Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.02.2021 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pihlajavesi avataan yksityiselle telegraafiliikenteelle Suomen ja Keisarikunnan välillä 1.7.1899. Cirk. 40/5074, 7.6.1899. Pihlajavedelle on asennettu 1-siipiset semaforit pohjoisen ja etelän tulosuunnille, kumpikin 300 m etäisyydelle tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on RH määrännyt, että Ph molemmat yksisiipiset semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Pihlajaveden asenalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.6.1957 lukien. KL19/57-2. Ph liikennöintitavan muutos, uusi tapa on oleva HrlT 23.5.1971 lukien, päällystöasemana Myllymäki 21 km. VT17/71-6. Ph asema alennetaan vaihteeksi, liik.tapa on oleva HilTtTp, päällystöasemana Haapamäki 12 km, tämän johdosta Valkeajärven uusi päällystöasema on myös oleva Hpk 19 km. Astuu voimaan 28.5.1972 lukien. VT17/72-9. Ph uusitapamerkintä on HilTt (Tp on poistettu) 1.10.1976 lukien. VT39/76. Pihlajaveden uusi tapamerkintä on Hil, T ratapiirin päällikön luvalla 29.5.1988 lukien. VT19/88. |
||||
|
15.02.2021 18:50 | Alex Chudoba | ||
| Nämä Esson erilaiset säiliövaunut ovat kyllä suorastaan viehättäviä. Erilaisten tyyppien kirjo Gnz-sarjan sisälläkin on ollut varsin huomattava. Kuvassa huomio kiinnittyy mm. vaunun merkintöihin. Päädyssä on seuraavan korjauksen ajankohdaksi merkitty 5.55 eli neljä vuotta täyskorjauksesta, mutta aivan kuin satulassa olisi merkintä 8.55 tapahtuneesta vaunun maalauksesta? Nähtävästi ilmajarrujen asentamisen lisäksi myös pyöränripustukset on jossain vaiheessa tämän kuvan jälkeen vaihdettu. |
||||
|
15.02.2021 18:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko jonkinlainen OTK siis ollut olemassa jo 1933? | ||||
|
15.02.2021 18:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oula, kulkiko IC710 siis 20 km/h? | ||||
|
15.02.2021 16:36 | Hannu Peltola | ||
| Lauantai oli vähän pilvinen päivä, mutta upea talvinen tunnelma tästä välittyy! | ||||
|
15.02.2021 15:10 | Uwe Geuder | ||
| Jani tiesi vastauksen. Teppo oli sillä tavalla lähellä, että kyse on lentoaseman rautatieasema. Varsinkin asianomaiset väittävät, että Lyon olisi ensimmäinen lajinsa. Niin kuin usein näissä ennätyksissä, pitää vain määritellä lajia tarpeeksi suppeaksi. Tämä asema on avattu 1994, mutta Frankfurtin lentoaseman rautatieasema jo 1972. Jos laji olisikin suurnopeusjunien asema lentoasemalla, sitten ennätys saattaa olla oikea. Ensimmäinen kerta asema avattiin väliaikaisesti jo 1992 kolmeksi viikoksi. Silloin oli jonkinlainen sukkulaliikenne Albertvillen talviolympialaisille. Alussa aseman nimi oli Satolas-TGV. Vuonna 2000 lentoasema sai nimen Saint-Exupéry ja siitä lähtien aseman nimi on Gare de Lyon-Saint-Exupéry TGV. Vuodesta 2010 löytyy asemalta myös pikaraitiovaunun pääteasema. Kyseessä on ilman verorahoja operoiva (siis korkeahintainen) linja keskustan ja lentoaseman välillä. Kriitikot ovat nostaneet esiin, että matkustajia, jotka vaihtavat junasta lennolle tai toisinpäin ovat harvalukuisia. Näin oli myös silloin, kun minä kävin, vaikka lentoasemalla riitti vilinä. Raitiovaunulle oli sopivasti matkustajia hinnasta huolimatta. Tepon arvauksen BER:istä on tunnettu se seikka, että Deutsche Bahn joutui kulkemaan vuosia tyhjäjunilla tunnelissa estääkseen uusien laitteiden korroosiota. Lyonistakin löytyy kaksiraiteinen putki aseman läpi. Junat, jotka eivät pysähdy, voivat kulkea aseman läpi 300 km/h. Jos ratanumero kiinnostaa, se on 752 000 https://fr.wikipedia.org/wiki/Ligne_de_Combs-la-Ville_%C3%A0_Saint-Louis_(LGV) ja ratakilometri 409,505 tai 409,705 (molemmat luvut löytyvät) https://fr.wikipedia.org/wiki/Sch%C3%A9ma_de_la_LGV_Rh%C3%B4ne-Alpes Raitiotien ratakilometri on 21,784. |
||||
|
15.02.2021 15:06 | Topi Lajunen | ||
| Diagnostiikalta valitaan haluttu valokuvio (sekä keulaan että perään, ja Edo-käytössä Edon pääty lasketaan peräksi), ja sitten erillisestä kirkkauskytkimestä kirkkaus, joista osa käyttää eri fyysistä valaisinta kuin osa. Alemmat puskinvaloyksiköt osaavat näyttää sekä valkoista että punaista valoa, ylemmät vain valkoista. Ylempiä käytetään ikään kuin lisävaloina kirkkaammilla valoasetuksilla. Valonheittimessäkin on useampia valoyksiköitä, ja niistä toinen osaa näyttää jopa punaistakin, joskaan tämä toiminto ei ole Suomessa ymmärrettävästi käytössä. Edo:sta ajaessa valitaan Sr2:n tapaan "valomoodi", jonka mukaan Sr3 sitten kytkee joko punaiset tai valkoiset puskinvalot perään. Joskus tosin väärät, valkovalot Sr3:ssa perässä tullessaan ei ole tavattomuus, vaikka keulalla olisikin kolmiovalot. |
||||
|
|
15.02.2021 14:32 | Oula Ahlholm | ||
| Samankaltainen tilanne oli Kemissä, IC710 tuli ja henkilö juoksi eteen ja kerkesi alta | ||||
|
15.02.2021 14:00 | Kari Haapakangas | ||
| Sikäli harvinainen rautatiesilta Suomessä, että sitä pystyisi tulittamaan bastionin valleita. Ainakin jos nuo puut kaadettaisiin. (ups, koskee seuraavaa Kymijoen siltaa) | ||||
|
|
15.02.2021 13:50 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on ollut jo valmistumishetkellään varsin vanhanaikainen: pieni säiliö ja paineilmajarrut puuttuvat. Liukulaakerit ja säiliön niitattu rakenne olivat vielä valtavirtaa seuraavat kymmenisen vuotta. Itsekantavat säiliöt tulivat kuvaan 1940-luvulla. Verrokkina Yhdysvallat, jossa siirryttiin 1. maailmansodan aikoihin 10 000 gallonan eli noin 38 kuutiometrin säiliövaunuihin, joissa oli AAR-telit (tosin vielä liukulaakereilla), ilmajarrut ja alkuvaiheessa niitattu säiiiö, josta jo 1930-luvun alkupuolella siirryttiin hitsattuihin säiliöihin. | ||||
|
15.02.2021 13:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on vähän kuin H0-mittakaavan malli, johon on vahingossa asennettu 0-mittakaavan kupu! Tällaisen jos tekee pienoismallina, tulee heti kommentti vääristä mittasuhteista... | ||||
|
15.02.2021 12:45 | Timo Järvi | ||
| Pehmeän kuvauksellinen ja hieno talvimaisema. | ||||
|
15.02.2021 12:29 | Juhani Pirttilahti | ||
| On kyllä selvästi vastuullisempaa viedä käytöstä poistettu ajoneuvo kierrätykseen kuin jättää ympäristöön "kesämökiksi" happanemaan. :D | ||||
|
15.02.2021 12:03 | Heikki Kannosto | ||
| Nuo kaksi olivat juuri ne Potit joita muistelin. Kuvaajien nimet olivat unohtuneet. | ||||
|
|
15.02.2021 11:59 | Heikki Kannosto | ||
| Mieluummin eurolla romuksi kuin kymppitonnilla edes kesämökiksi! On erittäin vaikea olla saamatta vaikutelmaa että VR hävittää kalustoaan kahdesta syystä: - vuorojen lisäämisvaatimukset voi torjua vetoamalla siihen ettei kalustoa ole; - yksikään osa ei edes vahingossa päädy millekään kilpailevalle yhtiölle. |
||||
|
|
15.02.2021 11:55 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hieno nosto viikon kuvaksi! Kuvassa on upea tunnelma ja hieno maisema! Ja onhan siellä junakin... | ||||
|
|
15.02.2021 11:52 | Jani Hyppänen | ||
| Oliko Lyonissa herkullista ruokaa? | ||||
|
|
15.02.2021 11:52 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Petri! Tällä matkalla löysimme meille uusia kuvauspaikkoja, mm. tämä Osolankosken silta oli uusi tuttavuus. Päätimme jo, että viimeistään kesällä teemme tänne pidemmän kuvaussafarin. Kymin topaasilouhos kuulostaa mielenkiintoiselta, siitä en ollut ennen kuullutkaan ja siellä täytyy ehdottomasti vierailla! | ||||
|
15.02.2021 11:30 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva | ||||
|
|
15.02.2021 10:49 | Petri Tuovinen | ||
| Hyvät kuvat olet saanut Kymijoen silloista, ovat olleet pitkään mielessä. Itse olen muutamana kesänä pyörinyt Kymin asemalla, mutta nekin täsmäiskuja, pääkohteena kun on ollut Kymin topaasilouhos ja siellä tahtoo aika pysähtyä :) Pitäneee ryhdistäytyä ensi kerralla. |
||||
|
15.02.2021 09:58 | Erkki Nuutio | ||
| Sähkölämmitysjohto oli silloin ja nykyisenäkin, silloisesta "lämmenneenä" pohjoisen talvena varmaan tarpeen. Lämpeni vuoronperään Tka:n ja LT:n moottori. |
||||
|
|
15.02.2021 09:34 | Kari Haapakangas | ||
| Arkkitehti on päässyt toteuttamaan itseään... | ||||
|
|
15.02.2021 09:16 | Uwe Geuder | ||
| Ei ole DDR:n alueella. | ||||
|
15.02.2021 08:27 | Timo Humalisto | ||
| "Koti-ikäväjuna" | ||||
|
|
15.02.2021 07:33 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin tulee hiljattain avattu surullisen kuuluisa liikennepaikka entisen DDR:n alueella..... Rataosan numero olisi silloin 6151 ja km-lukema 34,5. |
||||
|
|
15.02.2021 02:53 | Uwe Geuder | ||
| Ei VR taida edes yrittää myydä niitä? Eiköhän entisen NL:n alueelta joku maksaisi vielä enemmän kuin romuarvon? Ja kun ajattelee, että Uudessa-Seelannissa, jossa käytössä kap-raideleveys on käytetty vanhoja Iso-Britannian vaunuja ei raideleveys tai rahtikulut pitäisi olla ylipääsemätön este. Tai sitten Berliinin metrovaunut, jotka liikennöivät Pohjois-Koreassa. Tai Cisalpinon Pendolinot, jotka on myyty Kreikkaan vaikka ne pitää muuttaa 15 kV:ista 25 kV:iin. Deutsche Bahnilla on jatkuvasti kaikenlaista myytävänä: https://www.dbresale.com/en/verkauf/suche--xkat2.htm | ||||
|
|
15.02.2021 02:12 | Uwe Geuder | ||
| Vinkki 1: Valtio ei pidä paikkaansa :) | ||||
|
15.02.2021 01:41 | Timo Humalisto | ||
| Nostalgiajuna = koti-ikäväjuna | ||||
|
|
15.02.2021 00:43 | Alex Chudoba | ||
| Monien loppupään Exien 23 vuoden käyttöikä (1992-2015) on kyllä millä tahansa mittarilla todella lyhyt. | ||||
|
14.02.2021 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Kenenkä vastuulle nykyään on sälytetty junan matkakuntoisuuden tarkastus? | ||||
|
|
14.02.2021 23:08 | Jorma Toivonen | ||
| Ok, kiitos Jimi, mutta mitenkähän toimivat? | ||||
|
|
14.02.2021 23:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Sr3:ssa on itse asiassa kahdet päällekäiset puskinvalot; katsopa tämän videon veturin valoja: https://www.youtube.com/watch?v=7YdDbtVsst0 | ||||
|
|
14.02.2021 22:56 | Jorma Toivonen | ||
| Miksiköhän monessa Sr3-kuvassa näyttäisi loistavan myös punavalot puskinlyhdyissä (?), välillä kirkkaina, välillä punaisina... | ||||
|
14.02.2021 21:19 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kuvassa näkyvästä Kitinojan kaupan viljavarastosta löytyy video You Tubesta: https://www.youtube.com/watch?v=rB16nrkEqzQ | ||||
|
|
14.02.2021 21:19 | Petri Nummijoki | ||
| Ja paluusuunnassa Pot-vaunu täällä: https://www.vaunut.org/kuva/102762 | ||||
|
14.02.2021 21:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Keskustelua vaunusta: https://vaunut.org/kuva/108785 | ||||
|
14.02.2021 21:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Erkki: 901, eli sama kuin tämä Hannun kuvan veturi. Näin siis käsittääkseni. | ||||
|
14.02.2021 21:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1042 muutettiin virkatarvevaunuksi Rto 172 Lv vuonna 1968. | ||||
|
14.02.2021 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisi kiva tietää tuon 040071:n perässä olevan kattolavavaunun numero. Onko se Jvv-2:een kuulunut BG 040068? (= ex Ei 22066, m/1922) ja sekin hylättiin 1983. Kuvasta laskettuna ikkunoiden lukumäärä täsmäisi satapaikkaiseen Ei:hin. Johdonvetojuna 1 oli koottu entisistä CEi-vaunuista, Jvv-3 taas muodostettiin entisistä Ci-vaunuista (olympiavuodelta!). Kaksi seuraavaa johdonvetojunaa oli tehty kiitojunavaunuista. Jvv-6 ja 7 taasen olivat entisiä (24XX) Em-makuuvaunuja. Ja loput, Jvv-8 ja 9, porkkanoiden välivaunuista. Jokunen yksittäinen kattolavavaunu muodostettiin Ei72-vaunuista. |
||||
|
|
14.02.2021 20:29 | Tapio Keränen | ||
| Pot oli kuvassa https://vaunut.org/kuva/144683?u=701&paik=Helsinki&t=Toijala. Tosin se näkyy aika pienenä junan hännillä. | ||||
|
|
14.02.2021 20:21 | Heikki Kannosto | ||
| Muistan Juhani Katajiston upean kesäkuvan jossa Gdl:n edellä oli uutuuttaan kiiltävä Gbk kiitotavaravaununa. Oliko tässä vai jossakin muussa saman ajan Hr1-vetoisessa junassa postivaununa upouusi Pot aivan kuin mahdollisimman suurena kontrastina muihin vaunuihin? Kun olisi se aikakone ja moderni kamera... "Tämäkö? Tuota noin... tämä on aivan uusi japanilainen keksintö... eräänlainen sähköllä toimiva kamera." |
||||
|
14.02.2021 20:11 | Hannu Hietala | ||
| Kiukaat palotikkaat jne. viittaa vahvasti Kalkussa Juuselankadulla asuneeseen Eino Järviseen, joka kierteli toreja ja tapahtumia kuorma-autollaan Orima-tuotteita kaupaten (juuri noita yllämainittuja). Ilmeisesti tuo vanha asemarakennus toimi hänen varastonaan. | ||||
|
|
14.02.2021 19:47 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva, tämän yksityiskohtia jää tutkimaan pitkäksi aikaa! | ||||
|
14.02.2021 18:59 | Jussi Kortman | ||
| Todennäköisesti ja myös perjantaina T2663:n Mussalo-Vainikkala keulilla. | ||||
|
|
14.02.2021 18:46 | Jukka Ahtiainen | ||
| Otti aikataulua 20 min kiinni ja saapui etuajassa perille, joten sillä perusteella vetovoimaa oli. | ||||
|
|
14.02.2021 18:13 | Kari Aho | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
14.02.2021 17:56 | John Lindroth | ||
| Olikohan kuvan vaunun oikeassa päädyssä käymälä ja siinä kohtaa kapeampi ikkuna? | ||||
|
14.02.2021 17:50 | Jussi Pajunen | ||
| Oikein kiva kuva, tykkään :) | ||||
|
|
14.02.2021 17:43 | Pasi Seppälä | ||
| Tätä kuvaa seuraavana päivänä oli T2694:n vetäjinä vastaava susipari 3047+3087. Punainen keulilla ja vihreä perässä. Kahden ikkunan sivustat lännen suuntaan kuten tässäkin. Olisikohan sama kaksikko? | ||||
|
|
14.02.2021 17:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22504 vuodelta 1924 muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040071 vuonna 1969 ja sijoitettiin Johdonvetojuna 2:een. Hylättiin 1983. Fo 22553 vuodelta 1952 hylättiin vuonna 1981. |
||||
|
14.02.2021 17:22 | Teppo Niemi | ||
| Ja myös koko museorautatietoiminta täyttää Suomessa 50 vuotta, sillä kesällä 1971 alkoivat museojunat kulkemaan Forssan ja Humppilan välillä. Ja jotain yhteistä näillä on. Molemmat aloittivat toimintansa saman yhdistyksen suojissa. Eli SRHS oli vuonna 1971 nimeltään Veturien ystävät ry. |
||||