Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.12.2020 06:31 | Jimi Lappalainen | ||
| No jo on! | ||||
|
20.12.2020 06:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Varmaan myös lämmitetty. | ||||
|
20.12.2020 06:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa, eli nykyinen uusi silta onkin jo ainakin kolmas? | ||||
|
20.12.2020 01:27 | Juhani Pirttilahti | ||
| Liikenneala on murroksessa. On olemassa ja varmasti myös tulossa yksityisiä operaattoreita, jotka voisivat hoitaa raideliikennettä kustannustehokkaasti olettaen, että yhteydet ovat kunnossa. Siksi näitä yhteyksiä tulisi nyt varjella. | ||||
|
|
20.12.2020 00:37 | John Lindroth | ||
| Juhani! Nyt eletään hetkessä jolloin tulee tunne taistelemisesta tuulimyllyjä vastaan! Mutta ei luovuteta(Never give up). | ||||
|
|
20.12.2020 00:34 | Juhani Pirttilahti | ||
| Totta, kerran menetettyä ei helposti saa takaisin. Tuohon pitäisi kyllä keksiä jokin ratkaisu, että raideyhteyden säilyttäminen ei maksaisi niin tuhottomasti. | ||||
|
|
20.12.2020 00:21 | John Lindroth | ||
| Ja jos ja kun se täytyy rakentaa uudelleen maksaa vielä enemmän! Maailmassa ei liene toista kansakuntaa jossa asuntosakin joutuu maksamaan kahteen kertaan? Sama ideologia kun käyttökelpoinen rautatiekalusto romutetaan .se täytyy jo kohta ostaa uudelleen! Paljasta systeemi- ! | ||||
|
|
20.12.2020 00:10 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tai rahareikä, josta on päästävä eroon... Radanpätkän ylläpito kuitenkin aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja ilman käyttöä sellainen on vain harvoin perusteltavissa. Tässä piilee yksi syy miksi yksityisraiteita on viime vuosina purettu paljon. | ||||
|
20.12.2020 00:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| On vanha rautatiesilta saanut (vuosituhannen taitteen tienoilla?) uutta ilmettä sen verran, että olin luullut paljon uudemmaksi. Mutta todellakin, tuo oikeanpuoleinen silta on rakennettu 60-luvulla, samalla kun Lahden moottoritie rakennettiin. | ||||
|
19.12.2020 23:55 | John Lindroth | ||
| Itse komppaan Heikkiä että veturi on todennäköisesti F1!. | ||||
|
|
19.12.2020 23:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| On hirveän vähän enää jäljellä teollisuuslaitosten pihoille tuovia ratoja. Tuo radanpätkä voi vielä olla todellinen rahasampo kiinteistön omistajalle lähiaikoina. | ||||
|
19.12.2020 23:51 | John Lindroth | ||
| Saksassa tätä kutsutaan nimellä Taucherbrille(sukeltajanlasit). | ||||
|
|
19.12.2020 23:15 | Roope Prusila | ||
| Nokialla oli päivällä lunta, joten herättelin toiveita että myös Hämeenkadulla olisi, olisi tuonut enemmän joulufiilistä. Sen verran vilkkaasti liikennöity katu ettei lumi pysy maassa varsinkaan plussakelillä kauaa. | ||||
|
19.12.2020 21:53 | Alex Chudoba | ||
| XG 040127-3 (siis alunperin tuo mainittu DEi/CEi 2574) tuotiin Lohjalle Porvoosta elokuussa 2014. | ||||
|
|
19.12.2020 21:17 | Juha Metsäpelto | ||
| 1988 ilmakuvassa näkyy vielä katossa teksti HANKKIJA. Samassa ilmakuvassa näkyy myös 3 vaunua tällä raiteistolla. On kyllä ihme ettei tätä rataa ole vielä(kään) rullattu. | ||||
|
19.12.2020 21:04 | Timo Salo | ||
| Sattumakuvana: Mitenkähän tämän päivän työturvallisuusviranomaiset suhtautuisivat tuohon nosturiviritykseen? Koeponnistetut tolpat ja naulat... | ||||
|
19.12.2020 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| 698 oli mukana vielä vuoden 1948 vaunuluettelossa. | ||||
|
19.12.2020 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samaa katsoin myös. Tulee mieleen Ohukainen ja Paksukainen - filmi, jossa kaverukset rakensivat taloa... | ||||
