Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	30.04. 20:41	Leevi Halonen
		Täytyy käydä katsomassa.
	30.04. 19:52	Eljas Pölhö
		Tuli yksityisviestinä ihmettely miten kannatti tehdä työmatkat 1. luokassa käyttämättä kuukausikorttia. Siltä varalta että ihmetyttää muitakin, niin siihen oli kaksi syytä: A) SJ:n asiakaskortilla 1. luokan lippu maksoi 0,07€/km, 65 täytettyäni 0.06€/km. Samoina vuosina keskihinta Suomessa tekemilläni matkoilla (lähes yksinomaan Hki-Haukivuori), oli toisessa luokassa 0,13€/km. Siten Ruotsin hinta ei tuntunut pahalta. B) Puolet mun työmatka-ajasta laskettiin työtunneiksi, eli palkka oli matka-ajalta suurempi kuin lipun hinta. Työnä oli mm. lukea vähintään 5 juna/auto/lentokone/laiva/militaria-kirjaa viikossa ja kirjoittaa niistä esittely työnantajan sivuille (ruotsi+englanti) ja englantilaiselle yhteistyökumppanille pidempi versio (vain englanniksi). Luin kirjat kotimatkalla illalla ja kirjoitin tekstit aamulla työmatkalla. Ekassa luokassa oli rauhallisempaa tehdä töitä. Kymmenessä vuodessa (aika Norrköpingissä) ehdin lukea jotain 2-3000 juna- tai autokirjaa sen verran hyvin, että sain jonkun esittelyn aikaiseksi. Itse asiassa nämä työmatkat olivat minulle kaikkein mieluisinta työaikaa. Tarvittaessa pystyin kyllä yöpymään Malmössä joko työnantajan taloyhtiön vierasyksiössä (10€/yö) tai hätätilassa konttorihuoneiston makuuhuoneessa (ilmainen minulle, mutta tylsä asua työpaikalla), joten harvoin tein täydet 5 työmatkaa viikossa. Öiden määrä Malmössä riippui myös kiiretilanteesta eli julkaisujen painoaikatauluista.
	30.04. 19:42	Reijo Salminen
		Silta ja veturit puts plank.
	30.04. 19:15	Onni Tikkala
		Viime vuonna valittiin yhteensä vain 22 viikon kuvaa, ainakin jos aiempien viikon kuvien listausta on uskominen. Uutta kuvaa ei valittu viikoilla 1, 6, 8, 16–29, 32, 34–36, 38–40, 43, 47–50 ja 52. Harmillista, että hyvä idea jää näin usein toteuttamatta.
	30.04. 17:54	Hannu Peltola
		Tuli oma kuva vastaan satunnaiskuvana, niin kommentoidaan samalla kuva-arvoitusta, joka ei ollut herättänyt ketään arvaamaan: 1) Mount Rainierin siluetti näkyy kuvassa juuri väärässä suunnassa, todellisella Interbayn ratapihalla vuoren siluetti jää tässä kohdassa kuvaajan selän taakse. Syksyllä 2024 vierailin kahdella yksityisellä pienoisrautatiellä Seattlen alueella ja toisessa niistä oli päädytty juuri samaan ratkaisuun: tästä kuvakulmasta Interbaytä katsottaessa taustalla näkyi Mt. Rainier. Tosin tuolla radalla oli kahdessa kohtaa Mt. Rainierin siluetti ja toinen oli maantieteellisesti oikeassa paikassa. Sinänsä tämän oman vanhan ratani Mt. Rainier on aidonnäköinen: helposti tunnistettava siluetti on etsitty internetin kuvista, tulostin sen ja liitin osaksi taustakuvaa. 2) Munin ratikka on joutunut johonkin aikakapseliin radallani, oikeassa elämässä Seattlen viimeinen spåra kulki vuonna 1941! Halusin tälle vanhalle radalle spåraraiteen ja pienen pätkän seattlelaista vanhaa joukkoliikennejärjestelmää, vaikka se tarkoittikin ajallista epäjatkuvuuskohtaa.
