Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.01.2021 19:04 | Jussi Tepponen | ||
| Kuvan ajoitusta voi yrittää tarkentaa sillä, että taustalla näkyvää tavaramakasiinia laajennettiin vuonna 1923, joten kuva on otettu noin 1913-1923. Jokioisten asemasta löytyy toinen hyvin samanlainen kuva, jossa vain aseman aita on erilainen (maalamaton?): https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/2329 Tuon kuvan pystyy alkuperäisesssä kuvassa näkyvän "NOBEL STANDARD" -öljytynnyrin avulla ajoittamaan noin vuosiin 1921-23. |
||||
|
20.01.2021 18:39 | Jussi Tepponen | ||
| Nyt kun näitä auratietoja kaivelin esiin, on Forssan lumiauraan merkittyjen aurauspäivien mukaan aura ollut käytössä su 20.1.1974, ma 28.1.1974 ja ke 30.1.1974. Eli epäilisin, että tuossa on ajettu aurausjuna höyryllä harrastajien vaikuttaessa asiaan (=lämmittäessä?) siten, että juna kulki sunnuntaina ja mahdollisimman moni pääsi sitä kuvaamaan. Radan lakkautus oli kuitenkin jo kaikkien tiedossa tuossa vaiheessa. Jos näin on, kuva on otettu su 20.1.1974. | ||||
|
20.01.2021 18:32 | Hannu Peltola | ||
| Br52Kon suunniteltiin erityisesti Neuvostoliiton kuiville alueille mm. Kalmukkiaron liikenteeseen. Sodan jälkeen veturit jatkoivat samoissa tehtävissä ja samoilla alueilla, operaattori tosin vaihtui. | ||||
|
|
20.01.2021 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Heikki! Eräänä tavoitteena oli myös ollut helppo valmistettavuus, raaka-aineiden (muun muassa värimetallien) ja työn säästö. Suunnittelun pohjana oli ollut BR50-tavarajunaveturi, jossa oli 15 tonnin akselipaino. 50:stäkin valmistettiin ylimenokauden sotaveturina, eli ns. Übergangs-Kriegslokina, jonkin verran yksinkertaistettuna. BR52 oli tähänkin verrattuna huomattavasti yksinkertaistettu. Työtuntisäästö veturia kohden oli 6 000! Kytkintangot muunmuassa valmistettiin siten että taottuihin kankiprofiileihin hitsattiin laakerisilmät. Edellinen tapa oli ollut koneistaa nämä kanget raaka-aineesta kauttaltaan. Joitakin kokeilujakin 52-sarjalla tehtiin. Lisäksi jotkin veturit saivat peräänsä lauhdutustenderin (Pikolla on pienoismalli tästä 52Kon-veturista). Hyvin mielenkiintoinen veturityyppi, sanoisin! |
||||
|
20.01.2021 17:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Keskon vanhassa nimeämistavassa KKKK tarkoitti suurinta myymälää. Nousevassa suuruusjärjestyksessä koot olivat 'K Extra' & 'K Lähikauppa', 'KK Market', 'KKK Supermarket', 'KKKK Citymarket'. Jossakin vaiheessa Hissan kaupat näkyy olleen tukolainen (Tukkukauppojen Oy eli Tuko (Tukku-Konttori)). http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=12007 Noiden Erkin linkkaamien etikettien perusteella olettaisin että keskolaisuus on myöhenpää perua. |
||||
|
20.01.2021 17:56 | Jussi Tepponen | ||
| Auran täytyy olla Forssan aura kun tulee Forssan suunnasta umpihankeen. Jos käydään katsomassa auran katonrajaan lyijykynällä kirjoitettuja aurauspäivämääriä, löytyy sieltä seuraavat tuohon aikaväliin sopivat: la 15.2.1969, ma 17.2.1969, pe 21.2.1969 ja ma 24.2.1969. Seuraava aurauspäivä onkin sitten jo 1.12.1969. Eli perustuen Eljaksen tietoihin, noihin päivämääriin, ilmatieteenlaitoksen lumitilastoihin (talven suurin lumikertymä oli 15.2-17.2 10 cm) ja siihen, että siirtokuormajat olivat töissä lienee kuva otettu ma 17.2.1969, jolloin Forssan aura oli jälleen ajossa. Huomiona vielä, että auraa työntää selvästi (ainakin) yksi Move21 dieselvetureista. |
