Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.02.2021 17:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22504 vuodelta 1924 muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040071 vuonna 1969 ja sijoitettiin Johdonvetojuna 2:een. Hylättiin 1983. Fo 22553 vuodelta 1952 hylättiin vuonna 1981. |
||||
|
14.02.2021 17:22 | Teppo Niemi | ||
| Ja myös koko museorautatietoiminta täyttää Suomessa 50 vuotta, sillä kesällä 1971 alkoivat museojunat kulkemaan Forssan ja Humppilan välillä. Ja jotain yhteistä näillä on. Molemmat aloittivat toimintansa saman yhdistyksen suojissa. Eli SRHS oli vuonna 1971 nimeltään Veturien ystävät ry. |
||||
|
Kuvasarja: Normibongaukseksi muuttunut sinivalaiden pyynti |
14.02.2021 16:48 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia sinulle, taas oli huisin hauska reissu! Pitää katsoa seuraava sopiva valaanpyyntiaika! | ||||
|
Kuvasarja: Normibongaukseksi muuttunut sinivalaiden pyynti |
14.02.2021 16:20 | Jussi Kortman | ||
| Aika mukavan kattavan setin sait ladattua tänne meidän valaanpyynti matkasta, joka taisi kääntyä kuitenkin susien metsästykseksi. Kiitokset taas mukavasta reissusta. | ||||
|
14.02.2021 14:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin, että veturin paaksausvipua kutsuttiin "rekspaakiksi". Dieseleiden paaksaus on ihan eri asia, viittaa moottorin pyörittämiseen. | ||||
|
14.02.2021 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| XT 01660 oli entinen BT 01195 ja entinen Ei 22095 vuodelta 1925. Huomatkaa rullalaakeroidut A7-telit. Ihan OK, että tämä vaunu ei kokenut kaivinkoneen kauhaa, ainakaan vielä. | ||||
|
14.02.2021 14:30 | Panu Breilin | ||
| Kosola oli koko olemassaolonsa ajan seisake, eli siis miehittämätön liikennepaikka. Tästä syystä siellä ei myöskään ole ollut asemarakennusta, kuten ei muillakaan sellaisilla liikennepaikoilla jotka ovat olleet koko historiansa ajan miehittämättömiä. Jos seisakkeen yhteydessä on jokin rakennus, niin kyseisellä rakennuksella on ollut muuta käyttöä, kuten esimerkiksi ratavartijan tupana tai odotuskatoksena. Tämä kuvassa näkyvä rakennus on selkeästikin ratavartijan tupa sen arkkitehtuurista ja ulkorakennuksista päätellen. | ||||
|
14.02.2021 14:22 | Jorma Rauhala | ||
| Osolankosken silta. Alkuperäinen vuoden 1890 siltakin on yhä olemassa, tosin tästä 180 kilometrin päässä. | ||||
|
|
14.02.2021 14:21 | |||
| Veturitalleilla oli ennen veturin paaksausvipuja. Höyryveturi paaksattiin ennen kankien avulla käyttämällä se tallista kääntöpöydällä. | ||||
|
|
14.02.2021 14:09 | Panu Breilin | ||
| Onko tämä Tka7 237 HMVY:n kalustoa? | ||||
|
14.02.2021 13:15 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Upea höyryveturi maisemassa -kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Normibongaukseksi muuttunut sinivalaiden pyynti |
14.02.2021 13:12 | Hannu Peltola | ||
| Ehkä kuvasarja pitää muuttaa valaanpyynniksi tai valastamiseksi... | ||||
|
14.02.2021 12:56 | Seppo Rahja | ||
| Sieltähän se tuli, Antti-Matti arvasi tai tiesi. Kaipolan kiskot erottuu kohoumina lumessa. T 3495 VSA-ÄKI hiljentelee ennen Jämsän tulovaihdetta. | ||||
