Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.07.2021 22:02 | John Lindroth | ||
| kysymys ei suoranaisesti liity tuohon kuvaan.Miksiköhän Pekkojen etuteleistä poistettiin jarrulaitokset noin 50-luvun lopulta alkaen? Ainakaan esimerkkinä DBn 01 ja O3 vetureissahan ei tietääkseni noin tehty. |
||||
|
27.07.2021 22:02 | Heikki Kannosto | ||
| Helsinkiläinen taksimies sanoi juuri viime viikolla että keskustan kaupat näivettyvät vuosi vuodelta kun omalla autolla ei pääse edes lähelle. Millä kannat esimerkiksi patjan puolen kilometrin päähän parkkihalliin? Kaikki eivät voi käyttää nettiä eivätkä varsinkaan maksaa netissä. (Jos pankkitunnusta ei ole sitä ei voi myöskään hakkeroida - älkääkä tulko kehumaan miten helppoa ja vaivatonta netissä asiointi on koska se ei useinkaan ole.) Pienituloisena joudun käyttämään taksia kaikkiin ostosmatkoihin mutta en ole niin rampa että saisin Kela-kyytejä. Olen funtsinut asian niin päin että aina taksilla ajaessani työllistän ammattitaitoisen šoföörin. Kokeilkaapa joskus käyttää joukkoliikennettä 25 kiloa tiiliskiviä selkärepussa. Saatte käsityksen siitä miten "vaivatonta" se on meille vanhustuneille. Helsingissä näyttää olevan suuntauksena se että mistään ei enää saa päästä ydinkeskustaan ilman ainakin yhtä joukkoliikennekulkuneuvon vaihtoa. (Anteeksi purkaukseni mutta juuri perjantaina jouduin kulkemaan pitkin poikin Helsinkiä ja lopulta oli pakko tulla Etelä-Haagasta taksilla suoraan Hyvinkäälle kun paikat eivät enää muuten olisi kestäneet.) |
||||
|
27.07.2021 21:17 | Mikko Mäntymäki | ||
| Paineilmalla virroitin toimii, apukompuralla se saadaan virroitin nostettua lankaan jos pääsäiliön paine on laskenut liikaa. | ||||
|
27.07.2021 21:11 | Erkki Nuutio | ||
| Vähän aikaa hihna luisti mekaanisessa aivoyksikössäni. Luiston loputtua huomasin, että kuva on etelän suunnalta (Kotkankallion kieppeiltä, https://www.vaunut.org/kuva/101894?kv2=1899&paik=Tampere ) ja korkeussuunnassa sommiteltu niin, että alunperin kahdesta maantiesillasta vain betoniset pystypilarit näkyvät. Etualalla koskessa oleva puomi ja aitaus yrittää kai pysäyttää koskenlaskuun aikovat. Joku on tosin kosket laskenut ja hengissä pysynyt. On osannut reittinsä valita muualta kuin turbiinien kautta. |
||||
|
27.07.2021 20:55 | Topi Lajunen | ||
| Aukkoa taidettiin samalla myös laajentaa. Allegroissa on edelleen samanlainen vetäytyvä kytkin ja luukut kuin Sm3:ssa alun perin. | ||||
|
27.07.2021 18:09 | Kari Kuusela | ||
| Veturin on otettu käyttöön lokakuussa 1971, joten ikää on kertynyt jo viisikymmentä vuotta. | ||||
|
27.07.2021 18:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja hyvä ohje kattomassan valmistuksesta ja käyttämisestä löytyy Jouni Eerolan Pasilan konepaja-historiikista sivulta 121. Tällä hetkellä kirjaa ei näkynyt olevan myynnissä Antikvaari.fi - sivustolla. Kiinnostuneet, pankaas tarkkaillen silloin tällöin...! Eri tavoin valmistettuja kattomassoja käytettiin muinaisina aikoina suurissa rautatiemaissa. Sieltä se kipinä ins. Lönnqvistille lienee tullut...? |
||||
