Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	03.03.2021 18:51	John Lindroth
		Nuo viheltimet sittemmin konepajakäynneillä suunnattiin alaspäin,
	03.03.2021 18:42	Teppo Niemi
		Jousinaulakiinnitystä ja myös kiila-aluslevyjä. Kiskotus on siis K60, sillä K54 / UIC54 kiskoilla ei kyseistä kiinitystä käytetty.
	03.03.2021 18:39	Martti Vuorikoski
		Voisi sanoa, että vabis kuuluu scaniaan vieläkin, koska tehdas sijaitsee edelleen södertäljessä.(vabis= Vagn Fabrik I Södertälje)
	03.03.2021 17:31	Erkki Nuutio
		Ja oikealla Suomen kumitehdas, kuten tältäkin sivulta voi todeta : http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/historia_jarvenpaa2.shtml . Junan vaunukoostumus havainnollistuu tästä kuvasta.
	03.03.2021 17:26	Juhana Nordlund
		Tuosta kiskotusnäkökohdasta tuli mieleeni kuva https://vaunut.org/kuva/128521 ja sen kommentit. Pasila - Riihimäki oli siis saanut K60-kiskot vuosina 1951 - 54. Joko ne oli ehditty vaihtaa 54-kiloisiin kuvausajankohtaan mennessä? K60:siähän ei hitsattu jatkuviksi vaan ne olivat nk. palakiskoa. Mutta toisaalta K60:set oli asennettu rataan sillä tavoin että 32-metrinen kisko perustui kahteen yhteenhitsattuun 16-metriseen kiskoon. Tämän muistan lukeneeni joskus jostain kirjasta, joka ei nyt ole kätten ulottuvilla. Kiskojen kiinnitystavoista - ja kiskoasioista muutenkin - perillä olevat nähnevät nopeastikin, kummasta kiskotyypistä kuvan tilanteessa on kysymys.
	03.03.2021 16:38	Hannu Peltola
		Esa, meillä sama keskustelu nousi esille jo lukiossa, kun kemian opettaja käsitteli lämpölaajenemista. Laskin huvikseni laajenemisen Helsingin Oulun välillä juurikin 12 m kiskoilla ja taisi olla jokin samansuuruinen lämpötilan vaihdos. Kemian opettaja pyöritteli päätään, miten tämä oli mahdollista! Luvut olivat oikein, mutta opettaja ihmetteli, miten kiskotus on toteutettu niin, etteivät junat talvella kulje tyhjän päällä tai vaihtoehtoisesti kesällä raidespagetin keskellä. Tuolla tunnilla pääsin loistamaan tietoknopilla, että kiskojen laajeneminen estetään kiinnityksen ja tukikerroksen avulla.
	03.03.2021 15:40	Esa J. Rintamäki
		Keerran tekussa ollessani laskin omaksi huvikseni kiskojen lämpölaajenemista tyyliin: Seinäjoki - Oulu, 334 km, laskettuna 12 m kiskoilla. Lähtölämpötila +20 ast. Celsiusta, lämpö laskee 20 astetta, tulee siis nollakeli. Sitten Oulun päästä alkaen työnnetään kiskonpäät yhteen, siis jatkosraot umpeen aina Seinäjoelle saakka. Tulos noin 400 metriä rautatietä junan kuljettavaksi ilman kiskoja. Ystäväni hämmästelivät tätä tulosta. Vaihteita ja raideristeyksiä ei otettu huomioon (vaikka niitäkin tuolla rataosalla riitti!).
	03.03.2021 14:53	Teppo Niemi
		Vai löytyykö se Patokankaalta?
	03.03.2021 14:38	Ossi Rosten
		Nykyinen pohjoisin taitaa olla tuossa? https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7401046.106499741&e=517702.5490456206&title=Pohjoisin?&desc=&zoom=13&layers=%5B%7B%22id%22:3,%22opacity%22:100%7D,%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D
	03.03.2021 14:26	Markku Naskali
		Kun kiskoja alettiin hitsata yhteen naapuriston vanhat metallimiehet arvelivat, että helteellä Helsingin rautatieasema työntyy Kaivokadulle!
	03.03.2021 14:24	Timo Salo
		Ei kai Oulakin istu moottorikelkan pukilla kuvaa otettaessa???
	03.03.2021 14:21	Oula Ahlholm
		Vaunut oli sinisiä, tosin joukossa oli myös InterCityjä, Rx, Expt ja Edm
	03.03.2021 14:00	[Tunnus poistettu]
		Uskotaan, Raumalle on ainakin uutisoinnin perusteella alkamassa viljaliikenne alkuvuodesta.
