|
|
13.02.2021 13:23 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Melkein Amerikanmeininkiä. Upea kuva ja juna! | ||||
|
|
13.02.2021 13:20 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei ole kalustoa JNS-PM -välin ajamiseen veturijunana, jotta korona tulisi huomioitua. Tänne kumminkin riittää. | ||||
|
|
13.02.2021 13:00 | Jukka Voudinmäki | ||
| Käskylehden 1955-4 mukaan Tukkiraide avattiin 17.1.1955, joten raidesopimuksen päiväys voi hyvinkin tarkoittaa sitä. Tehtiinkö raidesopimuksista uusi painos aina, kun raiteen käyttäjän nimi vaihtui? Esim. Sahan raiteen käyttäjähistoria menee kutakuinkin Kolho Oy -> G.A. Serlachius Oy Kolho -> G.A. Serlachius Oy. Sama nimihistoria koskee myös Tukkiraidetta. Tiedot ovat eri aikojen syrjäraidejulkaisuista. |
||||
|
|
13.02.2021 12:33 | Kari Haapakangas | ||
| Eikö nimenomaan vaihdettu haavoittuneita sotavankeja? Terveitä vankeja voitiin toki hyödyntää työvoimana, sairaita ei. | ||||
|
|
13.02.2021 11:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ironista: Peitscher = piiskuri. | ||||
|
|
13.02.2021 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Otaksun itse, että se sodanajan vilkas liikenne johtui sotavankien ja myöskin haavoittuneiden vaihdosta sodan osapuolten kesken (ympärysvallat versus keskusvallat). Muun muassa merisaarron takia Saksassa ei katsottu hyvällä vankileireissä "lihovia" vihollisia, ei etenkään vuoden 1917 "turnipsitalven" aikana, jolloin Saksassa vallitsi suoranainen nälänhätä. Väännän rautalangasta: venäläisiä sotilaita palasi pohjoisesta edelleen Pietariin ja sieltä edelleen pitkin laajaa Vennäin muata. Niitä puusemaforeja asennettiin liikennepaikoille pitkin Pohjanmaan rataa, ei ainoastaan Vilppulaan. Oulun radalle semaforit ilmestyivät kesäkuussa 1917. |
||||
|
|
13.02.2021 11:37 | Eljas Pölhö | ||
| Kolho, raidesopimustilanne 1985: - 1562/5476, 25.7.1956 Kolho Oy - 2733/6284, 12.10.1966, G.A. Serlachius Oy Olisiko ylempi Kolho Oy:n tukkiraiteeseen liittyvä? Alempi on ilmeisesti uusittu sopimus uuden sahan valmistuttua ja ratapihaa muutettu? |
||||
|
|
13.02.2021 11:29 | Aapo Niemelä | ||
| Hiivatillinen juna. | ||||
|
|
13.02.2021 11:29 | Pekka Siiskonen | ||
| Ilkka mainitsi L.T.C. Roltin kirjan "Red for Danger". The Model Electrical Railway Groupin (MERG) keskustelupalstalla kirjasta on käyty keskustelua. Teoksesta on monta erilaista variaatiota. Ilmeisesti siitä on tehty alun perin neljä painosta: 1. painoksessa on onnettomuudet vuoteen 1940, 2. painoksessa vuoteen 1957, 3. painoksessa 70-luvun puoliväliin ja neljännessä vuoteen 1980. Näistä on tehty erilaisia uusintapainoksia ja kopioita, osa on huonolaatuisia näköispainoksia ja osa muuten vain supistettuja. Keskustelussa varoitettiin erilaisten kirjakerhojen versioista. Valitettavasti keskustelussa ei koskaan tullut yksikäsitteisesti selväksi, mitkä eri versioista ovat hyviä ja mitkä eivät. British Libraryn kannassa on n. 10 erilaista versiota kirjasta. Muistan katselleeni Akateemisessa kirjakaupassa kovakantista David & Charlesin versiota (puna-musta kansi), ja siinä oli onnettomuudet vuoteen 1957 ja hyvä kuvitus. Ostin oman pehmeäkantisen versioni muutama vuosi sitten, ISBN 9780752451060. Sen kuvittelin olevan sama kuin David & Charlesin versio, mutta siinä ei ole lainkaan kuvia. En siis suosittele ainakaan sitä versiota kenellekään. |
||||
|
|
13.02.2021 11:16 | Eljas Pölhö | ||
| Mäntän raidesopimustilanne 1985: - Ro 578/1303, 2.7.1928, G.A. Serlachius Oy |
||||
|
|
13.02.2021 11:14 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikäs punainen viisikko keulilla ja perässä seuraava säiliömatokin näyttää varsin massiiviselta. Raakapuuvaunun käyttöä turvavaununa harrastetaan siellä päin, mutta täälläpäin en ole nähnyt vielä kertaakaan. | ||||
|
|
13.02.2021 11:12 | Eljas Pölhö | ||
| Esa, samasta raiteesta puhumme. Vaihde km 258+360 oli Lylyn ratapihan entinen eteläinen tulovaihde. Raidesopimus arvattavasti koski osuutta raiteen 5 (entisestä) vaihteesta sen toppariin. | ||||
|
|
13.02.2021 10:44 | Jukka Viitala | ||
| Tavallinen rautakanki toimii myös mainiosti, kasteltiin sepelikuormia 80-luvun alussa ja ratakuorma-auton huidellessa muualla ei auttanut kuin jarrut irti ja kanki pyörän alle. Hitaasti, mutta varmasti... | ||||
|
|
13.02.2021 10:41 | Erkki Nuutio | ||
| Vilppulaan jätettiin semaforit vuonna 1919, mutta monelta pienemmältä Haapamäen radan asemalta ne poistettiin vilkkaan liikenteen tauottua tällöin. Mistä kyseiset semaforit oli onnistuttu siirtämään tai ostamaan/tekemään? Ilmeisesti niitä ei ollut aiemmin pienemmillä Haapamäen radan asemilla. Vilppulaankin ne asennettiin vasta 5.1917, keisarikunnan kaaduttua ja Venäjän väliaikaisen hallituksen ollessa huojuvassa vallassa ja Rautatiehallituksen vapauduttua kenraalikuvernööri Seynin otteesta. |
||||
|
|
13.02.2021 09:29 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitoksia, Teppo! :) | ||||
|
|
13.02.2021 09:13 | Teppo Niemi | ||
| Joulukorttiainesta :) Todella kiva talvinen kuva. | ||||
|
|
13.02.2021 09:07 | Vertti Kontinen | ||
| Parannetaan palveluita... | ||||
|
|
13.02.2021 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuohenoja: Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisussa: seisake, henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä. Päällystöasema Tampere 3 km, Ov 39 km, Hpk 111 km. Muutettu seisakkeesta laituriksi 1.5.1947 lukien, liikennöintitapa Hrl, nimilyhenteenä Vha. KL21/47-6. Vuohenojan laituri muutetaan Tampereen alaiseksi seisakkeeksi entisin välimatkoin 28 7.1952 lukien, tapa Hil. KL39/52-3. Lakkautettu 29.5.1988 lukien. VT23/88. |
||||
|
|
13.02.2021 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mänttä avataan liikenteelle pysäkkinä täydelliselle tavaraliikenteelle, etäisyys Vilppulasta 9 km, 1.1.1929 lukien. Cirk. 34/3583, 28.12.1928. Mäntän pysäkki avataan henkilöliikenteelle 1.9.1929 lukien. Cirk. 17/2694, 15.8.1929. Män IV luokan asema korotetaan III luokan asemaksi 1.1.1949 lukien. KL1/49-4. Henkilöjunaliikenne lopetetaan rataosalla Wp - Män 16.2.1953, jolloin liikennettä aletaan hoitaa VR:n linja-autoilla. KL7/53-3. Edellisessä Käskylehdessä ilmoitettu linja-autoliikenne alkaakin vasta 1.3.1953. KL8/53-3. Mäntän asema alennetaan 1.1.1954 lukien Vilppulan alaiseksi linjatoimistoksi, liikennöintitapana täydellinen henkilöliikenteen lipunmyynti ja täydellinen tavaraliikenne. Wp 9 km, Hpk 34 km, Tpe 98 km. KL50/53-3. Kiskonvaihto välillä Wp - Män (-> K43) on valmistunut. Mäntän ratapihallla on vielä K30:aa. KL39/66-2. Mäntän aseman liikennöintitapa on 1.10.1969 oleva T. Henkilöliikenteen lipunmyynti on lopetettu, sillä VR:n linja-autoliikenne siirtyi samana päivänä Pohjolan Liikenteen hoidettavaksi. KL40/69-3. Män liikennöintitapa on 1.10.1976 lukien oleva Tt. VT39/76 |
||||
|
|
13.02.2021 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolho avataan yksityiselle sähkösanomanvaihdolle 1.1.1897 lukien. Cirk.43/9440, 15.12.1896. Kolhon pohjoispuolelle, kilometrille 287 on valmistunut pistoraide kauppias P. Hyvärisen käyttöön. RH määrää sen otettavaksi tavaraliikenteelle vuoden ympäri täysin vaunukuormin. Päällystöasema Kolho. Cirk. 86/10047, 30.9.1910. Kolhon asemalle on asetettu 1-siipinen tulosemafori 300 m päähän eteläsuunnan ja 253 m päähän pohjoissuunnan tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on RH määrännyt, että Klo molemmat tulosemaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisu: Bonnin raide, Klo 1 km, Tt ja Sahan raide, Klo 1 km, Tt. 1.5.1946 lukien on Kolhon asema ylennetty V luokan asemasta IV luokkaan. KL18/46-3. Olympiakisojen aiheuttaman runsaan liikenteen johdosta määrättiin Wp - Klo asemien välillä oleva, km:llä 281+190 oleva Pollarin vahtitupa käytettäväksi 18. 7. - 5.8.1952 välisenä aikana tilapäisenä puhelinvartiopaikkana Wp ja Klo junanlähettäjien kulloinkin määräämälle junalle. KL35/52-2. Liikennepaikkojen välimatkat 1954 - julkaisu: Järvelän tehtaan raide, Klo 3 km, Tt. (= tavaraliikenne täysin vaunukuormin.) Klo aseman alaisena on avattu liikenteelle 17.1.1955 lukien Kolho Oy:n tukkiraide, Klo 2 km, Tt. KL4/55-2. Kolhon aseman alainen Bonnin raide on muutettu Kolhon aseman yleiseksi kuormaus- ja purkausraiteeksi 1.7.1955 lukien. KL26/55-2. Klo aseman alainen Järvelän tehtaan raide on poistettu 9.4.1960 lukien. KL15/60-1. Kolhon asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.7.1965 lukien. KL23/65-3. Klo ilmoitetaan olevan RAP-järjestelmässä Tampereen satelliittipaikka. VT2a/75. Kolhon uusi liikennöintitapa 1.10.1976 lukien on oleva HTt. VT39/76. Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990. Uusi liikennöintitapa on oleva Tt. VT21/90. Avattu uudelleen henkilöliikenteelle 3.6.2007. |
||||
|
|
12.02.2021 23:24 | Jorma Toivonen | ||
| Todella hieno kuva... olkoonkin naapurista. | ||||
|
|
12.02.2021 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, ettei mainitsemasi K. O. Seppälän raide olisikin ollut entinen ratapihan raide 5, jossa oli toppari pohjoispäässä ja vaihde pääraiteessa eteläpäässä? Lylyn ratapihasta tehtiin aika rapsakasti selvää, kun sen miehitys poistettiin 1978. Mainittu pistoraide ei sekään kovin kauaa kerännyt ruostetta... |
||||
|
|
12.02.2021 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/43384 Nikkilässähän on ollut pieni ratapiha. "Huru" oli aikoinaan kovilla, kun ratapihaa (1 raide) "paranneltiin" ja junat kulkivat raiteen 2 kautta. Sköldvikistä tulevat raskaat (1500tn) öljyjunat kiersivät sn35-vaihteiden kautta ylämäkeen kohti Keravaa. Korkealla Hurun päällä istuessa tuntui, että tuo 2-raide huojui puolelta toiselle ja saattaisi pettää hetkellä millä hyvänsä - ainut kerta, kun "hätähinen" kuljettaja sai ratamoottorien ylivirtareleet laukeamaan ympärilyönnin seurauksena (urani aikana). | ||||
|
|