|
Kuvasarja: Normibongaukseksi muuttunut sinivalaiden pyynti |
14.02.2021 12:51 | Heikki Kannosto | ||
| Tiituksen pakinassa metsästettiin jääkarhuja ja ongittiin valaskaloja. Sinivalaan metsästys onnistunee vain metsäisillä seuduilla. Voi sanoa "olen kalassa" mutta voiko sanoa "olen valaassa"? Nimim. Päivystävä kielenvääntäjä. |
||||
|
|
14.02.2021 12:25 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Jämsä tulee maisemasta mieleen. Silloin etualalla voisi lumen peitossa olla Kaipolaan vievä raide. | ||||
|
Kuvasarja: Normibongaukseksi muuttunut sinivalaiden pyynti |
14.02.2021 11:59 | Pasi Seppälä | ||
| Tutuilta apajilta mainio lataus hyytäviä kuvia. Päivähän oli kunnon talvipäivä, pakkastakin aamulla reilut parikymmentä astetta. T52694:n ohiajo tuli nähtyä, kun olin Inkeroisissa työkeikalla. Onneksi tällä kertaa oli sisähommia. | ||||
|
|
14.02.2021 11:52 | Teppo Niemi | ||
| Palopuroon ei raiteiden määrä täsmää, mutta viime syksyn lomamatkalta tulee mieleen Patokangas. | ||||
|
14.02.2021 11:29 | Erkki Nuutio | ||
| Oliko tämä 901 vai 902 ? : https://www.vaunut.org/kuva/108987?paik=Tampere&tag0=19%7CMove90%7C | ||||
|
|
14.02.2021 10:56 | Oula Ahlholm | ||
| Palopuro? | ||||
|
|
14.02.2021 05:34 | Vertti Kontinen | ||
| Eikun siis joo. Jäin vähän kahden vaiheille, kun pihapiiriin kuului kellaria ja muutakin rakennusta. Seisake kumminkin sijaitsi myös tässä, niin kai se silti lasketaan | ||||
|
Kuvasarja: Vuokatist Sotkammoon: Tutkimus Sotkamon raideliikenteen nykytilasta |
14.02.2021 04:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Sotkamon – Hirvenniemen rautatie :) | ||||
|
14.02.2021 03:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ristimäki avataan liikenteelle pysäkkinä km:lle 293+737 3.1.1947 lukien Haapamäen alaisena henkilöliikennettä varten ja myös junakohtauspaikkana. KL52/46-1. Oikaisu: "Haapamäen alaisena" poistetaan. Nimilyhennys on oleva Ris. KL1/47-13. Tavan muutos tai oikaisu: tapa on oleva H. (Täydellinen henkilöliikenne.) KL4/49-6. VR:n oman tavaran kuljetuksissa katsotaan Haapamäen olevan Ristimäen päällystöasema. KL9/52-3. Ristimäen pysäkki alennetaan Haapamäen alaiseksi laiturivaihteeksi. Tapamerkintä on oleva Hrl, 1.3.1961 lukien. KL7/61-3. Koodiluettelosta (VR 2629 ja VR 2630) poistetaan: Ristimäki, 649, vain henkilöliikennettä. VT8/70-8. Ristimäki on alennettu seisakkeeksi (Hil) 28.5.1972 lukien. VT17/72-9. Lakkautettu 27.5.1979 lukien. VT17/79. |
||||
|
14.02.2021 01:21 | Jimi Lappalainen | ||
| https://vaunut.org/liikennepaikka/130 | ||||
|
|
14.02.2021 01:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Sivun vaunut.org/liikennepaikka/130 mukaan Haksin seisakkeen sijainti on joskus ollut 55+820, eli tässä vahtituvan tienoilla. Milloinkohan? | ||||
|
14.02.2021 01:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuo on aivan totta. Nyky-Valtio omistaa instituution, joka on toimissaan yhtä läpinäkyvä kuin betoniseinä. | ||||
|
|
14.02.2021 01:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asian hämmentämiseksi vielä mainittakoon nyky-VR:n tehokkasti omaksuma sana: "yrityssalaisuus". Tämän takia emme enää koskaan tule näkemään Valtinrautatiehistoriikkien kaltaisia selostuksia. | ||||
|
14.02.2021 00:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seppo, ja korimalliltaan 1949 - 1954 valmistuksessa ollutta mallia. Kaikki suoralla kuutosella. | ||||
|
14.02.2021 00:44 | Heikki Piirainen | ||
| Ja vieläpä ärsyttävän epäsymmetrisesti. | ||||
|
|
14.02.2021 00:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Eli tämä kuvan veturi on entinen Kuusankosken Move90 n:o 14, Valmet 901 / 1966. Kun taas LED-keulainen on Valmet 902. | ||||
|
14.02.2021 00:38 | Juha Kutvonen | ||
| Vertti: nykypäivänä palveluita ei paranneta, vaan kehitetään. | ||||
|
|
14.02.2021 00:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä Hannun kuvaama veturi ei ole sama kuin kuvan https://vaunut.org/kuva/137288 veturi, vertaa esim. puskinvaloja. Tämä veturi on Dr45 98108049001: https://vaunut.org/kuvat/?tt=1&i1=Dr45&i2=98108049001 | ||||
|
14.02.2021 00:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Hyvä että tämä silta on (ainakin vielä) säästetty. Etelämpänä sijainneet Karhunsalmen rautatiesillat purettiin. Ehdin onneksi kuvata ne! | ||||
|
|
13.02.2021 23:18 | Seppo Rahja | ||
| Tuo autohan on Chevrolet, ne oli taksissakin yleisiä. | ||||
|
|
13.02.2021 21:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on vahtitupa, ei asemarakennus. | ||||
|
|
13.02.2021 21:34 | Jimi Lappalainen | ||
| No, jopas. | ||||
|
13.02.2021 21:15 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva ja on todella mukavaa nähdä kuvia myös naapurista! | ||||
|
13.02.2021 20:51 | Pekka Kerola | ||
| Historiallinen kuva. 23.05.1973 taustalla olevat öljysäiliöt paloivat maan tasalle. | ||||
|
13.02.2021 20:42 | Erkki Nuutio | ||
| VR 1912/37 II s. 328-330 käsittelee lyhyesti puisiakin semaforeja ja esittää kuvan sellaisesta. Lukumääräkaavion mukaan viimeiset uudet sellaiset tulivat ilmeisesti vuonna 1917 sodan aiheuttaman kauttakulkuliikenteen vuoksi. Niitä tuli tällöin lisää lähes 100 kpl. Vuonna 1919 niitä poistettiin noin 60 kpl. Täällä ei ole puusemaforeista piirustusta eikä juuri kuviakaan. Tämä on tyydyttävä kuva, mutta semafori ei ole pääopastimena, vaan laskumäen opastimena. Sen päällä saattaa olla vaihdonkielto-opastinkin: https://www.vaunut.org/kuva/138560?kv2=1929&paik=Viipuri&tag0=17%7CRautatieinfra%7COpastin . Puusemaforit kaiketi tehtiin kotimaassa, koska SVR 1862/1912 II kertoo, että (vain) teräksiset semaforit tehtiin ulkomailla. Vuoteen 1903 kaikki semaforit tehtiin puusta. |
||||
|
13.02.2021 20:11 | Pekka Siiskonen | ||
| Siemensin tiellä kulkeva trolleyvaunu https://en.wikipedia.org/wiki/Electromote vuodelta 1882 ja sähköraitiovaunu, Leo Daftin "Troller": http://www.darbyhistory.com/oct-Troller.html ja http://bobbrooke.com/clangclangtrolley2.htm vuodelta 1887 (jälkimmäinen vuosiluku on kirjasta: Chas. S. Dunbar: "Buses Trolleys & Trams", Hamlyn 1967), Aiheesta lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Trolley_pole | ||||
|
|
13.02.2021 19:35 | Petri Sallinen | ||
| Ennen vuotta 1986 julkaistut "historiikit" olivat virkamiesten virkatöinään kirjoittamia toimintakertomuksia — eivät objektiivisuuteen pyrkiviä analyysejä menneistä 25 vuodesta. Harrastajille ja rautatietekniikasta kiinnostuneille niiden arvo on ennen kaikkea teknisen kehitystyön dokumentointi, vaikka itse aiheisiin ei kohdistu kriittiistä teknis-taloudellista analyysiä etenkään epäonnistumisista — pikemminkin kyse on prosessikuvauksista. Etenkin liikkuvasta kalustosta historiikit antavat melko onnistuneen läpileikkauksen. Esitetyn data perusteella voi sitten ryhtyä kaivelemaan yksityiskohtaisempaa tietoa. Zetterbergin toimittama teos on kansanpainos rautatiehistoriasta koko sen ajalta. Se ei ole kriittinen tai analyyttinen tutkimus rautateistä ja rautatiepolitiikan harjoittaisesta Suomessa. Se on siloiteltu ja siisti esitys — mitä ilmeisimmin VR:n tarkasti kontrolloima ja valvoma — lähes propagandaa, mikä tosin antaa yleiskuvan rautateiden historiasta. Rautatielaitoksen asemasta tai rautatiepolitiikasta ei tässä maassa ole julkaistu koko sen aikana riippumatonta, analyyttistä ja tarvittaessa kriittistä tutkimusta joitakin satunnaisia tutkimuksia lukuunottamatta. Tästä esimerkinä suomalaisen sähköveturin kehittämiseen liittyvä ansiokas historiallinen tutkmus. Valitettavasti vuosilta 1987-2012 ei ole enää kunnollista läpileikkausta liikkuvasta kalustosta tai monista muistakaan tekninistä kysymyksiä. Toisaalta orgaanisaatiot ovat eriytyneet. VR:n on enää puhdas operaattori, rataverkon hallinta on eriytetty jne. Asetelma ei enää mahdollista ainakan "virkatöinä" kattavaa esitystä ja kyse on viima kädessä myös siitä, kiinnostaako organisaatioita oman hiostoriansa taltioinit. Tässä olisi paikka riippumattomalle tutkimukselle, mutta ongelmaksi jää tutkimuksen rahoitus ja vähäinen mielenkiinto rautatietutkimusta kohtaan. |
||||
|
13.02.2021 19:00 | Jussi Pajunen | ||
| Komea kuva ja kiva tunnelma kuvassa. | ||||
|
|
13.02.2021 18:53 | Timo Humalisto | ||
| Lada = Ruotsissa. Siksi myytiin nimellä Tshiguli (?) tjsp. | ||||
|
|
13.02.2021 18:24 | Panu Breilin | ||
| Tuo 2012 julkaistu historiikkihän on täysin erilainen kuin aiemmat. Se on yleiskatsaus koko 150-vuotiseen historiaan, ja mitään teknistä osaa siinä ei ole, kuten ei myöskään tarkempia taloudellisia tietoja, tilastotietoja tai aikataulutietoja. Siinä mielessä kyseisen historiikin arvo esim. lähdeteoksena on aika vähäinen. | ||||
|
13.02.2021 18:24 | Jaakko Tuominen | ||
| Coronassa ei ollut erillistä runkoa. Crownissa oli. | ||||
|
|
13.02.2021 18:14 | Panu Breilin | ||
| Liekö tällainen "turvapaaki" tullut missään vaiheessa yleisempään käyttöön? Tavallista kaluston siirtelyyn käytettävää paakiahan käytetään raiteen pituussuunnassa eli raiteen päällä seisten. | ||||
|
13.02.2021 17:23 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tämä kuva tuli arvonassa vastaan ja huomio kiinnittyi tuulil lämmitys kytkimeen. Jorman linkkaamassa totutumpi sijoitus kuvassa lukee ikkunan kuivaus. Mikähän sihen mahtaa olla syynä että tekstiä on muutettu? | ||||
