Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.07.2021 23:29 | Miitre Timonen | ||
| Tässä junassa olleena tuli mieleen, että milloin rantaradan Turun-päässä on viimeksi ajettu lätällä? | ||||
|
24.07.2021 23:22 | Teemu Halttunen | ||
| Onpas tuttu auto eksynyt kuvaan. Nimim. Kyseistä autoa usein ajanut. | ||||
|
24.07.2021 22:46 | Markku Pulkkinen | ||
| Upea kuva! Oriveden seutuvilla olen aikanaan bongannut ensimmäiset junani, valokuvia ei niistä havainnoista ole, ainoastaan muistikuvia. | ||||
|
24.07.2021 22:42 | Timo Salo | ||
| Wau! Mekaaninen PLC! | ||||
|
24.07.2021 21:43 | Anders Fors | ||
| Uudenkaarlepyyn asemarakennuksen koriste on pelastettu ja löytyy tänään Kovjoella museorautatien varastossa. | ||||
|
24.07.2021 21:20 | Aapo Niemelä | ||
| Onko numerolaattakin kerätty talteen? | ||||
|
24.07.2021 21:09 | Jimi Lappalainen | ||
| MarkoA: tarkoitin juuri nimenomaan tätä kuvassa näkyvää sijaintia, 452+860. Tokihan alkuperäinen asema, eli tämä https://vaunut.org/kuva/16455 sijaitsi pidemmällä, eli 453+107. Timo: ilmassa oli paljon hyönteisiä ja mainitsemasi asia on sellainen. | ||||
|
|
24.07.2021 20:43 | Timo Salo | ||
| Mikä tuolla "ilmassa roikkuu"? Drooni, lentokone, sähkötolppa, vai roska linssissä??? | ||||
|
24.07.2021 20:39 | Lari Nylund | ||
| Eikös ensimmäinen sähkökäyttöinenkin Jyväskylässä ollut Sm1- tai Sm2-junayksikkö..? | ||||
|
|
24.07.2021 20:30 | Marko Anttila | ||
| Tästä rakennuksesta en tiedä, mutta Isonkyrön nimellä "laituri ja sivuraide" avattiin matkustajaliikenteelle jo 15.8.1886 ja tavaraliikenteelle 15.10.1886. Tosin rakennuksista on mainittu että Isokyröön on tuotu ratavartijan rakennus vuonna 1887 Sydänmaan ja Kouran väliltä. Mutta en veikkaa liittyisikö kuvan rakennukseen. |
||||
|
24.07.2021 19:33 | Eljas Pölhö | ||
| Minä *oletan* , että alusta on Fordin TT-mallia. VR:n liikennetarkasraja J.A. Nummi oli mukana vaunujen vastaanottotarkastuksessa ja koeajoilla ennen niiden luovuttamista Raahen Rautatielle. Vaunujen nopeudesta hän totesi, etteivät ne ainakaan koeajotilaisuudessa voineet kehittää suurempaa nopeutta kuin noin 30 km/h. Alustasta hän mainitsee ainoastaan, että ne on tehty "tavara-auton alustaan". | ||||
|
|
24.07.2021 19:29 | Aapo Niemelä | ||
| Kiitoksia kehusta Pasi, ja myös vetureiden numeroista Pertti. Paikanpäällä niiden havainnointi oli ymmärrettävästi mahdotonta. | ||||
|
24.07.2021 19:28 | Aapo Niemelä | ||
| Eikö ne olis sama tyhjentää suoraan junaan... vai onko lastausraide jo poissa käytöstä? | ||||
|
|
24.07.2021 18:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno havainto! | ||||
|
24.07.2021 18:50 | Jimi Lappalainen | ||
| No höh. Onpa tympeää. | ||||
|
|
24.07.2021 18:31 | Antti Grönroos | ||
| Ei löydy. | ||||
|
24.07.2021 18:30 | Teemu Saukkonen | ||
| Yksi näistä mahtaa olla edelleen Kiteellä Veekmas Oy:n omistaja Esa Halttusella tallessa, mutta MR-kilvissä eikä alkuperäisissä. Vanhat Koneet 4/2012 kannessa oli. | ||||
|
|
24.07.2021 18:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Löytyvät, kun laitat Laituripolut ja huoltotiet -valinnan päälle. | ||||
|
24.07.2021 18:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikkatietoikkunan vanhassa ilmakuvassa vuodelta 1948 näkyy laituri radan pohjoispuolella. | ||||
|
24.07.2021 18:14 | Antti Grönroos | ||
| Ei ehkä. Tähän vois laittaa Muu vaara ja kyltti "raide". | ||||
|
24.07.2021 18:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Tunnuksesta keskustellaan myös kuvissa https://vaunut.org/kuva/80120 ja https://vaunut.org/kuva/84134. | ||||
|
|
24.07.2021 18:08 | Antti Grönroos | ||
| Tuol on näköjään muutama tasoristeys. Nuo ei löydy väyläst. | ||||
|
|
24.07.2021 18:05 | Tapio Keränen | ||
| Ikkunajako sopisi DE-sarjaan. | ||||
|
24.07.2021 18:03 | Arttu Räsänen | ||
| Tämä tuli satunnaisena vastaan, komea kuva. | ||||
|
|
24.07.2021 17:58 | Antti Grönroos | ||
| Mä oon joskus ajatellu, ett seisake sijaitsi raiteen tällä puolella. Muistaakseni tasoristeyksessä oli puomit mut voi olla, ett muistan väärin. | ||||
|
24.07.2021 17:52 | Antti Grönroos | ||
| Ei tuo kauheen kauan ehtiny olla. | ||||
|
24.07.2021 17:47 | Panu Breilin | ||
| Tästä ylikulkusillalta on tosi komeat näkymät sekä etelään että pohjoiseen. | ||||
|
|
24.07.2021 17:44 | Panu Breilin | ||
| Leveät kiskot -kirjan mukaan Rautatiehallitus päätti näiden vaunujen hylkäämisestä ja kirjanpidosta poistamisesta sekä myymisestä rautateille edullisimmalla tavalla 8.11.1928. Saman kirjan mukaan nämä siirrettiin helmikuussa 1929 Tampereen varikolle, missä niistä irrotettiin VR:n omaan käyttöön koneet ja pyörät. Eräs K. Viitanen osti molempien moottorivaunujen runkokehykset. Konttoripäällikkö Auramo osti toisen vaunun korin penkkeineen ja toisen korin taas osti ratainsinööri Smedberg. | ||||
|
|
24.07.2021 17:37 | Panu Breilin | ||
| Raahen rautatien moottorivaunuliikenne (kuten muukin liikenne) oli tosiaan vain välillä Raahe-Tuomioja. Ei siis ajettu valtion rataverkolla. | ||||
|
|
24.07.2021 16:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Vastaan itse itselleni, karkealla aikavälillä tosin. Raide on piirretty jo vuoden 1987 karttaan. Vuoden 1997 kartassa se vielä on, mutta vuoden 2001 ilmakuvassa vaihde on jo poistettu. | ||||
|
24.07.2021 16:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Haapamäellä käsittääkseni edelleen. | ||||
|
24.07.2021 16:18 | Antti Kukkonen | ||
| Kyllähän tuulipukukansalle kelpaa rellu eri merkeillä kun on vanhojen Nissanien maine yllä | ||||
|
24.07.2021 16:14 | Jimi Lappalainen | ||
| 98: Departmental diesel locomotives. 54 CZ Czech Republic (ČD) | ||||
|
24.07.2021 15:07 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kookkaalta näyttää. Ihmetyttää kuinka on mahtunut siltojen ali, mutta kuvasarjan muut kuvat todistavat että näin on tapahtunut. | ||||
|
|
24.07.2021 14:02 | Timo Salo | ||
| Nuo viimeksi mainitut kuulemma sylkäsee ratinkin satunnaisesti irti, kiva juttu? Entäs Juke, persoonallisen näköinen? | ||||
|
24.07.2021 13:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tässä on nyt sellaisia kevyen liikenteen ylityspaikkoja, joissa on etuajo-oikeus raitiovaunuilla ja busseilla. | ||||
|
|
24.07.2021 13:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa! Luupää-Datsun (eli Datsun Bluebird) asematalon edessä! Oli aikanaan kestävän auton maineessa. Sen jälkeen tulleita Datsuneja saikin sitten palvoa ja hoivailla suurella paneutuneisuudella, jotta nekin kestäisivät. Silti ruoste raiskasi ja koi söi...! Ja nykynissanit, jotain ihme qashqaita... |
||||
|
|
24.07.2021 13:31 | Timo Salo | ||
| Se on parempi, kun pysyy poissa tuosta nykyisestä "kaaoksesta"! Eihän tuossa maalaispoika tiedä missä saa edes kävellä!!! Maaseutu PAREMPI kaikellaviissii... | ||||
|
|
24.07.2021 13:20 | Mikko Herpman | ||
| Harvinainen kuva, lieneekö ainut kerta kun Sm2 on ollut Jyväskylässä? | ||||
|
|
24.07.2021 12:12 | Heikki Jalonen | ||
| Ford A-malli tuli saataville vasta vuonna 1927, kuorma-autona (malli AA) vasta 1928. Konepeiton perusteella, nuo ovat T-kautta. Mutta, varsinainen kysymys onkin: onko perustana T-henkilömalli vaiko TT-kuormavaunu? Perä on noissa korkealla, se puhuisi TT-alustasta, joka oli suoraselkäinen, aivan nykyajan kuorma-autojen tapaan. Mutta, TT:ssä oli todella hidas 1:7,25 RUUVIperä, jolla nopeutta kelailtiin enintään 25 km/h, eteenpäin ajon vaihteilla. Hitauden lisäksi, ruuviperä soveltuu huonosti vapaana hinaamiseen (kitka suuri ja kuluminen epänormaalia). TT:n vaihteisto oli samanlainen kuin T:ssäkin: planeettarakenteinen, kaksi vaihdetta eteen ja yksi taakse. Puolittavia lisälaatikoita oli TT:hen saatavissa jopa Ford-organisaation kautta. Olettaisin, että myös suunnanvaihtolaatikoita olisi voitu kokeilla, ei mitään varmuutta kuitenkaan. Ellei sellaista olisi ollut, eivät Fordin eteenpäinajon nopeudet sovi samoihin kierroslukuihin kuin taaksepäin ajossa. Nopeuden ja tehon säätö olisi siis vaatinut molemmissa päissä eri kierroslukuja moottorista. Laaja kierroslukualue ei ollut T-perheen pääominaisuuksia. Muistetaan vielä T- ja TT-mallin vaihteiston omalaatuinen käyttö: polkimia oli kolme kappaletta. Vasen poljin: pohjassa, 1-vaihde kytketty, väliasennossa vapaa, nostettuna 2-vaihde kytketty. Keskimmäinen poljin: pohjassa, peruutusvaihde kytketty. Oikea poljin: jarruista kuuluu laahaavaa ääntä (ehkä myös hidastuvuutta havaitaan). Käsijarrun ollessa kytkettynä vaihteisto oli aina vapaalla. Jarrut kaikissa T-malleissa oli taka-akselilla, rumpurakennetta. Pysäköintijarru oli vaihteiston yhteydessä. Etujarrut olivat Hoppa-Hessun mielestä täysin tarpeettomia, vauhtihurjien erikoispajojen tekeminä niitä toki sai. Kuten sai melkein mitä vain, kansiventtiilimuunnoksesta Fergusonin traktoriin ja kaikkea siitä väliltä. Juuri T-mallin ympärille kehittyi hillittömän valtava tarjonta jälkivarustuksesta. Eipä siis pidä ihmetellä, että joskus 1920-luvulla ajokortissa mainittiin erikseen, että henkilö SAA KULJETTAA Ford-automobiiliä... Omia johtopäätöksiäni: Ensiksi, vaunu oli rakennettu T-mallin (henkilövaunu) pohjalle, tavallinen lautaspyöräperä, vapaana hinaaminen sallittua. Nopeuskin suurempi, noilla kiskopyörillä ehkä jopa 50 km/h (teoriassa...). Toisekseen: vaunuja oli TARKOITUS ajaa perät-vastakkain siten, että vain etupään moottori veti, toisen ollessa vapaalla (=vasen poljin puoliväliin lukittuna, siis vaihteisto vapaalla) ehkäpä myös moottori sammutettuna. Jos moottori olisi tehnyt työtä, jäähdytysvaikeudet olisivat varmasti olleet jatkuvia. Hopassa ei ollut vesipumppua vaan termosifoni-systeemi, syylärissä moottoriin päin vetävä tuuletin. Tehon puute lienee ilmeinen ongelma, ehkä myös kitkapaino ainoalla vetävällä akselilla vaikka Raahen seutu melko tasaista onkin. |
||||
|
|
24.07.2021 11:51 | Erkki Nuutio | ||
| Viimeistään raideuran ja polkupyörän etupyörän renkaan kohtauskulman alittaessa 15 astetta, on polkupyörän ja -pyöräilijän kaatumisvaara suuri. Vaara on suurin kapeilla ja pienihalkaisijaisilla renkailla. Vaikka olen kokenut ja huolellinen pyöräilijä, kaaduin taittopolkupyörälläni tällä tavalla Helsingin keskustassa. Tuurilla en tullut jyrätyksi. Vaivaisia ja kai ruumiitakin tulee joistakin Tampereen pyöräilijöistä. Heitä ei ole varoitettu. |
||||
|
24.07.2021 11:47 | Arttu Räsänen | ||
| Mahtava otos lumituiskun keskeltä. | ||||
|
|
24.07.2021 11:35 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä alusta on Ford T tai TT (TT oli T:n kuorma-autoversio). Paljon nykyaikaisemman Ford A:n valmistus alkoi vasta vuonna 1927. Tampereen Autokoritehtaan perusti kyvykäs teknikko Niilo Lomma. Hän oli hankkinut koripuusepän oppinsa Korpivaara & Hallan koritehtaassa Helsingin Sörnäisissä, jossa esimerkiksi vuonna 1923 valmistui 278 linja-autonkoria. Halvan Ford T:n tähti linja-auton alustana oli jo sammumassa vuonna 1924 kun Korpivaara lopetti Ford-maahantuontinsa ja laajensi tätä kehittyneempien automerkkien maahantuontiaan ja myyntiä. Ilmeisesti Korpivaaran luopuminen Fordista, ja linja-autonkorien teosta kohta sen jälkeen sekä teknikoksi valmistuminen oli syitä miksi Lomma perusti Tampereen Autokoritehtaan vuonna 1924. Raahen moottorivaunujen korien valmistuessa vuonna 1925 toimi tehdas Tampereen Tammelassa olleessa hallissa, jossa oli 5 korinrakennuspaikkaa. Yritys meni konkurssiin laman keskellä vuonna 1932 sen tehtaan toimiessa "hoppakaupan" (Autokauppa ja -tehdas) talon yläkerrassa Sorinkadulla. Kaipio Oy:n ostettua konkurssipesän, jatkoi Lomma tämän koriosaston johtajana. Vuonna 1942 Lomma perusti kuuden linja-autoliikennöitsijän kanssa Ajokki Oy:n, jonka toimitusjohtaja hän oli vuoteen 1968. |
||||
|
|
24.07.2021 11:31 | Masi Levola | ||
| Missäköhän veturi nykyään laahaa? | ||||
|
|
24.07.2021 11:18 | Heikki Jalonen | ||
| "Hattis No Go!" | ||||
|
|
24.07.2021 11:16 | Pertti Miettinen | ||
| Sr1 3075 + 3005 ovat vetäjinä. | ||||
|
24.07.2021 10:14 | Arttu Räsänen | ||
| Mahtavaa entisajan tunnelmaa. Kuvan asetelma on myös hieno. | ||||
|
|
24.07.2021 09:52 | Eljas Pölhö | ||
| Onko se varmistettu tieto, että nämä purettiin varaosiksi alkuvuodesta 1929? Vuoden 1928 lopulla varasto-osasto sai kaksi linja-automallista Ford-rata-autoa. En ole pystynyt varmistamaan kyseisten rata-autojen alkuperää, mutta jokseenkin samanaikainen kahden linja-automallisen Fordin hylkäys yleisestä liikenteestä ja kahden samanlaisen ilmestyminen varasto-osastolle herättää vissin epäilyksen niiden alkuperästä. | ||||
|
Kuvasarja: Tavaraliikennettä Joensuussa ja Lappeenrannassa 14-18.7.2021 |
24.07.2021 09:18 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Onhan siellä liikennettä, Voisalmensaareen viedään puuta aina silloin tällöin, Mustolassa käydään kai yleensä parikin kertaa päivässä, venäläisiä vaunuja sekä pressuvaunuja liikkuu. Kaukaan tehtailla liikenne on hyvinkin vilkasta, haketta ja puuta tuodaan ja tuotejuniakin lähtee. | ||||
|
Kuvasarja: VR vuonna 2009 |
24.07.2021 09:13 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Tämä tuo muistoja mieleen, kiitos näistä kuvista! | ||||
|
24.07.2021 08:57 | Arttu Räsänen | ||
| Hienoa aamutunnelmaa. | ||||