Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.03.2021 17:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Timo on oikeassa. | ||||
|
02.03.2021 17:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Tenderit |
02.03.2021 17:29 | Mikko Herpman | ||
| Tästä voi tulla pitkiä puheita... Mutta miten paljon ajotapa saattoi vaikuttaa vaikkapa juuri Hr1 veturin kulutukseen matkalla Helsinki-Tampere? Aikanaanhan taisi olla myös palkkaan lisiä jos ajoi säästeliäämmin? Saattoiko pysyä aikataulussa ja silti säästää? | ||||
|
Kuvasarja: Tenderit |
02.03.2021 17:28 | Petri Nummijoki | ||
| Halkoja käytettäessä tenderiin oli tapana asentaa lisälaidat ja niinpä Hr1/Tr1:n tenderinkin halkotilavuudeksi annetaan 16 kuutiota. Toisaalta pula-aikoina halotkin olivat usein muuta kuin kuivaa koivuhalkoa, joten kulutusero voinee ajojen välillä olla valtava. | ||||
|
02.03.2021 16:56 | Antero Airola | ||
| Turistin mukaan kesällä 1983 lähti H504 Tampereelle kello 12.25. Mutta kirjan mukaan koko Oriveden paikallisliikenne hoidettiin kiskoautoilla! Vuonna 1984 sen sijaan liikenteessä oli veturijunat. Eli korjattaisiinko vuosiluku? | ||||
|
Kuvasarja: Tenderit |
02.03.2021 16:49 | Heikki Jalonen | ||
| Vesi on höyryveturin kerrallista ajomatkaa rajoittava tekijä. Tarkastellaan asiaa hieman, korjatkaa tarpeellisin osin. Sikäli kun oikein tiedän, niin normaalin kaupallisen höyryvetoisen liikenteen aikoina, pikajunaliikenteessä, veturisarjalla Hr1 voitiin pisimmillään (turvallisesti) ajaa Helsinki-Tampere-väli (noin 200 km, kumulatiivinen nousu noin 100 m) ilman vedenottoa. Veturin vesitila oli 27m3. Hiiliä mahtui noin 9 tonnia, joista matkalla kului noin 6 tonnia. Junan paino, hiilen laatu ja ajotapa vaikuttivat tietysti suuresti kulutukseen. Tämä ajoväli lienee ollutkin veturin suunnitelussa mitoituksen perusta, ellei sitten Helsinki-Viipuri. Teoreetisemmin tarkasteltuna (Ivalo 2, s 164), veturikattilassa polttoainetta käytettiin NOIN seuraavissa suhteissa (kuormitus normaali, arina kunnossa, kattila puhdas, hoito hyvä, polttoaine kunnollista) per ARINAN NELIÖMETRI: - 400 kg hiiltä - vastaten noin 2 m3 halkoja Tällä polttoainemäärällä kattilasta saadaan ulos noin 2750 kg höyryä, mihin siis tarvitaan 2,75 m3 vettä. Näin siis ideaalioloissa mitoitusarvona. Todellinen käytännön kattilanhoito kulutti varmasti enemmän polttoainetta. Jos tuo teoreettinen malli sovelletaan veturisarjaan Hr1, arinan pinta-ala 3,5 m2 saadaan noin about seuraavia kulutussuhteita: - hiiliä käytetään 1500 kg, jolloin vettä kuluu 10 m3 - koko tenderin vesivaraston (27 m3) keittämiseen kuluisi siten 4,1 tonnia hiiliä; hiilivarastosta (9 t) olisi siis jäljellä vielä 4,9 tonnia. - tämä laskelma on selvästi optimistinen, jos sitä vertaa käytännössä toteutuneeseen kulutukseen Halkoja poltettaessa, vastaavasti, 27 m3 vesivaraston kuluttaminen söisi halkoja noin 20 m3. Niitä ei Hr1 tenderiin mahtuisi kuin enintään noin 10 m3. Eipä siten ihme, että Hr1 esiintyi halkopoltolla vain kaikkein pahimman pulan ja puutteen hetkellä, mahdollisimman pian takaisin hiiliin siirtyvänä. Vettä on melko nopea täydentää, polttoainetta (halkoja) paljon hitaampaa. Työvoiman tarvekin on aivan toinen. Halkojen tai hiilenpolton käyttömäärän suhde ei sinällään mene ihan suoraan lämpöarvojen suhteissa, halkopolton häviö on suurempi ja kattilan tehon kasvaessa häviö nousee tehonkasvua nopeammin. Toisekseen, halkopoltolle suunnitelluissa vetureissa polttoaine- ja vesitilojen tilavuussuhde sopii paremmin niiden ominaiskulutuksille, enemmän tilaa haloille ja vastaavasti pienempi vesitila. |
||||
|
|
02.03.2021 15:20 | Rasmus Viirre | ||
| Niin, teleobjektiivi voi joskus antaa hyvin erilaista ulkonäköä kuvauskohteille. Kiitos kehusta! | ||||
|
02.03.2021 14:35 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Haaparantaan mennyt makuuvaunu / makuuvaunuja? Mutta mitä sarjoaja? | ||||
|
02.03.2021 14:32 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset John! | ||||
|
|
02.03.2021 14:26 | Oula Ahlholm | ||
| Hieno kuva Pendosta! Näyttää vähän niin kuin pendo olisi lyhentynyt. | ||||
|
|
02.03.2021 14:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytettiinkö CEm vaunuja missään vaiheessa säännöllisesti kv yhdysliikenteessä? NL:oon ? Ruotsiin? Joutuiko joku niistä sotatoimialueelle ja sotasaaliiksi niin että olisi jatkanut elämäänsä toisessa valtiossa? | ||||
|
02.03.2021 14:18 | Oula Ahlholm | ||
| Rainer: kiitän! Ja tuo koroke on aggregaattivaunun jäähdytin, luulisin. Mutta De se ainakin on. | ||||
|
02.03.2021 14:10 | Eljas Pölhö | ||
| Kurt laittoikin erinomaisen linkin, joka oli minulle aiemmin tuntematon. Siltä näkyy löytyvän upea kokoelma kuvia luovutetulta alueelta. | ||||
|
Kuvasarja: Tenderit |
02.03.2021 13:46 | Petri Nummijoki | ||
| Suomalaisissa vetureissa käsitykseni mukaan hiili riitti 2-3 kertaa niin pitkälle matkalle kuin vesivarat. Sen sijaan halkoja poltettaessa täytyi polttoainetta ottaa yhtä usein kuin vettäkin. | ||||
|
02.03.2021 13:24 | Rasmus Viirre | ||
| Nyt kun Aapo sanoit niin totta, en ollutkaan huomannut noita muita. :) Ja kiitos Mikko! Tosiaan videomateriaalin otto näistä kannattaa nyt. Ja sitä yritänkin saada tehtyä oikeastaan useammin kuin vain kuvia. |
||||
|
|
02.03.2021 13:15 | Antti Kukkonen | ||
| Kolmion lisäkilpi varoittaa risteävistä pyöräilijöistä mutta ei risteävästä raideliikenteestä :) | ||||
|
Kuvasarja: Tenderit |
02.03.2021 13:11 | Kari Haapakangas | ||
| Valistakaapa tietämätöntä. Oliko höyryveturin toimintamatkan määräävä tekijä tosiaankin veden riittävyys? Polttoainetta (hiili ja puu) pystyi kai varaamaan ja varastoimaan veturiin/tenderiin pitemmällekin matkalle? | ||||
|
02.03.2021 11:52 | Juha Kutvonen | ||
| Onkohan Reijo päässyt tutkimaan asiaa nyt, kun junat taas pysähtyvät? | ||||
|
|
02.03.2021 11:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| 2454 valmistui vuonna 1940 (olympiavaunuksi?). Hylättiin 1972. | ||||
|
02.03.2021 11:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 2455 oli valmistunut vuonna 1940. Paikkalukuna 10/15. Vuonna 1970 siitä tuli XCEm 02455. Hylkäys koitti vuonna 1978. 2473 valmistui vuonna 1956. Senkin paikkaluku oli 10/15. Tässä vaunussa myös oli parranajokosketin. Poistettiin liikentteestä vuonna 1981, 1982 siitä tuli BG 040156 Johdonvetojuna 7:ää varten. |
||||
|
02.03.2021 11:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEm 2456 valmistui vuonna 1952, sarjansa 21 180 mm pitkien makuuvaunujen ensimmäisenä. Siinä oli mm. parranajokosketin 220 V sähköpartakoneita varten. Lievää ylellisyyttä siis! Vuonna 1981 se muutettiin vaunuksi BG 040155 Johdonvetojuna 7:ää varten. |
||||
|
|
02.03.2021 11:37 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva, vielä on vähän aikaa kuvata 3xDv12 raskaita junia. Mikäli on videokalustoa yms. varmaankin kannattaa taltioida kovan arkityön tekoa kun mahdollista! | ||||
|
02.03.2021 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä vaunu, 2485, oli viimeinen valmistunut CEm. Valmistusvuosi oli 1957 ja vuonna 1981 siitä tuli BT 01165. Mainittakoon, että tässä vaunussa, makuuvaunuaikoinaan oli kuuma pesuvesi. |
||||
|
|
02.03.2021 11:06 | Aapo Niemelä | ||
| Onpas taivaalla ollut mahtava värikirjo! Pohjanmaalla on muutenkin ollut mielenkiintoisen peräkkäisiä vetureita tässä lähiaikoina. Kuvan 2516 ja 2517 lisäksi vastaan on tullut 2518. Muita pareja ovat olleet 2503 ja 2504, 2604 ja 2605, 2742 ja 2743. | ||||
|
02.03.2021 10:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Unohtui noista M-vaunun nimistä yksi aika kekseliäs (vaikka oli niitä varmaan vielä muitakin): Vuoden 1880 vaunuluettelossa haluttiin korvata meriliikenteeseen viittaava nimi 'pohjalastivaunu' nimityksellä, joka paremmin vastaisi 'ballastvagnin' todellista 'vakautusmateriaalivaunu'-merkitystä. Siten nimitys 'Avonaisia tavaravaunuja alusteaineita varten' ei rautateiden käyttötarkoitusta ajatellen ollut lainkaan hassumpi keksintö. Totesin tuolla edellä, että ruotsinkieliset käyttivät raiteentukemisballastista barlast-termiä. Mutta selvästihän he käyttivät myös ballast-termiä, koska vaunun nimikin oli ballastvagn. Itseasiassa ruotsin kielessä on myös termi 'ballastering', joka v. 1899 Suomen Teollisuuslehden julkaiseman 'Rautatierakennus- ja liikennesanojen luettelon' mukaan oli 'sorastus', 'sorastaminen'. Suomen kielessä kun ei ollut materiaaliin kantaa ottamatonta yleistä 'vakautusmateriaalillatukemis'-termiä. |
||||
|
|
02.03.2021 09:20 | Petri Sallinen | ||
| Ballast-sanalla on englannin kielessä lukuisia eri merkityksiä. Yksi niistä on "raidesepeli". Tämä käännös löytyy mm. tekniikan sanakirjasta. [ballast wagon (plural ballast wagons), (rail transport, Britain) a hopper wagon used to carry ballast (stone) for railway track maintenance purposes.] Kun Suomen suuriruhtinaskunnan radoille alkoi ilmaantua "ballast-vaunuja" suuren maailman tyyliin, niin tuskinpa tuolloin sanakirjasta löytyi suomenkielistä "raidesepeli"-sanaa — todennäköisesti suomenkieli ei edes moista ilmaisua tunnistanut. "Painolasti", "paarlasti" ja muista yhteyksistä kehitetyt ilmaisut sen sijaan tunnettiin. Niitä ilmaisuita käytettiin, joita oli — vaikka sisällöllinen merkitys ei täysin osuva ollutkaan. Monta rautatieteknistä sanaa suomen kieleen olikin kehitettävä, kun rautatiet tulivat suuriruhtinaskuntaan. Moni haki pitkään muotoaan. Esimerkiksi vaunun puskin oli aluksi "työntäri". Soravaunutkin etsivät pitkään suomenkielistä ilmaisuaan. Ilmaisut sitä paisi näyttävät vaihtelevan vakiintumattomina rautatiehallinnossa samoina aikoinakin — ehkä sen mukaan, mikä oli kirjoittajan äidinkieli. Toisaalta — onko "ballast"-sanan ensimmäistä kertaa kohdannut rautatiehallinon virkamies pitänyt sen alkuperää englanninkielisenä vai ruotsinkielisenä. Tälläkin voi olla vaikutusta siihen, minkälainen suomenkielisesti ilmaisusta muodostuu. |
||||
|
|
02.03.2021 07:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Heninen.netissä on tämä sama kuva isona ja skarppina: http://heninen.net/harlu/jjias.jpg Jänisjärven asemasta on pari muutakin kuvaa. Sekä koko joukko kuvia muista asemista: http://heninen.net/folder_f.htm?C=1&F=harlu&L=2&M=photo&S=asema&I=0&E=20 Ja paljon muuta... |
||||
|
|
02.03.2021 06:58 | Timo Salo | ||
| Valehteleeko silmät, vai onko muuten mainiot kuvat venähtäneet sivusuunnassa? Kaikki ihmisetkin on niin paksuja ja deeverin nokkakin on niin piiitkäään näköinen... | ||||
|
02.03.2021 00:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisiko tuo Rx-vaunun juna olla MV 10252 Hy–Ilr? | ||||
|
|
01.03.2021 22:56 | Tero Korkeakoski | ||
| Tuossahan ei muuten edes ole tasoristeysmerkkejä, eli varmaan on pakkokin pysäyttää muu liikenne. | ||||
|
01.03.2021 21:31 | John Lindroth | ||
| Tuota kujaa tulivat aikoinaan lähes kaikki Helsinkiin tulleet höyryveturit hiilestyksen ja vesityksen jälkein tallille lepäämään. | ||||
|
|
01.03.2021 20:47 | John Lindroth | ||
| Tällainen yleisnäkymä on aina aikansa hyvä dokumentti! | ||||
|
01.03.2021 20:38 | John Lindroth | ||
| Meidän perheessä oli aikoinaan musta Vauxhall Velox. | ||||
|
01.03.2021 19:59 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa on ainakin yksi toinen "Tka9", https://vaunut.org/kuva/48626 | ||||
|
01.03.2021 19:52 | Jarmo Ranta | ||
| Loistava kuva! Myöhemminhän tässä olivat noin yhden Sm1/2-yksikön mittaiset korotetut soralaiturit, jollaiset Lappilasta löytyvät vieläkin. | ||||
|
|
01.03.2021 19:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa J. Kyllä vaan. Otavan tietosankirja vuodelta 1915 kertoo: "Painolasti (engl. ballast, ruots. barlast), hiekka, kivet, rauta tai muu raskas aine, jota käytetään aluksessa sen pystyssä pitämiseen ja syvemmälle upottamiseen." Englanninkielisethän käyttivät ratansa tukemiseen ballastia. Ja ruotsinkieliset sitten barlastia, paarlastia. M-vaunuilla onkin ollut mitä moninaisimpia nimiä, ihan sen mukaan, mitä radalle on milloinkin tukikerrokseen ajettu, ballastvagn, painolastivaunu, hiekkavaunu, soravaunu... Sanan historiasta ja etymologiasta kertoo Merriam-Webster: "probably from Low German, of Scandinavian origin; akin to Danish & Swedish barlast ballast; perhaps akin to Old English bær bare & to Old English hlæst load, hladan to load — more at lade" |
||||
|
01.03.2021 19:07 | Timo Oinonen | ||
| Satasarvisen Dm9 5108 ja 5110 ovat tuossa ainakin. | ||||
|
|
01.03.2021 18:32 | Teppo Niemi | ||
| Ja myös 5121 ja 5122 saattavat olla kuvassa. | ||||
|
|
01.03.2021 18:30 | Teppo Niemi | ||
| Hyvin todennäköistä. Huoltohan oli jo ollut Turussa vuoden verran ja noihin aikoihin 5123 ja 5124 olivat ajossa. Mutta oliko Turussa vielä Dm8 runkoja / moottorivaunuja? Nehän olivat poistuneet kyseisen vuoden alussa. |
||||
|
|
01.03.2021 18:21 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaako olla aggregaattivaunun jäähdytin boksi katolla. | ||||
|
|
01.03.2021 18:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä on paras kuva tästä sarjasta. Mikä tuo mystinen koroke ekan vaunun katolla on? Onko se mittausvaunu? | ||||
|
|
01.03.2021 17:33 | Juhani Pirttilahti | ||
| Joku noista oransseista juureksista voi olla 5121...5124. | ||||
|
|
01.03.2021 17:29 | Tapio Keränen | ||
| A 26 lienee yhä Vierumäellä. | ||||
|
01.03.2021 17:24 | Antti Havukainen | ||
| Vastaus tähän arvoitukseen näemmä selvisi kuvan https://vaunut.org/kuva/145790 kommenteista. | ||||
|
|
01.03.2021 17:12 | Topi Lajunen | ||
| Matematiikassa on myös olemassa "tyhjä joukko". Joukko, jossa ei ole sitä ensimmäistäkään. | ||||
|
|
01.03.2021 17:09 | Teppo Niemi | ||
| Onhan näitä yhden yksilön sarjoja ollut ennenkin, esin Sv1 ja Dr15. Vaunupuolella esim. Oss, Ose, Osf, Osg, Mat. | ||||
|
01.03.2021 17:07 | Topi Lajunen | ||
| Helpottaa kovasti. Kiitoksia kaikille tiedoista, niin tässä kuin toisaallakin. :) | ||||
|
|
01.03.2021 16:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, miten minä muistan, että muinoin radan päälysrakenteen (Oberbau) soratukikerrosta kutsuttiin joskus ballastiksi...? Varmaa on, että purjealusten painolastina ollutta kivilastia on kutsuttu myös ballastiksi, murteellisesti paarlastiksi. |
||||
|
01.03.2021 16:50 | Marko Vornanen | ||
| Tuossa kuvaa Itäreimarintien ylityksestä. https://vaunut.org/kuva/145797?u=1290&d=01.03.2021 | ||||
|
|
01.03.2021 16:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vauxhall Cresta oli Veloxin ylellisempi versio. | ||||
|
|
01.03.2021 16:46 | Marko Laine | ||
| Kuva on hieno ja tunnelmallinen! Surullista vain, että kuvassa näkyvästä kalustosta ei ole säilynyt / säästetty yhtään yksilöä. | ||||
