelymatka on. Esimerkiksi vaikka lähiön kauppakeskuksen oven edessä olisi parkkipaikkoja, niin lähimmät parkkipaikat saattavat olla varattuja, jolloin kävelymatkaa kauppakeskuksen ovelle voi olla sata tai jopa kaksikin sataa metriä halki parkkikentän. Myös sisällä kauppakeskuksessa kävelymatkaa tulee myös helposti satoja metrejä ensin kaupan eteen ja sitten kaupan sisällä. Verrattuna tähän esimerkiksi Hämeenkadun liikkeisiin suuntautuvat kävelymatkat saattavat olla paljonkin lyhyempiä vaikka Hämeenkadun varsi ei ole autoilupainotteisesti suunniteltu. |
||||
|
|
28.07.2021 16:05 | Timo Salo | ||
| Ei pidä pahoittaa mieltään, olen vain niin "innoissani kuin ilmapallo" uudesta harrasteesta ja kuvien oton tekniikasta... | ||||
|
|
28.07.2021 15:59 | Raimo Harju | ||
| Timo, se putkenpää on vessapytyn poistoputki. | ||||
|
|
28.07.2021 15:56 | Hannu Peltola | ||
| Siitä sinun pitää esittää valitus Vaunut.orgin ylläpidolle. Kuvien laatu, joita tänne voi ladata, alkaa olla nykymittapuun mukaan täysin ala-arvoinen. | ||||
|
|
28.07.2021 15:51 | Timo Salo | ||
| Kontrasti kyllä parani, mutta pixeleitä on vieläkin liian vähän... Ehkä se on tuo valon määrä, omassa verrokkikuvassa taas täysin kirkas ilma ja "täysi" takavalo! | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata kesällä 2021 |
28.07.2021 15:51 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Vertti ja Erkki. Heeresfeldbahn-kirja pitääkin etsiä käsiini! | ||||
|
|
28.07.2021 15:49 | Hannu Peltola | ||
| Taisi olla laatassa luonnostaan niin huono kontrasti, ettei tekstiä erota tällaisessa sadepäivän kuvassa. Käytin kuvan nyt Photoshopin kautta ja tarkensin sitä ohjelmallisesti. Joko nyt saat tekstistä selvää? | ||||
|
|
28.07.2021 15:40 | Timo Salo | ||
| Et kai Hannu ole vahingossa käyttänyt digizoomia, kun tuo texti hämärtää ainakin mun silmissä? Hieno kuva muuten... Tuo ottamani kuva tenderistä on n. 5:n metrin päästä otettu: https://vaunut.org/kuva/148808?a=1 En ole koskaan päässyt selville digizoomin tarkoituksesta! |
||||
|
|
28.07.2021 15:31 | Erkki Nuutio | ||
| Mm. Pendolino (!) -rakennuksen tienoilta saa kuulemma myös hamppua. | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata kesällä 2021 |
28.07.2021 15:27 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvä kuvakokoelma! . Alfred B. Gottwaldtin tunnetussa kirjassa Heeresfeldbahn (1986) on myös tekstiä, karttoja ja kuvia aseveljemme Suomeen rakentamasta Kuusamo-Hyrynsalmi rautatiestä (s. 281- 292), ja aivan lyhyesti Ylä-Syvärin rautatiesta. Jälkimmäisestä radasta on Eero-Eetu Saarisen ja Olavi Kilpiön historiikki (1979) kattava esitys (112 s.) | ||||
|
|
28.07.2021 15:26 | Timo Salo | ||
| Raimo on kuitenkin elävien kirjoissa, niin kerrotko mikä tuo "rööri" on? Näytti hetken remonttimiehen jalalta... :-) Hieno/tarkka kuva muuten! |
||||
|
|
28.07.2021 15:16 | Juhani Pirttilahti | ||
| Autoileva kansa suuntaakin Lielahteen tai Pirkkalaan kaupoille. Kyllä tuo keskusta on mennyt semmoiseksi, että ei sieltä vaan saa kuin ehkä ruokaa, vaatteita, kaljaa, hampurilaisia ja pitsaa. | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata kesällä 2021 |
28.07.2021 14:48 | Vertti Kontinen | ||
| Hienoa dokumentointia! | ||||
|
|
28.07.2021 14:44 | Eljas Pölhö | ||