|
19.12.2020 18:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahdollisimman laajaksi zoomattuani ja isonnuslasilla katsottuani tuon Porkkalan - tunneli - vaunun numeroksi tulkitsin eteissyvennyksestä katsomani numeron olevan 2314. Jos se on se, niin kysymyksessä on tosiaan Di / Ci. 2314 valmistui vuonna 1921 ja muutettiin 1963 sotilasvaunuksi Eims 21507 (hylätty 1979). Em 2741 valmistui 1928 ja hylättiin 1964. Sen makuupaikkaluku oli 39. Neuvoa antava kumitakkimiesoletettu on poliisi. |
||||
|
|
19.12.2020 16:29 | Markku Naskali | ||
| Ei ollut lunta. Vuokrasi siis raitiovaunun! |
||||
|
|
19.12.2020 16:13 | Heikki Jalonen | ||
| Tuota tarakkaa purettaessa pitää muuten olla tarkkana, että puretaan tasatahtiin vuoron perään kumpaakin päätä. Muuten keikahtaa... | ||||
|
|
19.12.2020 16:01 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Alkuperäistä kuvaa käsittelemällä vaunun numeroksi sanoisin varsin todennäköisesti 460. | ||||
|
|
19.12.2020 15:58 | Heikki Jalonen | ||
| Taustalla näkyy Helsingin vanhan aseman rakennusta ja hieman myös laiturikatosta (aaltolevyä). Asematalohan sijaitsi radasta katsottuna Kaisaniemen puolella. Siten, koska veturi näkyy vasemmalla, kyseessä täytyy olla Helsingistä lähtöön valmistautuva juna, ei saapunut. Paikka ja ajankohtahuomioiden, voidaan olettaa, että veturi on junassa oikein päin, siis tenderi/polttoainetila junan puolella. Kuvassa näkyy silti esteenraivaaja, oikein karja-aura. Missä Suomessa käytössä olleista vetureista oli oikeat karja-aurat molemmissa päissä? Oliko vain F1 (Feeliks) sellainen? Alkuperäisessä Finna-kuvassa näkyy veturin päästä vain aavistuksen verran enemmän, lähinnä lyhdyn kiillotettua kehystä. Mutta, puskimen malli näkyy hyvin. Se on kovasti saman näköinen kuin säilyneessä 132:ssa. |
||||
|
|
19.12.2020 15:34 | Tapio Keränen | ||
| Ikkunaluukkuvaunun sarjaksi veikkaan Di, myöhemmin Ci. | ||||
|
19.12.2020 15:25 | Heikki Jalonen | ||
| Sielläpä on komea säiliö-puoliperä, hienosti firman väreissä. Vetoauto taitaa olla Vanaja, niin ovat komeat nuo viikset tuossa konekopan sivulla. | ||||
|
|
19.12.2020 15:21 | Erkki Nuutio | ||
| Viitaten Timo Lehtosen kirjoitukseen "Teräspyörät" (Resiina 3/94 s.24-28) laakeripesä on numeroa 3 ja oli käytössä matkustajavaunuissa (kuten RM:n no. 80). Siihen liittyen huonosti erottuva pyörä lienee ns. Arbesin pinnapyörä, jossa pinnat kiinnitettiin ahjohitsaamalla (kts. SVR 1862/1912 II s. 473-) | ||||
|
|
19.12.2020 15:05 | Topi Lajunen | ||
| Ja vieressä vanhempi, alun perin rautatiesilta. | ||||
|
19.12.2020 14:52 | Juhana Nordlund | ||
| Tuolla osuudella nurmirata vihertää keskellä joulukuutakin: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Raide-Jokeri/IMG_15258A.jpg | ||||
|
19.12.2020 14:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Mukavaa Olli kun olet näitä kuvia kaivellut tänne. Hieno historiallinen kuva Malmilta. Nykypäivänä näkymä on aika radikaalisti muuttunut, vaikka asemarakennus itsessään on aika entisellään. | ||||
|
|
19.12.2020 14:39 | Matias Kauramäki | ||
| Hauskaa nähdä ratikkakiskoja omakotitaloalueella | ||||
|
|
19.12.2020 13:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Voisiko vaunu olla ensimmäisiä vuonna 1870 liikenteeseen otettuja Porin konepajan tai Görlitzin rakentamia vaunuja, alkuperäiseltä numeroltaan sarjassa 401-550? Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvaston kuva 195 näyttäisi vastaavan tämän vaunun ulkonäköä. Kuvaston aikana sarjan jäljelläolleiden vaunujen numerot olivat 604-615 vuoden 1896 lopun uudelleennumeroinnin seurauksena. Vaunu on tässä kesän 1896 kuvassa vielä vanhalla numerolla. Tuntuu kyllä oudolta, että jos vaunu alustamerkintöjen mukaan on maalattu samana vuonna 1896, niin miksi seinän merkinnät eivät näy. |
