Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.11.2025 01:46 | Tauno Hermola | ||
| Onko siellä millaista kulunvalvontaa? | ||||
|
21.11.2025 01:28 | John Lindroth | ||
| Hannun kysymykseen kuvassa saattaa olla 2 akselinen vetovaunu ja perässä avosillallinen perävaunu?Tyyppi vatii lisäselvittelyä.Vetovaunu voisi olla A1 ja perävaunu esim. jokin B sarjan yksilö. | ||||
|
21.11.2025 01:23 | Toni Lassila | ||
| Joko Dv12:t on kadonneet täysin Kontiomäeltä? | ||||
|
20.11.2025 22:32 | Sampsa Saahkari | ||
| Alkaahan noilla äsärykkösillä olla ikää, ja kun uudempaakin on saatavilla ja tulee vielä maahan, ei ole mikään ihme että siirrytään uudemman, ergonomisemman sekä energiatehokkaamman kaluston käyttöön. Kunhan noita saadaan museoon muutama, niin en jäisi itsekään hirveämmin suremaan näitä. Aikansa kutakin. |
||||
|
|
20.11.2025 22:16 | Otto Tuomainen | ||
| Tällä Zlivin liikennepaikalla tapahtui tänään aamulla junaonnettomuus. 242 238:n vetämä pikajuna R 658 (České Budějovice - Plzeň) ohitti seis-opastetta näyttäneen opastimen ja törmäsi henkilöjunan Os 8053 (Dívčice - České Budějovice) kanssa. https://zdopravy.cz/na-jihu-cech-se-srazil-rychlik-s-osobnim-vlakem-na-miste-jsou-zraneni-266212 | ||||
|
20.11.2025 21:34 | Asmo Rasinen | ||
| Vaunu taitaa olla Gb 56170. | ||||
|
20.11.2025 21:27 | Heikki Jalonen | ||
| Muistaako joku, mikä merkitys tuolla laakeripoksin kannen valkoisella täplämerkillä olikaan? Kuumakäynti todettu vai jotain muuta? | ||||
|
20.11.2025 17:54 | Rasmus Viirre | ||
| Nummijoki se ei petä, kun kyseessä on kysymys koskien rautatiekaluston syvempiä juonia! | ||||
|
|
20.11.2025 17:51 | Rasmus Viirre | ||
| ”Kuvien ja havaintojen kommentoinnissa käyttäjiltä odotetaan ja edellytetään asiallista käyttäytymistä ja tietojen asiallista sisältöä palvelun käytössä. Käyttäjä sitoutuu siihen, ettei hän lähetä laittomia, uhkaavia, loukkaavia, ahdistelevia, moraalittomia, herjaavia, hyvän maun vastaisia, toisen yksityisyyttä loukkaavia, vihamielisiä tai rodullisesti, etnisesti tai muuten paheksuttavia kommentteja.” - Resiinan verkkopalvelujen käyttösäännöt Oletan, että sekä turhan tekevät ja taustattomat väitökset, kuten myös kiroilu ja eri ikäryhmiin kohdistuva halveksunta eivät kuulu koko sivustolle. Sen sijaan täällä tulisi olla kohtelias ja tukea empatiaa. Onhan kyseessä isohko porukka, kaikki saman ja suhteellisen pienen harrastuksen harjoittajia. |
||||
|
|
20.11.2025 17:13 | Jyrki Talvi | ||
| Hiomattomia timantteja pojilta pitää hioa, liiat särmät pois ihan rehellisesti sanottuna vähemmän kommentteja kiitos. | ||||
|
|
20.11.2025 16:04 | Juho Rintala | ||
| Pahoittelut | ||||
|
|
20.11.2025 15:48 | Heikki Huhtilainen | ||
| Olen täysin samaa mieltä rikun kanssa. Juholle ja noelille ja näille muksuille pitäis oma suljettu palsta olla jossa voisivat väitellä ja kinata ja välillä jopa kehua ja kiitellä toisian. | ||||
|
|
20.11.2025 14:43 | Ilmari Tommola | ||
| Viime vuonna tämä taisi riistäytyä käsistä. Kalustoväittelyä (ja ennen kaikkea Sr1 vs. Sr3) tulee aika usein vastaan, enkä tajua miten intoa tällaisista asioista kiistelemiseen voi olla vielä jäljellä. | ||||
