Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.03.2021 14:33 | Heikki Kannosto | ||
| Ikävä kyllä en muista - olin makeassa unessa makuuosaston laverilla koska päivä oli alkanut erittäin aikaisin ja univelkaa oli ennestäänkin. Veikkaan Saarijärveä tai Äänekoskea. | ||||
|
|
15.03.2021 14:19 | Mikko Ketolainen | ||
| Mistäs nuo autonraadot ja sahatavara ovat mukaan lähteneet? | ||||
|
15.03.2021 14:14 | Jouni Hytönen | ||
| Koko vaunu on kauttaaltaan sellaisen yleislysmyn peitossa, että tohtisiko pienoismallin rakentaja säistää vaunuaan näin kovalla kädellä? :) Vain kädensijat ja käsijarrun ympäristö ovat pyyhkiytyneet vähän puhtaammiksi jonkun työrukkasiin tai -vaatteisiin. On varmasti ollut tenhoavan kaurismäkeläinen matka väsyneessä postivaunussa Pihtiputaalta Jyväskylään. :) | ||||
|
15.03.2021 14:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiitän vastauksista. Toisaalta moottorikiitojunat sekä Dm4 ja Dm 8/9 olivat kaikkein moderneinta mitä VR pystyi tarjoamaan, mutta jonkinlainen käsitys teräsvaunujen alkuajoista on että rantaradalla haluttiin testata niiden toimivuus, aikataulut olivat löysät ja junapituudet lyhyemmät. Laivajunalla saattoi olla myös symbolinen merkitys esittää uusinta kalustoa suuresta maailmasta tuleville. Matkatavaravaunu tosin saattoi pitkään olla puinen ja sen piti olla reilun kokoinen koska sillä kulki myös kansainvälinen matka- ja kiitotavara. Esim ensi-ilta elokuvien keloja olen nähnyt purettavan laivajunan tavaravaunusta. | ||||
|
Kuvasarja: Pihtiputaan järjestelijä 1.8.1979 |
15.03.2021 13:29 | Heikki Kannosto | ||
| Kiitän ja kumarran. Kuvien lisääminen ounut.vargiin on minun kohdallani kiinni siitä ettei minulla ole käypää skanneria. Vuoden 2002 CanoScanin kytkentäyritys silloiseen tietokoneeseeni meni läskiksi syystä jota en muista - ja matkalaukun kokoisen ja painoisen laitteen käyttö vaatisi pöydän jota tässä leikkimökin kokoisessa kaksiossa ei ole. Jossakin on myös Hewlett-Packardin skanneri-tulostin mutta se on tehty lähinnä A4-kokoisten papereiden skannaamiseen eikä sen tarkkuus riitä kinofilmeille alkuunkaan. Onnistuin joka tapauksessa lisäämään kuvat oikeassa eli takaperoisessa järkestyksessä. |
||||
|
15.03.2021 13:25 | Jukka Suortanen | ||
| Kyllä, samaa saalista ollaan käyty kyttäämässä, mutta ei ole vaan vielä tärpännyt. | ||||
|
Kuvasarja: Pihtiputaan järjestelijä 1.8.1979 |
15.03.2021 13:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin juuri tuosta kaverusten reissusta ikivanhasta Resiinasta. Tämä kuvasarja olikin oikein hauska visualisointi. Heikki, älä ujostele laittaa muitakin reissusi kuvia vorgiin! |
||||
|
|
15.03.2021 12:20 | Pasi Seppälä | ||
| Jukkakin on käynyt saalistamassa sinivalaan. Itse yrittelin pari kertaa Mussalo-Vainikkala väliltä saada koukkuun, mutta syönti oli silloin huonoa. | ||||
|
15.03.2021 12:17 | Pasi Seppälä | ||
| Komea rahti vetäjineen on päässyt kuvaan. Hiljaiselta näyttää Kymi tässäkin kuvassa vaikka raiteita on useita. Nykyäänkin on varsin hyvin raiteilla tilaa. Miten oli 70-80 luvulla? | ||||
|
15.03.2021 12:13 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikäs ja kompakti juna nätissä maisemassa. Kevät on siellä edennyt pitkälle jos kuvauspäivään on uskominen. | ||||
|
|
15.03.2021 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kulissikiven asema kulissikaaressa kertoo, että veturin ajosuunta on eteenpäin. (Niinkuin sitä ei muka muutoin näkisi!) | ||||
|
15.03.2021 11:43 | Timo Salo | ||
| Kun näitä sattumakuvia katselee, niin niissä näkyy hyvin kameratekniikan kehitys. Tämäkin muuten hieno kuva on hiukan suttuinen/epätarkka... Sain itse ensimmäisen "kelvollisen" digikameran 2004! Olisi kiva tietää minkälaisilla "vermeillä" mikäkin kuva on otettu, tai peräti skannattu paperikuvasta! | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
15.03.2021 11:24 | Markku Pulkkinen | ||
| Hienoja kuvia, Rasmus! Tulipa vähän ikävä niitä aikoja, jolloin työpisteeni Kannuksessa oli samalla Pohjanmaan radan parhaita junabongauspaikkoja. Päiväsaikanaanhan junaliikenne ei tosin ollut näin monipuolista kuin se näkyy viimekesän öinä olleen. Toivotaan että tavaraa alkaa tulevaisuudessa liikkua enemmän kiskoilla. | ||||
|
15.03.2021 11:22 | Timo Salo | ||
| Maallikolle ei oikein aukene, miksi kuitenkin esim. tuo intercity ajoi kovin alhaista nopeutta? Eikö JKV kerro missä kukakin juna on ja mikä laite on rikki? IC 477 ajoi Nokialta Suoniemelle max. 35km/h... Toisaalta hyvin ymmärrän, että aukotonta diagnoosi softaa on mahdoton rakentaa. Yksinkertaisen rajakytkintoiminnan perustarkastus (vain toinen/oikea käskytetty päällä/ei kumpikaan/pätkivä input) vaatii MONTA riviä softaa... Nytkin muuten tuli virheilmoitus VORGista: VIRHE, et ole kommentin omistaja jne... :-) |
||||
|
Kuvasarja: Tenderit |
15.03.2021 11:12 | Pauli Ruonala | ||
| VR:n ensimmäinen säästöpalkkiojärjestelmä perustui tietyn veturin aikaisemmin saavuttamiin poltto- ja voiteluaineen kulutuksen keskiarvoihin veturikilometriä kohti. Erotus tämän ja todellisen kulutuksen välillä määräsi palkkion. Arvioitiin että sillä saavutettiin 19% säästö. Sitä kutsuttiin lahjajärjestelmäksi koska palkkion määräytymisperusteita ei pidetty tarkkoina. Järjestelmää alettiin käyttää 1878 ja siitä piti luopua 1915 alussa liikenteen lisääntyessä suuresti maailmansodan vuoksi, tuloksena polttoaineen kulutuksen nousu. Kesällä 1919 otettiin käyttöön uusi järjestelmä, jossa huomioidaan vaunuakselikilometrit, veturisarja ja veturiyksilö. Näistä lasketaan normikulutus. Veturin polttoaine- ja vesivarasto täytetään aina vuoron päättyessä, jolloin sekä kuljettaja että lämmittäjä allekirjoittavat kuitin, josta nähdään todellinen kulutus. Laskutyö tehdään rautatiehallituksessa samalla osastolla joka tilastoi liikkuvan kaluston työn. Järjestelmän kehitti insinööri Anders Torén (1855-1925), VR koneosaston johtajan apulainen 1891 alkaen. Uudesta järjestelmästä sen luoja totesi että "se lähentelee matemaattista täsmällisyyttä". Palkkioihin käytetty summa oli 1920-luvulla 400 000 mk/v ja kustannukset palkkioiden laskutyöstä 180 000 mk/v. Veturimiehistöt jotka toimivat ratapihapäivystyksessä tai ajavat epäsäännöllisesti eivät pääse osallisiksi palkkioista. Niistä miehistöistä jotka voivat saada palkkioita 67% saa niitä. Arvioitiin että järjestelmä tuottaa 15% säästöä, mikä vastaa useampaa miljoonaa markkaa. Järjestelmää arvosteltiin liikenneosaston ja yleisön taholta siitä että eräät kuljettajat eivät halua ajaa kiinni myöhästymisiä eivätkä noudata aikataulua koska hitaasti ajamalla säästää polttoainetta. Rautatiehallitus totesi väitteet perättömiksi tilastojen perusteella. Sitten väitettiin että eräät ei haluaisi suorittaa väliasemilla vaihtotöitä ja ajavat alamäessä liian kovaa vaarantaen junaturvallisuuden. Sitä ei väitetty että jotkut kuskit junailisivat itsensä parempiin vuoroihin. Palkkioista kirjoitettiin usein tekniikan alan lehdissä ja erityisesti Veturimies-lehdissä, esim. 1-3/1923, 5/1924, 6/1931, 11/1934. |
||||
|
|
15.03.2021 09:56 | Teppo Niemi | ||
| Syyllinen ei julian mukaan ole "Italian ihme" vaan Liikenteenhoitojärjestelmät: Ratainfran laiteviat, asetinlaite | ||||
|
|
15.03.2021 07:04 | Timo Salo | ||
| Kyllä taas tarvittaisiin tätä yhdistemää, IC477 nilkuttaa 5-35km/h vauhdilla Poria kohti Siuron kohdalla ja S460 odottelee sakkominuutteja lisää Suoniemellä... Ja nyt taisi jässähtää lopullisesti ja pendo jäi jumiin odottelupaikkaansa, taitavat nähdä toisensa... :-( Syyllinen taitaa ollakkin Italian ihme, kun ei liiku lainkaan, "jännää" seurattavaa radanvarren eläkeläiselle! | ||||
|
15.03.2021 06:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
14.03.2021 23:35 | Petri Nummijoki | ||
| Toisaalta Moskovan junan vaunut tuotiin Vainikkalasta Raippoon (ja siellä edelleen P2:een liitettäväksi) vielä 60-luvun alkuvuosina halkopolttoisella Tv1:llä tai Tk3:lla, joten sillä suunnalla VR:n ei voi väittää ainakaan silmänpalvontaa harrastaneen. | ||||
|
14.03.2021 23:32 | Mikko Otava | ||
| Muuri purettiin kun vanha silta poistettiin ja kasattiin sillan siirron jälkeen uuteen sijaintiin koristeeksi, eikä siten ole yhtä korkea kuin alkuperäinen. Muurissa on myös taidepläjäyksiä kivien seassa. Uusi silta on pari autokaistaa leveämpi kuin vanha. Korkeutta ei tullut lisää, mutta kaupunki onkin seuraavaksi suunnittelemassa kaistojen alentamista alikulkukorkeuden lisäämiseksi ja samalla rakennetaan ne pari uutta lisäkaistaakin. | ||||
|
|
14.03.2021 23:24 | John Lindroth | ||
| Oli varmaan niin että tämä pikajuna oli myös käyntikorttimme läntiseen maailmaan ja juuri sen takia sitä tuettiin ja vaalittiin! | ||||
|
|
14.03.2021 22:26 | Petri Nummijoki | ||
| Turun laivapikajuna P31/32 oli ensimmäinen, jonka kokoonpanossa esiintyi teräsvaunuja (2.5.1961 alkaen) mutta sen jälkeenkin vähintään ravintola/kahvila-, konduktööri- ja postivaunut olivat puurakenteisia, koska näitä valmistui teräsrakenteisina vasta 60-luvun puolivälin jälkeen. Mutta mitä tulee kokonaan teräsrakenteisista vaunuista koostuviin juniin niin riippuu siitä, mitä tällä varsinaisesti tarkoitetaan. P31/32:n varmaankin voidaan sanoa olleen myös ensimmäinen juna, jonka kohtuullisella todennäköisyydellä saattoi nähdä kokonaan teräsvaunuista koostuvana (1966 alkaen) mutta toisaalta siinäkin saattoi rungossa olla mukana puuvaunukin (esim. https://www.vaunut.org/kuva/45392) aikana, jolloin oli jo muita pikajunia, joissa esiintyi kokonaan teräsvaunuista koostuvia runkoja ainakin joinain viikonpäivinä tai vuodenaikoina. Jos tarkoitetaan, koska ilmaantuivat ensimmäiset junat, jotka takuuvarmasti olivat pelkästään teräsvaunuista muodostettuja niin taidetaan mennä 70-luvun puolelle ja EK/EP-junien aikaan. |
||||
|
Kuvasarja: Siniharmaita plootuja. |
14.03.2021 20:45 | Hannu Peltola | ||
| Taas loistava kuvasarja Tapiolta! | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
14.03.2021 20:45 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja ja uskomaton kesäyön tunnelma! | ||||
|
14.03.2021 19:59 | Olli Aalto | ||
| Kerrassaan onnistunut kuva säilyneestä vaunusta silloin kun se oli tuliterä. Sinisellä merkitty höyryletkukin erottuu hyvin ja siitä jatkuva höyryputki on edelleen jäljellä vaunun lattiassa, vaikka letkut ja höyrykierukat ovatkin saaneet väistyä. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
14.03.2021 19:42 | Rasmus Viirre | ||
| Niin, sekatavara- ja rekkajunat ovat huikeita.. Olisihan se hienoa jos näiden määrä kasvaisi, ja kaukokiidon kuljetukset palaisivat. Tai kenen tahansa rekat. Kiitoksia. |
||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
14.03.2021 19:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Hienoja kuvia, yöllä ne parhaat otetaan... | ||||
|
14.03.2021 18:34 | Simo Toikkanen | ||
| Alun perin Gg-lämminvaunu, 1970-luvulla aluskehystä jatkettu puolella metrillä ja muutettu Ig-pakastevaunuksi. | ||||
|
14.03.2021 18:31 | Simo Toikkanen | ||
| Puolen metrin jatke aluskehyksen vasemmassa päässä paljastaa, että vaunu on ollut Ig-pakastevaunu. Jatkeen päällä on ollut Thermo King -jäähdytyskone ja sen akkulaatikko. Katon neljä tuuletinta kertovat, että ihan alun perin vaunu oli Gg-lämminvaunu. Suoraan Ggig-pakastevaunuiksi tehdyissä vaunuissa ei noita tuulettimia ollut. | ||||
|
14.03.2021 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nythän VR on valveutuneiden kansalaisten sylkykuppina! Pthyi! | ||||
|
|
14.03.2021 17:39 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tällä foorumilla ei tosiaan vielä olekaan kunnon kuvaa itse sillasta. Tässähän näkyy kuinka vanhan tukimuurin korkeus jää nyt hiukan vajaaksi. Alituskorkeutta tuli siis noin puoli metriä lisää. | ||||
|
|
14.03.2021 17:29 | Erkki Nuutio | ||
| Ensimmäinen (osittainen) kuva uudesta sillasta. Muuri on tosin vanha. Mutta jäikö ajotielle kuitenkin korkeusrajoitus, eli jäikö tarve laskea tiepintaa alaspäin? Taustalla valmistellaan halpisasuntoja 5000...10000 € / m2 . |
||||
|
|
14.03.2021 16:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Näissähän oli lattiassa hiukan enemmän äänieristystä kuin muissa vaunuissa. Vanerin päällä 8 millinen massamatto telien kohdalla ja sitten 8 millinen huopa. Pinnassa vielä paksut kokolattiamatot hyteissä ja salongissa. | ||||
|
|
14.03.2021 16:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Nämä olivatkin suomalaisten matkustajavaunujen "aatelia". Erittäin hiljainen ja pehmeä käynti, näissä pystyi aistimaan manner-eurooppalaisen Trans-Europ-Express -junien tyylikkyyden. Näillä kun matkusti niin vedettiin paremmat kuteet päälle! | ||||
|
|
14.03.2021 16:02 | Juhana Nordlund | ||
| Tyylikäs kuva ensimmäisen sarjan teräskorisesta 1. luokan hyttivaunusta. Voi vaikuttaa pilkunviilaamiselta, mutta kuvaushetkellä vaunun sarjamerkintä taisi olla vielä Cit. Tunnisteiden osalta perusteltuja voisivat olla molemmat, Cht ja Cit, jotta hakujen yhteydessä kuva löytyisi varmemmin. | ||||
|
|
14.03.2021 15:51 | Juhani Pirttilahti | ||
| Oho, olen näköjään maalannut portaita vähän liikaa alumiinivärillä ( https://vaunut.org/kuva/128731 ). Tämän kuvan perusteella alumiinivärillä on vain alin porrasritilä muun rakenteen jäädessä teliharmaaksi... | ||||
|
14.03.2021 14:27 | Panu Breilin | ||
| Tyyppitunnus Sk1 on jo varattu. Loogisin tyyppitunnus tuolle olisi kenties Sk25 (vrt. Dr25 ja Dv35)? | ||||
|
14.03.2021 14:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvasta tunnistettavissa henkilöitä :) | ||||
|
|
14.03.2021 14:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Todella kummallista, ettei sarjamerkintä ole Sk1. Eihän Sr1:kään ollut pelkkä Sr. Sille numerolle on hyvä syynsä. | ||||
|
14.03.2021 13:58 | Timo Salo | ||
| Hyvinkään Vehkojalla sitä minäkin kävin kyläilemässä ko. aikana... Tiedä häntä vaikka olisi nähty! :-) Siuro-Tampere-Hyvinkää-Tampere-Siuro oli kiva matkustaa osa oikein "pikajunalla"! | ||||
|
14.03.2021 12:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näillä korvattiin puukoriset cee-ee-iit. | ||||
|
|
14.03.2021 12:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko niin että Helsingin-Turun laivapikajuna oli ensimmäinen pelkästään teräsvaunuista koottu juna? | ||||
|
14.03.2021 12:34 | Tapio Keränen | ||
| Harvinaista herkkua mustavalkomieheltä. | ||||
|
|
14.03.2021 12:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Värien leikkiä. | ||||
|
|
14.03.2021 11:26 | Jussi Laukkanen | ||
| Tämä kuva osui kohdalle puoli sattumalta. Kuva kiinnosti erityisen paljon, koska Hyvinkään asema on tullut tutuksi sitä kautta, että isovanhempani sattuivat asumaan Hyvinkäällä. Sinne matkustettiin kyläilemään lukemattomia kertoja 60-luvun aikana. Yllättäen kuvassa näkyvä nainen ja lapsi vaikuttivat jollain tapaa tutuilta. Päässä heräsi pieni epäilys. Asian selvittämiseksi kaivoin perhealbumin ja etsin kuvia kyseiseltä vuodelta 1964. Löytyi muutama kuva, joissa äidilläni on beesi popliinitakki, päässä tumma huivi. Minä olin saanut uuden vaaleansinisen kesätakin ja vaaleanharmaat suorat housut. Päässä oli valkea päähine, jossa kookas tupsu. En voi tietenkään sanoa asiaa varmaksi, mutta ei olisi mahdotonta, että olen äitini kanssa katsomassa, kun juna lähtee kiihdyttämään vauhtia kohti Riihimäkeä. | ||||
|
14.03.2021 10:49 | Aapo Niemelä | ||
| Tästä kuvasta tulee selittämätön kesäfiilis. Mukavaa katseltavaa. | ||||
|
14.03.2021 10:46 | Erkki Nuutio | ||
| Veturi ja vaunut taisivat käydä Juhannussaunassa ennen rillutteluun lähtöä. | ||||
|
14.03.2021 10:41 | Erkki Nuutio | ||
| Vielä täydennys: Aseman puoleisessa rakennuksessa tehtiin myös ensimmäiset suomalaisvalmisteiset veturit (57: 1874, 58: 1876, 134: 1888, 135: 1888, 184: 1896 ja 185: 1896). Vuosiluvuista voi päätellä Helsingin konepajan haluanneen säilyä Suomen ainoana veturitehtaana. Tampereen pellava- ja rautateollisuus-yhtiön johtaja Alfred Kihlman onnistui kuitenkin vuonna 1898, vallan sisäpiiriin (mm. senaattori Ossian Bergbom/Wuorenheimo) tukeutuen viemään valmistuksen Tampereelle. Epäilemättä karvaaksi pettymykseksi G-veturien isälle, Adolf Engströmille. Vielä komitea vuodelta 1896 veturien valmistamisesta kotimaassa piti vaihtoehtoina valmistusta joko yksityisissä konepajoissa tai SVR:n konepajoissa. Pasilan konepaja ja vaunujen valmistus siellä tuli toki SVR:lle. |
||||
|
14.03.2021 10:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämähän on kuin 3503 :) | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyön huumaa pääradanvarrella |
14.03.2021 07:59 | Lari Åhman | ||
| Hieno kuvasarja! Vaikka tunnelma välittyy näiden kuvien välityksellä mahtavasti, kesäyö radan varrella kannattaa kyllä kokea livenäkin. Sopivan porukan ollessa paikalla voi fiilikset jakaa saman tien toisten kanssa. Pohjanmaalla tuli joskus noita öisiä kiitojunia ihasteltua - silloin kun niissä meni vielä rekkoja ja paikalla oli vain yksi raide. | ||||
|
14.03.2021 07:51 | Kari Haapakangas | ||
| Seinäjoki on nykyään niin umpisuomalainen, että kun kysyin sieltä kotoisin olevalta paikkakunnan ruotsalaisnimeä, niin ei tiennyt. | ||||