Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 09.01.2021 23:56 Esa J. Rintamäki  
  Tapio, juuri tämä! Kiitos ja kumarrus kuvasarjasta. Kommentointiin meni pikkuisen aikaa ja olen nauttinut joka hetkestä. Vaunun 01144 pituus oli 18 680 mm puskimineen.
kuva 09.01.2021 23:49 Esa J. Rintamäki  
  Markku, minnekäs sitä jätkä kotinsa saisi kuin sinne, mihin saa kengät naulakon alapuolelle?
kuva 09.01.2021 23:47 Esa J. Rintamäki  
  BT 01144 vuodelta 1959 oli entinen Cm 2146 vuodelta 1917 ja hylätty 1982. Lienee ollut Tampereen vaunuja viimeisinä aikoinaan. Yksilölliseksi tämän vaunun tekee ikkunassa näkyvä ulkoilman lämpömittari!
kuva 09.01.2021 23:40 Esa J. Rintamäki  
  BT 01150 vuodelta 1959 oli entinen Cm 2156 vuodelta 1920. Hylätty 1983.

Virkatarveasuntovaunut olivat jonkin verran yksilöllisiä. Tässäkin kuormausoven mallia oli muutettu toisenlaiseksi verrattuna nyt vaikkapa BT 01146:n oveen.

Tuo kaksiakselinen BG on muuten numeroltaan 030121, sillä kuvasin sen Seinäjoella syyskuussa 1979. Se oli entinen P 9946 vuodelta 1953 ja oli muutettu virkatarvevaunuksi vuoden 1977 tienoilla.
kuva 09.01.2021 23:40 Topi Lajunen  
  Täällä on keskustelua aiheesta: https://vaunut.org/kuva/140666

Lyhyesti:
Silloin en löytänyt tietoa siitä onko "ensimmäinen" 29008 palannut Eriestä. Mutta sinne meni toinenkin veturi, joka palasi takaisin, ja on nyt Operaililla numerolla 29010.

Ja tämä on tosiaan eri yksilö, kuin se Erieen mennyt.
kuva 09.01.2021 23:33 Juhani Pirttilahti  
  On jäänyt vähän hämäräksi se, mitä tuolla pellillä vuoraamisella oikeastaan yritettiin saavuttaa?
kuva 09.01.2021 23:32 Esa J. Rintamäki  
  BT 01151 vuodelta 1957 oli entinen DEi 2512 vuodelta 1918. Muutostyö BT-sarjaan oli tehty 1955. Hylätty 1973. Alunperin se oli valmistettu huoltojaoston asuntovaunuksi. Sama koski vaunuja 01152 ja 01153.

Gg:stä muutettu Lv-Rto saattoi olla saunavaunu. Olen tällaisen havainnut aikoinaan Vilppulassa.
kuva 09.01.2021 23:28 Esa J. Rintamäki  
  Peltivuoraus oletettavasti oli työläs kunnossa pidettäväksi. Ainakaan ei liene ihme, miksi näitä ei sitten enempää muutettukaan. Teli näkyy olevan A7-mallia, luiskislaakereilla.
kuva 09.01.2021 23:26 Esa J. Rintamäki  
  Ilmeisesti ikääntyneitä ja silti kunnossa olevia makuuvaunuja oli suht' helppo muuttaa asuntovaunuiksi.
kuva 09.01.2021 23:21 Juhani Pirttilahti  
  Vanhan sanonnan mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat asiaa. Mutta piirrokset täydentävät sitä, mitä kuvat kertovat.
kuva 09.01.2021 23:21 Esa J. Rintamäki  
  BT 01152 oli vuodelta 1957. Sen perusvaunu Ei 22041 sai luovuttaa vuodelta 1914 olevan aluskehyksensä ja ilmeisesti myös korinsa rungon tämän vaunun rakentamiseksi. Ei:n alkuperäinen numero oli 2886 vuoteen 1931 asti. Hylätty vuonna 1985.