	03.03.2021 13:09	Timo Salo
		No, tuo Esan tieto muuttaa koko asian... :-) Kylläpä helpotti, kun tuo todennäköinen kotimaisuus tuli tietoon. Tuo logiikan merkki vaan viittaa italiaan, caprio!!! https://evac.com/fi/ http://caprio.it/company.html Liekkö tuo caprio vielä pystyssä, yleensä konkurssi tehdään n. viiden vuoden välein tuotevastuun välttämiseksi! :-) (viheliäistä muuten, kun firma saattaa olla kuppi nurin ja silti web-sivut on voimassa vaikka kuinka pitkään!)
	03.03.2021 12:51	Pasi Seljas
		Tulipa mieleen viheltimistä, muuan ambulanssifirma tai kuski oli keksinyt tavan suojata räikkäänsä lumelta, päälle pingotettiin alushousut. Näyttivät minusta naisten mallilta, hieman pitempipunttiset. Olisi voinut toimia tuossakin. Tosin lanssin sireeni oli silloin melko leveää mallia.
	03.03.2021 12:27	Esa Ojanperä
		WC järjestelmä lienee kotimainen EVAC.
	03.03.2021 11:35	Topi Lajunen
		Tieliikennelain 11. pykälä alkaa näin: "Tienkäyttäjän on annettava junalle ja muulle rautatiekiskoilla kulkevalle laitteelle esteetön kulku." Tässä kohdassa ei mainita mitään, että paikassa pitäisi olla tasoristeys. Myöhemmin samassa pykälässä kyllä kerrotaan tasoristeyksen lähestymisestä ja sen ylittämisestä, mutta se ei kyllä poista ensimmäisen lauseen velvollisuutta väistää rautatiekiskoilla kulkevaa kalustoa. Joku voi toki ottaa esille sen, kulkeeko tuossa rautatiekiskot lainkaan, vai vain jotkut satunnaiset randomkiskot.
	03.03.2021 10:20	Erkki Nuutio
		Taustalla näkyy Järvenpään pienveturi (Tve?), joka vaunut lisäsi junan perään. Etualalla oikealla oli suuri veturihalkojen pino, joka paloi 2o-lukuisen sanomalehtiuutisen mukaan. Polkupyörä oli ympäristönsä ehdoilla eläneiden tolkun ihmisten talvikulkuneuvo jos kävelymatkaa oli liiaksi. Hienosti termiittihitseillä liitettyjä kiskoja!
	03.03.2021 10:13	Timo Salo
		Positiivinen yllätys tuon italialaisen sähkötekniikan taso: Kaikki paikat kosketussuojattu, joka piuhassa kunnon osoitemerkki, ledien merkitys selvällä suomen kielellä, keskusyksikön (PLC?) kaikki liitännät merkitty, stotzien laukeaminen diagnosoitu apukoskettimella ja laadukkaita militääriliittimiäkin käytetty...!!! Pitäsköhän ihan hiukan muuttaa asennetta italialaiseen tekniikkaan? Vai onko nuo positiiviset asiat mainittu VR:n tilauksessa, että näin pitää olla? (käsipyyhepaperi ei kyllä kuulu tuohon tilaan, mutta ei siittä oikein mitään vaaraakaan ole... Paperiahan käytettiin ennenvanhaan jopa kondensaattorien eristemateriaalina! )
Kuvasarja: Tenderit	03.03.2021 10:11	Petri Nummijoki
		Oliko Hv3-veturilla vedenotto Kokkolassa vai Ylivieskassa, jos mentiin Seinäjoki-Oulu yhdellä vesityksellä? Entä koskiko tämä 16-20-akselista päiväjunaa P67/68 vai riittikö noin 40-akselisissa yöjunissakin yksi vesitys Hv3-veturille tuolla välillä? Varmaan lämmittäjän taidoilla oli suuri vaikutus polttoaineen kulutukseen, jos verrataan aloittelevaa tai alla jo monta vuotta ollutta henkilöä. Mutta jos verrataan vaikka kahta 5 vuotta lämmittäjän töitä tehnyttä niin en ole ihan varma, vaikuttaako lämmittäjän henkilö enemmän, mitä käytetty polttoaine tai junapaino.
	03.03.2021 10:03	Kari Haapakangas
		Pyöreä vesitorni rautateillä lienee Suomessa harvinaisuus. Onhan toki monikulmaisia ja sitten niitä neliönmallisia. Mutta täysin pyöreitä... poikkeuksellinen, kuten kuvaaja toteaakin.
	03.03.2021 09:41
		Penkki täytyy hiekottaa ettei jää mäkeen sen takia että lipsuu vain penkillä edestakaisin.