| Minkähän alan liike hyötyy siitä, että lähelle ei pääse autolla? Äkkiseltään keksin vain terassikapakan. Hesassa Iso-Roballa on mielestäni muut kuin kapakat vähentyneet sitten 1980-luvun; kaksi lähikauppaa (ruokaa) on jäljellä. Malmössä kapakat ja jokunen kuntosali valtasivat pääkävelykadut, muita pysyviä menestyjiä ei jää mieleen. Norrköpingissä kymmenessä vuodessa joukkoliikennekadulta katosivat kaikki paitsi kapakat. Jopa Systembolaget joutui muuttamaan pari korttelia. Joku poikkeus on sinnitellyt autokadun ja joukkoliikennekadun risteyksessä (lehtikioski, pienoismallimyymälä), mutta aika tylsäksi muuttui näyteikkunakävely aseman ja kodin välillä. Kävelykatu/joukkoliikennekatu vaatii melkoisen turistivirran, kuten etelämpänä ulkomailla. Pieni lähiruokakauppa selviää, mikäli lähikortteleissa on runsaasti asuntoja. En ole käynyt kertaakaan Tampereella 2000-luvulla, joten en tiedä yhtään mitään sikäläisen joukkoliikennekadun kävelijämääristä tai mitä liikkeitä siellä on edes tarjolla. Joukkoliikenteen käyttäjämäärän pitäisi kyllä lisääntyä raitiovaunun myötä, mutta se kai varmistuu vasta sitten kun liikenne on olllut jonkun aikaa toiminnassa. Autolla liikkeen eteen pääsyn tarve korostuu myymälöillä, joiden myynnin volyymi on suuri iltaisin. Luulääkityksen takia en voi ajaa polkupyörällä enkä saa ajaa autolla, joten minun kannaltani liikkeiden on voitava elää paikoilla, joihin pääsee kyynärsauvojen avulla. Jos se edellyttää, että myös autolla, niin se on minusta OK. Kaukana olevat ostarit ovat viheliäisiä minulle, joten toivon tietysti keskustakauppojen säilyvän. |
||||
|
28.07.2021 14:39 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vetovoimia vertailtaessa ero kuitenkin kutistuu: Dr14 240 kN (V-vaihteella, kitkakertoimella 0,27 ja lisäpainoin varustetussa veturissa), kun TE116-puolikkaalle ilmoitetaan 255 kN. | ||||
|
28.07.2021 14:21 | Teemu Saukkonen | ||
| Osa näistä vaunuista palasi äsken Heinävaarasta. | ||||
|
|
28.07.2021 14:15 | Petri Nummijoki | ||
| Vuoden 1961 kierto olisi vaatinut 7 Hr1-veturia toteutuakseen eikä Kouvolassa enempää ollut ennen vuodenvaihdetta 1961-1962. Jos käytännössä 5 Hr1-veturia olisi voitu pitää samanaikaisesti ajossa niin parin veturin kierrot on täytynyt hoitaa muulla tavalla. Junasta H5/P2 Kouvola-Imatra minulla on tiedossa vetovoima kolmelta päivältä vuosina 1960-1961 ja silloin se oli Tr1. Sopisi Tr1-junaksi siksikin, että P2 kuljetti Neuvostoliitosta tulevat vaunut osuudella Raippo-Helsinki ja Hr1 oli varmaan vähänkin pidemmän junan kanssa tiukoilla, kun lähdetään Taavetin pysähdyksen jälkeen ylämäkeen. Mitä muuta olisi ajettu Tr1:llä niin veikkaisin enemmin P11/12, koska tämä juna oli vielä 1960 Hv3-vetoinen ja kilometrisuoritteissa mikään ei viittaa siihen, että Kouvolan Hr1-kerrossa olisi 1961 ollut olennaisia muutoksia edelliseen vuoteen. Tai sitten Kouvolassa on oikeasti ollut 1961 enemmän kuin 7 Hr1-veturia ajossa eli joku Pasilan Hr1 lainassa. | ||||
|
28.07.2021 13:34 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| OT. Koillismaan murteessa ulkokäymälälle käytetään nimitystä syötyjen leipien makasiini. | ||||
|
|
28.07.2021 13:30 | Eljas Pölhö | ||
| Selasin kuljettajien virantoimituspäiväkirjojen tietoja Kouvolan Hr1 käytöstä tavarajunissa 1961-1963. Eteeni sattui vain seuraavia reittejä: Kv-Imr, Vna-Lr-Kv ja Kv-Pm-Kv. Tämä oli vain pikainen otanta eikä mitenkään täydellinen vastaus. | ||||
|
28.07.2021 13:29 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Joutseno-Pulp Oy. | ||||