12.02.2021 23:06 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo mainittu Andros-moottori lienee ollut tehtaan tehostaan kiitettyä kansiventtiilirakennetta. Samaa tyyppiä, joka tuli kovin suosituksi jo 1920-luvun lopulla. Aivan erityisesti merkkiä arvostettiin yön pimeydessä ilman kulkuvaloja kiitävien nopeiden moottoriveneiden voimanlähteinä. Veneiden, jotka huolehtivat kieltolain puristuksissa elävän janoisen kansan kaipaamien virvokkeiden ripeistä toimituksista. Andros (A/B Andre & Rosenqvist) valmisti myös sivuventtiilirakenteisia moottoreita. Ehkä ne eivät kuitenkaan olleet riittävän nopeita. Ainakaan hyvin kannattavaan liiketoimintaan tai muuhun vaativampaan voimantuottoon. |
||||
|
|
12.02.2021 22:20 | Tero Korkeakoski | ||
| Säiliövaunu näyttää nestekaasu- tai ammoniakkivaunulta, mutta venttiilinsuojus on outo. | ||||
|
|
12.02.2021 21:42 | Petri Nummijoki | ||
| Lyly oli 50-luvulle saakka myös tärkeä vesitys- ja halonottopaikka Tampere-Haapamäki-radalla. Vettä sieltä sai aikataulukirjan mukaan vielä 60-luvun lopullakin mutta tarve lienee vähentynyt jo 50-luvun loppuvuosina, kun Tr1-veturit eivät yleensä enää täydennystä vaatineet saati sitten dieselveturit. | ||||
|
|
12.02.2021 21:07 | Petri Kiviniemi | ||
| Hienoja kuvia on. Löytyykö Tapiolta tästä miljööstä enemmänkin kuvia? | ||||
|
|
12.02.2021 20:37 | Eljas Pölhö | ||
| Ainoa raidesopimus Kokkolassa 1985 oli - Kirj. Rt 1634/1841, 14.9.1942 (ei sopimusta), Puolustusministerö (Asevarikko 5:n raiteet) |
||||
|
|
12.02.2021 20:34 | Eljas Pölhö | ||
| Vilppulaan liitetyt raidesopimukset 1985: - Rt 1783/4127, 26.8.1970, Puolustusministeriö (ent. Keskuskorjaamon raide) - RH 720/38/80, 3.7.1980, Pohjan Saha Oy |
||||
|
|
12.02.2021 20:29 | Martti Vuorikoski | ||
| Äitini ensimmäinen oma auto corona vm-68, sitten corolla vm-72. | ||||
|
|
12.02.2021 20:27 | Eljas Pölhö | ||
| Lylyssä oli 1985 voimassa raidesopimus - 1727/4302, 28.5.1925, K.O. Seppälä Tämä lienee se raide, tai osa raidetta Lylyn eteläpuolella, jonka vaihde oli km 258+360. Lyly oli tuolloin km 258+623. |
||||
|
|
12.02.2021 20:26 | Martti Vuorikoski | ||
| Nämä ovat todella hienoja kuvia, kiitos. | ||||
|
|
12.02.2021 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomela, seisake. Liikennepaikkojen välimatkat 1942: Wp 2 km, Tpe 87 km, Hpk 27 km. Liikennepaikkojen välimatkat 1954, Wp 1 km, Tpe 88 km, Hpk 26 km. Avattu liikenteelle 22.5.1937. Ilmoitettu avatun liikenteelle 8.12.1937 seisakkeena, Hil, Wp 2 km, Ly 15 km. (Julkaisu:Epäitsenäiset liikennepaikat 1936, lisäys 3. Lakkautettu 1.6.1948 lukien. KL29/48-2. Otettu uudelleen käyttöön, sijoitettuna km:lle 273+966. Liikennöidään seisakkeena, henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä 1.9. - 31.5. välisenä aikana 22.9.1958 lukien. KL38/58-1. Etäisyydet: päällystöasema Wp 1 km, Kvo 8 km, Tpe 88 km, Hpk 26 km. Koivion aseman alentamisen vuoksi Suomelan merkinnät muuttuvat: Wp 1 km, Ov 46 km, Ly 16 km, Hpk 26 km, Tpe 88 km. KL21/64-2. Lakkautettu 23.5.1971 lukien. VT15/71-2. |
||||
|
|
12.02.2021 20:01 | Kari Kuusela | ||
| Erikoiset aluslevyt ja järeän näköiset kiskot. Voisiko olla K60? | ||||
|
|
12.02.2021 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatiehallitus on keisarillisen senaatin suosituksesta päättänyt muuttaa Filppulan aseman nimen WILPPULAKSI, lennätinhuuto Wp. Muutos astuu voimaan 1.5.1897. Cirk. 15/1571, 6.3.1897. Wilppulan satamaraide avataan tänään tavaraliikenteelle, täysin vaunulastein, etäisyys Wp 3 km. Cirk. 62/9080, 2.7.1907. Wilppulan asemalle on asetettu 1-siipinen tulosemafori 300 m päähän eteläsuunnan ja 310 m päähän pohjoissuunnan tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917. Cirk. 34/1725, 4.4.1917. Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä on RH päättänyt, että Wilppulan molemmat semaforit pidetään edelleen käytössä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Mäntän rata avataan tavaraliikenteelle 1.1.1929 lukien. Cirk. 34/3583, 28.12.1928. Wilppulassa otettiin käyttöön seuraavat semaforit 13.9.1930 lukien: (Cirk. 205/1369, 6.5.1933.) - 1-siipinen tulosemafori A Lylyn suunnan tulovaihteesta 350 m päähän. - 1-siipinen tulosemafori B Kolhon suunnan tulovaihteesta 250 m päähän. - 1-siipinen tulosemafori C Mäntän suunnan tulovaihteesta 150 m päähän. Samalla vanhat Ly ja Klo suuntien tulosemaforit poistettiin. Liikennepaikkojen välimatkat 1942-julkaisu: Toivolan raide, Wp 4 km, Tt. Satamaraiteet, Wp 3 km, Tt. Wp asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.10.1956 lukien. KL36/56-5. Linjaradio otetaan käyttöön rataosalla Toijala - Haapamäki 18.3.1963 klo 9.00. Tällöin ---Wp--- asemalla ilmoitetaan olevan radiopuhelin. KL10/63-5. Wp alainen Toivolan raide poistetaan. KL48/64-4, Lkoj Lt 3149, 18.11.1964. Uusittu nimilyhenne otetaan käyttöön (w-kirjain jää pois), 30.5.1965. Vilppula: Vlp. KL15/65-5. Kiskonvaihtotyö rataosalla Vilppula - Mänttä on nyt valmis. Uusi kiskotus on K43. Män ratapihalla on vielä K30-kiskotusta. KL39/66-2. Vilppula ilmoitettiin olevan RAP-järjestelmässä Tampereen satelliittipaikka. VT2a/75. |
||||
|
|
12.02.2021 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lyly 194-33606, ja historian havinoita: Lyly avataan yksityiselle sähkösanomanvaihdolle Suomen ja Keisarikunnan välillä 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074, 7.6.1899. Lylyn asemalle on asennettu 1-siipinen tulosemafori 379 m päähän eteläsuunnan ja 304 m päähän pohjoissuunnan tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917. Sota-ajan runsaan liikenteen päätyttyä, on RH määrännyt, että 15.5.1919 lukien molemmat Ly semaforit otetaan pois käytöstä. Cirk. 43/1642, 4.4.1919. Lylyn asemalla on 4.11.1927 lukien otetaan käyttöön 1-siipinen tulosemafori A Korkeakosken suunnasta tuleville junille. Se on sijoitettu 410 m päähän tulovaihteesta. Cirk. 8/945, 9.3.1928. Ly asemalla on otettu 21.12.1929 lukien käyttöön 3-siipinen tulosemafori A1/2/3 etelän tulosuunnalle ja 2-siipinen B1/2 pohjoisen tulosuunnalle. Ne sijaitsevat 580 m ja 445 m päässä suuntiensa tulovaihteista. Cirk. 17/3024, 22.8.1930. Liikennepaikkojen välimatkat 1942 - julkaisu: Lylyn alainen Pirttikankaan raide, 4 km, Tt. Ly asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 31.12.1960 lukien. KL46/60-7. Lylyn liikennöintitapamerkintä muutetaan Liikennepaikkojen välimatkat-kirjassa: uusi tapa on oleva HrlTR, Lylyn päällystöasema on Korkeakoski (10 km) 1.9.1969 lukien. KL34/69-3. Korkeakosken aseman alentamisen vuoksi Lylyn uudeksi päällystöasemaksi on määrätty Orivesi (30 km). Ly tapamerkintä muutetaan: -> HrlTp, 1.7.1974 lukien. VT26/74-8. Tapamerkintää muutetaan jälleen: -> Hrl 1.10.1976 lukien. VT39/76. Uusi tapamerkintä: Hil 28.5.1978 lukien. VT20/78. Lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90. |
||||
|
|
12.02.2021 19:05 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä nuo taitavat olla ihan erikoispuuta, ei selluun eikä vaneriin. Eikä edes sahalle. Lienevät tarkoitettu laivan mastopuiksi, joko johonkin uudisrakennukseen tai ehkä korjaustyöhön. 1929 vielä rakennettiin ja korjattiin melko paljon puisia pienempiä purjelaivoja, esimerkiksi hiekkajaaloja ja vastaavia. Ei varmaan kuitenkaan enää ison meren laivoja takiloitu puulla. | ||||
|
|
12.02.2021 17:20 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Komeita vaneripöllejä. | ||||
|
|
12.02.2021 17:19 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämähän kuin toisinto täältä: https://vaunut.org/sarja/4930 Näistä kuvista minä nautin, kiitos Tapio. | ||||
|
|
12.02.2021 16:52 | Jan Jahkola | ||
| Kuvan oikeassa reunassa näkyy vanha pienehkö veturitalli. Paikan päällä käydessä saattaa helposti jäädä huomaamatta. | ||||
|
|
12.02.2021 15:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti noista rungoista älyttiin valmistaa muutakin kuin sellua...! Ihme olisikin, jos enää vastaava nykyisin löytyisi. | ||||
|
|
12.02.2021 14:57 | Sauli Hirvonen | ||
| Tähänhän tasoristeykseen asennettiin keltaiset vilkkuvalot ja kolmiot kevyelle liikenteelle varoittamaan junista. Kolmiot lienevät olevan harvinaisia Suomen tasoristeyksissä. | ||||
|
|
12.02.2021 14:37 | Panu Breilin | ||
| Tämä on tosiaan Vk12 103 (tai mitä litteraa ja numeroa siitä haluaakaan käyttää). Tämä veturi oli alun perin pääosin käytössä Turun konepajalla siinä missä toinen saman sarjan veturi 104 oli Pieksämäen vaununkorjauspajalla. Nykyisin tämä veturi löytyy Haapamäeltä ja sen ulkoasu on ruostumisen seurauksena aika lailla kokoruskea ( https://vaunut.org/kuva/143805 ). Alkuperäisessä värityksessä kori, pyörät ja kiertokangen vastapaino ovat olleet vihreitä, alusta punainen sekä kiertokanki ja otetangot harmaita. |
||||
|
|
12.02.2021 14:22 | Reijo Salminen | ||
| Tuossa taisi vielä olla erillinen runkokin. | ||||
|
|
12.02.2021 13:43 | Seppo Rahja | ||
| 1971 Kokkolan ruotsinkielinen nimi oli Gamlakarleby. Vuonna 1977 Kaarlela (Karleby) liitettiin Kokkolaan ja 'Gamla' jätettiin pois. | ||||
|
|
12.02.2021 11:54 | Tapio Keränen | ||
| Tuollaisella Toyotalla taiteilin itselleni ajokortin. | ||||
|
|
12.02.2021 11:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1934 vaunussa oli katteet: https://vaunut.org/kuva/145460 | ||||
|
|
12.02.2021 11:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1925 vaunussa ei vielä ollut katteita: https://vaunut.org/kuva/130094 | ||||
|
|
12.02.2021 09:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Samaan Roosin kuvaamaan sarjaan presidentin vaunun sisätiloista kuuluvat kuvat vaunut.org/kuva/145458 ja vaunut.org/kuva/145457 | ||||
|
|
12.02.2021 08:33 | Jussi Tepponen | ||
| Hieno kuva! Näistä polttoainevarastoista ei ole koskaan liikaa kuvia, tämä kun on täysin kadonnutta maisemaa. | ||||
|
|
12.02.2021 08:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeassa reunassa näyttäisi pilkistävän Toyota Coronan nokkaa. | ||||