	03.03.2021 09:23	Kari Haapakangas
		Ainakin vielä Tanttarin pientaloalueelle päästäkseen pitää ylitttää kaikki uudet ja vanhat ratalinjat, mutta tielinja Puhjonmäkeen näyttäisi olevan jo työn alla. Tai ainakin näkyy peruskartalla suunnitelmana. Savonsuon pieneneminen 1870-luvulta sai sekin selityksen vanhoja karttoja selailemalla. Tulevaisuuden arkeologien aarreaittahan siihen on kasattu.
	03.03.2021 08:05	Pasi Seppälä
		Kiitos Rainerille. Sr-ykkösen pienoismalliin liimasin numeroksi 3040 ja nopeusteksteinä löytyy vain tuo 140km/h. Ja kun seitkytluvun loppupuolen mallista on kyse, niin täytyypä vaihtaa numero toiseksi.
	03.03.2021 04:19	Esa J. Rintamäki
		Sodan ajan sairasjunissa oli sairaanhoitohenkilökunnan majoituksena "Olympia"-vaunuja Cm numerosarjasta 2171 - 2173 (siis oletettavasti), ja Em numerosarjasta 2743 - 2749 (samoin oletettavasti). Em-vaunuja käytettiin miehistöarvoisten henkilöiden, lähinnä sotilaiden ja myöskin rautatieläisten majoitukseen. Näiden mainittujen vaunujen valmistusvuosi oli 1940. Vanhempiakin vaunuja oli ollut sairasjunissa. Esimerkkinä Ei-vaunut, joissa kuljetettiin myös istuvia potilaita paaripotilaiden lisäksi. Näihin ne sopivat hyvin alaslaskettavien ikkunoiden takia.
	03.03.2021 00:05	Eljas Pölhö
		Vuonna 1961 Haaparannan junissa P63/P64kulki 1 Cm, 2 CEm ja 2 Em. Ensimmäisen ja toisen luokan vaunujen osoitteet olivat Oulu, Kemi ja Haaparanta. Eli yksi noista ensimmäisen luokan vaunuista meni perille saakka. Makuuvaunujen tyypit junanumeroittain 1961 on linkin takana (jollei se katkea). https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1961.06%20Makuuvaunujen%20käyttö.png
	02.03.2021 23:17	Rainer Silfverberg
		Varmaan juuri näitä, koska mitään pitkää junaa sinne ei tainnut mennä? Se mikä kiinnostaisi tietää, ajettiinko 1920-30 luvulla, eli rauhan aikana, Helsingin ja Leningradin välillä VR:n makuuvaunu vai Lokakuun Rautatien? Ja jos VR:n, niin tällainen "nykyaikainen" vai joku vanha lanterniinikattovaunu?
	02.03.2021 22:30	Jari Kuusinen
		Naantali on hyvin todennäköinen osoite, koska tämänpäiväinen ja huominen ylimääräinen lisäjuna Turkuun ovat peruttuja. Toivottavasti tämä nyt ei sitten ole (toistaiseksi) viimeinen juna Naantaliin... (Naantalin PAI-aikatauluvaraukset ovat näkyneet olleen vain aikatauluvarauksia tehtynä viikoksi kerrallaan)
	02.03.2021 22:14	Stefan Baumeister
		Kappas! Nousitko myös junalle kyytiin?
	02.03.2021 22:09	Jorma Kattelus
		Näyttäisi kyllä kojevastikkeelta. Eli tuohon laitetaan sähköä siirrettävällä varavoimalla.
	02.03.2021 22:08	Stefan Baumeister
		Kiitos paljon, Oula!
	02.03.2021 21:37	Tapio Keränen
		Näyttäisi olevan pärekatto.
	02.03.2021 21:26	Rainer Silfverberg
		3040 ja 3041 laatoissa luki uusina 160 km/h.
	02.03.2021 21:12	Pasi Seppälä
		Selvä. Kummat siinä oli aluksi?
	02.03.2021 20:38	Juhani Pirttilahti
		Vaiko Naantaliin? Sinne oli kai jotain liikennettä parhaillaan.
	02.03.2021 20:34	[Tunnus poistettu]
		Hieno kuva! Meneekö tässä junassa viljaa Raumalle??!!
	02.03.2021 20:25	Lari Åhman
		Hieno on kuva sekä juna!
	02.03.2021 20:15	Onni Tikkala
		Tuli satunnaiskuvana kohdalle. Kaunis ja aurinkoinen on kesäpäivä, ja ihmisiäkin riittää - eikä kellään ole aavistustakaan siitä, millainen mullistus odottaa seuraavana vuonna. Junakin on tietysti varsin asiallinen, ja näyttää olevan vieläpä varsin hyvässä kunnossa.