|
|
28.07.2021 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpa valtava kampiasetinlaite linjalla olevan aseman kampiasetinlaitteeksi...? Eikös siellä ollutkin jokin tehdas lähiseudulla? | ||||
|
|
28.07.2021 13:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri Nummijoki: virtaviivaistetuilla kolmisylinteriversioilla 01.10 ja 03.10 nopeus oli vieläkin suurempi. Etutelin pyörien suurentamisella saavutettiin sekin etu, että laakerien ns. kehänopeus pieneni. Samalla telin pyörien kierrosluku pieneni. Joitakin numerotietoja: 01 001 - 01 101 etutelin pyörien halk. 850 mm, 01 102 ->, 1 000 mm. Sarjassa 02 halk. 850 mm. 02 muutettiin myöhemmin 01-sarjaan. Osa vanhemmista 01:sta sai myöhemmin uuden hitsatun etutelin, jossa pyörien halkaisija oli 1 000 mm. Sarjassa 03: 03 001 - 03 162, telin pyöränhalk. 850 mm. Lopuissa (03 163 ->) 1 000 mm. |
||||
|
|
28.07.2021 12:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä on nyt kivijalkaliikkeitten kannattavuutta parannettu ja joukkoliikenteen käyttäjämääriä saatu lisättyä. Tästä aiheesta tässä nyt keskustelemma. Argumentti oli, että näin ei olisi pitänyt tehdä, koska Ulvilassa on huono joukkoliikenne. Ja nyt laajennat, että myös Oulu ja Helsinki ovat tämän Hämeenkadun remontin kannalta relevantteja paikkoja ja jotenkin jopa vasta-argumentteja sille, että Hämeenkadusta tehtiin joukkoliikennekatuja. Asioiden välinen yhteys kuitenkin jää hämäräksi. | ||||
|
|
28.07.2021 12:26 | Eljas Pölhö | ||
| Kovolan Hr1 vakiokiertoja oli kolme 28.5.1961 alkaen: a) P71 Kv-Kuo - P76 Kuo-Kv (ensisijassa Hr1 rulla) b) P75 Kv-Kuo - P72 Kuo-Kv (ensisijassa Hr1 rulla) c) 5-päiväinen kierto H5 Kv-Imr - P2 Imr-Kv - P81 Kv-Pm/ H772 Pm-Kv - H771 Kv-Pm /- P82 Pm-Kv - P1 Kv-Imr /- H6 Imr-Kv - P11 Kv-Imr /- P12 Imr-Kv / jatkuu alusta ... Näitä sitten tarpeen mukaan paikattiin Tr1:llä, ehkä tyypillisimmin osaa P81-H772-H771-P82 |
||||
|
|
28.07.2021 11:22 | Petri Nummijoki | ||
| Jos 1015-1019 olisivat esim. 1961 vetäneet P81/H772 ja H771/P82 välillä Kouvola-Pieksämäki sekä P1/H6 välillä Kouvola-Imatra päivittäin ympäri vuoden ja lisäksi P71/76 ja P75/72 välillä Kouvola-Kuopio vetureiden 1020 ja 1021 huoltopäivinä niin vieläkin jää puuttumaan noin 150 km ajoa vuorokaudessa. Se tulisi helposti, jos myös P11/12 olivat kierrossa välillä Kouvola-Imatra mutta sitten Kouvolan olisi täytynyt pystyä pitämään säännöllisesti ajossa kuusi Hr1-veturia seitsemästä, joka lienee epäuskottavaa. Toisaalta rautatietilaston mukaan 3 % Hr1-vetureiden ajoista kertyi tavarajunista kiitotavarajunat pois luettuna. Jos lisäajot Helsingin suuntaan ovat pois laskuista niin olisiko Kouvola käyttänyt Hr1-vetureita pitkien taukojen aikana esim. tavarajunissa Kotkaan? | ||||
|
28.07.2021 11:15 | Kari Roininen | ||
| Jos kääntöpöytä on hitsattu tähän asentoon,niin kyllä vastakkainen puoli yhtä paljon pielessä. Ei voi olla mekaanisesti lukossa tässä asennossa. | ||||
|
|
28.07.2021 09:21 | Raimo Harju | ||
| Tuukka, ei Ulvila ole osa Tamperetta, eikä kukaan sellaista ole väittänytkään. Kivijalkaliikkeitten ja joukkoliikenteen väheneminen koskettaa meitä kaikkia, riippumatta siitä, asummeko Oulussa, Tampereella, Helsingissä tai jopa Ulvilassa, joten tämä aihe koskettaa meitä kaikkia. | ||||
|
28.07.2021 02:39 | Timo Salo | ||