||||
|
19.12.2020 13:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Valtionrautiet 1912-1937 mukaan Venäjälle jääneet vaunut pyyhittiin Tarton rauhan perusteella kirjoista vuonna 1920. Mutta kukapa sen tietää mihin nimenomaiseen dokumenttiin tuo 'Pass.vagnar'-kirjan päivämäärä 8.4.21 lopulta viittaa. Onkohan tässä Ei-sarjan numeroinnissa käynyt niin, että Venäjälle jääneiden tai muuten poistuneiden vaunujen alkuperäiset 2801-sarjan numerot saatettiin ottaa käyttöön kuvan kaltaisille uusille Ei-vaunuille, mutta kun syksyllä 1931 Ei-sarja numeroitiin uudelleen, niin nämä uudetkin vaunut saivat 2801-sarjan numeroidensa tilalle 22001-sarjan numerot. Silloin näiden usien Ei-vaunujen 2801-sarjan numerot jäivät hyvin lyhytikäisiksi. Kirjoitin kuvatekstin kokonaan uusiksi näiden kommenttien seurauksena. |
||||
|
19.12.2020 13:04 | Hannu Lehikoinen | ||
| Hieno ja mielenkiintoinen kuva, jossa alueen siisteys jaksaa hämmästyttää. Hyviä havaintoja vaihteista Petriltä. Tosiaan kuvan risteysvaihteita käännetään kielipari kerrallaan ja taustan "täysenglantilaisessa" on neljä asetinta. Ainakin minulle on uusi tieto, että tällaisiakin järjestelyitä on ollut. Vasemman reunan vaihteesta: Paikka olisi hieman erikoinen raiteensululle eikä sulkukenkä hahmotu kiskon vierestä edes suurentamalla kuvan tarkkuudesta huolimatta. Vaihde toimisi oikealle käännettynä suojana pääraiteille. Voisiko olla niin, että vaihteen lyhty olisi siirretty erilleen asettimesta? Sehän olisi asettimen kohdalla aika kaukana raiteen keskilinjasta. Jos se on saatu näkymään johonkin kriittiseen paikkaan kuten vaihdekojuun paremmin siirrettynä? |
||||
|
19.12.2020 12:39 | Hannu Lehikoinen | ||
| Vertailukuva samasta paikasta reilut 52 vuotta myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/144249?a=1 . | ||||
|
|
19.12.2020 12:23 | Petri Sallinen | ||
| Vaunusarjan numerointiin liittyvät muutokset on esitetty jo aikaisemmin tässä keskustelussa https://vaunut.org/kuva/144065 8.4.1921 päiväys liittyy todennäköisesti Tarton rauhansopimuksen jälkeiseen vaunujen uudelleen järjestelyyn. Parhaimman kuvan tästä saa, kun käy läpi yhdysliikennevaunujen litterointiin ja numerointiin liittyvät muutokset — näin löytyy satamäärin 8.4.1921 päivättyjä muutoksia. Epäilen, että kyseessä ei ole vanhalle aluskehykselle rakennettu vaunu, vaan numeron kierrätys — olisiko avosiltainen peltivuorattu 2805 esimerkiksi tuhoutunut, jonka jälkeen numero olisi vapautunut muuhun käyttöön. Kuvassa näkyvän vaunun aluskehys on uutta tyyppiä — ei peltivuoratussa avosiltaisessa vaunussa käytettyä tyyppiä, joten teknisessä mielessä ei ole kyse vanhalle aluskehykselle rakennettu uusi vaunu. Lisäksi vuonna 1931 rakennetun Ei-vaunun alustan pituus puskinten ylitse mitattuna on 20,8 metriä, kun taas avosiltaisen peltivuoratun vaunun alustan pituus puskinten ylitse mitattuna on 18,68 metriä. |
||||
|
|
19.12.2020 11:53 | Petri Koskela | ||
| Kumpikaan näkyvistä risteysvaihteista ei ollut rinnankytketty - eikä ristiinkytkettykään - ja kaikkia kielipareja käännettiin omilla asettimillaan ja jokaisessa oli oma opastimensa. Ihan vasemmassa laidassa on jotain mikä kaipaisi selitystä, vaihteenasetin ilman opastinta ja opastimellinen mutta asettimeton raiteensulku, poliisi, ja niitä ja jotain muutakin yhdistävä kaapeli- tai muu kanava. Kaikki kulkutievaihteet lienevät paikallisesti käännettäviä, vain lukitukset tehdään asetinlaitteesta. Onkohan poliisi kytketty vaihteeseen? | ||||