	30.04. 17:42	Antero Airola
		Sama paikka syksyllä 2017 https://vaunut.org/kuva/137851?u=2333
Kuvasarja: Sr3 Vetureita	30.04. 17:10	Aarne Rantala
		Sr3 Vetureissa on eri väri kuin muissa VRn vetureissa ja vaunuissa
	30.04. 15:51	Hannu Peltola
		Oikein mukavan kuvan Kai on ottanut, mutta silti tämä on yllättävän suosittu "viikon" kuvaksi: - viikon kuva 11/2025 - viikon kuva 12/2025 - viikon kuva 13/2025 - viikon kuva 14/2025 - viikon kuva 15/2025 - viikon kuva 16/2025 - viikon kuva 17/2025 - viikon kuva 18/2025 ...
	30.04. 15:30	Simo Virtanen
		Erikoisvaunuja ei ainakaan käännetä kulumisen estämiseksi, koska ravintolavaunujen henkilökunta seisoo ikuisesti vaunun itäpuolella, paitsi keskisessä Suomessa liikkuvissa junissa, mutta nekin kääntyvät "oikein" päin Tampereella ja Kouvolassa. Jostakin poikkeuksesta liikenteessä tässä varmasti on kyse. Kuinka usein runkoja puretaan huoltoa tai muuta varten vai pyöriikö huolto-ohjelma rungoittain?
	30.04. 13:46	Mikko Mäntymäki
		Sain kartta palvelulla mittaamalla että sijaitsisi ratakilometrillä 26+063m, joku kuvaaja voisi käydä katsomassa mahdollisen liittymäkohdan lähimmästä sähkötolpasta.
	30.04. 12:36	Asmo Rasinen
		Näitä käydään välillä kääntämässä kokonaisina ”väärinpäin” (Edon ohjauspääty on pohjoisen suuntaan) olevina IC-runkoina. Välillä taas (kuten kuvassa) satunnaisia rykelmiä vaunuja useimmiten ilman Edoa. Syytä tälle en itse tiedä.
	30.04. 12:20	Kari Haapakangas
		Tokihan asiansa osaavat ammattimiehet kelpasivat myös lännen tiedustelupalveluille, tosin ehkä pienellä viiveellä. Liittotasavallan turvallisuuspalvelun käynnistys ei ollut aivan yhtä vikkelä kuin harppipuolella, ja suuri ja mahtava Yhdysvallatkin oli vähällä luopua koko ulkomaantiedustelusta "tarpeettomana", mutta lopulta järki voitti ja OSSin työtä perustettiin jatkamaan CIA Samoilla apajilla oli tietysti muitakin, varsinkin latinalaisessa Amerikassa.
	30.04. 10:37	Petri Nummijoki
		Heh, tämä vanha vääntö Porvoon radalle sopivasta junapituudesta palautui mieleen, kun Eljas laittoi keskustelualueelle koeajon, jossa Veto-Jussi tempaisi 7-matkustajavaunun junan Keravalta Porvooseen https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16335.0.
	30.04. 08:42	Eljas Pölhö
		Rainer: Kyllä olen kymmeniä kertoja. Ohjausvaunu edellä liikuttiin suunnassa Malmö–Norrköping ja klo 16 junan kaksi 1.luokan vaunua täyttyivät aina ensimmäisinä koko junasta. Saattaa olla että mutkaisimmalla osuudella Linköpingin ja Norrköpingin välillä suurimmissa nopeuksissa kallistus alkoi tai vaihtoi puolta äkkinäisemmin kuin muualla. En kokenut sitä häiritsevänä, mutta jos ei pidä kallistelusta niin se on pahentanut asiaa. Norrköpingistä Malmön suuntaan oli kaikkein tärkeintä saada ekan luokan paikka, koska lippuun sisältyvän aamiaisen arvon kanssa hinta oli hyvin lähellä sama kuin toinen luokka+ostettu aamiainen. Ensimmäisen luokan vaunu oli ensimmäinen aamun ensimmäisessä tai kaksi ensimmäistä aamun toisessa vuorossa vetävän veturiosan jälkeen ja en havainnut tai ainakaan muista eroa mutkaisen ja suoremman osuuden tai kulkusuunnan välillä.