||||
|
20.01.2021 17:42 | Timo Salo | ||
| Nythän täällä puhutaan lähes 100 %:sta asiaa!!! (tuo R-kioski-juttu pudottaa 0.8%...???) | ||||
|
20.01.2021 16:54 | Hannu Peltola | ||
| BINGO! Tämän esikuva on ollut H. C. Porterin toisen maailmansodan aikana Lend-Lease -apuna toimittamat 0-8-0 -veturit: https://narrow.parovoz.com/porter.html EDIT: Komento takaisin, Kolomna oli ehtinyt valmistaa 9 P24:ää ennen sotia, mutta PT-4:t olivat ensimmäinen massatuotettu malli: http://www.dzd-ussr.ru/ps/p24/index.html |
||||
|
|
20.01.2021 16:48 | Hannu Peltola | ||
| Totta, jäljet saattavat johtaa tämänkin osalta Regus Patoffin tehtaalle! Pitääkin tutkia.... (ja kohta Eljas listaa täydellisen dokumentaation P24:n amerikkalaisista esi-isistä... :-) ) | ||||
|
|
20.01.2021 16:44 | Heikki Jalonen | ||
| Onko kellään tietoa, mikä voisi olla tämän veturikonstruktion alkuperäisin esikuva? Jokin (amerikkalainen) sokeriruoko- tai metsäveturi? Jo 1800-luvun lopulta ehkä? | ||||
|
20.01.2021 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, oletettavasti akselipainot olisivat olleet suurinpiirtein samoja, oli Alsthommi sitten ollut sähköinen tai diesel. Kimmo Pyrhösen porkkanahistoriikissa mainittiin optiona olleen sähköjunaversio asiasta. Tämähän toteutui melkein, nimittäin Sm1:hän rungoltaan noudatti jonkun verran porkkanoiden rakennetapaa. Vitsi: porkkanan sähköjunaversiohan on ihan oikeasti toteutettu: 1:87 - mittakaavassa. Vai mitä sanoo harrastajaveljemme John Lindroth? |
||||
|
|
20.01.2021 16:32 | Heikki Jalonen | ||
| Keskieurooppalainen vanha gabariitti ei jättänyt tilaa tuollaiselle kattoikkunalle. Venäläisessä ulottumassa sen sijaan korkeus riitti hyvin eikä alkuperäisistä suunnittelukriteereistä enää tarvinnut kantaa huolta kun muutoksia tehtiin. Tuo 52-sarjahan on nimensä mukaisesti juuri sotaveturi. Siis suunniteltu liikkumiskykyiseksi kaikilla, myös (saneeraamattomilla ja sähköistämättömillä) vanhoilla rataosuuksilla. Siis noudattamaan vanhan saksalaisen määräyksen BO §28-I melko rajoittavaa ulottumaa, rajoittavampaa kuin UIC-505-1 "yhdysliikenne". Veturin huolellinen muotoilukin jo kertoo, mikä on ollut eräs tärkeä suunnittelun reunaehto. Noita tarkkoja pyöreitä muotoja ei olisi tehty, ellei se olisi ollut välttämätöntä. Sota-ajan "yhdysliikenne" asetti monenlaisia vaatimuksia rautatiekalustolle, joskus hyvinkin ristiriitaisia. |
||||
|
20.01.2021 16:27 | Jaakko Pehkonen | ||
| Pappa joskus muisteli että 50-luvulla Limingan asemalla oli säkeistä kaadettu viljaa vaunuihin ja viety irtona eteenpäin. Vaunutyypistä ei ole tietoa itselllä. Maatiloilla siirtyminen säkkitavarasta irtoviljaan on tapahtunut pääosin 60- ja 70-luvuilla. | ||||
|
|
20.01.2021 16:14 | Jaakko Keränen | ||
| Millä vaunuilla kuljetettiin viljaa 30-luvulta sanotaanko vaikka 50-luvulle saakka? Jos vilja kuljetettiin säkeittäin niin silloin vaunuina käytettiin varmaankin erilaisia umpivaunuja (Gb, Gd, Ga ja vastaavia). Mutta milloin alkoi viljan kuljetus irtojyvinä? Varaston seinässä olevan "osuuskauppa"-tekstin yli menevä putki liittynee irtojyvien käsittelyyn? |
||||
|
|
20.01.2021 15:59 | Mikko Herpman | ||
| Miten lie varauduttu valmistusvaiheessa mutta tokihan jos veturi on dieselsähköinen, modifiointi ei liene kovin paha rasti. Dieselgeneraattori ja polttoainetankki pois. Päämuuntajan ja suurtehopuolen virroittimineen ja mahdollisten apukäyttöjen sähkökäyttöjen asennukset. Noin niin kuin erittäin karkealla tasolla siis.. | ||||
|
|
20.01.2021 15:44 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on esimerkki TE-veturista, josta puuttuvat kattokkunat: https://vaunut.org/kuva/129333?utm_source=random | ||||
|
20.01.2021 15:19 | Hannu Peltola | ||
| L-sarjaa ja siitä jatkokehitettyä LV-sarjaa valmistettiin hetken aikaa rinnakkain. LV-sarjatunnuksen V tulee Voroshilovgradista ja tämä jatkokehitelmä ilmeisesti kehitettiin siellä. LV-veturin suurin ulkoinen ero on laahuspyörän lisääminen: https://vaunut.org/kuva/133212?s=1 | ||||
|
20.01.2021 15:14 | Oula Ahlholm | ||
| Jaa, tuttu kuski. | ||||
|
|
20.01.2021 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten minulla on sellainen hytinä, että Dr13:n suunnittelussa oli mahdollisuus myös sähköistämiseen? Vai lannoitanko laihialaista peltoa puhumalla paskaa? | ||||
|
|
20.01.2021 14:18 | Eljas Pölhö | ||
| Minä skannasin Martinille negatiivikotelon, jossa tämäkin kuva oli. Kotelon 36 negatiivia raja-arvoiksi oli merkitty 16.2.1969-4.1969. Kotelon kuvat alkavat Toijalasta ja jatkuvat Humppilan ja Forssan kautta Pasilaan. Humppilassa on siirtokuormaus meneillään, mutta auran lisäksi muita junia ei JFR:lla ole liikenteessä näissä kuvissa. Tämä kuva on myös päässyt 750 millisten ratojen "raamattuun" eli kirjaan David Scotney: 30inch Railways Worldwide (Stenvalls 2013; ISBN 978-91-7266-184-4). Suomesta maakohtaisessa osiossa on 3,25 sivua, 4 karttaa ja 5 valokuvaa sekä vähän lisää tekstiä ja 1 kuva lavettivaunuosiossa. |
||||
|
|
20.01.2021 13:26 | Erkki Nuutio | ||
| Hissan kaupat oli K..K..K..K-kauppa: https://www.google.com/search?q=Kurikka,+Hissan+kaupat&client=firefox-b-d&tbm=isch&source=iu&ictx=1&fir=uRB1CsCipt2rZM%252CwA3mDFesv1fP-M%252C_&vet=1&usg=AI4_-kSqu5qKN1DEK_5DsGlHJyrJoAqU-A&sa=X&ved=2ahUKEwiNk83DsqruAhXmlosKHbFPBygQ9QF6BAgUEAE#imgrc=uRB1CsCipt2rZM | ||||
|
|
20.01.2021 12:45 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Kurikan. Osuuskauppa. oikein huutaa pienoismallin rakentamista tällaisesta! Kiitoksia Tapsa, että olet näitä varastoja kuvannut ja todella mukavaa, että jaat kuvia Vorgissa! Olen juuri suunnittelemassa ruotsalaisteemaisen pienoisrautatien rakentamista ja tällainen varasto sopii hyvin myös Pohjanlahden toiselle puolelle. Jaakko: Tämänkin varaston rakentamisaikana rautatiekuljetus on ollut lähes ainoa vaihtoehto viljan pidemmille kuljetusmatkoille. Varasto voisi ulkonäön perusteella olla 1920- tai 1930-luvulta ja tuolloin ei oikein voinut laskea kuorma-autokuljetusten varaan. |
||||
|
|
20.01.2021 12:37 | Hannu Peltola | ||
| Kari: hyvä huomio tämä kattoikkuna! Se on venäläinen modifikaatio. Katselin nopeasti netistä TE-sarjan vetureiden kuvia ja kaikissa sitä ei selvästikään ole. Pietarin rautatiemuseossa olevassa yksilössä on vastaavat kattoikkunat: https://vaunut.org/kuva/133197?s=1 | ||||
|
|
20.01.2021 12:12 | Jaakko Pehkonen | ||
| Rakennuksessa on useita merkkejä siitä että sisältä löytyy mitä todennäköisimmin viljankuivaamo ja viljasiiloja. Missä määrin näistä pienemmistä viljavarastoista on kuljetettu viljaa junalla? Ilmeisesti mahdollisuutta junakuljetuksiin on pidetty tärkeänä kun nämä on rakennu lähes aina radan varteen. | ||||
|
|
20.01.2021 11:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Kurikan. Osuuskauppa. :) | ||||
|
|
20.01.2021 10:52 | Hannu Peltola | ||
| Kari: onhan tällaisesta muutoksesta Suomessakin kokemuksia (Sv1)! Dieselsähköisen veturin muuttaminen olisi tietysti suoraviivaisinta. | ||||
|
|
20.01.2021 10:13 | Erkki Nuutio | ||
| Tokihan näiden laitteiden toiminta (=ohjelmoinnin taso) olisi muuten kehittynyt välttävästä aivan tyydyttäväksi, jollei niihin olisi pumpattu täyteen friikkitoimintoja ja -ohjelmia. Friikit niitä kehittävät ja haluavatkin elämänkuplansa tilkkeeksi. Pitkän polun on joutunut kulkemaan ohjelmoinnista vuoden 1970 selkeällä Fortran -kielellä (=epäilemättä konemiesten kehittämä) jos jonkinlaisiin C+++++ ym. kieliin ja WordPerfektistä (jonka syytä tyrä ja sen korjauksessa sairaalabakteeri ja puolen vuoden sairastelu). Viikosta toiseen oli ääneen kiroten joutunut kaivamaan sen muistivaraisilla näppäinyhdistelmillä esiin erikoismerkkejä. Nykyisin tekstinteko on sentään toimivaa. Vuosikymmenien ajan oli järjellistä logiikkaa vailla olevia Nokioita, joista kehittyi täyssusi N8 (toimi jos halusi) jne. Jossain vaiheessa ihmisen mitta täyttyy, ja on parempaa tekemistä ja kohdetta omille rahoilleen. Omaa johtopäätöstäni edisti kuulon heikkeneminen ja edellisen operaattorin (Saunalahti) pelleily. Joillain toisella asiaa helpottaa näön heikkeneminen - laitteen perustoiminnot ovat minimifontilla isolla ruudulla jne. |
||||
|
|
20.01.2021 10:11 | Kari Haapakangas | ||
| Kattoikkuna, vai pitäisikö sanoa lyhty? | ||||
|
|
20.01.2021 10:02 | Kari Haapakangas | ||
| Dieselveturi muutettu sähköveturiksi? Ei ihan tavanomaista toimintaa! | ||||
|
20.01.2021 09:58 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Oulun Nokelan pohjoisempi (pikku)talli on valmistunut v. 1952. | ||||
|
|
20.01.2021 09:14 | Erkki Nuutio | ||
| Joensuu 1967 Höyryveturit -kirjan mukaan. Siellä niitä oli 8.1967 monta yksilöä pitkin kenttää romutuksessa (jolloin joissain kohdin luultavasti olleet asbestitkin laimentuivat sopivasti) | ||||
|
|
20.01.2021 08:55 | Jussi Tepponen | ||
| Tuona sunnuntaipäivänä on ollut noin -7℃ pakkasta, lumensyvys noin 60 cm ja lumen kertymä viikonlopun aikana noin 10 cm, mutta kunnon tuisku on kinostanut lumen hyvin kappeeraiteisen aurauraan (tiedot ilmatieetenlaitos / avoin data). Eli jos kuvauspäivä pitää paikkansa on aurausjuna ollut pakko ajaa ennen maanantain tavarajunia ja maksaa sunnuntailisät henkilökunnalle. Hauskaa on myös huomata, että lumena alla olevan ratapölkkypinon takia näyttää siltä, että auran oikea siipi on sisempänä kuin vasen. Jos näin on (voihan tuo olla optinen harha), on siipien käyttö tuolloin ollut tarkkaa hommaa. |
||||
|
|
20.01.2021 01:40 | John Lindroth | ||
| Kun nämä laitteet lopettavat toimintanasa(tai ja vikaantuvat) laulan aina Diggiloo leitä asiaan sopivan tanssiaskelluksen kera (the Herreys) Säkkijärven polkkakin toimii !Ei kannata unohtaa että huumori on ihmisen korkein defenssi! Demokratiassa ei voi älypuhelittomien jättäminen ulkopuolelle olla missään nimessä hyväksyttävää! | ||||
|
|
20.01.2021 01:32 | John Lindroth | ||
| Missä ja koska 622 romutettiin? | ||||
|
20.01.2021 01:16 | John Lindroth | ||
| Ehkä joku Skotti on vain halunnut olla humoristinen! Niin nyt voimme liittää brittihuumorin sajaan myös skottihuumorin! Näin ollen Hannun kamera dokumentoi kuvassa enemmän kuin kuvan veturin! | ||||
|
20.01.2021 00:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757952 | ||||
|
|
20.01.2021 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Älä sä nuorukainen (JP) puutu meidän aikuisten komenttiketjuun. En omaa "älyä" taskussani - loput vähäisestä älystäni on hieman ylempänä - välillä toimii, välillä ei... Lippujen osto "ärrältä" tai toimimattomasta automaatista ei ole palvelua - liput ostetaan lippuluukulta, eikä muualta... | ||||
|
20.01.2021 00:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Kahdeksanakselisia Vgoboja on kyllä näkynyt, mutta ei Vokeja :) | ||||
|
|
19.01.2021 23:25 | Otto Tuomainen | ||
| Valmistajan käyttämä tyyppimerkintä tälle veturille oli DVM4. Neuvostoliiton lisäksi näitä toimitettiin myös Pohjois-Koreaan, jossa osa on myöhemmin muutettu sähkövetureiksi. DVM4:n kanssa hyvin samanlainen DVM2 puolestaan on mm. Unkarin sarjaa 448 (entinen M44) josta kuva mm. https://vaunut.org/kuva/130552 tässä. | ||||
|
19.01.2021 23:06 | Teemu Sirkiä | ||
| Avoimen datan raideosuustietojen perusteella Keravan raiteiden 602 ja 603 käyttö päättyi tiistaina 12.1. iltapäivällä kolmen aikoihin ja on jatkunut taas tänään 19.1. aamulla seitsemän kieppeillä. | ||||
|
|
19.01.2021 22:57 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tämä kuva on samaisesta paikasta: https://vaunut.org/kuva/18433 | ||||
|
19.01.2021 21:45 | Hannu Peltola | ||
| Kuvasta vähän vasemmalle erkani sivuraide Rohukülän satamaan. | ||||
|
|
19.01.2021 21:39 | Hannu Peltola | ||
| Olenko väärässä, mutta eikö sota-aikana DRG:n höyryjen väritys ollut juuri tällainen kokoharmaa ml. pyörästöt? | ||||
|
19.01.2021 21:37 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä näin taitaa olla! Nyt vasta huomasin tuon pojan vasemmalla. En kai ottanut kuvaa huonona hetkenä...??? | ||||
|
|
19.01.2021 21:26 | Panu Breilin | ||
| Seinäjoelta, Pieksämäeltä, Joensuusta tai Kouvolasta tämä ei näytä olevan, koska näiden paikkakuntien tallien ulkomuoto ja/tai sijainti mahdolliseen varikkoalueen savupiippuun nähden on/oli erilainen. Kuvauspaikan täytyy siis ilmeisimmin olla Oulun Nokelan pohjoisempi talli. | ||||
|
|
19.01.2021 21:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Savupesän eli nokikaapin etuosa ovineen on neuvostosuunnittelua. Eikö alusta pyöräkertoineen ja koneistonosineen ollutkaan punaiseksi maalattu? Sivupuskimet on ainakin raksittu pois. | ||||
|
19.01.2021 21:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teli ainakin näyttää görlitziläiseltä. Lieneekö suomalainen A8 sukua...? | ||||
|
19.01.2021 21:06 | Hannu Peltola | ||
| Haapsalun rautatiemuseon kotisivut löytyvät osoitteesta: https://www.salm.ee/muuseumid/raudtee-ja-sidemuuseum/ | ||||
|
|
19.01.2021 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivankuin tuulilasien paikalla olisi popniiteillä kiinnitetyt pleksit...? | ||||
|
|
19.01.2021 20:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Onhan paikalla sentään R-kioski, jolla on varmaan tusinan verran edustuksia Veikkauksesta VR:n junalippuihin. | ||||
|
19.01.2021 20:20 | Mikko Herpman | ||
| Miten paljon tuo kuura haittaa sähkökalustoa? Kuluttaako orren hiiltä nopeammin, vai eikö tuolloin saada välitettyä riittävästi tehoa muuntajalle? Joskus kun Pendot tulivat Turku-Helsinki reitille, oliko niin että laitettiin Sr1 kolaamaan ajolanka juuri Pendon edellä ja syynä olisi ollut että Pendon automatiikka laukaisi pääkatkaisemen... | ||||