	02.03.2021 20:10	Erkki Nuutio
		Ovatko vaunut sinisiä? Autoliikenne on harvaa tuolla sillan alittavalla moottoritiellä (hehehe) !
	02.03.2021 20:07	Eljas Pölhö
		Eikö Sr1 nopeuslaatat lisätty vasta Suomessa Hyvinkään konepajalla?
Kuvasarja: Tenderit	02.03.2021 20:06	Eljas Pölhö
		1930-luvun lopulla Helsinki-Viipuri-pikajunat ajettiin ilman veturinvaihtoa (313 km). Silloin H9 (Hv3) otti vettä vain Kouvolassa, H8 (Hv1) sekä Riihimäellä että Kouvolassa. P1 (Hr1) kokeiluissa se otti ilmeisesti vettä Kouvolassa, vaikka siitä ei ole eri mainintaa. Joskus Kouvola-Helsinki-junissa Hr1 otti vettä Riihimäellä, mutta en tiedä johtuiko vain siitä, että Riihimäellä sai parempaa vettä kuin Pasilassa. Vedenotto ei hidastanut pysähdystä lainkaan, juna seisoi Riksussa joka tapauksessa muutaman minuutin. 1950-60-lukujen taitteessa Seinäjoki-Oulu (334 km) meni Hv3:lla yhdellä vedenotolla, Hv1:llä kahdella. Pieksämäellä yksi Hv3 sai korotetun tenderin, jotta ajo Haapamäelle sujuisi varmemmin ilman vedenottoa. Missään mainituista ei kivihiiliä otettu lisää.
	02.03.2021 20:04	Erkki Nuutio
		Tai punamultaa kiskomaailmassa juuri ennen takatalvea!
	02.03.2021 19:58	Juhani Pirttilahti
		Minä kiitän!
	02.03.2021 19:57	Onni Tikkala
		Niin ja hieno, keväinen otos!
	02.03.2021 19:57	Onni Tikkala
		Tämä on 4406.
	02.03.2021 19:43	Pasi Seppälä
		Kummat laatat tässä 3040:ssä olivat uutena tehtaalta tultaessa? 140km/h vai 160km/h?
	02.03.2021 19:33	Rasmus Viirre
		Olipas 2721:llä mielenkiintoinen V maalaus.. Ja tuo 2720 varmaankin para-aikaa kunnostuksessa Pieksämäellä. Hyvä kuva näiden palvelusajasta!
Kuvasarja: Tenderit	02.03.2021 17:54	Heikki Jalonen
		Varmasti erot ovat olleet suuria. Polttoaineen (olipa sitten hiiltä tai halkoja) laatu oli varmasti pahimpina pulan aikoina mitä sattuu, tuurilla tuota ja huonommalla tätä. Ajotavalla on tietysti vaikutusta, miten nopeasti pääsee pienentämään täytöstä ja osaako varata nousuihin ja muuta. Pysähdykset vaikuttavat tietysti erittäin paljon. Mutta, ennen kaikkea, LÄMMITTÄJÄN taidot pesähoidossa lienevät olleet tärkein ero. Hutilus saa harakanpesän aikaan vaikka olisi miten hyvää hiiltä. Haloilla, hyvän ja tasaisen palavan kerroksen ylläpito vaatii taitoa ja viitseliäisyyttä, haaveilijan pikapalkinto on paljas arina. Ja vanha totuushan on, että paljas arina ei paljoa lämmitä... Säästöpalkkiot olivat tosiaankin joskus käytössä, mutta minä aikoina, en tiedä. Luulen kyllä, että siinä eivät kaikki jyvät menneet aina aivan tasan: ketummat kuskit osasivat varmasti "junailla" itsensä parempiin vuoroihin; siis sellaisiin pikureihin, joilla kilometrejä karttui ja meno oli jouhevaa. Huonompi arpa toi sitten tavaraa ja muuta joka paikassa pysähtelevää ja menevämpiänsä odottelevaa vuoroa. Säästöpalkkiosysteemiä saatiin tuskin mitenkään oikeudenmukaiseksi; kaikki kulkuun pannut junat piti joka tapauksessa vetää, säästit tai et.
	02.03.2021 17:50	Jimi Lappalainen
		Tällä paikalla on melkoinen vanhojen ja uusien ratalinjojen sekamelska.
Kuvasarja: Tenderit	02.03.2021 17:33	Petri Nummijoki
		Junapaino ja pysähdysten määrä lienevät merkittävimmät kulutukseen vaikuttavat tekijät. Keliolosuhteet ja matkustajavaunujen lämmitystarve vaikuttanevat nekin.
	02.03.2021 17:31	Jimi Lappalainen
		Timo on oikeassa.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset