Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.12.2020 23:24 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Jouni: numerot menivät väärin päin, eli 1987 po. 1978. | ||||
|
20.12.2020 23:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana ja täytyy sanoa että ihan joulukorttitunnelma! | ||||
|
20.12.2020 22:41 | Miitre Timonen | ||
| Ei kai lämmitettyä autotietä ole oikein missään? Ainakin se olisi aikamoista turhuutta. | ||||
|
|
20.12.2020 22:19 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Tuskin lämmitetty hiekotushiekasta päätellen | ||||
|
20.12.2020 22:09 | Heikki Jalonen | ||
| Moottori on Leyland, malli joko 0.370 (6 l) tai 0.400 (6,6 l). Voi hyvin olla kotoisin Sisu-kuorma-autosta. Pakosarja puuttuu, olisi tällä puolella. | ||||
|
|
20.12.2020 21:53 | Mikko Herpman | ||
| Ainakin kuva on selvästi vanhempi kuin kuvassa 26.9.1986 https://vaunut.org/kuva/125634. Tässä kuvassa vaunussa on vielä ehjä keltainen maalaus, uudemmassa kuvassa on maalattu keltainen alue uudestaan mutta numeroiden kohdat peitetty. Samaten päätykytkin on vaihdettu vanhemmanmalliseen ja suojakansi on unohtunut johonkin. | ||||
|
|
20.12.2020 21:46 | Jari Kuusinen | ||
| Putikosta Kultakiven suuntaan oleva maisema istuisi täydellisesti kartalle: http://dy.fi/ddi .. mutta miten tuo lennätinlinjan kulkupuoli? | ||||
|
|
20.12.2020 21:31 | Jouni Hytönen | ||
| Vahvasti näyttäisivät K30-kiskoilta ja Kintaudella oli samaan aikaan K43-kiskotus. | ||||
|
|
20.12.2020 21:29 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo vuoden 1984 maalaus on ollut varmastikin B-korjauksen yhteydessä, samana vuonna jäivät viimeiset sinipäät pois liikenteestä, ei vuonna 1987 enää maalattu uusia keltapäitä. Onko tuossa kirjoitusvirhe vuosiluvussa 1987? | ||||
|
20.12.2020 21:11 | Erkki Nuutio | ||
| Täsmällistä tietoa vaunujen alkuperästä Kurtilta. C -vaunu näyttää huolellisesti tehdyltä ja hyväkuntoiselta. Taiteellista vaikutelmaa lehtijousien riipukkeiden kiinnitysraudoissa. Sikäli kun on Ringhoffer, tässä tietoja Ringhoffer-Tatrasta : https://de.wikipedia.org/wiki/Ringhoffer-Werke |
||||
|
20.12.2020 21:08 | Lari Nylund | ||
| Pasilan autojuna-aseman asemalaiturihan on jälleen asiakaskäytössä 17.12.2020-6.1.2021 pikajunaparin 267-264 kulkiessa Hki-Roi-Hki. | ||||
|
20.12.2020 20:59 | Teppo Niemi | ||
| Suositttelen suuresti perehtymään mitä Valtionrautatiet 1912 - 1937 kertoo asiasta. Myös edellinen, eli 1862 - 1912 historiikki on tältäosin hyvinkin tutustumisen arvoinen teos. | ||||
|
20.12.2020 20:31 | Jorma Rauhala | ||
| Ensimmäinen ratasilta oli 30-luvulta, sitten tehtiin uusi ratasilta 50-luvulla. Sen jälkeen nuo kaksi lisää. | ||||
|
20.12.2020 20:29 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa ison rautatien sillan vieressä on ollut myös Nikkilän sairaalan kapearaiteisen rautatien silta. Hevosvetoinen 600 mm-rata oli asemalta sairaalalle. | ||||
|
|
20.12.2020 20:20 | Lasse Hinkkanen | ||
| Oliko Pasilan konepaja olemassa v.1931. | ||||
|
20.12.2020 20:18 | Johannes Erra | ||
| Radan omistaja ja liikennöijä selittyy pitkälti sillä, että Salzburger Lokalbahnenin pääomistaja on itse asiassa Salzburgin osavaltio, jonka alueella rata suureksi osaksi sijaitsee. Salzburgin kaupungillakin on toki omistusosuutensa, mutta nykytilanteessa yhtiön nimi viittaa siis ennemmin osavaltioon. | ||||
|
|
20.12.2020 20:16 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kun katselee muita vorgissa olevia kuvia 4195:stä, ja jos oltaisiin vuoden 1986 kieppeillä, junan lähtö- tai määräasema olisi todennäköisesti Joensuu. Vetovaunu 4195 on saanut keltaisen nokan 1978 ja se on maalattu uudelleen helmikuussa 1984. Liitevaunu jäi pois ajosta marraskuussa 1986. | ||||
|
20.12.2020 19:52 | Timo Salo | ||
| Ei tuollaista kukaan malta syödä...??? | ||||
|
|
20.12.2020 19:40 | Joonas Pio | ||
| Komea on! Vain juna puuttuu. | ||||
|
20.12.2020 19:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| 1435 mm myös sopii paremmin katutilassa liikennöimiseen. | ||||
|
20.12.2020 18:15 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos palautteesta, Timo! :) | ||||
|
|
20.12.2020 17:38 | Kurt Ristniemi | ||
| 3-akseliseen pitkään konduktöörivaunuun sopii v. 1911 liikkuvan kaluston kuvaston kuva 250. Se kattaa vaunut F 3485-3496. VR-historiikissa 1862-1912 kerrotaan, että vuosina 1888 ja 1891 rautateiden konepajalla rakennettiin kaikkiaan 12 kolmeakselista konduktöörivaunua. (=3485-3496) SVR:n Helsingin konepaja rakensi vuonna 1888 Helsinki-Hämeenlinna-Pietari -rautatielle 6 konduktöörivaunua, nrot 891-896. Vuoden 1897 numeroinnissa ne saivat numerot 3491-3496. SVR:n Helsingin konepaja rakensi vuonna 1891 valmiille rautateille 6 konduktöörivaunua, nrot 885-890. Vuoden 1897 numeroinnissa ne saivat numerot 3485-3490. |
||||
|
|
20.12.2020 17:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Voisi sanoa, että koska Mansen ratikan on tärkeää olla yhteensopiva muiden raiteiden kanssa. Kaluston saatavuus, hinta ja jälleenmyyntiarvo ovat todella eri luokkaa silloin, jos raideleveys on jompikumpi kahdesta yleisestä, eli 1435 mm tai 1000 mm. 1524 mm olisi huono valinta, koska se ei ole yhteensopiva melkein minkään ratikkaverkon kanssa missään. Riika ja Väinänlinna taitavat olla EU:n ainoat 1524 mm ratikkaverkot? Kumpikaan ei ole niin valtava kaupunki, että niistä olisi Tampereelle mitään apua. Kalustoa on saatavissa Riian ja Väinänlinnan raideleveydelle vain hyvin vähän, ja se vähän mitä on tarjolla, on kallista. Ja käytetyille vaunuille ei ole muuta jatkokäyttöpaikka kuin se, mihin nuoret IC-vaunut menevät: Romutus. Koska raitiovaunuradalla ei voi ajaa samalla kalustolla, jolla valtakunnan rataverkolla ajetaan, yhteensopivuus sen kanssa olisi hyödytöntä. Myös raitiovaunujen kyky ajaa valtakunnanverkolla on useimmissa tilanteissa tarpeeton. Joissain tilanteessa hyötyä on, mutta Tampereen ympäristössä tällaisia etuja ei riittävästi ole. |
||||
|
|
20.12.2020 17:24 | Ari Palin | ||
| Junakohtaus meneillään? Vaunun ikkunasta näyttäisi heijastuvan veturin savupiippu. Korsohan toimi junakohtauspaikkana kaksoisraiteen valmistumiseen asti (1910-luvulla?). | ||||
|
|
20.12.2020 17:15 | Markku Naskali | ||
| Stadin metrossa on sama raideleveys kuin muillakin Suomen junilla, mutta miksi Mansen ratikassa on ns. eurooppalainen normaalileveys. Ei ole yhteensopiva muille raiteille? | ||||
|
|
20.12.2020 16:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunun valmistaja on joko Aktien-Gesellschaft für Fabrikation von Eisenbahnbedarf, Berlin tai F. Ringhoffer, Praha. Molemmat valmistavat 3-akselisia I&II lk vaunuja SVR:lle eri rautateille. Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvaston kuva 132 kattaa vaunut C 1271-1283. Ja ne taas kattavat 4 eri tilausta em. kahdelta toimittajalta: 1) Eisenbahnbedarfilta ("Pflugh") hankittiin vuonna 1870 Pietari-Riihimäki -rautatierakennukselle 6 kpl 3-akselista I&II luokan vaunua, nrot 84, 85, 86, 91, 97, 98. Myöhemmin nämä vaunut saivat numerot 37-42. Vuoden 1887 numeroinnissa 71-76. Vuoden 1896 numeroinnissa numerot säilyivät ennallaan. Vuoden 1901 numeroinnissa numerot 1271-1276. 2) Ringhofferilta hankittiin vuonna 1876 Turku-Tampere-Hämeenlinna -rautatielle 2 kpl 3-akselista vaunua, nrot 46, 47. Vuoden 1887 numeroinnissa 77,78. Vuoden 1896 numeroinnissa numerot säilyivät ennallaan. Vuoden 1901 numeroinnissa numerot 1277, 1278. 3) Akt. Gesellsch. Berliniltä ("Pflugh") hankittiin vuonna 1873 Hangon rautatielle 2 kpl 3-akselista vaunua, nrot 5013, 5014. Vuoden 1887 numeroinnissa 79, 80. Vuoden 1896 numeroinnissa numerot säilyivät ennallaan. Vuoden 1901 numeroinnissa numerot 1279, 1280. 4) Ringhofferilta hankittiin vuonna 1876 Turku-Tampere-Hämeenlinna -rautatierakennukselle 3 kpl 3-akselista vaunua, nrot 43-45. Vuoden 1887 numeroinnissa 81,83. Vuoden 1896 numeroinnissa numerot säilyivät ennallaan. Vuoden 1901 numeroinnissa numerot 1281, 1282. Tässä vuoden 1896 kuvassa vaunun numero on siis väliltä 71-83. Valmistajasta riippuu, miltä väliltä numero on. SVR-historiikin kuvan 156 3-akselinen vaunu C 1277 oli Ringhofferin vaunu. Aktien-Gesellschaft für Fabrikation von Eisenbahnbedarf, Berlin. kulkee SVR:n eri lähteissä eri nimillä: Aktie bol i Berlin Act. Gesellsch. Berlin. Pflughin tehdas, Berlin. Pflug's Wagenbau-Anstalt olikin valimistajan nimi vuoteen 1856, jolloin yhtiöstä tuli Aktien-Gesellschaft für Fabrikation von Eisenbahnbedarf, Berlin. |
||||
|
|
20.12.2020 16:26 | Ilkka Hovi | ||
| Jos olen nähnyt oikke, F-vaunu on kolmiakselinen. | ||||
|
20.12.2020 16:18 | Jussi Pajunen | ||
| Hyvä kuva :) | ||||
|
|
20.12.2020 16:04 | Timo Salo | ||
| Joo, kuvassa on pienenpieni vihreä täppä laiturin reunassa, muuten perfecto! | ||||
|
|
20.12.2020 15:29 | Aki Karvonen | ||
| Ainut sopiva paikka jonka pikaisella etsinnällä löysin olisi Petäjäveden ja Kintauden välillä Huhtia-järven rannalla. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6904052.064969696&e=409548.0193685527&title=kuvauspaikka&desc=&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D |
||||
|
|
20.12.2020 15:05 | Petri Sallinen | ||
| Alkuperäiset saksalaiset konepajapiirustukset C-sarjan vaunusta ovat yhä olemassa — tai ainakin kopiot niistä. Piirustusten mukaan ensimmäisessä luokassa olisi ollut hiekkalaatikkolämmitys, mutta toisessa luokassa lämmitystä ei olisi ollut lainkaan. Toisaalla on kuitenkin todettu, että Pietarin radan vaunuja rakennettaessa hiekkalaatikkolämmityksestä olisi luovuttu, kun keksittiin ryhtyä lämmittämään vaunuja kamiinoilla. En siis tiedä, toteutettiinko yhdessäkään Pietarin radalle tarkoitetussa C-sarjan vaunusssa enää hiekkalaatikkolämmitystä — jos toteutettiin, niin myöhemmin ne varmasti korvattiin jollain modernimmalla lämmitysmuodolla. | ||||
|
Kuvasarja: Klubivaunu A 50 |
20.12.2020 14:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Monesko VR:n "diskovaunu" tämä oli? Muistan että joskus 70-luvulla oli jostain puuvaunusta (Eik?) tehty disko, sen jälkeen jostain teräksisestä kahvilavaunusta. Onko tämä se vai peräti kolmas? | ||||
|
|
20.12.2020 14:05 | Erkki Nuutio | ||
| Vaunu samankaltainen kuin Pietarin rataa varten vuonna 1870 valmistettu no. 1277 (kuvassa 156, SVR 1862/1912 II), 3-akseliset vaunut Pietarin rataa varten valmisti yksinomaan Ges. fuer Fabrikation von Eisenbahnbedarf (Berliini). Tämä valmisti Pietarin rataa varten 48 vaunua. Näistä ilmeisesti kummankin kuvan vaunu on I & II luokan C. Sen sivukuva vuoden 1911 mustassa kirjassa on 132. Sarviraudat yhdistävä tanko taitaa puuttua vaunun 1277 kuvasta, kuten myös Moringin kamiina. Tämä kamiinatyyppi kehitettiin kuitenkin vasta 1880 luvun puolivälin paikkeilla, ja tuli laajempaan käyttöön 1880 -luvun jälkipuoliskolla. Molemmista kuvista erottuvat selvästi korin seiniä kannattelevat ulokekonsolit |
||||
|
20.12.2020 13:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luulin ruumisjunaksi, kun väliovessa on risti...? Heko heko! | ||||
|
|
20.12.2020 13:25 | Teemu Saukkonen | ||
| Jossain Valtimon seudulla? | ||||
|
|
20.12.2020 13:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Museoviraston onnahteleminen on minullekin tuttua: Korkeakosken aseman kuvan nimi oli Korkeakangas! | ||||
|
|
20.12.2020 13:08 | Petri Sallinen | ||
| Ek-littera otettiin käyttöön vuonna 1947. Ohessa linkki alkuperäiseen määräykseen. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12368.0 |
||||
|
|
20.12.2020 12:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Minne nämä "hiihtojunat" kulkivat? | ||||
|
|
20.12.2020 11:06 | Simo Toikkanen | ||
| Keskimmäiset 25 metrin jänteet olivat Harjunjoen sillasta, 22,2 metrin päätyjänteet Helsingistä Nordenskiöldinkadun sillasta. Lisää tästä Nikkilän toisesta sillasta Rautatietekniikka-lehden numerosta 2/2015: https://asiakas.kotisivukone.com/files/rautatietekniikka.kotisivukone.com/Rautatietekniikka/rautatietekniikka_2_2015_harva.pdf | ||||
|
|
20.12.2020 10:57 | Petri Sallinen | ||
| Vaunu on hyvin todennäköisesti C-sarjan vaunu numerosarjasta 1271-1283. Vaunuja rakennettiin vuosina 1870 ja 1876. Myöhemmin osa vaunuista siirrettiin D-sarjaan, jolloin ne saivat uudet numerot, mm. 1355, 1358 ja 1359. Rautatiemuseon C-sarjan vaunun on samantapainen, mutta se on alkujaan Hangon radan vaunu. D-sarjaan siirrettyinä ainakin osasta vaunuista poistettiin keskimmäinen pyöräkerta. | ||||
|
|
20.12.2020 10:45 | Teppo Niemi | ||
| Jos tarkkoja ollaan, niin vaunun sarjatunnus on kuvan ottamisen aikoihin ollut pelkkä E. Ek tuli käyttöön vasta myöhemmin. Mielestäni tästä sarjatunnusasiasta on keskusteltu vaunut.orgissa aikaisemminkin.... |
||||
|
|
20.12.2020 10:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Museovirasto on merkinnyt kuvan - ja Korson - olevan Vantaalta. Vantaata ei 1890-luvulla ollut kuitenkaan olemassakaan ja Korsokin oli silloin vielä Tuusulaa. Luulisi Museoviraston pyrkivän eksaktiin ja oikeaan tietoon. |
||||
|
20.12.2020 09:52 | Pasi Seppälä | ||
| Vainikkala-Sköldvik-väliltä ovat jääneet pois ainakin aamujuna T2087 sekä iltajuna T2096. Kahdeksanakseliset pöntöt ovat myös kadonneet. Ainakaan mun silmiin ei ole sattunut muutamaan vuoteen. | ||||
|
20.12.2020 09:35 | Miko Ojala | ||
| Tenderi on Hv3 642:n alkuperäinen. viimeiseksi (ainakin lokakuussa 1962) oli 638:n perässä. | ||||
|
|
20.12.2020 08:46 | Ossi Rosten | ||
| Reunimmaisten jänteiden palkit ovat erikokoisia kuin keskimmäisten, tuosta voisi kuvitella ettei samasta muotista ainakaan ole. | ||||
|
|
20.12.2020 08:43 | Ossi Rosten | ||
| Ylipäätään mutuna tuntuisi että nämä purkkiöljykuljetukset olisi kovin vähentyneet mitä tuota 6-tietä olen suristellu nyt menemään. Joku Kaakkois-Suomen kirjeenvaihtaja voisi asian vahvistaa? | ||||
|
|
20.12.2020 07:32 | Teppo Niemi | ||
| Harjun vanhassa sillassa oli vain kaksi jännettä ja tässä sillassa on neljä. Oliko niin, että kaksi jännettä olisi silloin tullut muualta? |
||||
|
|
20.12.2020 06:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieläkö näitä 8-akselisia näkee Suomessa? | ||||
|
|
20.12.2020 06:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä väsättiin Harjun vanhasta sillasta, vuosimallia 1923. | ||||
|
20.12.2020 06:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Monastikohan tuollakin on hoilattu Aikuista naista tai Ti-ta-nik-kia? :) | ||||
|
20.12.2020 06:31 | Jimi Lappalainen | ||
| No jo on! | ||||