Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.04.2021 13:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Paperipaikkakunnilla asuvat ovat saattaneet panna merkille, että jos rappukäytävässä asuu paatunut paperimies, eivät rapun postiluukkuihin läntätyt »Ei ilmaisjakelua eikä mainoksia» -ukaasit kauaa pysy ovissa. Kuvasta voi päätellä, että myös paperijunia lajittelevassa päivystysveturissa ollaan paperin menekin suhteen solidaarisia. | ||||
|
08.04.2021 11:29 | Ossi Rosten | ||
| Loistava kaistanvaihtokuva kyllä! Kitoksia! :) | ||||
|
08.04.2021 10:08 | Petri Sallinen | ||
| Moringin kamiina on suomalainen keksintö ja se otettiin käyttöön vuonna 1883. Kyseessä on tavallaan ilmalämmitys, joka tuottaa lämpöä vaunun lattiaan asennetuista säleiköistä. Ratkaisulla haluttiin parantaa lämmön leviämästä ja jakaantumista tasaisemmin vaunun sisällä. Tähän asti käytössä olleet kamiinat eivät jaksaneet lämmittää tasaisesti koko vaunua, vaan kaukana kamiinasta istuvat palelivat ja sen lähellä istuvat hikoilivat, kuten Moringin kamiinan käyttöönottoa aikanaan perusteltiin. Moringin kamiina ei kuitenkaan osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Sen käytöstä luopumista esitettiin vuonna 1921. Perusteluina esitettiin kolmesivuinen raportti järjestelmän huonoista puolista. "Moringin kamiinalla lämmitettyjen vaunujen lattiat ovat pakkasella kylmät ja suojalla kuumat". Yksi syy järjestelmän heikkoon toimivuuteen oli se, että vaunun painovoimaan perustuva ilmanvaihto ei jaksanut imeä riittävästi lämmintä ilmaan järjestelmän kanavista vaunun sisälle. Raportin mukaan "Moringin kamiini lämmittää ilmaa, mutta ei raikasta sitä". Samaan aikaan lattialla seisovien kamiinoiden tuotekehityksessä oli tapahtunut paljon. "Uusien vaunun lattialla seisovien levykamiinien (?) ympärille on koottu lattiasta kattoon ulottuva levysuojus. Kamiinit jaksavat lämmittää koko vaunun hyvin vaikka vaunussa olisi väliseinäkin". Raportin mukaan Moringin kamiinat ovat usein epäkunnossa, ne tukkeutuvat helposti ja niitä on vaikea sytyttää. Huoltaminen on kallista ja ne vievät tilaa vaunun alta kriittisistä paikoista. Puun kulutus oli kolme kertaa suurempi kuin lattialla seisovissa kamiinoissa. Kuumia kamiinoita oli myös rikottu, kun tuli oli sammutettu kaatamalla kamiinaan kylmää vettä. Mitä taas tulee höyrylämmitykseen, niin höyrylämmitys oli vielä 1920-luvulla suhteellisen harvinaista kaksi- ja kolmiakselisissa vaunuissa. Tämän voi todentaa hyvin Mustan kirjan tai vaunukorttien lämmitysmuotoinformaatiosta. Höyrylämmitykseen suhtauduttiin sitä paitsi hyvin kriittisesti vielä 1910-luvulla. Höyrylämmitys otettiin käyttö 1890-luvulla, kun ryhdyttiin rakentamaan lanterniinikattoisia telivaunuja. Tämä johtui siitä, että käytettävissä olevien kamiinoiden lämmitysteho ei olisi riittänyt lämmittämään näin suuria vaunuja. Vuonna 1912 julkaistu arvio höyrylämmityksestä ei ole imarteleva: "höyrylämmityksellä ei ole saatu hyviä tuloksia meidän ilmanalassamme". Raportin mukaan ongelmana on se, että lähimpänä veturia olevat vaunut kuumenevat ja pitkässä junassa viimeiset vaunut saattavat jäätyä. Höyryputkissa lämmin höyry lauhtuu pakkasella, muuttuu vedeksi ja lopulta jäätyy — eristyksistä huolimatta. Suurin ongelma oli kuitenkin se, että höyrylämmitys lyhensi alkuaikoina vaunujen elinikää. Seinät voivat lahota pilalle jo 5-6 vuodessa, kun taas kamiinalämmitteisissä vaunuissa puuseinät kestävät vuosikymmeniä. Ilmeisesti höyrylämmitys tuotti kosteaa ilmaa, jonka lämpö ei riittänyt kuivattamaan rakenteita. Kondenssikosteutta kertyi erityisesti vaunun sisä- ja ulkovuorauksen väliin, josta se ei päässyt kuivumaan koko lämmityskauden aikana — kosteus siis lahotti vaunun puurakenteita koko talven ajan. Kyseessä olevia DE-vaunuja rakennettiin hyvin pieni määrä — kymmenkunta. Vaunun aluskehyksen mittojen ja kaasusäiliöiden sijoittelun perusteella ne saattavat olla rakennettuja vanhojen avosiltaisten vaunujen alustoille, jolloin niissä ollut Moringin lämmitysjärjestelmä on ehkä saanut jatkoaikaa — mikäli ne ovat olleet riittävän hyvässä kunnossa. Muuten on vaikea ymmärtää sitä, miksi uusiin vaunuihin olisi vielä tässä vaiheessa rakennettu Moringin järjestelmä. Ainakin vaunuun 562 asennettiin myöhemmin sähkövalaistus. Se olisi hauska tietää, oliko vaunussa myös oma generaattori ja akkulaatikko vai tuotettiinko sähkö keskitetysti jostain toisesta vaunusta. |
||||
|
|
08.04.2021 07:37 | Topi Lajunen | ||
| Toisaalta ei pääopastimen opastetta "aja" tarvitse myöskään erityisesti "noudattaa". Eli kyllä tuo "ei opasteita" on opaste siinä missä muutkin. | ||||
|
08.04.2021 07:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuva/54618 | ||||
|
08.04.2021 02:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Korjattu sijaintikunta, sikäli kun satuin huomaamaan, että tämä paikka ei sijaitsekaan Riihimäellä, vaan Hausjärvellä. | ||||
|
|
08.04.2021 00:04 | Tomi Seppänen | ||
| Tässä on kuvakulma mennyt kyllä aivan nappiin. Tyylikäs! | ||||
|
|
07.04.2021 21:34 | Heikki Kannosto | ||
| Valokaasusäiliöiden poikittainen sijoitus ja niiden paikka ovat erikoiset. Tämä johtuu kai siitä että vaunua lämmitettiin lattian alle sijoitetulla Moringin kamiinalla. VR:n 75-vuorishistoriikin mukaan tällaisia vaunuja tarvittiin nimittäin sivuratojen sekajuniin joissa ei aina voinut käyttää höyrylämmitystä jos vaunu oli sijoitettu vasta tavaravaunujen jälkeen. Pitihän sekajunassakin toki olla mahdollisuus matkustaa pehmeäpenkkisessä II luokassa! H0-kokoiseen pienoismalliin saa jokseenkin oikean pituisen alustan Fleischmannin vaunuista 5002 ja 5003 vaikka ne ovatkin vähän liian "korkeajalkaisia". |
||||
|
07.04.2021 21:30 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Ei ole pelkkää huhua, löytyy ihan ratapihan muutostyön työvaihesuunnitelmasta: https://vayla.fi/joensuun_ratapiha Tuo raide, millä päivystäjä tässä kuvassa on, jää suunnitelman mukaan ratatyökoneiden käyttöön ja puretaan vasta urakan loppupuolella. |
||||
|
|
07.04.2021 21:11 | Riku Outinen | ||