BE 01809:n perusvaunu oli vuodelta 1870 ja se hylättiin 1988.
kuva 09.01.2021 23:17 Alex Chudoba  
  Nostan hattua ja lausun kiitokset hienosta kuvasarjasta taas kerran. Mielenkiintoinen on BT:n lisäksi myös vasemmalla näkyvä entinen Gg, päädystä näkyvän L:n perusteella kenties sittemmin Lv-Rto, johon on aika vähällä vaivannäöllä lisätty ikkuna.
kuva 09.01.2021 23:07 Esa J. Rintamäki  
  Minä myös virkatarvevaunufakki-idioottina kiitän vuolaasti tästä kuvasta! (Korj.kirotusvihre!)
kuva 09.01.2021 21:46 Jarno Piltti  
  Onkohan siellä auto pysäköity kiskoille? Vähän sen näköistä seisoskelua. Huomatkaa toinen raide ihan kuvan oikeassa reunassa.
kuva 09.01.2021 21:40 Antti Kukkonen  
  Sehän on työmatkojen kannalta hyvään aikaan ja vaihtoyhteyksillä pääsee Tampereelle kello 8.54 ja Helsinkiin kello 10.35
kuva 09.01.2021 21:40 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Tämä on kuin pienoismallista. Metrikiskoa, elementtitaloja, ruohomattoa, asfalttia rullasta, pensaat pinseteillä paikoilleen ja autot muovipakkauksistaan parkkipaikoille ja kaistoille.
kuva 09.01.2021 21:34 Jaakko Tuominen  
  Lättä ajolla Mukkulaan, jossa oli myöskin mukana ainakin Alanko ja Pölhö, joku sanoi raiteen olleen soran lastausta varten.
Tapahtui -90 luvulla
kuva 09.01.2021 20:17 Petri Nummijoki  
  Kiitos sijoitustiedoista eli Hv3-vetureiden käyttö Helsingissä päättyi jo puolisen vuotta ennen ensimmäisen Hv4-veturin ilmestymistä. Näyttäisi siis olevan ennemminkin Pasilan Hr1-vetureiden ajojen vähentymiseen sidoksissa Hv3-vetureista luopuminen.
kuva 09.01.2021 19:23 Markku Naskali  
  Minkähänlaista on ollut asustella noissa vaunuissa?
kuva 09.01.2021 18:21 Arto Papunen  
  Eikös siellä lue, että alkuperäinen 29008 meni Eriehen ja tämä on tehty samalle numerolle myöhemmin?
kuva 09.01.2021 18:12 John Lindroth  
  Eljas, kiitos tarkentavista tiedoista!
kuva 09.01.2021 18:06 John Lindroth  
  Komea on kuva!
kuva 09.01.2021 18:04 Seppo Rahja  
  Jos isot kaivajat, siis oikein isot, kiinnostaa niin kannattaa käydä tuolla sivustolla:

https://www.ferropolis.de/de/cms/_redaktionell/2/Ferropolis.html

ja ehdottomasti myös paikan päällä.
kuva 09.01.2021 16:45 Tapio Keränen  
  Kiitos, Olli, paikannuksesta!
kuva 09.01.2021 16:33 Tapio Keränen  
  Kiitos, Eljas, BT-vaunujen sisustuspiirroksista! Näistä selviää, miksi ikkunoita ja ovia on ummistettu ja kuormausovia lisätty.
kuva 09.01.2021 16:30 Jyrki Talvi  
  3049 on vielä punainen, etummainen Idän Ihme näyttää olevan 3043.
kuva 09.01.2021 15:18 Rasmus Viirre  
  Tässä taitaapi olla pikku virhe kuvaus pvm tunnisteissa.. ;) Mutta taas hyviä kuvia Mukkulasta!
kuva 09.01.2021 14:52 Jaakko Pehkonen  
  Seislevy on punainen rengas. Kuvassa näkyvät "Japanin liput" ovat liikennöinnin raja merkkejä. rato17 ohjeessa sivulla 32 on asiaa näistä merkeistä: https://julkaisut.vayla.fi/pdf11/vo_2020-13_rato17_web.pdf
kuva 09.01.2021 14:26 Miko Ojala  
  Ainakin 1413:ssa oli Radioloota tuohon aikaan.
kuva 09.01.2021 14:25 Miko Ojala  
  Jos katolla oleva möykky on radioloota, niin ainakin 1413:ssa oli sellainen myöhempinä aikoina.
Kuvasarja:
Mukkulan radan lähtölaskenta
 
09.01.2021 14:00 Hannu Peltola  
  Tämä on upea kuvasarja hienoilla kuvilla! Minulle Mukkulan alue on ollut täysin vieras ja en tiennyt, että sinne on vielä näinkin mielenkiintoista liikennettä. Kiitoksia Jarno sarjan julkaisusta!
kuva 09.01.2021 13:59 Jarno Piltti  
  Tehtaan portisssa on seislevy josta saa ajaa kunhan portti on käännetty pois tieltä. Sekö on näistä kahdesta se punainen rengas, eli ei kuvassa näkyvä malli? Tuntuu vähän byrokraattiselta ymmärtää mitä eroa näillä kahdella on.
Kuvasarja:
Mukkulan radan lähtölaskenta
 
09.01.2021 13:52 Sauli Hirvonen  
  Eikös tuota Keskon raidetta käyttänyt myös (jossain vaiheessa) Lahden Kirjapaino Oy? Ratapihakaaviossa mainittu Oy Stalko Ab lienee joku metallialan firma? Lienee käytössä ainakin vuonna 1986 https://kartta.lahti.fi/ims/?layers=Opaskartta&lon=Ilmakuva%20(%20Kev%C3%A4t%201986%20)&cp=6765171,26483764&z=0.25
kuva 09.01.2021 12:41 Topi Lajunen  
  Liikennöinnin kannalta merkeillä ei ole eroa. Päin ei saa ajaa. :)

Ero on lähinnä hallinnollinen. Liittyy käsittääkseni siihen, missä tilanteessa niitä voi asentaa tai poistaa, ja kuka niin saa tehdä. Seislevyllä tyypillisesti nykyään suojataan ratatöitä ja muita sellaisia, jolloin niitä hallinnoi ratatyöurakoitsija(?), kun taas Liikennöinnin raja -merkillä blokataan raiteita ulos rataverkolta, jos kyseisten raiteiden haltija ei ole tehnyt sopimusta rataverkkoon liittymisestä. Raide sen takana voi olla täydellisesti liikennöitävissä (tai voi toki olla olemattakin), mutta raidetta ei saa käyttää rataverkon suunnalta.
kuva 09.01.2021 12:37 Timo Salo  
  Hieno kuva nokivasarasta huolimatta! :-)
Kuvasarja:
Mukkulan radan lähtölaskenta
 
09.01.2021 12:35 Eljas Pölhö  
  Jarnon mainitsemissa kolmessa ei ole sijaintimerkintää "Mukkula", joten en listannut niitä kun en tiennyt missä ne olivat. Kiitos linkistä vuoden 1987 raidekaavioon!

Lahden Lämpövoima Oy, RH 1006/38/81, 13.10.1981
Makron Oy, Rto 132/389/84, 9.1.1984

Merkinnällä "Vesijärvi"
Fennia Faneri Oy (nyk. Oy Wilh. Schauman Ab), 305/670, 4.2.1953
Kuvasarja:
Mukkulan radan lähtölaskenta
 
09.01.2021 12:02 Jarno Piltti  
  Ratapihakaavio keskustelun puolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=2011.msg97454
Kuvasarja:
Mukkulan radan lähtölaskenta
 
