Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.03.2021 14:23 | Eljas Pölhö | ||
| SJ:n suunnittelun lähtökohtana oli HNJ:n (Halmstad-Nässjö) moottorivaunut 7-9 (myöhemmin SJ:n tyyppi Yo2). Nämä vaunut oli valmistanut Nohab vuonna 1938. Suurimpina muutostoiveina näihin verrattuna SJ:n suunnittelussa oli yksimoottorisuus, moniajomahdollisuus ja mahdollisuus ajaa myös liitevaunusta käsin. Kuva HNJ:n Nohab-moottorivaunusta https://www.postvagnen.com/forum/index.php?mode=thread&id=900190 |
||||
|
20.03.2021 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvät kolme ovea ovat joko alkuperäisiä tai sitten alkuperäisen mallisia. | ||||
|
|
20.03.2021 13:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Se ainoa ero rakenteissa lienee se että Y6/Y7 malleissa nokka on elllipsinmuotoinen ylhäältä katsottuna. Onkohan sillä tavoiteltu parempaaa törmäyskestävyyttä kuin kokonaan pyöreässä? Muuta syytä en keksi. Joskus 1940-luvun lopulla tehtiin Ruotsissa joitakin protptyyyppejä virtaviivaisemmaksi viistetyllä keulalla, ja ylöspäim kapenevalla korilla. Mutta ilmeisesti sen jälkeen todettiin että paikallisjunan ei tarvitse olla lentokoneen näköinen. Kun valmistetaan teräksestä hitsaamalla säästää aikaa ja rahaa kun seinät ovat suorat ja pyöristettyjä muotoja on rajatusti. Samalla saadaan se vaunujen välinen ylikulkusilta toimivaksi. |
||||
|
20.03.2021 13:36 | Mikko Ketolainen | ||
| Vain 19 vaunua, yleensä vaunuja on ollut 22 kappaletta. | ||||
|
20.03.2021 13:35 | Heikki Kannosto | ||
| Tässä onkin selvästi enemmän Lätän näköä kuin saksalaisten Lentävässä hampurilaisessa. Vuoden 1937 painos Pikku Jättiläisestä (joka lienee jokaiselle ennen vuotta 1960 syntyneeelle koulupojalle tuttu) sanoo: "Meilläkin on aiottu ottaa sähkövoima käytäntöön rautateillä Imatran suurenmoisesta voimalaitoksesta." Jos näin olisi tehty meilläkin olisi voinut olla jotakin tällaisia! Ladonnassa näkyy harvinaisen selvästi englantilaisten tapa napauttaa pisteen jälkeen (ainakin) kaksi välilyöntiä. Katsotaan näkyykö se tässä kommentissa vai onko tälläkin sivustolla ylimääräiset välilyönnit poistava algoritmi. | ||||
|
20.03.2021 13:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Yhdellä tutulla on samanlainen, entinen taksi mutta suomiauto. Joku 1989 vuotinen tarrakin on takaklasissa. | ||||
|
|
20.03.2021 12:44 | Ilkka Hovi | ||
| EPö puikkaa nyt tuo 3 sivua VR:n vetureita myös vorg-sivustolle. Mielenkiintoista nähdä ulkomaalaisten arvioida vetureista. | ||||
|
20.03.2021 12:15 | Oula Ahlholm | ||
| Nyt huomasin kommentit, kävelin tosiaan kuvauspaikalle toisesta suunnasta. | ||||
|
|
20.03.2021 12:06 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Eikös tuota edellinen korimalli (W123) ollut kestävyydeltään ja luotettavuudeltaan legendaarisessa maineessa. | ||||
|
20.03.2021 11:56 | Pasi Utriainen | ||
| 90-luvun mainiota ajankuvaa mainoksissa: Keltainen pörssi ja Speden Spelit. | ||||
|
20.03.2021 11:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Olinkin näkevinäni sillalla jonkun. | ||||
|
20.03.2021 11:47 | Timo Arolainen | ||
| Apinat töhrineet vaunut rumiksi. Nykyään ei juuri näe töhrimätöntä junaa.. | ||||
|
|
20.03.2021 11:41 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ehkä aikoinaan Suomen luotetuin auto, ei siis ihme, että kyseistä Mercedestä niin paljon taksissa käytettiinkin. Sanontakin autosta oli, että vaikka tämän auton moottorikin oli osittain rikki, sillä silti ajoi vielä Suomen päästä päähän.. | ||||
|
|
20.03.2021 11:09 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsissa on julkaistu vaikka kuinka paljon moottovaunuja, niiden eri valmistajia ja erityisesti Hilding Carlssonia koskevia kirjoja ja laajoja lehtiartikkeleita. Varsin pitkälle pääsee käymättä arkistoissa. HC:n osalta tietopuolisin teos lienee Nilsson, Stefan; Diehl Ulf (2010). Hilding Carlsson och hans rälsbussar. 271 sivua. Svenska järnvägsklubbens skriftserie, 0346-8658 ; nr 84. Stockholm: Svenska järnvägsklubben. ISBN 91-85195-06-5 | ||||
|
|
20.03.2021 11:05 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Kuvasin samaiset junat ratapihan ylittävältä sillalta, mutta vasta kotona kuvia katsellessa huomasin, että tässä lumikasan päällä oli joku kuvaamassa - nyt selvisi kuka :) Julian havaintojen perusteella muitakin bongareita on ilmeisesti paikalla ollut. | ||||
|
20.03.2021 11:04 | Jukka Suortanen | ||
| Tässä kaikki kohdallaan. Todella komea kuva Eevertiltä. | ||||
|
20.03.2021 10:56 | Teemu Saukkonen | ||
| Eiköhän kohta Teamsilla hoideta nekin koulutukset, aika riskialttiilta kuulostavia sairaanhoitoasioita on jo tehty... | ||||
|
|
20.03.2021 10:46 | Erkki Nuutio | ||
| Tuntematta suoraa vastausta yhdennäköisyyteen, arvioin että SJ:n koneosastolla ei ollut erityistä syytä salata tuotekehityksensä väli- ja lopputuloksia. Viimeistään kun SJ pyysi tarjouksia tämän kehittämänsä lätän valmistuksesta, saivat H.C. ja muutkin alustavat tekniset erittelyt ja piirustukset Y6 -lätästä. Kenties H.C. koki SJ:n kehittämässä lätässä olleen ratkaisuja, jotka muistuttivat sen aikaisempia ratkaisuja. SJ tietysti tunsi yksityiskohtaisesti H.C.:n aiemmat kiskobussit. Kun Y6:n valmistus muidenkin toimesta toteutui, ja oli epäilemättä alentanut hintoja, katsoi H.C. kenties olevansa oikeutettu omiin kaearaideoperaatioihinsa. Ilmeisesti SJ ei halunnut näitä häiritä. On kummallista, jos näistä kädenväännöistä ei löydy kirjallista kuvausta ruotsalaisten rautatietutkijoiden puolelta! Onhan meilläkin näitä samankaltaisuuksia. Esimerkiksi Valmet Lentokonetehtaan HKL:lle 50-luvulla tekemät teliraitiovaunut ovat kummallisen samanlaisia kuin Sisu Karjaan näitä varhaisemmat vastaavat. Tähänkään ei tunnu löytyvän vastausta. On ymmärrettävää että sodan tuhoja vielä 50-luvulla korjaillut Suomi ei ehtinyt dokumentoida kaikkea. Ei ole ymmärrettävää, JOS sodasta suunnattomasti hyötynyt Ruotsi ei ole dokumentoinut näitäkään asioita. |
||||
|
|
20.03.2021 10:43 | Timo Salo | ||
| Eevert näköjään panostaa laatuun... Hienoja kuvia, eikä mitään harjotelmia! | ||||
|
|
20.03.2021 10:33 | Miro Hagelberg | ||
| Mersu lienee värityksensä perusteella Saksasta tuotu entinen taksiauto. Minkäköhän takia Kyröön ei rakennettu koskaan paripuomilaitosta toisin kuin esim. Mellilään? | ||||
|
20.03.2021 10:33 | Tuomas Pätäri | ||
| Erittäin tyylikäs kuva - komean teipittömän yksilön keulilleen saanut mielenkiintoinen tavarajuna putkahtaa hieman salaperäisen varjoisasta metsästä maaliskuiseen valoon. | ||||
|
20.03.2021 10:27 | Tuomas Pätäri | ||
| Onnistunut reissu, hieno päivä kelinkin puolista sattunut ja kuvasaldo on komea. Tässä on tyylikäs, hieman yleisimmistä poikkeava asettelu. | ||||
|
20.03.2021 10:21 | Miro Hagelberg | ||
| Kyrön entisestä tasoristeyksestä puhuttaessa ei suinkaan sovi unohtaa tapausta, jossa T 3507 törmäsi tukkirekan perävaunuun kesäkuussa 2010. Törmäyksestä aiheutui suuret materiaalivahingot ja raideliikenne oli Turun ja Toijalan välillä poikki 3 vuorokautta. Lisää voi lukea tästä: https://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/2010/b62010r_tutkintaselostus/b62010r_tutkintaselostus.pdf | ||||
|
20.03.2021 10:20 | Tuomas Pätäri | ||
| Itse monta kertaa hevosia junakuviin sommitelleena olen huomannut, että EVVK on heille normaali suhtautuminen juniin. Joskus he hetkellisesti osoittavat kiinnostusta itse kuvaajaa kohtaan, mutta sekin yleensä laantuu ennen junan tuloa, jolloin kuvassa hevoset ovat ei-kuvauksellisesti turvat nurmessa eikä pystyssä. Olen viime kerroilla yrittänyt herättää hevosten uteliaisuuden juuri ennen junan tuloa, mutta näissä Kuiskaajan taoidoissani on vielä rutkasti kehiteltävää, etenkin ajoituksen kanssa! | ||||
|
20.03.2021 10:06 | Erkki Nuutio | ||
| Ei ole Tampereelta eikä liene myöskään Pasilasta. Taustalla ei ole vastaavaa tyylikästä tiili-asuintaloa, ei varsinkaan raiteiden lähistöllä. Junan takana on isohko puinen makasiinirakennus ja veturin takana tunnistumaton rakennelma. Taustalla on kaupunkialuetta muutamasta korkeasta asuinrakennuksesta päätellen |
||||
|
|
20.03.2021 09:15 | Eemil Liukkonen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
20.03.2021 08:44 | Petri Sallinen | ||
| Jo pelkästään vaunujen merkintöjen perusteella kuva on todennäköisesti 1920-luvun alusta, joten lienee mielekkäämpää käyttää 1920-luvun alun turistia. SVR-FSJ-merkinnät lähtivät haapalaudoitetuista vaunuista melko haipakkaa merkintätavan muuttumisen jälkeen, koska emaloidut merkinnät oli kiinnitetty ruuveilla. Maalatut merkinnät muuttuivat yleensä vasta konepajakorjausten yhteydessä. | ||||
|
20.03.2021 08:19 | Vertti Kontinen | ||
| Hienoa! Tämä jätti kyllä hetkeksi tutkailemaan kaikkia pieniä yksityiskohtia | ||||
|
20.03.2021 08:05 | Heikki Kannosto | ||
| Lisäisin Hannun kommenttiin wellerismeistä tunnetun sanan ja muuttaisin sen muotoon: Toimii kuin entisen junan vessa! Wellerismit ovat näitä "sanoi"-tyyppisiä: "Ei se oo tuata ennen tehny, sano entinen miäs ku eukko kuali." |
||||
|
|
20.03.2021 08:02 | Heikki Kannosto | ||
| Juna ei voine olla 10.30 lähtenyt Tornion juna vaikka sekin kulki Tampereelle pikajunan luontoisena ravintolavaunu muassaan. Vuoden 1927 Turistin mukaan siinä ei ollut postivaunua - mutta kylläkin Ouluun menevä makuuvaunu (tuloaika Ouluun 7.40) jota tässä kuvassa ei näy. (Paluuvuoro lähti Oulusta 21.25 ja saapui Helsinkiin seuraava iltana 19.34.) Samaisen Turistin mukaan juna 11 lähti Viipuriin 11.35 ja juna 121 Turkuun 13.10. (Olen ladannut vuoden 1927 aikataulut joltakin sittemmin kadonneelta nettisivulta ja koonnut ne kirjaseksi. Olen julkaissut sen Facebookin Rautatieharrastus-ryhmän Lisää-osion Tiedostot-alaosiossa nimellä Aikataulut1927.pdf minkä täten rohkenen kunnioittavasti tietoonne saattaa.) Että osaa olla herkullinen kuva niin sisällöltään kuin laadultaan! |
||||
|
|
20.03.2021 05:55 | Kari Juntunen | ||
| Arvaus summamutikassa on että kuva olisi kaksikymmenluvun puolivälistä, jolloin pikajuna Turkuun on lähtenyt 13:10. Pikajunia ei ollut kuin kaksi: tämä Turun juna ja toisena Viipurin juna, joka lähti siinä 11:30 tienoilla, vain näissä oli kolme luokkaa. Kuvassa on siis tuon aikakauden huippujuna, jossa kaikki luokat ja ravintolavaunu. Ravintolavaunut oli tuohon aikaan näissä kahdessa pikajunassa, ja lisäksi aamu- ja iltajunassa Helsingistä Turkuun sekä aamu- ja iltajunassa Turusta Helsinkiin. Huomaa myös Helsingin aseman alkuperäinen vanhanmallinen laiturivalaistus. |
||||
|
20.03.2021 04:03 | Kari Juntunen | ||
| No joo, höyrylaiva lienee varsin sivuasia tässä kuvassa. Mutta kun kesän 1950 Turistia kerran perään kuulutettiin, niin sellainen sattumalta lojuu kärsivällisesti tuossa siivottomalla tyynylläni. Vuoden 1950 kesäiltapäivällä klo 15:00 aikaan on lähtenyt Ariadne tai Botnia Kööpenhaminaan, kaksi kertaa viikossa. Tukholman laiva se ei ole koska sinne lähdettiin jo klo 11:00, ja varjot viittaavat iltapäivään. Laivoina Helsingin-Tukholman linjalla oli Turistin mukaan "Wellamo, Brynhild, Heimdall, Bore I tai Bore II". Se on kirjoitettu aikatauluun juuri tuossa muodossa "tai", nimittäin Turku-Tukholma linjan laivoiksi on merkitty myös "Oihonna, Regin, Bore I tai Bore II" |
||||
|
|
20.03.2021 03:17 | Kari Juntunen | ||
| Taustalla olevasta rakennuksesta päätellen kuva voi olla Tampereelta tai Pasilan konepajalta, Pieksämäeltä se ei ole missään tapauksessa. | ||||
|
20.03.2021 02:16 | Kari Juntunen | ||
| Ensimmäisen luokan vaunuosasto oli tuohon aikaan vain Helsinki-Turku ja Helsinki-Viipuri pikajunassa. Sodan jälkeen ei ensimmäisen luokan vaunuja aikatauluissa enää ole. Helsinki-Turku junat ajoivat aluksi Hyvinkää-Lohja-Karjaa reittiä mutta kun Porkkalan alueen läpi menevä liikenne ilmestyy Suomen Kulkuneuvot-aikatauluihin 1.12.1947 alkaen, on ensimmäisen luokan vaunuosasto taas Turun pikajunassa mukana. Kuvanottovuoden 1931 kesäaikataulu pikajunalle 31/32 Helsinki-Turku, 1,2,3 luokka, ravintolavaunu, postivaunu: Helsinki 14:52 - Karjaa 16:26-16:36 - Pohjankuru 16:47 - Perniö 17:25 - Salo 17:45-17:46 - Turku 18:50 Turku 14:05 - Salo 15:07-15:08 - Perniö 15:29 - Pohjankuru 16:06 - Karjaa 16:18-16:28 - Helsinki 18:00 |
||||
|
|
20.03.2021 00:54 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa näkyy myös valmiin ruohomaton pala, jolla maskasin dioraaman tuolloin vielä maalaamattoman etureunan. Tämä ruohomatto erottuu useammassakin tämän kuvasarjan kuvassa. | ||||
|
19.03.2021 23:53 | Hannu Peltola | ||
| Moni varmaankin jo arvasi, että tämä ei ole pelkkä maisemakuva. Tämä kuva tulee muodostamaan taustakuvan Kyle of Loch Glen -pienoisrautatiedioraamaani ( https://vaunut.org/kuvat/?s=5143 ja https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12933.msg98661 ). Otin pohjakuvat kesällä 2019 Skotlannissa ja tämän kuvan suurin osuus on otettu Lochcarronin pikkukaupungin lähellä Länsi-Ylämailla. Kuvassa on lisäksi yhdistetty kuvia 3-4 muusta samoilta alueilta ottamastani kuvasta. Juha Vääräkangas yhdisti nämä yhdeksi kokonaisuudeksi, joka toivottavasti muodostaa näyttävän taustan tulevalle Kyle of Loch Glen -dioraamalle. Tämän kuvan koko tulee olemaan 40 * 300 cm. Palaan taustakuvan syntyvaiheisiin jossain vaiheessa keskusteluosiossa. | ||||
|
19.03.2021 23:10 | John Lindroth | ||
| Arvokas kuvasarja! | ||||
|
|
19.03.2021 22:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä sattui torstaina 3/3-2011 vaaratilanne, jossa apatiajunan T 4046:n triggeröimät turvallisuuslaitoksen puomit osuivat ylikäytävää käyttäneen linja-auton takaosan kattoon sillä seurauksella, että puomit irtosivat kiinnikkeistään. Tapahtuneen jälkeen linja-auton turkulainen kuljettaja oli kutsuttu suoraan päällystön ja toimihenkilöiden kuultavaksi linja-autoyhtiön toimistolle toiselle puolelle lääniä. Itse sain kuulla tapahtuneesta illansuussa purkaessani oman työvuoroni ollessa lopuillaan rahtikuormaa Turun rahtiasemalla, kun vaaratilanteeseen joutunut kuljettaja, työkaverini, ilmestyi siihen paikalle. Hän matkusti kyydissäni linja-autovarikolle noutamaan omaa henkilöautoaan. Matkalla hän kertasi tapahtunutta ‒ kuinka hän ei ollut nähnyt punaista valoa ‒, sekä totesi saaneensa potkut. Se oli kerrasta poikki. | ||||
|
|
19.03.2021 21:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Kai SJ harrasti jonkinlaista teollisuusvakoilua? | ||||
|
19.03.2021 21:14 | Jukka Viitala | ||
| Reitkallin seisakkeelta kiihdytys kohti Metsäkylää oli huimaa, tuntui, että rata pakeni alta. Rautana K43. Radan loppuaikoina kiskoja katkeili viikottain, se ajettiin kunnolla loppuun. |
||||
|
|
19.03.2021 19:13 | Hannu Peltola | ||
| Tämähän toimii kuin junan vessa! :-) | ||||
|
|
19.03.2021 19:07 | Jussi Laukkanen | ||
| Nyt tähän mainittuun Hr11-kuvaan https://vaunut.org/kuvasivu/15520 kirjoitetut kommentit on palautettu. | ||||
|
|
19.03.2021 18:53 | Pasi Seppälä | ||
| Viikon kommentti-pisteet Jukalle. | ||||
|
|
19.03.2021 17:58 | Heikki Kannosto | ||
| Kannatan mainittua harmaata palkkia. "Mikä internetiin kerran on ladattu sitä ei sieltä pois saa" -periaate ei välttämättä pidä paikkaansa. Se mikä tänään löytyy voi olla huomenna poissa. WetCanvas-taiteenharrastajasivustolla on omassa Pencils You May Have Never Seen -ketjussani paljonkin linkkejä jotka eivät enää toimi. Olen etsinyt useitakin netistä kissojen ja koirien (sekä mm. kettujen, kaniinien, kengurujen, kudujen, kalliohyppijöiden ja kanadanilvesten) kanssa eikä niitä yksinkertaisesti löydy enää mistään. Onneksi olen kopioinut kaikki löydökseni myös omaan koneeseeni. Toinen tunnettu slogan "kaikki on netissä" on niin ikään liioiteltu. Conté Aquarell -värikyniä valmistettiin jonkin aikaa 2000-luvun alkuvuosina. 24 ja 36 värin rasioiden kansikuvissa on veneaiheinen vesivärimaalaus ja leveä vaaleanvihreä reunus. Jos saatte sellaisen ilmiintymään mistään muualta kuin tuosta minun ketjustani olen ihastunut & ilahtunut & ikuisesti iloinen. Itse en ole vielä kertaakaan onnistunut. |
||||
|
|
19.03.2021 17:48 | Jukka Viitala | ||
| Dr13 sai varmaan lempinimensä "Kymen Huru" Haminan radan takia, ainoa veturi, jonka kehtasi päästää vaihtelevalle raideleveydelle. Mentiin kerran koko perheellä Hillosta Kouvolaan takaohjaamossa ja koukussa oli kunnolla tavaraa, Huru ei mennyt metriäkään suoraan ja kaikilla naama vihreänä. Tuon jälkeen mentiin Kossilan busseilla Kouvolaan, hallitus puhui faijan korvaan... | ||||
|
19.03.2021 17:36 | Jukka Viitala | ||
| Vempun linja-ajossa joskus mukana olleena voin sanoa, että murina ja keikkuminen nukutti tehokkaasti 12-kesäisen. Nuo kiihtyi paikaltaan aika huikeesti... | ||||
|
Kuvasarja: Taannoin Kyrössä |
19.03.2021 17:35 | Lari Åhman | ||
| Todella hieno kuvasarja! | ||||
|
19.03.2021 17:22 | Hannu Peltola | ||
| Jos Alstikan tilalle vaihtaisi vaikkapa 2TE10:n, kuva voisi hyvin olla Venäjältä / Neuvostoliitosta! Yleisnuhjuinen teollisuusrakennus, läntällään olevat puhelinjohdot, hyvin säistetyt ja lähes upottamalla täytetyt säiliövaunut, taustalla mystinen antennimasto, joka naapurissa olisi esimerkiksi häirintälähetin läntisille TV-kanaville.... | ||||
|
|
19.03.2021 17:09 | Alex Chudoba | ||
| Onpas hieno kuva, ja tyylikäs kolmiakselinen Sti ensimmäisenä vaununa. Tuollainen oli vielä parisen vuotta sitten seisomassa Hangonsaaren ratapihalla, mutta päätyi sittemmin Poriin pelastusharjoituskäyttöön. | ||||
|
|
19.03.2021 17:05 | Jussi Laukkanen | ||
| Harmaa palkki tuon tyyppisellä tekstillä tuntuu järkevältä. Kuvan tunnistetiedot voivat ja niiden pitää jäädä, sillä ne antavat tiedot kuvan aiheesta. Kuvaajan (tai siis kuvan lisänneen käyttäjän) nimi poistuu aina, kun käyttäjätunnus poistetaan. | ||||
|
|
19.03.2021 16:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mielenkiintoinen keskustelu! Sain siitä käsityksen, että SJ:n koneosaston ja HC:n lätät olisivat kaksi toisistaan riippumatta suunniteltua laitetta. Miksi ne näyttävät niin todella samanlaisilta? | ||||