	30.04. 07:57	Jimi Lappalainen
		Markus: Panu laski yhteen sekä veturit että Dm12-moottorivaunut.
	30.04. 07:32	Esa J. Rintamäki
		Viitanneeko psykosomatiikan erääseen lajiin sekin, kuinka esimerkiksi horoskooppien kertomat luonteenominaisuudet - hupsista vain - osuvatkin oikeaan? Esimerkiksi ravun (syntymäpäivät kesäkuu - heinäkuu) yhdeksi ominaisuudeksi kerrotaan kulkeminen selkä edellä ja katse tiukasti menneisyydessä. Näin ollen itse heinäkuussa syntyneenä olisin "omialtaanen" rautatieharrastajaksi, tai arkeologiksikin...? Tai vanhan kiinalaisen horoskoopin mukaan olisin "tulikukko", jonka takia olisin taas luontaisesti kärkeväkielinen? Itse olen sitä mieltä että omimaisuuteni EIVÄT OLE kuiden, aurinkojen ja tähtien määrittelemiä. Muutenhan minun ei tarvitsisi vastata omista tekemisistäni tai sanomisistani mitenkään?
	30.04. 07:20	Esa J. Rintamäki
		Uskoisin SKF:n ja myös saksalaisen Kugelfischerin kyenneen valmistamaan myös jenkki-Timkeneitä vastaavia laakereita, siis tuumamittaisia. Olisiko tämä sitten selityksenä kuvan laakeripesän kannen tekstille? Jos näin on, niin silloin tätä ei tarvitse hämmästellä.
	30.04. 01:03	Mikko Mäntymäki
		80-120 astetta. Päämoottorin öljyn lämmön voi päästää 100-120 asteeseen.
	30.04. 00:51	Jani Tuominen
		Selkeästi näkyvillä myös SKF:n valmistama laakeripesä - vai Henricotin valmistama laakeripesä jossa SKF:n rullalaakeri?
	30.04. 00:01	Heikki Jalonen
		Saksankielisessä maailmassa oli muuten eräs suuri yhteinen vaikuttaja, jonka olemassaoloa nykyään harvemmin muistetaan. Nimittäin kirjankustantamo "transpress" VEB Verlag für Verkehrswesen, Berliini (siis itä-Berliini) DDR, perustettu 1960. Nimensä mukaan, se oli erikoistunut liikennetekniikkaan ja nimenomaan tieteellis-tekniseen ammattikirjallisuuteen. Sen verran pätevällä tasolla, että tuotteet kelpasivat myös länsimaiden alan erikoismarkkinaan. Talon moottoripyöriä, autoja ja kuorma-autoja tai maantienrakennusta koskevat nimekkeet tuskin lännessä suuremmin kiinnostivat ketään, eikä niitä paljoa julkaistukaan - vielä vähemmän markkinoitiin tavalliselle rivitoverille. Mutta rautatietekniikka, siinä sen julkaisut olivat täysin ajanmukaisia. Sen verran ajanmukaisia ja tieteellisesti päteviä, että kelpasivat myös Länsi-Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä toimiville firmoille, konstruktööreille ja oppilaitoksille käsikirjoina ja laskentaoppaina. Erikoisesti tämä koski tavaravaunujen rakenteita, mitoitusta ja kulkuominaisuuksien määrittelyitä. Myös monet opiskelijasukupolvet niitä ovat tenttineet, rautaesiripun molemmin puolin. Transpressin kirjoja tentittiin myös Suomessa. Ja luettiin tarkoin niin Valmetin kuin myöhemmin Transtechinkin suunnittelukonttoreissa. Kustantamo toimii edelleen, nykyään osana Paul Pietsch-konsernia. Tarjolla on mielenkiintoista rautatietekirjallisuutta, myös yleistajuisena. Verkkosivuilla lisää https://motorbuch-versand.de/transpress
Kuvasarja: Sr3 Vetureita	29.04. 23:54	Jouni Halinen
		Mulla on yksi projekti menossa missä haen RAL vastaavuutta Pantone (painivärikartta) 354c:le, joskus on puhuttu Keskon vihreästä ja toisinaan ympäristövihreästä ja nyt näyttää minusta siltä että VR:n vihreä on samaa sorttia, eli RAL 6038. Projekti sisältää jauhemaalattuja metalliosia kuin myös painettua materiaalia ja ne pitää saada natsaaamaan värin puolesta keskenään. Netistä katsoin ja uunnos taulukko kertoo, että näin olisi? Eli tähän haen vahvistusta?.
	29.04. 23:15	Rainer Silfverberg
		Oletko Elias matkustanut ohjausvaunussa silloin kun se on junan keulilla? Jossain ruotsalaisessa foorumissa olin lukevinani että kun X2000 kulkee ohjausvaunu edellä ei kallistus toimi yhtä hyvin synkronoituna kuin jos ajaa vetovaunu edellä. Eli onko mahdolllista että kallistus tulee ohjausvaunun päässä silloin viiveellä kun taas vetovaunua lähinnä olevat vaunut kallistuvat oikea-aikaisesti.
	29.04. 22:41	Rainer Silfverberg
		Pyörät kai kuluvat epätasaisesti jos ei käännetä. Ainakin metrossa tehdään sen takia niin, mutta IC junien kohdalla voi olla muitakin syitä. Sama vaunu kiertää joka tapauksessa aika yksitoikkoista lenkkiä parin viikon aikana ja kääntö voi ehkäistä joidenkin liikkuvien osien epätasaista kulumista.
	29.04. 22:30	Jouni Hytönen
		Ei taida ihan välittömästi olla lähdössä, eikö tuolla vetovaunun toisessa päässä ole ulkoliitäntäkaapeli pistokkeessa kiinni? Ihan kuin ensimmäisestä ovesta puuttuisivat paineet myös, vai valehteleeko silmä?
	29.04. 22:26	John Lindroth
		Tyylikäs Kuva!
	29.04. 22:17	Jouni Hytönen
		Mietin ensin, ollaaanko tässä kääntämässä kolmen vaunun ryhmääkokonaisuutena, mutta eihän tuolla keulassa olekaan ohjausvaunua. Näemmä jossain kohtaa vaunujen elinkaaren aikana on tehty päätös vaunujen kääntämisestä systemaattisesti samoin päin. Noin 10 vuotta sitten ei ainakaan vielä ollut mitään systemaattisuutta, vaunut olivat raiteella juuri siten kuin ne olivat elämänsä aikana asettuneet. Kirjasin joskus työmatkoilla uteliaisuudesta muistiin, kummin päin ravintolavaunut junissa olivat. :)
	29.04. 22:11	John Lindroth
		Kiva kuva,Veturin värityksessä on VR mäisyyttä!
	29.04. 22:08	Jaakko Pehkonen
		Uskoisin tämän johtuvan siitä kun VR esittää nykyisin nettikaupassa vaunukartalla junan suunnitellun kulkusuunnan. Rataverkon moninaisuudesta johtuen vaunuja kääntyy "väärinpäin". Niitä sitten käännellään kolmioraiteella jotta istumajärjestys on oikein kun vaunu liitetään junaan.
	29.04. 22:06	John Lindroth
		Psykosomatiikassa suljetaan aina ensin somaattiset syyt pois! Tähän ei ole poikkeuksia!Erikoistumis aikana toimin HUS psykosomatiikan tiimissä ja kierrolla oli aina silloin sisätautien erikoislääkäri mukana!