|
|
27.07.2021 15:58 | Petri Sallinen | ||
| VR:n historiikista löytyy resepti, miten kattomassa sekoitetaan. Tämä oli suomalainen erikoisuus — halpa ja helppo. | ||||
|
27.07.2021 15:52 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikös tuo pönttö liene ilmastointilaite? | ||||
|
|
27.07.2021 15:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ikkunoihin ripustettavat verhot tuovat suojaa pahimmalta paahteelta. :-) | ||||
|
|
27.07.2021 15:33 | Juhani Pirttilahti | ||
| Alkuperäinen kytkin oli sisään vedettävä - eräänlainen teleskooppivarsi siis. Nykyiset kytkimet ovat kiinteitä ja niiden päälle luukku ei enää käy, joten ne luukut poistettiin. | ||||
|
|
27.07.2021 15:17 | Mikko Herpman | ||
| Näihin vaihdettiin uudet kytkimet ja nämä taitavat olla niin ulkonevat, etteivät luukut enää mahdu sulkutumaan näiden päälle. Oliko aiempi kytkin vielä myös jollain tapaa sisään vetäytyvä, vaiko vaan muuten lyhyempi? | ||||
|
|
27.07.2021 14:21 | Mikko Herpman | ||
| Ei taida olla ilimastointia veturin ohjaamossa, vaikka onkin hyvässä maalissa ja ilmeisesti jotain tasonnostoakin on tehty. Vai olisiko jo jäähdytys mutta äänieristys jäänyt vaiheeseen. Onhan noita tarinoita suomenkin vetureista, jos yksi moottori/veturi riittää on saatettu sammuttaa kuljettajia lähimpänä oleva moottori/veturi. Dieselsähköisessä voimansiirrossa lienee suhteellisen helppo laittaa veturi "hinaukseen". Jatkomietteenä, lieneekö tässä veturisarjassa sähköjarrua ja jos on, niin voisikohan sähköjarrua käyttää vaikka päämoottori onkin sammutettuna, onko jarruvastuksien tuuletus riippuvainen pääkoneesta...? |
||||
|
|
27.07.2021 12:13 | Erkki Nuutio | ||
| Siirsin oman jatkokommenttini keskustelupuolelle Sivuraide -osastoon: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13157.msg100614 | ||||
|
|
27.07.2021 11:42 | Hannu Oinas | ||
| Kiitos, oikeilla hakusanoilla alkoi löytyä yksityiskohtaista tietoa. Ja mistäpä muualta kuin täältä vorgista. | ||||
|
|
27.07.2021 11:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, perinteellistä niin sanottua Lönnqvistin paskaahan se kattomassa on. Höyryveturikautena tällaiset katot tummentuivat väkisinkin. | ||||
|
|
27.07.2021 11:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eik 22349 oli entinen Ei 22263 vuodelta 1948. Muutos kshvilaosastovaunuksi tehtiin 1955. Se hylättiin 1977 ja siitä tuli virkatarveasuntovaunu BT 01356. 1988 se sai sarjamerkikseen XT, numeron säilyessä ennallaan. Kahvilavaununa siinä oli putkikalusteet 2. luokassa, jääkaappi ja sähkötuuletus. Sähkövalaistus kuului myös asiaan. |
||||
|
|
27.07.2021 11:17 | Hannu Oinas | ||
| Kiitos Tapio kuvistasi! Palauttavat mieleen nuoruuspäivien rautatiemaailman. Millä nuo vaunujen katot on päällystetty? Näyttää huopakatolta, mutta ilman saumoja. | ||||
|
|
27.07.2021 11:01 | Raimo Harju | ||
| Asutusta on muuallakin päin Suomea, kuin Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi täällä Ulvilassa on bussipysäkkien tolpat peitetty muovihupulla koulujen kesälomien ajaksi, joten omaa autoa tarvitaan. Ei kai voida olettaa, että seniorikansalaiset lähtis talvipakkasella viiden/ kuuden kilometrin päähän polkupyörällä ruokakauppaan. Joukkoliikenne pitää saada ensin toimimaan, ennen kuin ruvetaan yksityisautoilua rajoittamaan. Minun nuoruudessani, 1960-1980 luvuilla pääsi täälläkin bussilla lähes joka paikkaan ja lähes mihin vuodokauden aikaan tahansa. | ||||
|
27.07.2021 10:43 | Onni Tikkala | ||
| Pieksämäellä metrolle suoritetaan ainoastaan rungon pintakäsittely, joka on vuorossa ensin. Loput peruskorjaustyöt tehdään Ilmalassa. Metroja siis kuljetetaan kolmella eri reitillä: ensin Vuosaaresta Pieksämäelle, sitten Pieksämäeltä Ilmalaan ja lopuksi valmis peruskorjattu juna siirretään Ilmalasta takaisin Vuosaareen. | ||||
|
|
27.07.2021 10:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten tämä kuvio toimii, kun tässä nyt näkyy siirto Vuosaaresta suoraan Pieksämäelle, mutta eilen aamuseitsemältä porhalsi Malmilla etelään päin VET Vuosaaresta Ilmalaan, koostuen deeveristä, metrosta ja keltaisesta vaunusta. Miksi välillä mennään suoraan ja välillä Ilmalan kautta? | ||||
|
|
27.07.2021 09:37 | Petri Sallinen | ||
| Hyvä kaupunkisuunnittelu ja toimivat joukkoliikenneratkaisut vähentävät tarvetta käyttää henkilöautoa ja parhaimmillaan tekevät henkilöautosta tarpeettoman. Kotitaloudessamme ei ole yli 30 vuoteen ollut henkilöautoa, vaikka monen mielestä omakotiasuminen ei toimi ilman sitä. Ainoa moottoriajoneuvomme on Royal Enfield, mutta sehän on vain lelu, jolla ei roudata sementtisäkkejä. Amerikkalainen kaupunkisuunnittelu on vannonut henkilöautoilun nimeen. Siitä merkkinä eri yhteyksissä nähtävät tuntien ruuhkat. Kotikaupunkini Espoo tunnetaan myös henkilöautoilua suosivasta kaupunkisuunnittelusta. Pääkaupunkiseuden yhteistyö joukkoliikenteen suunnitelussa on kuitenkin tuottanut tulosta, mikä näkyy positiivisena ainakin omalla asuinalueellani. Ideana on, että rantaradan ja metroradan asemille syötetään eri tavoilla liikennettä: busseilla, henkilöautoilla ja keveämmillä välineilla. Tämä vähentää tarvetta ajaa pitkiä matkoja omalla autolla. Oman auton voi jättää rautatieaseman parkkiin ja jatkaa matkaa junalla tai metrolla. Lisäksi junat ja osittain metrokin tukevat fillareiden ja vastaavien kuskaamista mukana. En keksi, mihin tarvitsisin henkilöautoa. Kahdella liityntäliikenteen bussilla pääsen useille eri metroasemille tai rautatieasemille. Lisäksi bussiliikenneverkosto on suhteellisen kattava. Kaksi eri rautatieasemaa on kymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Lisäksi minulla on 30 vuotta vanha kolmivaihteinen Helkama Oiva ja siihen Hollannista tilattu perävaunu, jonka kantavuus on sata kiloa. Lisäksi suosin kaikissa hankinnoissa nettikauppoja. Nettikauppa sitä paitsi vapauttaa tekemään muita juttuja. Ymmärrän toki sen, että kaikilla paikkakunnilla Suomessa ei ole näin. Henkilöauto on monelle välttämättömyys vielä pitkään. Koska en tunne Tamperetta lainkaan, en osaa sanoa minkälainen kehitysmaa-alue se liikenteellisesti on — ainakin se on lähes yhtä suuri kaupunki kuin Espoo. Helsingin suurin kauppakattu Aleksanterin katu on suljettu henkilöautoilta. Vain huoltoajo ja ratikat liikkuvat siellä. Jalkakäytävät on levitetty. Tämä todennäköisesti ohjaa tietyntyyppisiä kauppiaita kadulle. Puutavaraliikettä tai rautakauppaa sinne on turha perustaa. Kauppa siirtyy vauhdilla nettiin. Suomen on sanottu olevan tässä jälkijunassa, mutta muutos kiihtyy täälläkin. Mitä olen viimeisen reilun vuoden aikana tilannut nettikaupasta? Tässä pikainen muistelo. Kymmenen litraa kalkkimaalia, peltisen postilaatikon, seitsemän kuutiota koivuhalkoja, soran levityskärryn, käytäväsoraa, kukkamultaa, lannoitteita, kolme 300 litran sadevesitynnyriä, lumikolan, teleskooppivarren oksasahaan, jääkaappi-pakastimen ja induktiolieden (vanhat roudattiin samalla mäkeen), MDF-levyjä, kirjoja, CD-levyjä, työkaluja, bassonkielisettejä, ruuveja, perunapuristimen jne, jne. Vaatteiden ja kenkien hankinta menee yleensä pieleen, ellet tilaa täysin samaa mallia kuin mitä olet tähänkin asti käyttänyt. Paikallisen K-Raudan oma kuski tuo kamat kotiovelle seuraavaksi päiväksi 25 eurolla. Posti, Matkahuolto ja kuriiriliikkeetkin tekevät näin, mikäli et halua hakea lähetystäsi noutopisteestä — joita on pilvin piimein, lähes joka kaupan yhteydessä. Tyttären perhe tilaa peruselintarvikkeet kotiin kuljetettuna. Pitsoja lukuunottamatta en ole vielä tilannut elintarvikkeita nettikaupasta. Nettikauppa on tehnyt maailmasta pienemmän. Tavaraa voi tilata nettikaupan välityksellä mistä päin maailmaa tahansa. Tarjonnan lisäksi tämä pitää hintatasoa kurissa, koska mikä tahansa nettikauppa maailmassa on aina vaihtoehtoinen hankintapaikka. Nämä kaikki ilmiöt — yhdessä muutaman muun ilmiön kanssa, jota en kuitenkaan sano ääneen :) — muuttavat liikkumista ja kaupankäyntiä. Tämä tapahtuu vääjäämättömästi: osin markkinaehtoisesti, osin politiikkatoimien avulla. |
||||
|
|
26.07.2021 23:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Koko Oulu pyöräilee läpi talven. Ja Helsingissäkin näyttäisi onnistuvan ihan mukiinmenevästi. Nastarenkaat vaan alle ja menoksi! | ||||
|
Kuvasarja: VR vuonna 2009 |
26.07.2021 22:55 | Simo Virtanen | ||
| Hieno ja nostalginen kuvasarja! Muutos on ollut suuri näin lyhyessä ajassa. Niin siinä käy kun osuu juuri aikakausien taitekohtaan dokumentoimaan. | ||||
|
26.07.2021 21:31 | Juhani Pirttilahti | ||
| No, tuolla Wikipediassa puhutaan kohtauspaikoistakin rautatieasemina, niin siitä ei pidä tehdä pitkälle meneviä tulkintoja. :) | ||||
|
|
26.07.2021 21:27 | Antti Grönroos | ||
| Wikipedian mukaan Sunilassa on rautatieasema, pitääkö paikkansa vai onko Karhulan toimistorakennuksesta Hallaan Karhulaa? | ||||
|
|
26.07.2021 21:11 | Juhani Pirttilahti | ||
| Jossakin toisessa ulottuvuudessa siellä Siurossa pysähtyisi lähijuna. Sitten Amurissa ja Vuohenojalla olisi vaihtopysäkit raitiovaunuun. | ||||
|
|
26.07.2021 20:07 | Timo Salo | ||