09.01.2021 12:01 Jarno Piltti  
  Listasta puuttuu Lahden lämpövoimala Oy, Schauman Oy ja Makron Oy verrattuna vuoden 1987 ratapihakaavioon. Näistä Makronin raide voi ollakin uudempi, mutta nuo muut kaksi muuta hieman ihmetyttää. 40 raidesopimusta on aivan käsittämätön määrä!
kuva 09.01.2021 11:29 Erkki Nuutio  
  Kaikkien Hv4-veturien ura oli pitkä ja poikkeuksellisen ansiokas. Pisin ura oli tietysti vuonna 1912 tehdyillä.
Annan kuitenkin kaikki 10 pistettä 751:lle ( https://vaunut.org/kuva/97527?tag0=0%7CHv4%7C751 )
ja vain 6 pistettä 742:lle.
kuva 09.01.2021 10:13 Esa J. Rintamäki  
  Huomatkaa umpeutetut sisäänkäyntiovien paikat. 01146:ssa vasemmassa eteisessä oli nestekaasulämmityslaite. Kahden vasemmanpuoleisen ikkunan kohdalla siis oli keittiö. "Sähkötyökunnat Hyvinkää"-tekstin kohdalla miehistön makuupaikat. Seuraavat kaksi ikkunaa ja kuormausovet ovet oleskelutilan kohdalla. Ovet ovat samanlaiset kuin Eis-sarjassa. Oikeanpuoleisin ikkuna on mestarin huoneen kohdalla.

Telimalli on A7 ja näemmä liukulaakereilla. Vaunun pituus on 18 680 mm puskimineen.

Tapio, minä kiitän ja kumarran maahan ja tomuun asti!

Vilppulassa aikoinaan työjunassa oli BT 01144, BG 040056 (ex mulatti-CEi 2606), BG (entinen Ge, jossa mm. oli pystyporakone nurkassa ja muistaakseni työpöytä ruustukkeineen), ja varastovaununa BG, joka taas oli ennenmuinoin ollut puupylväs-Gb.
kuva 09.01.2021 09:59 Esa J. Rintamäki  
  Poistetun päätyikkunan paikalla oli komero, jota "valaisi" päätyoven kohdalla oleva ikkuna. Kyseisessä komerossa saattoii olla vessa.

Vaunun väri oli ruskea. Huomatkaa oven ikkunan pyöristetyt ylänurkat.
kuva 09.01.2021 09:52 Esa J. Rintamäki  
  BT 01146 vuodelta 1959 oli entinen Cm 2147 vuodelta 1917. Hylkäysajankohta ei ole tiedossa. Suurin osa tästä BT-sarjasta hylättiin 1980-luvun alkupuoliskolla, vaunusta 01147 tuli sittemmin BG 040121 ja vaunu 01149 -> XT 01606.

Sitten itse kuvan vaunuun, jonka muutostyö BT:ksi lienee tehty likimain samoilla piirustuksilla kuin luonnostelemani vaunu 01144 (ollut Vilppulassa 1970-luvun puolenvälin maissa, ilmeisesti turvalaitemuutostyön takia).

Oikeanpuoleisimman leveän ikkunan kohdalla on keittiö, jossa oli liesi, jääkaappi ja lämmityslaitos sekä vesilaitteet. Sen jälkeen vasemmalle oli kaksi miehistön makuutilaa, siis 6 makuupaikkaa. Vuoteiden välissä oli kaapit. Vasemman leveän ikkunan kohdalla oli oleskelutila, jossa pöytä ja kaapisto.. ikkunan kohdalla seinässä oli käsienpesuallas. Vasemmanpuoleisimman (kapean) ikkunan kohdalla oli mestarin työ- ja asuinhuone pöytineen ja vuoteineen.

Sisäänkäyntiovet olivat juuri kuvassa näkyvällä puolella. Päätyovet olivat poistettu ja umpeutettu.

01144 erosi 01146:sta siten, että tikkaat katolle olivat eri päädyssä kuin kuvassa. Savutorvi oli pitempi. (Korjattu miehistön makuupaikkojen lukumäärä, osa vuoteista oli kerrossänkyjä.)
kuva 09.01.2021 03:19 Eljas Pölhö  
  Jos ajatellaan Helsinkiä/Pasilaa, niin kaikki lainat on poimittavissa varikon veturipäiväkirjoista ajalta 1946-1966 (ei koske liikennetilanteen aiheuttamia satunnaisia päivän-parin pakkolainoja). Ainoa tietämäni lähde, jossa lainavetureiden käyttöä on seurattu edes jotenkin systemaattisesti ovat Tapani Kilpisen junapäiväkirjat. Mutta koska ne ovat junakohtaisesti kirjoitetut, niin yksittäisen veturin ajojen etsiminen vaatii aikaa ja intoa. Esim myyntiä varten valokuvaamassani aikataulukauden 131 kirjassa (1964-65) oli jotain 16000+ yksittäistä havaintoa, joten silmä tarkkana saa olla, jos jonkun veturin kaikki havaitut ajot haluaa poimia.

1961 lainavetureita tai tilapäisesti Pasilaan siirrettyjä Hv-vetureita olivat:
576 aj. 4.12.1960-9.2.1961
655 aj. 4.12.1960-11.4.1961
781 aj. 1.1.1961-7.1.1961 ja 8.4.1961-29.12.1961
784 aj. 26.5.1961-7.12.1961
785 aj. 26.5.1961-8.12.1961

Mitä tulee Hv4 742-745 siirtoihin Pasilaan, niin ne olivat Tampereella tarpeettomina ja Helsinki varmaan mielellään otti ne Porvoon veturijunia varten. Ne oli Hk3:n poistumisen jälkeen ajettu Tk3:lla. Tk3:n käyttö niissä jatkui 1964 loppupuolelle Hv4:n ohella, mutta vähäisemmässä määrin kuin aiemmin. 1964 jälkipuoliskolla Porvoon veturijunat siirtyivät kokonaan Vv15:lle, jota oli jo aiemmin käytetty satunnaisemmin lähinnä lauantaisin ja sunnuntaisin.
kuva 09.01.2021 02:21 John Lindroth  
  Kaluston monimuotuisuus tukee kiinnostavuutta!
kuva 09.01.2021 02:00 John Lindroth  
  Tylsyys contextissä monimuotoisuuden katoaminen!
kuva 09.01.2021 01:25 Timo Salo  
  Juurikin tätä.... :-)
kuva 09.01.2021 01:21 John Lindroth  
  Mielenkiintoinen kuva ,ja tuossa vaunussa on jotain Preussin vivahdetta!
kuva 09.01.2021 01:17 John Lindroth  
  Onkohan lainavetureista jossain dokumentaatiot,tai vain ykisittäisiä havaintoja!Tiedän että alue ei ole helppo.Näitä poikkeuksia on varmaan esiintynyt, mutta onko ne olleet säännöllisiä? Tuo teorisonti voisi mennä niin että mp Turkuun rikkontui Kauklahden maisemissa eikä tallipäivystäjällä Pasilasta ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähettää Tampereen HV3 hätiin sillä hetkellä? Mp junarungossa lienee ollut vain 3 vaunua ja HV on tarjonnut sille kunnon kyydit!
kuva 09.01.2021 00:57 Petri Nummijoki  
  Ei omia, mutta 780-sarjan Hv3-vetureita oli Helsingissä lainassa sen jälkeen, kun Kouvolan 900-sarjan Hv3-veturit oli vuoden 1960 loppuun mennessä siirretty kaikki Seinäjoelle. Esim. kuvan https://www.vaunut.org/kuva/28140 yhteydessä on havainto, että 7.9.1961 oli MP37:n vetäjänä Kauklahdesta Turkuun Hv3 781.
kuva 09.01.2021 00:50 Hannu Peltola  
  Muistaakseni kävin tässä viimeksi kesällä 2018 ja silloin ei ollut enää jäljellä kuin kulkuraide Kopliin.
kuva 09.01.2021 00:29 John Lindroth  
  Kyllähän se niin on että kaluston monimuotoisuus on"The Thing".