Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.11.2025 16:19 | Vertti Kontinen | ||
| Näillä ajetaan jatkossa myös Syltin saarelle ja silloin veturina toimii Vectron dual mode. Tämä tarkoittaa myös legendaarisen 218:n käytön loppua Westerlandin IC-junissa | ||||
|
18.11.2025 15:59 | Rasmus Viirre | ||
| Itsellä jäänyt vielä uusin Resiina-lehti kesken. (Paljon on luettavaa!) Hieno homma jos muutama säilyy. Liekö sitten teknisessä kunnossa tai esim. pyörien kuluvaroissa merkittäviä eroja, kun 2821 valittiin toisen valkovihreän koneen sijaan (2809, 2815 tai 2816). 2821:n ulkoasu on hyvin kulahtanut, mutta en muista kuulleeni siitä huonoa sitten vuoden 2020 keissien jälkeen: https://vaunut.org/kuva/139274, https://vaunut.org/kuva/140155, https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12538.0 | ||||
|
|
18.11.2025 15:43 | Juho Rintala | ||
| veturit 2819+2821 jää varalle viimeisen tasoristeyspaltsan mukaan. | ||||
|
18.11.2025 15:05 | Juhana Nordlund | ||
| Ei ole Spårakoffilla ajettu jännitteenmuutoksen jälkeen. Tarkasteluajankohta siis 18.11.2025. | ||||
|
|
18.11.2025 14:49 | Markus Selin | ||
| La 13.9. ja Su 14.9. välisenä yönä | ||||
|
|
18.11.2025 14:35 | Aarni Lilja | ||
| Dr16 2818 jää vara veturiksi Dr16 2821 kanssa Rasmus. Uskoisin, että Dr16 2818 tulee joitakin ajoja vielä. | ||||
|
18.11.2025 14:34 | Veeti Pietilä | ||
| Vau! Hieno kuva ja teippaus! | ||||
|
18.11.2025 14:33 | Daniel Nironen | ||
| On tulossa varmasti tulevaisuudessa, mutta jos oikein muistan niin vaunujen telit(?) valmistetaan Ukrainassa, joten toimitus takkuaa. | ||||
|
18.11.2025 13:59 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Jotennii hieno kuva;) | ||||
|
|
18.11.2025 13:58 | Rasmus Viirre | ||
| Tero, sähköveturi vetää/työntää. Huippunopeus 230 km/h. Edit: Ja Rainer vastasikin jo.. :) Pahoitteluni turhasta kommentista | ||||
|
|
18.11.2025 13:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Se on veturivetoinen juna. Tässä näkyy lähimpänä ohjausvaunu. Huippunopeus 230 km/h. https://en.wikipedia.org/wiki/ICE_L | ||||
|
|
18.11.2025 13:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Koska jännitteenvaihto on tehty? Spårakoff liikkui ainakin elokuun lopussa. | ||||
|
|
18.11.2025 13:39 | Tero Korkeakoski | ||
| Diisselipeli? Paljonko on huippunopeus? | ||||
|
|
18.11.2025 13:29 | Rasmus Viirre | ||
| Aijai.. Hieno kuva 2818:n viimeisistä(?) ajoista. | ||||
|
|
18.11.2025 13:25 | Markku Naskali | ||
| Mahtaako noita uusia vaunuja olla vielä tulossa enemmänkin? | ||||
|
18.11.2025 13:23 | Rasmus Viirre | ||
| Hah! Se siitä vielä puuttuisi. Kuinkahan monta työelämässä olevaa ja kuustoistasen tekniikan osaavaa vielä löytyy AR:n ulkopuolelta? Muistanko/olinko ymmärtänyt väärin, että Oulun varikolla näiden isompiin huoltoihin oli pyydetty ajoittain jo eläköityneiltä konkareilta apua/neuvoa? | ||||
|
18.11.2025 13:04 | Markku Naskali | ||
| Siis kateudesta vihreänä... | ||||
|
18.11.2025 12:52 | Mikko Herpman | ||
| Asema sekä Makasiini taitaa mennä purkuun. | ||||
|
|
18.11.2025 12:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturimoottoreissa (ja muissakin raskaissa liikennevälineissä) on jo pitkään käytetty onttoja venttiilinvarsia. Sisälle on laitettu natriumia, umpinaiseksi suljettuun tilaan. Sen tarkoituksena on tehostaa venttiilin jäähdytystä juuri natriumin hölskymisellä. Pakoventtiileiilä nyt ainakin on kuumat paikat. Ontto venttiilinvarsi on oma juttunsa verrattuna "umpiputkiseen". Ellei kappaleeseen saada tarvittavaa lujuutta seostamalla terästä, niin se lujuus on varmistettava riittävällä ainevahvuudella. Venttiileissä mekaaninen rasitus on kuitenkin pääasiassa varren suuntaista. Lämmön aiheuttama lisäkuormitus tietysti mukana myös. Eikä venttiilin varsien halkaisijamittakaan saa olla mitä tahansa; imuilman ja pakokaasujen virtauksesta on saatava niin esteetön kuin mahdollista. Jotkut lukijoista tuntevat sanan: "porttaaminen". Sillä tarkoitetaan pääasiassa imukanavien seinämien kiillottamista (virtausvastusten pienentämiseksi). Natriumilla ryyditetyn venttiilin romuttaminen on oma taitolajinsa! Siihen kuuluu muun muassa venttiilin heittäminen (suojarukkaset käsissä) muutaman metrin päässä olevaan vesiastiaan. Ja nimenomaan siksi, kun natrium ei siedä vettä ollenkaan, vaan se sanalla sanoen räjähtää. Herra Rasmus: - kunpa AR:n ei samalla tarvitsi ostaa mukaan erityistä vakiovarustetta varaosana: 90-kiloista korjausmiestä työkaluineen, työaikalakeineen ja pekkasvapaineen kaikkineen... |
||||
|
|
18.11.2025 12:29 | Rasmus Viirre | ||
| Joten Arcticilla on aikeissa korjata 2811:n orkkis moottori pitkän kaavan kautta ja asentaa sitten 2813:seen? Toivotaan onnea! Kohta varmaan voisi saada ”poistoalennuksessa” kaikenlaisia Dr16:n osia Pieksämäeltä, kun Dr16 on poistunut VR:n aktiivikäytöstä? | ||||
|
|
18.11.2025 12:15 | Kimmo Huhta | ||
| FB Rautatieharrastus-ryhmässä esitettiin ennakkotieto, että asemarakennus puretaan kuluvan marraskuun aikana. | ||||
|
18.11.2025 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, jarruvarjon funktiohan on sanalla sanoen "pidättäminen". Olet mielestäni silti oikeilla jäljillä... Eräästä saksalaisesta artikkelista luin, että ilmanvastuksen merkittävyys alkaa vaikuttaa junavastukseen noin 100 km tuntinopeudesta alkaen. Tällä tosiasialla uskoisi olevan tekemistä mm. Lätän keulan muotoiluun, siis pyöreyteen. Lätän keula ylhäältä katsoen ei ole - kumma kyllä - puhdas puoliympyrä. Junavastus on kokonaisuus, joka muodostuu monestakin eri tekijästä, yksi niistä on pyöräpaino. Elikkä painon vuoksi vaunun pyörä ikään kuin joutuu koko ajan nousemaan ylös itsensä aiheuttamasta kuopasta tai oikeamminkin painaumasta. Näin ollen junan veturin pitää vetää vaunu vaunuroikkaansa koko ajan lievään ylämäkeen. Myös alamäkeen ajettaessa, joo, ja vastatuuleen myös? |
||||
|
|
18.11.2025 11:45 | Rasmus Viirre | ||
| Radan mäkien määrällä ja jyrkkyydellä lienee eniten väliä, kun Ylivieskassa ovat vetäneet kautta aikojen tähän päivään asti yhdellä Dv12:lla 24 vaunuisia tyhjiä pankkovaunustoja. Ennen meni Oulaisiin (jos palattiin ilman täysiä vaunuja tietysti) ja nykyäänkin vielä menee mm. Pihtiputaalle. | ||||
|
|
18.11.2025 11:41 | Juho Rintala | ||
| Suomen koodi on kyllä FI tämän dokumentin mukaan: http://era.europa.eu/system/files/2024-10/iu-vkm-publiclist-175.pdf?t=1730265323 | ||||
|
|
18.11.2025 11:24 | Juho Rintala | ||
| Oho, nopiaan on pitänyt tehdä se. Saa nähdä kuin paljon 2813 viivästyy, jos tulee se "huonompi" vahinko... Toivotaan AR:lle parasta! | ||||
|
|
18.11.2025 10:36 | Antti Ojala | ||
| Moottorinvaurion tapauksessa koko kasetin vaihto onkin nopein ratkaisu, jos vaihtokasetti, välineet ja tekijät löytyy valmiiksi. Sikäli kun tietoni yleensä pitää paikkaansa, kyseessä olisi katkennut venttiili, josta seuraa yleensä reikä mäntään, jälkiä kanteen ja matka turbokorjaamolle. Jos hyvin käy, selvitään kansiremontilla, jos huonosti, tarvitaan monen pajan apua ja moottorin täydellinen kunnostus. Siihen ei ihan viisi päivää riitä! | ||||
|
18.11.2025 10:26 | Markku Naskali | ||
| Näiden kuvien myötä ratkesi se meikäläistä maalaista ihmetyttänyt maantieteellinen ongelma Hectorin laulussa. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki vuonna 1985 |
18.11.2025 10:16 | Mikko Herpman | ||
| No niin, olihan se tieto yhden kuvan kommenteissa, ei sattunut juuri silmään. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki vuonna 1985 |
18.11.2025 10:14 | Jaakko Pehkonen | ||
| Sattumoisin törmäsin eilen itse tähän erinomaiseen sarjaan. Kuvan: https://vaunut.org/kuva/104653?s=1 kommenttien mukaan vaunut olisi käännetty Haapajärven kääntöpöydällä. |
||||
|
|
18.11.2025 10:13 | Mikko Herpman | ||
| Oho, vai meni koko moottori vaihtoon. Ilmeisesti sitten oli vähän pahempi ongelma mikä tuli Korkeakoskella tälle. Ilman konepaja olosuhteita ja osaavaa henkilökuntaa olisi toki ollut lähes tekemätön paikka. Etenkin kun näin nopeasti vaihto tapahtui. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki vuonna 1985 |
18.11.2025 10:05 | Mikko Herpman | ||
| Kivoja kuvia, pitkästä aikaa tuli tämä sarja eteen. Aloin tuumaamaan reitti oli Kuopio-Iisalmi-haapajärvi-Jyväskylä, lättäjuna näkyy olevan kuitenkin koko ajan samoin päin, 4133 B-ohjaamo edellä ja liitevaunun avara pää takana. Käännettiinkö molemmat Haapajärvellä, vai kävikö kuljettaja Ylivieskassa nukkumassa ja vaunut käännettiin siellä? Lisäksi tämä kuva missä 4133 on yksinäisenä vaununa https://vaunut.org/kuva/104644, vietiinkö siinä porukka majoittumaan johonkin pistoraiteen päähän? |
||||
|
|
18.11.2025 09:56 | Jouni Hytönen | ||
| Olin joskus väärässä käsityksessä, että näitä olisi alun perinkin rakennettu 16 kpl. Sitten aikani ihmettelin, miksi vaunua 445016 ei koskaan näy missään junassa ja tarkistin, että vaunuja onkin vain 15 kpl. :D Nyt on jo lähellä, että pitkä odotus palkittaisiin. Hieno kuva todellakin! | ||||
|
|
18.11.2025 09:38 | Antti Ojala | ||
| Hevosmiesten tietotoimistosta tietysti! Lähde ei halunnut nimeään esille, mutta on hyvin informoitu yhtiön asioista. | ||||
|
|
18.11.2025 09:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Aivan kuin VKM-tunnusta edeltävä maatunnus olisi FI, senhän kuuluisi olla FIN? | ||||
|
|
18.11.2025 08:26 | Juho Rintala | ||
| Kiitos positiivisista kommenteista! | ||||
|
|
18.11.2025 07:41 | Joonas Kuittinen | ||
| Eilen tuli Otanmäki Express Dv12+ De+ Gd: 72 m. | ||||
|
|
18.11.2025 07:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, se on tosiaan uusi vaunu; aiemmat vaunut päättyivät numeroon 445015. | ||||
|
|
18.11.2025 05:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Meinaat herra Esa, että juna on ilmaa täynnä kuin jarruvarjo? Pankkovaunut ovat ilmanvastuksineen siitä hulluja rattaita, että jollei nyt ihan koko matkaa ylämäkeen kuljeta, tyhjiä vaunuja on työläämpi vetää kuin kuormattuja. Ehkäpä muinaislaitos kuitenkin pärjää kaksi kolmasosaa junanmittaisen tötterön kanssa ilmoineenkin. | ||||
|
|
18.11.2025 04:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuusikymmentäneljä akselia yhdellä väsähtäneellä ikädeeverillä? Juna lienee ilmiselvä LALIGAU - Zug (saksaksi ilmaistuna) ? Selitys: Leichter - Als - Luft, Innen - Grösser - Als - Aussen, eli kevyempää kuin ilma ja sisältä suurempi kuin ulkoapäin näyttäisi olevan. [Muistuma yhdestä Glasers Annalen - lehdestä (rautatiehallituksen kirjastossa kauan sitten), jossa hiukan vitsailtiin vaunujen rakennesuunnittelusta.] |
||||
|
|
18.11.2025 04:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rouva Äiteellä näyttää olevan taidollisuutta hallussaan! Hieno on kuva! | ||||
|
|
18.11.2025 01:54 | Matti Melamies | ||
| Tosin Stadlerin Puolassa valmistettavien vaunujen tilaaminen ei ole vielä kirkossa kuulutettu. | ||||
|
|
17.11.2025 21:36 | Juho Rintala | ||
| Kiitokset äidin puolesta | ||||
|
|
17.11.2025 21:24 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva | ||||
|
|
17.11.2025 21:00 | Juho Rintala | ||
| OK, kiitos. | ||||
|
|
17.11.2025 20:59 | Linus Mansner | ||
| Ei ole uudelleen maalattu. Kokonaan uusi Gd tietojeni mukaan. | ||||
|
|
17.11.2025 20:02 | Juho Rintala | ||
| Mistä tämän tiedon olet saanut korvaan, ihan luotettavalta kuulostaa mutta kiinnostaa vaan :) | ||||
|
17.11.2025 19:46 | Arttu Kokkonen | ||
| Kiitos! | ||||
|
17.11.2025 19:46 | Arttu Kokkonen | ||
| Kiitos tarkennuksesta! | ||||
|
17.11.2025 19:26 | Pasi Utriainen | ||
| Vasta loppuaikoina huviveneille tuli kellonajat, jolloin silta voitiin nostaa. Oli näissäkin ongelmaa. Vaikka sillan lukitussalvat menivät laskun jälkeen paikoilleen niin automatiikka väitti etteivät ne ole, joten rautatien opasteissa paloivat punaiset Kuopio-Toivala -välillä. Rautatieliikenteessäkin tuli pahoja myöhästymisiä. | ||||
|
|
17.11.2025 18:52 | Antti Ojala | ||
| Mukavaa työnkuvausta on. Sopii tulla mainituksi tässä yhteydessä, että 2811 on tiettävästi saanut yhtiön toisesta veturista vaihtomoottorin peräti alle viidessä vuorokaudessa. Verrattuna mihin hyvänsä yhtiöön, tämä on kunnioitusta herättävää konepajatyöskentelyä piskuiselta ArcticRaililta! | ||||
|
|
17.11.2025 18:40 | Juho Rintala | ||
| Minkälaiset muutokset näihin on tehty, jotta ei poksahda laitteet? | ||||