| Vielä viimeinen kommentti tästä asiasta. Tiedoksi Sinulle, että olen puolet työurani (n. 20 vuotta 6km/pv) kestosta käynyt polkupyörällä töissä. Kevät/kesä/syksy oli toimivaa aikaa, mutta talvi ei sovi kaksipyöräisille, eikä kaksilahkeisille. Maksan noista vuosista veroa niska/polvi/nilkkasärkyjen muodossa. Sellaista pyörää, tai asua ei ole, joka tekee talvipyöräilystä terveellistä. Haluaisin nähdä sen ratkaisun, jolla tämänkaltaisten olemassa olevien kylien (Siuro) liikenne hoidetaan? Ikäkin tulee monella vastaan ettei pyöräily enää suju. Siirretäänkö AGCO:n tehdaskin parempien liikenneyhteyksien varteen jne jne. Se vuoren läpi mennyt ratakin ehdittiin purkaa, ei tiedetty kestävästä kehityksestä? Kestävää kehitystä voi tehdä myös järkevällä tavalla, eikä ehdottomia käytäntöjä luomalla. Monet ihmiset viihtyvät paremmin maalla lähellä luontoa, kun betonilähiössä Tesomalla. Siittä olemme ehdottomasti samaa mieltä, että käytäntöjä pitää kehittää ja saada CO2-tilanne hallintaan. Harmittaa vaan, kun näkee KAIKKIEN puolueiden puheenjohtajien ja muiden tärkeitten tappien näyttävän "hyvää" esimerkkiä ajamalla sinne/sun tänne isolla Audilla/Mersulla/BMW:llä... Kaikki yli Focus/Astra-kokoluokan autojen maahantuonti pitäisi lailla kieltää! (se olisi hyvä ja helppo alku parempaan. Esim. city-maasturia turhempaa/älyttömämpää keksintöä saa hakea) |
||||
|
26.07.2021 20:03 | Onni Tikkala | ||
| Lähemmällä tarkastelulla veturin kyljessä oli useampi ruosteinen kohta, mutta on kyllä ihan totta ettei sen yleinen olemus vielä erityisen rähjäinen ole. | ||||
|
Kuvasarja: Sokeri, Suomen makein seisake |
26.07.2021 19:54 | Arttu Räsänen | ||
| Kiitoksia näistä, tämä sarja oli oikein mielenkiintoista katseltavaa ja luettavaa. | ||||
|
|
26.07.2021 19:42 | Topi Lajunen | ||
| Ymmärsit hieman väärin, sillä tulevaisuus on sellainen, että autoilevia setämiehiä ei ole, vaan on asukkaita, jotka matkustavat joukkoliikenteellä/pyörällä sinne, missä palvelut ovat. Myös sinne keskustaan. Ei tämä muutos hetkessä tapahdu, mutta sinne suuntaan yritetään mennä. Ja nimenomaan asukkaat kannattaa sijoittaa riittävän suuriin keskuksiin, siitä tulee synergiaetuja ja vähemmän kuormitusta yhteiskunnalle. Se, että keskustoissa ja niiden liepeillä on asuntojen hinnat liian korkeat, on nimenomaan merkki siitä, että niitä asuntoja on liian vähän. Kysyntä ja tarjonta määrittelee hinnat. Maailma ei välitä siitä, kiinnostaako joitain kestävä kehitys vai ei. Se ei nimittäin ole mielipidekysymys, vaan _pakko_. Tulevaisuutta ei ole ilman kestävää kehitystä. Elinkeinoelämää ei ole ilman kestävää kehitystä. |
||||
|
|
26.07.2021 19:28 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kauhtunut? Missä suhteessa.? Ainakaan maalinsa puolesta sitä vielä ole. Minusta tämä näyttää kuvan perusteella oikein terveelle Sr1:ksi. Kuvauspaikkakin oikein mainio! | ||||
|
|
26.07.2021 19:23 | Timo Salo | ||
| Jos ymmärrän Topi-hyvä ajatuksenkulkusi oikein, niin nyt kaikkien meidän autoilevien setämiesten pitäisi muuttaa keskelle Tamperetta? Tätä linjaahan eräs puolue ajaa! Suomesta suuri luonnonpuisto ja ihmiset tungetaan Helsingin alueelle, Tampereelle, Turkuun, tai Ouluun... Maan muut alueet muutetaan luonnontilaisiksi luonnonpuistoiksi ja asennetaan tuulimyllyjä täyteen? Toiseen kauhalliseen sanoisin, että ne jotka suurinta elämää pitävät kestävästä kehityksesta eivät joudu pitämään tämän maan elinkeinoelämää pystyssä. Emme elä sillä, että myymme jäätelöä toisillemme ja noudamme EU:n ruokapaketin keskiviikkoisin Tammelan torilta! (luonnollisesti ratikalla ajaen ja KELA maksaa matkat) Eihän nyt mennyt liikaa politiikan puolelle??? :-) |
||||
|
26.07.2021 19:20 | Tauno Hermola | ||
| Olihan tuo Suzuki Carry https://en.wikipedia.org/wiki/Suzuki_Carry melko suosittu Suomessakin ainakin 80-luvulla, ehkä vähän myöhemminkin. | ||||
|
|
26.07.2021 18:59 | Topi Lajunen | ||
| Hyvät löylyt. Tähän väliin sellainen kauhallinen, että tutkitusti esimerkiksi Helsingissä keskustaan pyöräilevällä on enemmän ostovoimaa kuin sinne autoilevalla. En näe, miksi Tampereella olisi toisin. Kummalle kannattaa siis tehdä sujuvaa infraa? Toinen kauhallinen: onneksi nuoret ymmärtävät tulevaisuuden päälle ja nykyisiä ja entisiä nuoria on koko ajan enemmän. Kohta ei enää autoilevien setämiesten neliraajajarrutus riitä pysäyttämään kestävää kehitystä. |
||||
|
|
26.07.2021 18:48 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Eli vastaavasti Pasilan Hr1 ei liene ollut yleinen Kouvolan ja Pieksämäen välillä missään vaiheessa. 1015-1019 ajoivat noiden kausien aikana suunnilleen yhtä paljon kuin Pasilan Hr1-veturit, joten niillekin täytyi jäädä pidempiä keikkoja Kouvola-Imatra-välin lisäksi. | ||||
|
26.07.2021 18:41 | Timo Oinonen | ||
| Hienoa! Olin siinä uskossa että veturin osat sisältänyt varastovaunu olisi päätynyt sisältöineen romuksi. Muistaakseni edes menneellä rautatiemuseon keskustelufoorumilla oli vuosia sitten joku niin maininnut. Onneksi huhu ei pitänyt paikkaansa. | ||||
|
26.07.2021 18:19 | Tero Laakso | ||
| Tämän uutisen (https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5371602/ ) mukaan: "Viimeistelytöiden ja testausten jälkeen rata annetaan sähkövetoisen liikenteen käyttöön tämän vuoden loppuun mennessä." | ||||
|
|
26.07.2021 17:59 | Heikki Itävuo | ||
| Kunnostetaanko? Milloin mahdollisesti liikenteessä? | ||||
|
|
26.07.2021 17:44 | Timo Salo | ||
| Tämmönen erikoinen onnettomuuskuva tuli vastaan. Eikös tuollaisessa tapauksessa olisi viisasta laskea virroitin heti alas? (pystyykö laskemaan akuilla?) Tuossahan on paha sähköloukku, jos virroitin/ajojohto koskisivat vielä jostain syystä toisiaan ja veturi ei saisi kunnolla maata. Koko veturi jännitteinen...??? Onneksi ajojohto on pysynyt ripustuksissaan! | ||||
|
|
26.07.2021 16:49 | Arttu Räsänen | ||
| Juuri tällaisia pieniä pakettiautoja näkyi Japaninmatkalla paljon. Ilmeisesti varsin suosittu automalli. | ||||
|
|
26.07.2021 16:20 | Timo Salo | ||
| Heitetään vielä lisää löylyä kiukaalle. Moni ajattelee, että tilaa nettikaupasta. No, postin jakelu tänne periferiaan kestää lähes aina n. viikon lähetyspaikasta riippumatta. (postia EI jaeta tiistaina/perjantaina) Matkahuolto liikkuu jo rivakammin, mutta taas tarvitaan yksityisautoa! Lähimmät jakelupisteet on Linnavuoressa (3 km), tai Nokialla Harjuniityssä (5 km)... Kaihoisasti muistelen, kuinka tännekkin posti tuli vuorokaudessa ja jopa VR:ltä sai palvelua! Kun Siuron asema oli vielä hengissä, niin isommat tavarat tuli tilattua sillä kyydillä... (oma lukunsa oli se tavaroiden kuljetusvaurioriski) Eipä saa enää! Että silleen! |
||||
|
|
26.07.2021 16:17 | Panu Breilin | ||
| Tuo on se eri liikennemuotojen perusristiriita. Parantamalla yhden liikennemuodon olosuhteita tulee yleensä heikentäneeksi vähintään yhden toisen liikennemuodon olosuhteita (ja aika usein jopa kaikkien muiden liikennemuotojen olosuhteita). Hämeenkadulla joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet ovat parantuneet huomattavasti, mistä on maksettu se hinta, että autoilun olosuhteet ovat heikentyneet selvästi. Toisaalta mitä Lielahteen tulee, niin siellä liikennemuotojen väliset olosuhde-erot ovat kutakuinkin päinvastaiset kuin mitä Hämeenkadun varressa. Eli useampi muu liikennemuoto on kärsinyt siitä, että autoilun olosuhteet alueella on pyritty saamaan hyviksi. |
||||
|
26.07.2021 15:59 | Tauno Hermola | ||
| Maalinäyte on tietysti OK, pitää vaan olla varmuus, että se on alkuperäistä maalia ja paikasta, jossa auringonvalo ei ole sävyä muuttanut, käytännössä siis jonkun rakenteen peittämästä kohdasta. | ||||
|
26.07.2021 15:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Minä luulin kanssa pikkukuvassa oikeaksi. Melkolailla realistisen näköistä. | ||||
|
|
26.07.2021 15:34 | Timo Salo | ||
| Nyt Topi Sinulla on väärä käsitys. Se yksityisauto pitäisi saada HELPOSTI myös parkkiin lähelle sitä liikettä. Olen varma asiasta, että liike menestyy paremmin, jos ko. asia on kunnossa. Hyvä esimerkki on Paristopiste Rautatienkadulla. Enää en ole ko. liikkeessä käynyt parkkiongelman takia. Mutta Lielahdessa on liike nimeltään Suomen Akut. Siellä on ilmainen tilava parkki ja hyvä palvelu. Siellä kelpaa PISTÄYTYÄ aina, kun on paristo-/akkuongelmia! Suosittelen! Ajatteleppa vaikka, että tarvitset erikoisen nappipariston ja lähdet ostamaan sitä Paristopisteestä täältä Siurosta. Paljonko menee aikaa ja rahaa yleisillä kulkuneuvoilla moisella keikalla? |
||||
|
26.07.2021 15:25 | Topi Lajunen | ||
| Itse asiassa juurikin _radalle_ Lätissä kuljettaja näkee harmillisen huonosti. Missään muussa junatyypissä ei ole keksitty laittaa ikkunan karmia täsmälleen keskelle näkökenttää. | ||||
|
|
26.07.2021 15:19 | Topi Lajunen | ||
| Edelleen on joksenkin hämmentävää, että joillain on käsitys, että kivijalkaliike menestyy vain silloin, kun siitä pääsee ajamaan yksityisautolla ohi. | ||||
|
|
26.07.2021 15:10 | Petri Sallinen | ||
| Juuri näin — talon saneerauksessa olen käyttänyt myös Teknoksen maaleja, jotka on sävytetty Tikkurilan kaavoilla. | ||||
|
|
26.07.2021 14:33 | Timo Salo | ||
| Niin, nyt on kiva ajella esim. Stockan ja Sokoksen väliä ruuhkattomasti ratikalla... :-) | ||||
|
|
26.07.2021 14:29 | John Lindroth | ||
| Juurikin näin Esa se oli! Noita pieniä eravaisuuksia ei aina tule huomattua. | ||||