|
|
20.11.2025 14:38 | Riku Outinen | ||
| Mikä vitun penskojen chattipalsta vorgista on tullut? | ||||
|
|
20.11.2025 14:33 | Juho Rintala | ||
| Sanan mies Linus.. | ||||
|
20.11.2025 14:32 | Juho Rintala | ||
| Taitaa alkaan olemaan jo pian valmis, ainakin Resiina lehden perusteella. | ||||
|
|
20.11.2025 14:09 | Linus Mansner | ||
| ei ne huvin vuoksi aina siellä mäessä ole. Paskoja vetureita. | ||||
|
|
20.11.2025 13:58 | Veeti Pietilä | ||
| Näin niille suosikkivetureille sitten tapahtuu, kestäviähän nuo ovat. | ||||
|
|
20.11.2025 13:46 | Juho Rintala | ||
| :( | ||||
|
|
20.11.2025 10:26 | Aarni Lilja | ||
| Vai, että 3061 ja 3082 menossa viimeiselle matkalle. | ||||
|
20.11.2025 10:18 | Petri Nummijoki | ||
| Eikös Porkkanajunissa ollut lämmittäjällä "konttorituoli" käytössä jo ennen Sr1:stä? En kyseenalaista, etteikö ensimmäisten sarjavalmisteisten Sr1-vetureiden konttorituolit olisi hankittu kuvatulla tavalla mutta ideaa ei varmaankaan keksitty silloin vaan otettiin mallia Dm8-9-sarjoista. | ||||
|
|
20.11.2025 08:38 | Linus Mansner | ||
| Ei tuu ikävä | ||||
|
|
20.11.2025 08:37 | Daniel Nironen | ||
| Tervemenoa, ei tule ikävä! | ||||
|
|
20.11.2025 07:49 | Noah Nieminen | ||
| En halua nähdä enempää Sr1- raatoja | ||||
|
|
20.11.2025 07:48 | Noah Nieminen | ||
| EI | ||||
|
|
20.11.2025 07:44 | Leevi Heino | ||
| 3061 ja 3082 | ||||
|
20.11.2025 07:17 | Leevi Halonen | ||
| Christian, kävitkö aseman sisällä? | ||||
|
19.11.2025 21:18 | Juho Rintala | ||
| Tämä on nyt siedettävä | ||||
|
|
19.11.2025 20:30 | Petri Nummijoki | ||
| Täällä esitetyn väitteen mukaan Sr2-veturilla ei saanut takuuaikana vetää yli 2000 tonnin junaa. Koska Vartiuksen malmijunat painoivat 5200-5500 tonnia niin näissä täytyi alun perin käyttää kolmea veturia. Myöhemmin tosiaan käytettiin vain Sr2-paria mutta tosin silloin kai Härmänmäen nousuun on jäätykin liukkailla keleillä kiinni lukuisia kertoja. 3xSr2 vaikutti kai syöttökapasiteettiin niin, ettei täyttä tehoa voitu käyttää ja siksi Härmänmäkeä ei noustu 70 km/h vauhtia edes kolmivedolla, vaikka tehojen olisi pitänyt siihen riittää. Mutta 3xSr2 ei kai kuitenkaan jäänyt mäkeen kiinni tai se oli ainakin harvinaista. |
||||
|
19.11.2025 18:52 | Rasmus Viirre | ||
| Ehdottomasti, ja hyvä kuva. Myös 2657 on nyt purussa Pieksämäellä. | ||||
|
19.11.2025 17:45 | Tero Korkeakoski | ||
| Vielä parikymmentä vuotta sitten tuolla oli sivuraiteet täynnä tavaravaunuja. Nyt ei ole tarvetta ja niiden tilalle on tehty laituri. Maailma muuttuu. Tavaraliikenne junilla supistuu koko ajan. |
||||
|
|
19.11.2025 15:55 | Christian Pakisjärvi | ||
| Viimeksi kun tuolla kävin niin hyvä, ettei sortunut. | ||||
|
19.11.2025 15:46 | Christian Pakisjärvi | ||
| Aika hyvä ennuste! Niinhän siinä sitten kävi! | ||||
|
Kuvasarja: Museoitu Tve5 601 |
19.11.2025 15:04 | Markku Naskali | ||
| Joskus muinoin, ehkä 50-luvulla näin Kisko-Kallen muutaman kerran linjalla jopa vaunun kanssa Vanattaran seuduilla Lempäälässä. Olihan se hullunkurisen näköinen. Mahtoiko sille olla paikkakunnalla hommia kun Lempäälässäkin oli jonkin verran tavaraliikennettä. Mm. Katepalin tehtaalle oli suoraan linjalta sivuraide ihan 80-luvulle asti. Loppuaikoina vähintään kerran viikossa kävi joku Dv vaihtamassa vaunuja. Kysymyksessä oli lähinnä Venäjän vienti, mutta myös kotimaasta tuli raaka-aineita. |
||||
|
|
19.11.2025 14:19 | Rasmus Viirre | ||
| Mites veturin takuuaika vaikuttaa tuohon? Näin maallikkona luulisi että valtion raskaimman junan vetäminen olisi luotettavampaa toimintaa kolmella veturilla kahden sijaan. Itsekin ymmärsin että etenkin radan ylämäissä (”The Great Härmänmäki”) kolme MöhköMarsun Alppiruusua ”söi liikaa sähköä” verkon kapasiteettiin nähden. | ||||
|
|
19.11.2025 13:39 | Nikolas Peippo | ||
| Olen ymmärtänyt että 3xSr2 käyttö pelletissä lopetettiin koska sähköradan syöttökapasiteetti ei riittänyt, onko jollain tietoa tästä? Eli mahtoiko olla mitään tekemistä takuuajan kanssa. | ||||
|
|
19.11.2025 13:16 | Jari Välimaa | ||
| Tämä oli malli jolla muut paikat rakennetaan. Ensimmäiseksi Tampereen asemalaiturit raiteiden 6 ja 7 välillä. | ||||
|
|
19.11.2025 13:09 | Petri Tuovinen | ||
| 2000-luvun alkupuolella oli jo "leväperäisyyttä; kuva https://vaunut.org/kuva/27116?u=845&tag0=1%7CDr16%7C Olin Kontiomäen kolmiossa kuvaamassa "pellettiä" ja kuljettajan vaihto meneillään. Saapuva kulj. kommentoi vuotavasta polttoaineputkesta lähtevälle. Kaveri tutki tilanteen ja totesi, että jos vuoto olisi suuntautunut moottoritilaan, meno olisi loppunut siihen. Vuoto suuntautui kuitenkin ulospäin, joten matka jatkui. Kun Sr2 veturit tulivat Suomeen, vetureilla vedettiin pellettejä 3:n nipussa niin kauan kun takuuaika loppui. Heti sen jälkeen 3:n nipusta pudotettiin yksi pois. Esim. Euroopan maissa raskaille tavarajunille on omat veturit, mutta ei Suomessa; täällä on "yleisveturit"! |
||||
|
|
19.11.2025 09:19 | Tommi K Hakala | ||
| Seepran raidat tekee paluuta. | ||||
|
18.11.2025 22:14 | Arttu Kokkonen | ||
| Kiitän! Nämä ei kauaa enää liiku. | ||||
|
18.11.2025 21:18 | Juho Rintala | ||
| Kiitos ja kiitos. | ||||
|
|
18.11.2025 20:48 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuva. | ||||
|
18.11.2025 20:23 | Tuomas Pätäri | ||
| Täältä myös kehut, että täydellisesti on heti ensimmäiset kunnon lumikelit hyödynnetty junakuvassa! | ||||
|
18.11.2025 20:21 | Tuomas Pätäri | ||
| Melko varmasti. Vanhoissa kartoissa tässä kohtaa on teksti "Ratavartija". Usein nuo tunnistaa siitäkin että kuuluvat vanhemmissa vanhoissa kartoissa samaan kiinteistöön radan kanssa. Tässä (vuoden 1969) kartassa asia ei ole niin, mutta kiinteistöraja näyttäisi menevän keskeltä tupaa läpi. On siis kuulunut puoliksi ratakiinteistöön :) | ||||
|
|
18.11.2025 20:11 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämä on komea kuva Deevereistä ihan perusaskareissaan - tällaisista tykkään. Nyt toki Deeverikuviin on alkanut kiinnittää huomiota entistäkin tarkemmin, kun on havahtunut siihen että eivät nämäkään ikuisesti tuolla rataverkolla kulje... | ||||
|
18.11.2025 20:05 | Tuomas Pätäri | ||