|
|
13.02.2021 16:19 | Erkki Nuutio | ||
| Haavoittuneita sotavankeja alettiin vaihtaa Haaparannan ja Tornion välillä lähinnä vuodesta 1916 lähtien. Osa venäläisistä päätyikin lopullisesti Tornion multiin, mutta muut kuljetettiin Pietariin ja Suomessakin olleisiin sotasairaaloihin (kuten tulevaan Helsingin asemataloon). Kaikkien oli siksi kuljettava Haapamäen - Tampereen rataosan kautta. Se oli ainoa yhteys eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä. Ratayhteys Raudusta (Raasulista) ja Haapamäelle ei ollut vielä valmis. Haapamäen - Tampereen kautta kulkivat ruuhkaisesti keisarikunnan koko posti-, rahti- ja henkilöliikenne ensin Karunkiin ja sitten Tornioon. Samoin Haapamäen - Tampereen rataosan kautta kulki vilkkaasti venäläisten sotilasjunia. Ainakin osaksi nämä junat olivat myös vaunujensa, veturiensa ja veturimiestensä suhteen venäläisiä. Tämän ovat eräät näiden villeistä liikennetavoista aiheutuneet onnettomuudet asemilla osoittaneet. Semaforeja siten tarvittiin liikennekurin ja liikenteen välityskyvyn parantamiseksi syksystä 1914 alkaen. Mainittu liikenne hiipui bolsukumouksen myötä noin 11.1917. Vapaus/sisällissotaamme liittynyt liikenne alkoi puolestaan tammikuun lopulla 1918. Rintama oli Vilppulassa 1.-3.1918 ja tällöin myös rata Haapamäeltä itään tuli liikennekelpoiseksi. Semaforit oli siten varmaankin tilattu venäläisten paineessa, ehkä vuonna 1915. Venäläisiä ne ehtivät hyödyttää vain 5 kuukautta. |
||||
|
|
13.02.2021 15:59 | Urpo Mustapää | ||
| Eräällä etelä-pohjalaisella asemalla lastattiin paikallisen yrityksen tuotteita vuosikymmeniä takaperin ja vaunuja siirreltiin rautakankimenetelmällä. Yrityksen korjaustyönjohtaja tiesi työn vaarat ja hahmotteli yksinkertaisen vinssin työn helpottamiseksi. Hän esitteli ajatuksen toimitusjohtajalle joka lähti asemalle tutustumaan tilanteeseen. Asemalla tj oli kehunut vaunuja kangennutta miestä todella hyväksi työntekijäksi ja he olivat päässeet yhteisymmärrykseen ettei mitään turhaa apuvälinettä tarvita vaan hommaa voidaan edelleenkin jatkaa samalla konstilla. Viisitoista vuotta tapahtuneen jälkeen korjaustyönjohtaja pihisi vieläkin kiukusta ja kankimies kertoi minullekin kuinka tj oli häntä silloin kehunut |
||||
|
Kuvasarja: Rangeerausvehkeitä |
13.02.2021 15:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Siirtosangoista puheenollen: Olivatko ne heti alusta lähtien keltaisia, vai annettiinko maalausmääräys vasta joskus myöhemmin? "Sattuneesta syystä", niinkuin Rautatiehallituksella oli tapana määräyksiään perustella. | ||||
|
13.02.2021 13:45 | Eljas Pölhö | ||
| En ole nähnyt itse sopimuksia. Tieto sopimuksista oli julkinen tieto. Joskus näissä lukee uuden sopimusosapuolen nimi, joskus ei. Luulisin, että itse sopimusteksti kohteen (raideliittymän) osalta on päivitetty vain, jos liittymässä VR:n raiteeseen on tapahtunut muutoksia. | ||||
|
13.02.2021 13:23 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Melkein Amerikanmeininkiä. Upea kuva ja juna! | ||||