| Ois kyl kiva :) | ||||
|
|
07.04.2021 21:06 | Lasse Hinkkanen | ||
| Joskus tuota "opastetta" sanottiin että tasoristeys on hälyttänyt riittävän kauan. Laitoin tuon opasteen lainausmerkkeihin sen takia koska ei sitä tarvitse noudattaa. | ||||
|
|
07.04.2021 20:58 | Lasse Hinkkanen | ||
| Vaunussa taisi olla pomon huone toisessa päässä, keskellä keittiö/ruokailutila ja toisessa päässä nukkumatilat. Miehillä oli nukkumatilassa kerrossängyt, jossa he makasivat kuin sillit suolassa ja sukkahiki haisi. | ||||
|
07.04.2021 20:54 | Panu Breilin | ||
| Gk-ruutivaunuista puheenollen, tämän kuvan oikeassa laidassa näyttäisi olevan sellainen (tai ainakin entinen sellainen): https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:10058?imgid=2 Tuntomerkkeinä peltiverhoillut ulkoseinät, saranoidut kaksoisovet, ei kattotuulettimia ja ei ikkunoita. | ||||
|
07.04.2021 20:50 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Pietarsaareen ovat käsittääkseni menossa. | ||||
|
|
07.04.2021 20:49 | Lasse Hinkkanen | ||
| Ajetaankohan nämä puut Seinäjoen kautta Äänekoskelle? | ||||
|
|
07.04.2021 20:48 | Pasi Seppälä | ||
| Mulla pitäis jossain olla kuvia Korian kolmosraiteen käytöstä. Etsinkö? | ||||
|
|
07.04.2021 20:35 | Riku Outinen | ||
| Tuohon aikaan oli Lahti-Luumäki projektin takia välipaikkoja miehitettynä. Harmi kun ei ole kuvia esim Korialta jossa tuli oltua eräs kesäaamu kun oli miehitettynä ja junat kierti raiteen 3 kautta. | ||||
|
07.04.2021 20:17 | Lari Åhman | ||
| Hieno kuva! Verttikin pyörähtänyt näemmä Karjalan kunnailla :) | ||||
|
07.04.2021 19:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksei tässä kuvassa näy kuvaajaa eikä edes muuta kuvatekstiä kuin viiva? | ||||
|
|
07.04.2021 18:43 | Juhana Nordlund | ||
| Sattumakuva - sattumalta. | ||||
|
|
07.04.2021 17:56 | Eljas Pölhö | ||
| Esa, on minulla. 669 ei esiinny niissä, mutta yritän laittaa muutokset ja hylkäykset arkistosivulleni muutaman päivän sisällä. Vuoden 1956 uudet vaunut siellä jo ovat samoin kuin luokkamuutokset. 1956 tärkeimmät muutokset olivat tietysti I ja II luokan yhdistäminen uudeksi 1. luokaksi ja III luokan lakkauttaminen ja muuttaminen uudeksi 2. luokaksi. Tavaravaunupuolella oli suurin muutos vanhojen vaunujen numeroiden alapilkun (,) muuttaminen yläpilkuksi (') "mahdollisimman pikaisesti". Uusissa vaunuissa yläpilkku oli otettu käyttöön jo aiemmin 1940-luvun puolella. |
||||
|
|
07.04.2021 16:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän vaunun kohdalla minulla on merkinnöissä: BE 0669, ex E 892, yksi muutostyövuosista on juuri 1933, jolloin DE-vaunuja valmistettiin. 0669 hylättiin 1974. Oikein vekkuli pieni vaunu, jonka laakeripesänohjaimet kuviorautamallisina juoruavat, että DE valmistettiin vanhalle aluskehykselle. Tiedossani olleet DE-vaunut, jotka muutettiin virkatarvesarjaan BE, muutettiin vuosina 1956 - 1958. Eljas, oliko sinulla luettelo 1956 tehdyistä numeromuutoksista? Nyt tarvittaisiin lisätietoa... |
||||
|
07.04.2021 15:15 | Markku Naskali | ||
| Nykyrealismia alkaa kyllä olla se että käteinen ei kelpaa. Vanhanaikaisena äijänä minulla on aina ollut jonkin verran käteistä mukana vaikka pääasiassa minäkin käytän korttia maksamiseen. Tuntuu että nykyään sähköisissä palveluissa on liian usein ongelmia, mutta jos aito rahakaan ei kelpaa niin virtsassa ollaan. | ||||
|
07.04.2021 13:06 | Topi Lajunen | ||
| Ei Ilmalassa taida olla nykyään ylimääräisiä ollenkaan. | ||||
|
07.04.2021 12:00 | Pauli Kyllönen | ||
| Ensimmäinen vaunu on De eli aggregaattivaunu, jolla syötetään sähköt Edm makuuvaunuille sekä ravintolavaunuun (Rx), Expt päivävaunuun ja Gd autovaunuihinkin. | ||||
|
07.04.2021 11:31 | Timo Salo | ||
| Kevään meininki, räystäät tippuu ja k............... Eiköhän tuo ole mädäntynyttä pärettä ja kattohuovan riekaleita, paanut on paremmin kirkkojen/museoiden kamaa. | ||||
|
|
07.04.2021 11:11 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Onko tuossa paanu- tai pärekatto? | ||||
|
|
07.04.2021 10:23 | Teppo Niemi | ||
| DE ja 1956 luokkamuutoksen jälkeen E. | ||||
|
|
07.04.2021 10:01 | Hannu Peltola | ||
| Onko tämä siis ollut aikanaan DE? | ||||
|
|
07.04.2021 09:14 | Pekka Siiskonen | ||
| Raamin näköiset osat ovat yhteentörmäysvahvikkeita, eli aluskehystä katon päätyyn liittäviä lattarautoja, joilla on pyritty estämään törmäyksessä toisen vaunun (tai veturin) tunkeutuminen vaunun sisään. Kuvassa näkyy hyvin rautojen niittaus aluskehykseen. Aihesta lisää Valtionrautatiet 1912—1937 -historiikissa, s. 495—496 ja kuva 411 sivulla 496. (ja juu, on kai siinä ovi aiemmin ollut). | ||||
|
|
07.04.2021 08:48 | Aapo Niemelä | ||
| Onko päätyovi paikattu umpeen muutostyössä? Tuossa seinässä näkyy melkein oven raamit. Eikai tällaisissa päivävaunuissa ole ollut umpinaisia päätyjä. | ||||
|
07.04.2021 00:10 | Tauno Hermola | ||
| Tämä siltahan sortui rakennusvaiheessa. Iltalehdessä oli pari vuotta sitten hyvä kuvaus tapahtuneesta https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201710182200469731 . Rakennusaikaisen tuennan puutteet kai olivat syynä onnettomuuteen, vaikka jossain toisessa jutussa puhuttiin suunnitteluvirheestä. No, onhan se rakennusaikainen tuentakin tietysti suunniteltava. | ||||
|
|
06.04.2021 22:55 | Vertti Kontinen | ||
| Seinissäkin oli parannettavaa. Kovin kulahtaneet nekin olivat | ||||
|
06.04.2021 22:44 | Rasmus Viirre | ||
| Ohhoh, yllätyin, että on jo tuolloin ollut. Kamelin kyttyrä.. :D | ||||
|
|
06.04.2021 22:40 | Panu Breilin | ||
| Vesitornin katto näyttää olevan aika heikossa kunnossa. | ||||
|
|
06.04.2021 22:37 | Pietu Tuovinen | ||
| Sama laite vuonna 1996: https://vaunut.org/kuva/44331?tt=19&i1=Muu | ||||
|
|
06.04.2021 22:34 | Rasmus Viirre | ||
| Mielenkiintoinen. Enpä tiennyt tämänkään olemassa oloa. Samankaltaista tyyppiä kuin esim. Otsorobot-koneet? Ulkonäöllisesti ehkä ainakin paremman näköinen kuin vaikkapa se Talvivaaran Möykky.. | ||||
|
06.04.2021 21:46 | Joonas Pio | ||
| Komea kuva jylhästä Dr16:sta. | ||||
|
06.04.2021 21:33 | Rasmus Viirre | ||
| Kolmannen junaparin menojuna on tällä hetkellä tauolla Ylivieskassa. (T 54476) Keulilla, suoraan sanottuna kiljui, veturit 2626+2536+2637. Mutta on hyvä kuva tästä toisesta! Kuvastaa hyvin tämän ja eilisen päivän säätilaa.. |
||||
|
06.04.2021 21:23 | Joonas Pio | ||
| Kiitoksia. Näiden työskentelyä oli kyllä ilo katsella, etenkin kun huomioi iän. | ||||
|
06.04.2021 21:21 | Joonas Pio | ||
| Totta puhut ja kiitoksia, Tomi. | ||||
|
|
06.04.2021 20:34 | Tapio Keränen | ||
| Sääkuva. | ||||
|
06.04.2021 20:24 | |||
| 6-7 pilttuussa on kattoa korotettu. Siellä on jykevä nosturi jolla voi nostaa tarvittaessa vaikka höyrykuvun veturista. 6 pilttuun seutuville on osunut tavisodan aikaa pommi joka on räjähtänyt katolla. Joskus tutkittiin pommin sirpaleiden uskomatonta voimaa. Katon kannakkeina on jykevät 40x40cm pystypuut. Joku sirpale oli tullut viistosti yhden kannatinpuun läpi yläviistosta ja lävistänyt puun kuljettuaan puussa n. 90cm matkan. Reikään mahtui kolme sormea. Myös nosturin palkissa on sirpaleiden reikiä. | ||||
|
06.04.2021 20:08 | |||
| Ainakin himmennetyt ne ikkunat olivat. Ikkunoissa oli kaksikerroksiset lasit kumitiivisteillä. Nuo tiivisteet vuotivat vettä lasien väliin aiheuttaen ikkunoiden huurtumisen lasien välistä. Tuo oli ongelmana myös Dv15 ja 16 sarjassa. Joskus lasien välissä saattoi olla 10-15 cm vettä. Hyvä vatupassi seurata ollaanko tasaisella vai mäessä. | ||||
|
|
06.04.2021 19:40 | Pasi Utriainen | ||
| Huomenna pitäisi kolmannen junaparin aloittaa liikennöinti. Yaran mukaan tämän vuoden tavoite on toimittaa reilut 1 milj. tonnia pasutetta. | ||||
|
06.04.2021 19:08 | Aki Karvonen | ||
| Kuva on ilmeisesti vaihdettu, tunnelmallinen otos joka tapauksessa. | ||||
|
|
06.04.2021 18:43 | Jukka Suortanen | ||
| Näistä vielä aktiivipalveluksessa olevista vempuista ei todellakaan ole liikaa kuvia. Erinomaista dokumentointia Joonas! Jonakin päivänä nämäkin kulkijat ovat historiaa. | ||||
|
06.04.2021 17:28 | Harri Pesonen | ||
| Onkos veturissa huomattu että känny verkoissa olisi katvealueita...pois lukien railiverkko. | ||||
|
06.04.2021 16:14 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Tätä kautta kun sattuu kulkemaan tämä vähän hitaampi junavuoro, aikataulun hitaus johtuu Nom-vankivaunusta, joka silloin tällöin kulkee tässä junassa. Pohjanmaan radalla nämä siirrot tarkoittaisivat, että jonkin junavuoron aikataulua pitäisi hidastaa. Yöjunassa siirrettäessä taas vaihtotyöt olisivat monimutkaisemmat ja suoria tavarajunia Helsingin ja Oulun välillä ei mene, joten siirto tavarajunissa olisi huomattavasti hitaampaa, joten kätevintä näin. | ||||
|
06.04.2021 16:00 | Erkki Nuutio | ||
| Kun ostaa paikkakunnan tai riittävän ison rakentamattoman osan siitä, voi antaa nimen sille: https://fi.wikipedia.org/wiki/Siemensstadt . Siemens rakensi alueensa sivistyneesti, kotikaupungin moukat rakennuttavat moukkien tapaan. |
||||
|
|
06.04.2021 15:27 | Joonas Pio | ||
| Venäjältä tulee lähes aina siistejä nippuja. | ||||