| Onpa hieno silta tuollakin. Kävin muutamia vuosia sitten kuvailemassa ihan tämän pohjoispuolella, mutten tiennyt että siltakin olisi ollut tutustumisen arvoinen. Silloin ei ollut kuvassa näkyvää tietä, joka on tehty tasoristeyspoiston takia, ja kulku tapahtui radan toisella puolen. Sieltä jäi mieleen, että Autiojärven ja sen lähellä olevien maatilojen muodostama maisema oli aurinkoisessa syyssäässä aivan mahtavan kauniin näköinen. Junakuvaankin sen voisi dronella saada yhdistettyä. | ||||
|
18.11.2025 18:55 | Antti Laajalahti | ||
| Ome vaunut olivat hyviä rullaamaan. Aikoinaan kulki Siilinjärveltä Kemiralta pasutejuna Kokkolaan, olikohan junapaino 2500 tonnia ja Dv12 pari. Pyhäsalmen jälkeen Parkkimalla kun junan laittoi rullaamaan niin seuraavan kerran tarvitsi vetäistä Karvoskylässä, 33km rullaili. Maasto oli sopivaa ettei tarvinnu jarrutellakkaan. | ||||
|
|
18.11.2025 18:34 | Juho Rintala | ||
| Onko se siis oikeasti totta että VR oli laiminlöynyt kunnossapidon melkein kokonaan jo 2020- vuoden paikoilla!? Kuulemma tulipalot Dr16- veturissa johtui enimmäkseen siitä että polttoainetta valui pakoputkelle | ||||
|
|
18.11.2025 17:37 | Petri Nummijoki | ||
| Ylivieskan suunnalla hienoja junia olivat aikoinaan Dv12-parilla vedetyt yli 30 Ome-vaunua sisältäneet Pyhäsalmi-Kokkola-malmijunat. https://vaunut.org/kuva/85542 Näissä oli maksimijunapainona kai 1350 t yhdellä Dv12-veturilla ja 2700 t Dv12-parilla. Tosin kuormattu Ome-vaunu lieneekin kaikkein parhaiten kulkevia painoonsa suhteutettuna. Kuulopuheiden mukaan Ome-vaunuista koostuva juna saattoi tulla Eskolan mäestä Kokkolaan asti (noin 50 km:n matkan) rullaamalla, jos oli sellainen rauhallisen liikennevirran hetki, ettei ollut vastaan tulevaa tai ohi pyrkivää liikennettä. | ||||
|
|
18.11.2025 17:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näin on, herra Esa. Mikko Ivalo luettelee junan kulun vastuksia kirjansa »Höyryveturit ja niiden hoito» (Toinen painos, Werner Söderström Osakeyhtiön laakapainossa Porvoossa 1946) s. 556: »Junan kulkua estäviä vastuksia on kolme: nostovastus, kääntövastus ja kulkuvastus. Kulkuvastus vuorostaan on kolmen vastuksen summa. Nämä ovat: pyörintävastus, laakerivastus ja tuulivastus.» Ja kyllä, herra Rasmus, muistan kun kippariaikoinani kuljin paljon Turun ja Salon välisissä puutavarajunissa. Usein niissä oli Ugin happo- ja apulantapendelistä iltayöllä joutilaana ollut kolmikko, mutta jos käytiin vain kylvämässä (vrt. https://vaunut.org/kuva/177518 ) tyhjät vaunut kuormattaviksi, saattoi veturina olla yksittäinen Deeveri. Ja kyllä se tuntui ihmeissään olevan Piikkiön jälkeisessä nousussa kakkosnelosen pankkoroikkansa kanssa. Jos juna oli siihen mennessä, ennen Piikkiötä olevan alamäen auttamana, vihdoin saavuttanut kahdeksankympin matkavauhdin MGO:n huudettua Turusta asti B-portaalla, tuntui siinä Piikkiön jälkeisessä ylämäessä, että päästäänkö tyhjällä puutavarajunalla siltikään mäkeä ylös, kun vauhti vain hiipui hiipumistaan. Se oli sellaista vastatuuleenpyöräilyä. |
||||
|
18.11.2025 16:19 | Vertti Kontinen | ||
| Näillä ajetaan jatkossa myös Syltin saarelle ja silloin veturina toimii Vectron dual mode. Tämä tarkoittaa myös legendaarisen 218:n käytön loppua Westerlandin IC-junissa | ||||