| Tuollaisessa tilanteessa varmaan paras vaihtoehto veturista poistumiseen on hypätä tasajalka-alastulolla kädet taskussa penkalle. (kun ei tiedä/näe onko virroitin vaarallisessa asemassa) Muistuu mieleen takavuosina, kun edesmennyt varis-parka nokki 20kV:n langalla istuen sähkötolpan kylkeä. Sai kunnon tämmin ja kuoli. Eikä siinä vielä kaikki, kun alkoi satamaan, niin ressukka syttyi palamaan sytyttäen myös puisen A-tolpan nokan tuleen. Megavoiman ukot olivat enemmän, kun ihmeissään tapauksesta ja puutarhaletkua lainattiin sammutustoimiin... (onneksi oli vielä painesäiliössä vettä runsaasti) Sähkötolpissa käytetään kyllästeenä kuparioksidia sisältävää ainetta ja ilmeisesti se johtaa noilla jännitteillä riittävästi. Maavirta oli kuitenkin niin pieni, ettei maasulkurele katkaissut sähköjä! |
||||
|
|
28.07.2021 02:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos helsinkiläiseltä taksikuskilta kysyy ilonaisten "palvelupaikkojen" osoitteita ja samoin pimeän pullon ostopaikkoja, ne kyllä tiedetään. Tämä siis silloin, kun Berner ei vielä ollut sekoittamassa taksiliikennettä nykyiseksi kaaokseksi. |
||||
|
|
27.07.2021 23:33 | Juhani Pirttilahti | ||
| Olen jo mennyt raitiovaunulla 30 litran kukkamultasäkin kanssa. :-D (Kukkamultaa ei ainakaan Prisma toimita kotiinkuljetuksella.) | ||||
|
|
27.07.2021 23:16 | Topi Lajunen | ||
| Helsinkiläinen taksimies ei ole ainakaan minun silmissäni luotettava lähde. | ||||
|
|
27.07.2021 23:15 | Topi Lajunen | ||
| Virroitin näyttää vaurioituneen, joten eiköhän se ole yritetty laskea. Ja tarkennuksena Mikon ylläolevaan: virroitin itse asiassa nousee lankaan jousella, mutta paineilmalla kumotaan sitä vahvemman alasvetojousen voima. |
||||
|
|
27.07.2021 23:08 | Mikko Herpman | ||
| Mikähän on akselipaino etutelillä, josko pieni akselipaino ja pieni pyörä voisi aiheuttaa lukkiutumista. Toki jarruvoimaa varmaankin voisi teknisesti vähentää mutta olisiko ollut hankalaa aikanaan. | ||||
|
|
27.07.2021 23:06 | John Lindroth | ||
| Tuo David Ruffin on vuodelta 1979! | ||||
|
|
27.07.2021 22:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mistä lähtien Ulvila on ollut osa Tamperetta? | ||||
|
|
27.07.2021 22:23 | John Lindroth | ||
| Petri juurikin näin mutta oliko pienemmillä pyörillä herkempi lukkoon menemisen taipumus josta tietenkin taipumus lovipyöriin tämä on spekulaatiota mutta onko asiasta koneteknillistä dokumentaatiota? Lisäksi mainitaa etuteliin llttyen ainakin pyorän puolien rikkontumisia ja pyöränrenkaan irtoamisia.(lähde Höyryveturit tositoimissa J.Katajisto) | ||||
|
|
27.07.2021 22:18 | Petri Nummijoki | ||
| Syyksi on kerrottu etutelin laakerivauriot. DB:n 01- ja 03-vetureissa siirryttiin myöhemmissä valmistuserissä käyttämään suurempia pyöriä etutelissä, joten ilmeisesti ongelmia oli heilläkin. Tosin saksalaisilla vetureilla oli huippunopeuskin suurempi. | ||||
|
|
27.07.2021 22:09 | John Lindroth | ||
| Heikki ja Raimo puhuu täyttä asiaa!Täyäntöönpano saattaakin vaatia rikkomaan tottumanne demokraattisen yhteiskunnan rajoja ja myös perustuslakia! Olemmeko muuttumassa perusoikeutensa tuntevasta kansalaisesta lampaaksi?(So soon we change David Ruffin) | ||||
|
|
27.07.2021 22:02 | John Lindroth | ||
| kysymys ei suoranaisesti liity tuohon kuvaan.Miksiköhän Pekkojen etuteleistä poistettiin jarrulaitokset noin 50-luvun lopulta alkaen? Ainakaan esimerkkinä DBn 01 ja O3 vetureissahan ei tietääkseni noin tehty. |
||||