	29.04. 21:39	Tapio Keränen
		Katsoin ottamistani kuvista: loppuopastinlyhdyt olivat katonrajassa vaunuissa 4002, 4007 ja.4011. Ne olivat alempana vaunuissa 4004, 4009, 4012, 4013 ja 4014. Muita Dm6-moottorivaunuja en onnistunut valokuvaamaan.
	29.04. 21:14	Esa J. Rintamäki
		Dm6 4007:ssä näköjään loppuopastinlyhdyt nostettu katonrajaan, samaan tapaan kuin Dm7:issa. Missä muissa kuutosissa oli tehty samoin?
	29.04. 21:11	Yue Yijia
		Kiitos paljon ja sehän kiva, kävin seuraavana aamuna ottamassa uudelleen kuvia päivänvalossa kun vaunut oli Nummelas.
	29.04. 20:46	Simo Virtanen
		Mikäs tämän kääntötarpeen on aiheuttanut?
	29.04. 19:20	Tor Lillqvist
		Matkapahoinvointi voinee olla myös psykosomaattista. (En tarkoita että kuvaajan kohdalla niin olisi.) Varsinkn ruotsalaisten kohdalla, siellä kun on "yleisesti tiedossa" että X2000-junissa voi pahoin. Ja sen takia sitten moni alkaakin voida pahoin. Olisi kiva tutkia kuinka moni tuntisi voivansa pahoin jos vain uskoo että matkustaa kallistuvakorisessa junassa, vaikka ei olisikaan sellainen juna. Facebookin Tågsemester-ryhmässä oli muistaakseni suhteellisen yleistä että ihmiset olettivat että muissakin maissa suurnopeusjunat kallistuvat, ja pelkäsivät sen takia niissä matkustamista.
	29.04. 18:25	Noah Nieminen
		Joo, nyt on hieno! Kuvasin saman Nummelassa, kun se saapui sinne.
	29.04. 17:59	Esa J. Rintamäki
		Sir John, käsittääkseni natsiajan Abwehrin jannut kelpasivat oikein hyvin Daa-Daa-Rään tied.palveluun jo yksistään osaamisensa takia. Ei siis muuta kuin ratkoa hakaristipulunkuva takinrinnuksesta veks. Eikä uuden virkavalan vannontakaan vaikeaa ollut, kansallissosialismi tai reaalisosialismi, mitä väliä! Uskoisin myös Prinz-Albrecht-Strasse 8:n kellareissa "kunnostautuneiden" luunruhjojien eläkekertymienkin sujuneen ilman monenkaan päivän katkoa uuden edistyksellisen hallinnon palkkalistoille ilmoittautuessaan. Siitäkin huolimatta, että aina kun toveri Ulbricht puhui livekalan äänellään radiossa, niin korvia alkoi särkeä... Siten syntyi uusi, sangen lyhyt ajan mitta: ein Ulb. Eli sen ajan mitta joka kuluu radion tai telkkarin sulkemiseen, kunhan kuuluttajatartoveritar Elke Normenfüllerin sanoi: "Es spricht unser Kamerad Walter Ulbricht".
	29.04. 17:24	John Lindroth
		Pahoinvoinnille voi myös olla syynä hoitamaton palleatyrä!
	29.04. 17:21	John Lindroth
		Eilen kysyi Espanjassa saksalainen turisti "Wo ist die Elektrizität" ja sai vastaukseksi "No Elektrizite' Messieur".
	29.04. 17:04	Eljas Pölhö
		Kimmon kommenttiin viitaten: Vetopää eli veturiosa ei kallistu, mutta tässä kuvassa etummaisena oleva ohjausvaunupää kyllä kallistuu ja minusta hyvin sujuvasti. Veturipäässä veturiosaa seuraava tai seuraavat kaksi vaunua (riippui vuorosta) olivat ensimmäistä luokkaa ja kyllä kumpikin kallistui ja mielestäni mitenkään nykimättä tai nikottelematta. Matkustin yleensä 1. luokan vaunun veturipäässä tai mikäli 1. luokka oli liian täynnä, niin ohjausvaunun takapäässä (ohjaamo- tai ovipäässä riippuen kulkusuunnasta). Ensimmäisessä luokassa aamiainen sisältyi hintaan ja tuotiin paikalle, illallinen piti maksaa, mutta tuotiin paikalle. Toisessa luokassa kumpikin piti hakea tai käydä syömässä ravintolavaunussa (bistrossa) junan keskellä, minkä kallistelu oli yhtä sujuvaa ja huomaamatonta kuin muuallakin. Henkilökunta oli joko SJ:n tai TR:n (AB Trafikrestaurang) tai osittain kummastakin. Ennen koronaa tyypillinen miehitys oli viisi henkilöä, (2 tågmästare SJ:ltä) ja kolme TR:ltä, yksi kummassakin 1. luokan vaunussa ja kolmas bistrossa. En tiedä mikä tilanne on 2020 jälkeen, kun en ole kertaakaan käynyt Ruotsissa sieltä muutettuani. "X2000"-kirjassa on kaksi sivua matkapahoinvoinnista ja syyn perustana sanotaan olevan, että matkustajan pään liike kiskoihin nähden on kolme kertaa suurempaa kuin tavallisissa vaunuissa. Nuorilla on kirjan mukaan suurempi taipumus matkapahoinvointiin kallistuvakorisissa junissa kuin vanhoilla ihmisillä ja taipumus on suurinta 1-3:lla ensimmäisellä matkalla. Haastattelujen mukaan 5-8% ihmisistä kokee ainakin lievää matkapahoinvointia tai epämiellyttävää tunnetta X2000-junissa ja taipumus lisääntyy junan vauhdin kasvaessa. Syy ei ole täysin yksiselitteistä, mutta viittaa näköhavainnon ja tasapainoaistin antamaan erilaiseen informaatioon, jos aivoissa on herkkyyttä tällaiseen ristiriitaan.
	29.04. 16:53	Markus Räsänen
		Panu Brelin: Miten saat Dm12 määräksi romutettuna 75, kun niitä ei ole kuin 16, vai kävikö npäinvrhe? Sr2:n laskettu käyttöikä oli hankinta hetkellä 30-35 vuotta. Kun päivityksien tekeminen kävi liian kalliiksi, laski tämä käyttöikää yli 10:llä vuodella. Outoa sinänsä, kun VR on tähän asti tukeutunut kahteen sähköveturiin ja kahteen dieselveturiin. Tämä siis koskee linjaliikennettä. Elämme erittäi jännitteisiä aikoja ja vaikkei jännitteet eskaloituisi sotaan, silti huoltovarmuutta pitäisi ajatella.
	29.04. 16:31	Tapio Keränen
		ÖBB:llä oli myös saksalaisen VT 98 (798) kiskobussin piirustuksilla Itävallassa valmistettuja sarjan 5081 moottorivaunuja sekä ohjaus- ja liitevaunuja. Näissä oli tavanomaiset sivupuskimet sekä ruuvikytkin molemmissa päissä. Valmistustehtaina toimivat Simmering-Graz-Pauker Wienissa ja Jenbacher Werke Jenbachissa. Myös saksalaisen Uerdingenin valmistamia vaunuja hankittiin ÖBB:lle. Kuva https://vaunut.org/kuva/157368?u=701&kd=24.8.1972
	29.04. 15:47	Daniel Nironen
		Taitaa olla Imatralle matkalla, jatkaa Imatralle numerolla 55565, Kouvolassa veturin vaihto sähköveturiin
	29.04. 15:18	John Lindroth
		"You Can't Stop A Man In Love" Reuben Howell 1973 Motown Records säv.Soule/Woodford.
	29.04. 15:17	Lasse Holopainen
		Autopahoinvointi voi johtua siitä samasta, tai sitten kiireisestä aamusta jolloin on juonut paljon kahvia tai muuta kofeiinipitoista juomaa pysyäkseen hereillä. Ja tietenkin pelkästään sitä sorttia. Tossa talvella kun ajoin Hiacella kiireessä, niin enkös minä siinä yrjönnytkin jotain vähän päälleni edellä mainitusta syystä kun pitäähän sitä saada ittensä hereille. Se on se jos aamulla ei ehdi vetää mitään muuta. Ja katse täytyy kaikesta huolimatta olla eteenpäin kun ajetaan.
	29.04. 14:31	Markku Naskali
		Tuossa taitaa olla ihan omat pyörät että ei tarvitse hevosen rattaille nostaa. Joka tilallahan ei omaa puimuria ollut, vaan konetta siirrettiin tilata toiselle. Maamoottorilla konetta käytettiin ja myöhemmin myös traktorin voimansiirron avulla ennen kuin leikkuupuimurit tulivat käyttöön. Ensimmäiset niistäkään eivät kulkeneet itse, vaan traktorilla vedettiin.
	29.04. 13:50	Aarne Rantala
		Kiitos, Onni!
Kuvasarja: Sr3 Vetureita	29.04. 13:50	Aarne Rantala
		Mitä tarkoitat, Jouni?
	29.04. 12:49	Oliver Laaksonen
		Hurjalta näyttää tuo kurvi/nousu tästä kuvakulmasta :D
	29.04. 10:12	Erkki Nuutio
		Jos DDR- ja BRD-tuotteiden yksittäisiä samankaltaisuuksia havaitsee, eipä se yllätä. 50- ja 60-lukujen DDR- ja BRD-insinöörit ja teknikot olivat toistensa opiskelukavereita ja samat suunnittelunormit ja -ohjeet olivat jokaisella käytössä Vähitellen 50-luvun mittaan DDR-tuote jäi useimmiten jälkeen, koska läntinen komponenttitarjonta ja investointirahan tarjonta tuli ylivoimaiseksi. Edellytyksiä kuristi yksin jo se, että väkiluku BRD:ssa tuli moninkertaiseksi itäpuoleen verrattuna. Talouden toimintaa rajoitti ratkaisevasti byrokraattinen sosialismi ja Sovetin kuristusote mm. koskien työnjakoa Sovetin herruuden alle joutuneissa maissa. Kummallakin puolella väki ahkeroi, ehkä itäpuolella vielä vielä enemmän (ahtaammiksi jääneet olot pakottivat) sekä kyvykästä, ehkä itäpuolella kekseliäämpääkin (saksit kuuluivat teknisesti etevimpiin saksalaisiin). Tämä omien havaintojeni pohjalta ajateltuna. Muistan kun olin Breshnevin kuolinilmoituksen jälkeisenä päivänä Itä-Berliinissä. Kilometrin jono, vähintään viisi rinnan valui Sovettilähetystöön osoittamaan "suruaan" ja sosialistista vakaumustaan (tai välttyäkseen Stasin epäilyksistä). Varmasti nämä ihmiset "vilpittömästi" surivat orjuuttajansa kuolemaa. Muuten, vähän samanlaista oli Suomessa Stalinin kuoltua. Erityisesti "älymystömme" esiintyi silloinkin groteskisti.
	29.04. 06:53	Esa J. Rintamäki
		Sir John, pelkäänpä että "ystävälliset" tiedustelupalvelut tulevat piankin hylkäämään sen ystävällisyytensä. Pelko on ase.
	29.04. 06:38	Ari-Pekka Lanne
		Höh, täytyyhän talousalueen pienviljelijöiden päästä puimaan maareformitiluksiensa satoja. Eikös rautis ole logistisesti ihan looginen paikka siihen?

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset