Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.07.2021 04:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, veturi kuin veturi. Pesutulppa näkyy puuttuvan kattilan pohjarenkaan tienoilta. Onneksi se on katoksessa suojassa. Leikinpä ajatusleikkiä: radan pohjalle uusiokiskotusta sopivan matkan verran ja tämä kone ajokuntoiseksi. Hmm, ei ehkä ihan äärimahdotonta? Tiedä, vaikka joku innostuisikin ajamaan asiaa...? Hannu, monet kiitokset myös tästä kuvasarjastasi! |
||||
|
30.07.2021 04:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Missä injektorit? Vai ovatko ne kattilan sivuilla? Vedenkorkeuslasissa vekkuli yksityiskohta: itse lasi on suora ja kuumankestävä. Vastaavanlaisia, joskin pitempiä on voimalaitoskäytössä. | ||||
|
30.07.2021 04:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olleen oma lumiauravaunukin. | ||||
|
30.07.2021 04:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkin ollut ilmiselvästi kova nysvääminen tuossa veturissa! On se kyllä riittävän tarkka rekvisiitaksi...! Savuheite piippuun niin vaikutelma senkun paranee! | ||||
|
30.07.2021 02:10 | Mikko Mäntymäki | ||
| Hieno kesäkuva. | ||||
|
30.07.2021 01:51 | Osku Reinikka | ||
| Tyyliin vuodelta? | ||||
|
30.07.2021 00:22 | Hannu Peltola | ||
| Mahtava kesäaamun tunnelma kuvassa! | ||||
|
30.07.2021 00:21 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä kesäinen kuva! | ||||
|
30.07.2021 00:16 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata kesällä 2021 |
30.07.2021 00:16 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esalle kiitoksista ja Simolle todella mielenkiintoisesta linkistä! | ||||
|
30.07.2021 00:09 | Rasmus Viirre | ||
| Näitä kävin itsekin tutkimassa viime huhtikuun puolivälissä, sekä myös sahalle ja soramontulle vievää leveän raiteen entistä linjaa. | ||||
|
|
29.07.2021 23:57 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuvasarja kapsuradasta! | ||||
|
29.07.2021 23:36 | Jorma Toivonen | ||
| Tänään tapahtunutta: Kävimme auttamassa vanhahkoa ( tai no +70) sukulaista. Hän hankki uuden TV:n eräältä suurehkolta (nimi taisi alkaa G:llä) kodinkonemyyjältä, ei kuljetusmahdollisuutta, tuonti kotiin maksoi muutaman kympin + lisämaksu toimitusajasta - paketin purusta lisämaksu + pahvien poiskuljetus, lisämaksullinen asennus... Me selvisimme varsin helpoista tehtävistä kahvikupposilla (paketin purku, asennus, jätteiden siirto taloyhtiön roskikseen..) Yksityisiltä kodinkonekauppiailta sai moiset palvelut aikoinaan ilman lisämaksuja. | ||||
|
|
29.07.2021 22:35 | Petri Sallinen | ||
| Olen asunut yli 30 vuotta vuonna 1957 valmistuneessa omakotitalossa. Raimo, olet oikeassa — siinä riittää jatkuvasti laittamista, suurta ja pientä. Koko tänä aikana minulla ei ole ollut minkäänalaista autoa. Kaikki suuressa ja pienessä rakentamisessa tarvittavat kamat olen tilannut joko soittamalla, käymällä paikan päällä tekemässä tilauksen tai viime vuosina nettikaupasta. Sata kiloa kantavassa fillarin perävaunussa kulkee myös kohtuullinen määrä maalipurkkeja, kaakeleita tai sementtiä. Sitäkin olen kokeillut. Lisäksi ollaan kasvatettu neljä kersaa aikuisiksi ja hoidettu niiden harrastusroudaukset ja opetettu käyttämään ne julkisia. Kaksi kersoista päätyi hankkimaan ajokortin — kaksi koki, että sellaista ei tarvita. Rakensin viime viikolla tyttärelle puutarhapöydän. Ruuvit loppuivat kesken. Lähin rautakauppa on kahdeksan kilsan päässä. Projektiahan ei voinut jättää kesken, joten hyppäsin fillarin selkään. Kolmessa minuutussa olin rautatieasemalla. Lähijunalla ajoin neljä asemanväliä, jonka jälkeen vaihdoin bussiin. Se pysähtyy sopivasti K-raudan edessä. Ruuvit reppuun ja samaa reittiä takaisin. Koko keikka kesti puolitoista tuntia. Omalla autolla olisi ehkä sujunut nopeammin, mutta ei tämä ollut mielestäni mahdoton aika. En siis tarvitse autoa rautakauppakeikkaan — en suuren enkä pieneen. Rautakauppias tuo suuret ja painavat kamat suoraan pihalle. Kolme sadevesitynnyriä taisi tulla nettikaupasta tilattuna jopa Seinäjoelta asti, kun ei löytynyt mieleistä lähempää. Alajärveltä tilasin lapsille taannoin leikkimökin eräältä puusepältä. Toki tämä on vain minun valintani. Osittain kyse on asenteesta, osittain suunnittelusta — enkä väitä, että tämä konsepti toimii joka paikassa. Täällä se toimii, jos tällä tavalla haluaa elää. Osa naapureista on päätynyt samaan, mutta todennäköisesti suurimmalla osalla naapureista on kuitenkin auto tai useampi. Autohan on myös statusymboli tai mukava leikkikalu — "en kehtaisi ajaa Daciaa", kuten eräs kaveri sanoi. Ei autoilu mihinkään häviä. Se muuttaa muotoaan. Suurissa kasvukeskuksissa syntyneen ja kasvaneen nuorison keskuudessa tosin ajokorttien hankinta on jo vähentynyt. Yhteiskäyttöautot yleistyvät samaan tapaan kuin sähköpotkulaudat. Helsingissä esimerkiksi Green Mobility on lähtenyt jo hyvin käyntiin. Näyttävät lisäävän täyssähköautojensa määrää. Jos kaupunkisuunnittelu tarjoaa vaihtoehdon omalle autolle, niin miksi seisottaa pihalla jotain, jonka käyttöaste on luokkaa viisi prosenttia. Jos autoa tarvitsee jotain keikkaa varten, niin sen voi tarvittaessa vaikka vuokrata ja taksiakin voi käyttää. Taajamat ja haja-asutusalueet ovat oma juttunsa, joihin täällä koettu ei päde. Todennäköisesti liikkuminen erilaisilla alueilla voi eriytyä melkoisesti tulevaisuudessa. |
||||
|
|
29.07.2021 22:00 | Joona Kärkkäinen | ||
| Se on aika naiivi ajatus että autoilu johonkin häviäisi. Ei varmaan edes vähene, käyttövoima vaan muuttuu. | ||||
|
29.07.2021 21:54 | Jussi Kortman | ||
| Minusta kuva voisi olla Porvoosta nykyisen tulovaihteen jälkeen oikealla, Näsinmäki taustalla. Vasemmalla olisi silloin ratakatu. | ||||
|
29.07.2021 21:47 | Timo Salo | ||
| https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008157253.html https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008061652.html |
||||
|
|
29.07.2021 21:31 | Raimo Harju | ||
| Juuri noin Heikki, postiennakolla tilaaminen on varmaan tuttua monelle ikäihmiselle, ja rahalla maksaminen, tai pankkikortilla. Netistä on tullu huono isäntä, kun sitä tuputetaan joka paikkaan. Muutaman euron ostosten maksaminen rahalla kaupan kassalla, käy varmasti yhtä helposti, kuin kortilla tai jollakin kännykän sovelluksella. | ||||
|
|
29.07.2021 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, sanoit, että uudet kauppakeskukset ovat hvin suunniteltuja. Tämä pitää täydellisesti paikkansa esimerkiksi Itiksen ja myöskin Sellon suhteen. Redi taas on täysin ala-arvoinen suunnittelun kukkanen kaarevine käytävineen. Olen pakostakin joutunut käymään joitakin kertoja Redissä ja aina onnistun kulkemaan harhaan! Nettisivunsa mukaan SIELLÄ ON TARKOITUSKIN EKSYÄ JA HARHAILLA!!! Hurskaana toivomuksena lienee ollut se, että asiakasparka eksyneenä huomaa olevansa jonkun super-extra-wonder-shopin edessä ja kokee samalla shoppailuhalun nousseen itsessään. Tämä on täysin väärää psykologiaa, jonka on aiheuttanut kauppiaiden pohjaton ahneus! |
||||
|
|
29.07.2021 21:20 | Tapio Keränen | ||
| Kuvan tekstissä on Hinthaaran perässä kysymysmerkki. Siis tieto kuvauspaikasta on epävarma. Porvoossakin kävin samana päivänä. | ||||
|
|
29.07.2021 21:09 | Heikki Kannosto | ||
| Willan parkkihalleista on hyvät liukuhihna- ja hissiyhteydet kumpaankin pääaulaan. Tarkoituksena ei ole että oman auton voii pysäköidä pääoven eteen - toisen pääaulan lähellä on kyllä maanpäällinenkin parkkipaikka. Valitettavasti yhä harvempi kauppa osaa lähettää tavaroita postiennakolla ja erityisen vähissä ovat ne kotiinkuljetuspäivittäistavarakaupat joissa maksun voi suorittaa pankkikortilla tavaroiden tuojalle. Nämä olisivat monelle ikäihmiselle erittäin käteviä vaihtoehtoja. Netti olisi hyvä renki mutta siitä on annettu tulla huono isäntä. |
||||
|
|
29.07.2021 21:07 | Raimo Harju | ||
| Tuukka, eikös se Espoos oleva sello kauppakeskus ole pääkaupunkiseudulla, näin minä ainakin ymmärsin Petrin kommentista. | ||||
|
|
29.07.2021 21:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei Tampere ole pääkaupunkiseutua. | ||||
|
|
29.07.2021 20:41 | Raimo Harju | ||
| Tuntuu siellä pääkaupunkiseudulla olevan asiat mallillaan, täällä landella kun asuu vanhas omakotitalos, jossa on aina jotakin laittamista, niin kyllä autoa tarvitaan, rautakaupas, tai rakennustarvikeliikkees asiointiin ja vaikkapa perheen viikonloppuruokatarvikkeitten kotiin tuomiseen. On pakko todeta että tuli vähän muutakin kuin rautatieasiaa, ainakin multa. | ||||
|
|
29.07.2021 20:34 | Jaakko Tuominen | ||
| Petri, muistithan ostaa sen patjan kilpailevalta nettikaupalta. | ||||
|
|
29.07.2021 19:54 | Petri Sallinen | ||
| Uudet kauppakeskukset on hyvin suunniteltuja. Meidän kylällä on Sello, jonne pääsee monella eri tavalla. Rautatieasema on keskuksen kyljessä, samoin bussiterminaali. Uusi ratikkalinja koukkaa keskuksen halki. Kauppakeskuksen yhteydessä on 2900 ilmaista viiden tunnin parkkipaikkaa. Latinkia saa myös sähköautoille. Parkkihallista pääsee hisseillä suoraan kerroksiin, joten ei tarvitse yrittää änkeytyä omalla autolla pääoven eteen. Liikkeitä on vajaat 200, joten rahoistaan pääsee eroon tehokkaasti yhdessä paikassa. Jos ei saa roudattua kaikkia ostamiaan kamoja kotiin, niin kaupoilla on tarjolla kotiinkuljetuspalvelu. Sen patjan voi muuten käydä koelöhöämässä kaupassa ja pyytää toimituksen kotiin — tai ostaa patjan myöhemmin kotoa nettikaupasta. Näin minä ostin uuden patjani. Stadista Selloon pääsee junalla 15 minuutissa. Melkoinen määrä Espoon liityntäliikenteen busseista — niistä osa on jo sähköbusseja — kulkee Leppävaaran kautta tai niiden päättäri on Leppävaarassa. Kehä ykköstä pitkin kulkee poikittaisliikenteen bussit, jotka ylittävät rautatieaseman. Sellon ympäristössä — eli Leppävaarassa asuu noin 22 000 ihmistä. Tämä on noin puolet Hyvinkään asukasluvusta. Jos hyvinkäälainen kaupunkisuunnittelu perustuu siihen, että kaikki asukkaat änkeytyvät omalla autollaan kauppakeskuksen pääoven eteen, niin tämä ei onnistu Espoossa. Ihan kiva, jos se onnistuu Hyvinkäällä. Metroradan varrelle rakennetut kauppakeskukset ovat astetta uudempaa suunnittelua. Esim. Ainoassa metroasema ja bussiterminaali ovat käytännössä kauppakeskuksen kellarissa. Japanilaisessa kauppakeskussuunnittelussa raideliikenneyhteyden rakentaminen on oleellinen osa kauppakeskusken suunnittelua. Vanhemmat kauppakeskukset on rakennettu asutuksen ulkopuolisille pelloille, jonne ei pääse muuten kuin omalla autolla. Ne ovat tulevaisuudessa helisemässä. Minua ei kuitenkaan itketä se, että en henkilöautottomana pääse vierailemaan niissä. Mikäli tällaiset kaupat myyvät jotain sellaista kamaa, jota en helpommalla saa muualta, niin sitten käytän nettikauppaa. Suomessa nettikaupan volyymit ovat kasvaneet viimeisten pari vuoden aikana vuosittain yli kymmenen prosenttia. Kasvun ennustetaan jatkuvan ja tämä vaikuttaa kansalaisten ostokäyttäytymiseen. Nettikauppa tuo kaupankäynnin myös lähemmäksi haja-asutusalueita. |
||||
|
29.07.2021 19:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtoi äänimaailma olla koeajolla melkoinen. Loistavaa! | ||||
|
29.07.2021 19:37 | Nico Hyvärinen | ||
| Myöskään kyseisen junan määränpäästä, Puhokselta, ei löytynyt haulla kuvia Dr16:sta. Pitääpä tosiaan joku kerta lähteä Puhokseen ihmettelemään Dr16:n käyntiä teollisuusraiteistolla :) ps. Upea ja onnistunut otos! | ||||
|
|
29.07.2021 19:26 | John Lindroth | ||
| Erinomaisen siisti lopputulos! | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata kesällä 2021 |
29.07.2021 18:57 | Simo Toikkanen | ||
| Kenttäradasta näkyy löytyvän ihan oma sivustonsakin: https://kenttarata-feldbahn.weebly.com/. Myös Resiina-lehdissä 2/1975 ja 4/1990 on radasta kirjoitettu. | ||||
|
|
29.07.2021 17:42 | Timo Salo | ||
| Kyllä maali tekee ihmeitä! Suorastaan soma, kun vertaa tuohon Haapamäen yksilöön... https://vaunut.org/kuva/148807?a=1 | ||||
|
29.07.2021 16:43 | Kimmo Huhta | ||
| Onkos tilannekuvaa, onko Srj-Knki jo yhtenäinen 54E1-kiskotus? Ovatko vaihdetut pölkyt olleet synteettisiä pölkkyjä vai puisia (poislukien jo mainitut muutamat betoniset)? | ||||
|
|
29.07.2021 16:23 | Jukka Peltonen | ||
| Onkohan kuva Hinthaarasta? Maisema ja kuvan rakennus ei oikein sovi. |
||||
|
29.07.2021 13:47 | Joona Kärkkäinen | ||
| Mikko Herpman: venäjänkielisestä Wikipediasta selvisi että alkuperäisessä 2TE116:ssa ei ole sähköjarrua mutta uudemmissa M ja U (У) versioissa on. Tämä lienee näitä uudempia koneita. Sähköjarru vaatii toimiakseen magnetointivirtaa ajomoottoreille joten se ei toimine ollenkaan siinä veturinpuolikkaassa jossa kone ei ole käynnissä. | ||||
|
|
29.07.2021 13:31 | Heikki Kannosto | ||
| Kymmenen pistettä Eljakselle. Täällä Hyvinkäällä kauppakeskus Willa on onneksi aivan keskellä kaupunkia ja sekä bussilla että taksilla pääsee hyvin lähelle pääsisäänkäyntejä. Pohjoispäässä ovat samassa aulassa Citymarket, posti, apteekki ja Alko. Ikävä kyllä vanha virastotalo purettiin Willan tieltä; se oli päässyt ränsistymään mutta edusti hienosti sitä 1950-luvun tyyliä jota Hyvinkäällä on aika vähän. |
||||
|
29.07.2021 13:20 | Eljas Pölhö | ||
| Kouvolan Hr1 tavarajuna-ajoista on ylipäätään hyvin vähän havaintoja, vähemmän kuin yksi kuukaudessa kaikki suunnat huomioiden. Kaikki havainnot P9:stä ovat Tr1 1093-1096, mutta epäilemättä Hr1 tavarajunat Vna-Lr-Kv liittyvät veturin satunnaiseen käyttöön juuri tässä junassa. Sen jälkeen kun Moskovan vaunut ajettiin omana junanaan Vainikkalasta Kouvolaan, oli se Hr1-kierrossa ja vastaavasti yksi tavarajuna Kv-Vna. Aikatauluista johtuen samalla veturilla ei voinut hoitaa Moskovan junaa kumpaankin suuntaan. | ||||
|
29.07.2021 11:46 | Timo Salo | ||
| Oletko Nico laittanut tahallaan tuon "Vihrein Valinta"-textin näkyviin tuohon romukasaan? Hauskan irvokasta! :-) Tuo Teemun linkki sensijaan on aika järkyttävä!!! Olen kuullut, että Teiskossa (Tampereella) on hiukan vastaava lasin "kierrätyskeskus", tonnitolkulla lasia joka ei liiku mihinkään... Menee usko Rinkeihin, sun muihin Fortumeihin! Näin sitä tulosta tehdään, että voidaan maksaa osinkoja? (annas kun arvaan sen nimen: K.....skoski?) |
||||
|
29.07.2021 10:54 | Teemu Saukkonen | ||
| Jälleen alkuviikosta tuli sementtiä Joensuuhun. | ||||
|
29.07.2021 10:22 | Panu Breilin | ||
| Tuo nimi saattaisi liittyä siihen, että kun vanhan Jäppiläntien linjaus konepaja-alueen läpi suljettiin liikenteeltä 1980-luvun alussa, niin tämä tie rakennettiin sille korvaajaksi. | ||||
|
|
29.07.2021 10:11 | Teemu Saukkonen | ||
| Se on muuten Kuusakoski, ei Kuusankoski... 99% ihmisistä tuntuu käyttävän tuota "lisänimeä". Itselläni on vielä toinen lisänimi tälle vastoin jätelakia toimivalle lafkalle, mutta en laita sitä tähän. Ja näin se ns. ympäristönsäästö sujuu käytännössä: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f6daf3a5-9d1b-4c5c-8ec7-cbf945fc9392 |
||||
|
|
29.07.2021 09:37 | Petri Nummijoki | ||
| Tässä on sekin, että Kouvola sai lopuista 900-sarjan Hv3-vetureista luopuessaan korvauksena Tr1-veturit 1093 ja 1094 Tampereelta. Mutta jos junasta P11/12 on vuoden 1960 jälkeen Hr1-havaintoja muutama kuukaudessakin niin sitten se epäilemättä oli Hr1-juna. Hr1-tavarajunista Vainikkala-Kouvola sopisi hyvin kiertoon, jos P9 Kouvolasta Vainikkalaan ajettiin Hr1:llä mutta tapahtuiko näin usein jo 60-luvun alussa? Suunnitellusti tämä kierto olisi pitänyt ajaa Tr1:llä. Onko Kouvolan ja Pieksämäen väliltä havaintoja Hr1:n tavarajuna-ajoista jo ennen vuotta 1962? Joulukuun 1961 jälkeen H96/P96/P95/H95 välillä Pieksämäki-Haapamäki ajettiin Hr1:llä Pieksämäeltä käsin ja sen veturia ei kai helpolla voitu vaihtaa junilla P81/H772 ja H771/P82, koska kääntöaikaa Pieksämäelle olisi jäänyt vain 30-60 min. Savon radan tavarajuna-ajot Hr1:llä 1962-1963 liittynevät Haapamäen suunnan kiertoihin. |
||||
|
29.07.2021 08:08 | Timo Salo | ||
| Taas löytyi kuva, johon on vielä matkaa. Teknisesti ja "taiteellisesti" huippuluokkaa! (vanhakin kuva voi olla hyvälaatuinen) | ||||
|
|
29.07.2021 03:42 | Osku Reinikka | ||
| Näissä vetureissa on varsin tehokas ohjaamon viilennyslaite eli ilmastointikone. Kyllä se tuppaa jopa venäjällä olemaan nykyään tätä päivää. | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata kesällä 2021 |
29.07.2021 02:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos Hannu tästä, eräästä suomalaisen rautatiehistorian ilmiöstä! Katsoin kuvia suurella mielenkiinnolla. Muuten, raideleveyshän oli 750 mm. Niin ja Kalle Päätalo kirjoitti eräässä Iijoki-sarjansa kirjassa sedästään Kummun Kallesta (Karl Gustav Päätalo), joka ennen sotaa oli nähnyt enneunen tästä kenttäradasta. Kummun Kalle yleensä uniaan jatustellessaan oli jahkaillut ja korjaillut parhaaseen eiku-tyyliin. Tämän enneunen kertoessaan hän ei ollut takerrellut ja tankkaillut kertaakaan... Tiedä sitten, kuinka suuri dokumentäärinen arvo Päätalon Iijoki-sarjalla sitten oikeasti on? Kulttuurihistoriallisessa mielessä kyseinen sarja on valtavan arvokas, myös maailmanmittakaavassa tarkasteltuna. |
||||
|
|
29.07.2021 02:03 | Mikko Otava | ||
| Autoilijat ovat kyllä aiheuttaneet mahtavan porun kun Hämeenkadun parkkipaikat poistettiin. Kosken itäpuolella taisi olla noin 5 parkkipaikkaa ja länsipuolellakin alle 10 paikkaa Hämeenkadulla. Kyllähän siihen keskusta jo kuolee, ei auta vaikka pääkadun alla on itäpuolella melkein 1000 parkkipaikkaa mistä pääsee hissillä alle 100m päähän mistä tahansa liikkeistä. Länsipuolellakin on pari parkkihallia ihan Hämeenkadun vieressä puhumattakaan kaikista sivukaduista, millä on edelleen parkkipaikkoja pilvin pimein. Kyllä se keskusta kuoli näiden noin 15 parkkipaikan takia. | ||||
|
|
29.07.2021 01:16 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tampereella oli tiettävästi selvitetty vuonna 2000, että noin 30% ostovoimasta tulee keskustaan autolla. | ||||
|
29.07.2021 01:08 | Heikki Piirainen | ||
| Tämä selittänee lähtöpaikan: ”Luumäki–Imatra-ratahankkeen rakennusurakoilta vapautuu betonipölkkyjä ja ratakiskoja, joiden elinkaari ei kuitenkaan ole vielä tullut tiensä päähän. Nämä ratarakenteen osat kierrätetään Joensuu-Ilomantsi-rataosuudella tehtävässä korjaushankkeessa.” https://vayla.fi/-/luumaki-imatra-ratahanke-ratapolkkyjen-kierratys |
||||
|
|
29.07.2021 01:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| Nuo suhteet 1/5 autolla ja 4/5 muulla kulkumuodolla ovat aika realistisia. Rambollin tekemä Helsingin keskustan asiointiselvitys 2019 kertoo: "Suurin osa Helsingin keskustaan suuntautuvista asiointimatkoista tehdään joukkoliikenteellä (n. 73-74 %). Joukkoliikenne tuo keskustan kokonaisliikevaihdosta noin 60-71 % riippuen kauppa- ja palvelutyypistä." | ||||
|
|
29.07.2021 00:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eljas, en usko että yhdenkään alan liike hyötyy siitä, että eteen ei pääse autolla. En usko edes niiden terassikapakoiden hyötyvän siitä. Sen sijaan liikkeet voivat hyötyä merkittävästikin siitä, että eteen pääsee erityisen vaivattomasti joukkoliikenteellä, polkupyörällä tai kävellen. Tuo hyöty on usein niin suuri, että se tekee järkeväksi vaihtokaupaksi sen, että noiden asiakasryhmien olosuhteiden parantaminen saattaa heikentää mudien asiakasryhmien olosuhteita. Usein on järkevää parantaa olosuhteita 4/5:lle asiakkaista, vaikka se sitten tarkoittaisi että 1/5:lle asiakkaista sitten olosuhteet jonkin verran heikentyisivät. Mutta ei silloin ole liikkelle hyötyä siitä, että paikalle ei pääse helposti autolla, vaan se on vain hyväksyttävissä oleva haitta muista päätöksistä. | ||||
|
29.07.2021 00:04 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/90130 DmG7-moottorivaunulla saatiin vetää kahtakin Geoab-liiteriä vailla nestekytkimen mielensä pahoittamista - kuinka "tumpelo" kuski olikin ohjaimissa. Ehkä ennenminkin vaihteiston kiristyshihnat/-pannat pahoittivat mielensä. Vaikka vaihteistossa oli "automaattisäätö", "hihnojen" kireyttä tarkkailtiin myös "manuaalisesti". | ||||
|
28.07.2021 23:59 | Mika Hakala | ||
| Kertokaas nyt epävarmuuden pohjalle totuus tuosta toteutuksesta. Onko kuvassa ala-oikealla nostettava hiekkakasa? Vaihtoehtoisesti mielessä ensin kävi valmis ratapenkka, jossa kuvan vaunut kipattaisiin pian, peruutettaisin ja näin jatkettaisiin. luodakseen ratapenkan josta pukkisiltojen rakenteet nousisivat nykypäivänä paalutuksena esiin https://vaunut.org/kuva/57294?t=kentt%25C3%25A4rata |
||||