|
19.12.2020 11:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Museovirasto on merkinnyt kuvan yhdeksi tunnisteeksi 'tukkilaiset'. Näyttää siltä, että kotimaiset elokuvat saattavat antaa tukkilaisista turhan siloitellun kuvan. Niin kiinnostavaa kuin Kansatieteen kokoelman kuvasta virinnyt kansatieteellinen keskustelu onkin, niin itseäni vaivaa se, että en onnistu löytämään määräystä, missä määrätään maalaamaan luokkatunnuksen alle sana 'LUOKKA'. Ja arvatenkin myös 'KLASS'. |
||||
|
|
19.12.2020 11:17 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoiset rilliradat haloille oikeassa laidassa, mutta niiltä puuttuu yhteys halkojen vyörytyslaitokseen - josta ikäänkuin puuttuu ramppiosa. Onko ramppi siirrettävissä halkopinojen luota? Puhdasta maisemaa uhkaa vain Lutakon tehdaspiippu - niin korkea että savut menevät ratapihan yli kaupunkilaisten nieltäviksi. |
||||
|
|
19.12.2020 11:14 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Pass.vagnar'-kirja onkin hyvä lähde numeron 2805 selvittämiseksi. Numero 2805 on tosiaan alunperin ollut Fredriksbergin konepajassa vuonna 1903 rakennetun peltivuoratun Ei-vaunun numero. Koko Ei- (alunperin E-) sarja 2801 - uudelleennumeroitiin syyskuun 1931 lopulla sarjaksi Ei 22 001- (Rh 2721/4724, 24.9.19131). Vaunut numeroitiin joitakin poikkeuksia lukuunottamatta vanhassa numerojärjestyksessä. Vaunu 2805 on yksi näistä poikkeuksista ja se sai numeron 22118. Johtuisiko siitä, että vaunu on merkitty uudelleenrakennetuksi vuonna 1922. Numerointijärjestyksestä poikkeavilla vaunuilla on (ainakin useilla) uudelleenrakentamissarakkeessa päiväys 8.4.21, joka kummittelee kirjassa muuallakin. Olisi hyvä saada selville, mihin tapahtumaan tuo päiväys viittaa. (Voisiko se liittyä punaisten hävittämien ja viemien vaunujen poistoon kirjoista?) Näille vaunuille on yhteistä myös se, että niiden alkuperäiset 2800-numerot on annettu vuonna 1931 rakennetuille vaunuille. Tämän kuvan kaltaisille vaunuille. Alkuperäistä kuvatekstiä laatiessani olin laiska; en jaksanut lähteä selvittämään, oliko 'korjattu'-kenttään tapana merkitä myös alkuperäinen valmistumisvuosi. Siksi oletin sen merkitsevän täyskorjausta. |
||||
|
|
19.12.2020 10:08 | Jaakko Pehkonen | ||
| Itse olen kuullut JT:n loppumispaikaksi Simon, Laurilan tai Aavasaksan kertojasta riippuen. Laki loppuu Kemijärvellä ainakin Pyrhösen mainion Lättähattukirjan perusteella. | ||||
|
19.12.2020 10:06 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämä on aina ollut jokseenkin hauska paikka junasta pongata, Hankkijan raiteelle on pitänyt louhia oma kallioleikkaus eikä tuota kalliota sen ja pääradan välistä ole poistettu. | ||||
|
19.12.2020 10:04 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Metron yhdysraiteesta jää muistuttamaan tuo portti koeraiteen aidassa. | ||||
|
19.12.2020 09:49 | Aapo Niemelä | ||
| Eikös näitä aina silloin tällöin nytkäytellä niin, että kummassakin päässä on veturi..? Käsitykseni mukaan nämä on ihan sisukkaita vehkeitä, mutta se voisi selittää pirtsakan lähdön. | ||||
|
|
19.12.2020 09:29 | Petri Sallinen | ||
| Numero 2805 lienee alunperin ollut avosiltaisen peltivuoratun E(i)-vaunun numero. "Passivaunut"-luettelossa vaunun 2805 korin rakenteeksi on nimittäin kirjattu "Trä & Plåt". Toisaalta myöhemmin numeron 2805 viereen on kirjattu numero 22118 ja vaunun rakennusvuodeksi on tässä yhteydessä ilmoitettu 1931. | ||||
|
19.12.2020 08:21 | Jan Jahkola | ||
| Silmiin osui heti myös autojuna-aseman pitkähkö matkustajalaituri, kaikessa harmaudessaan ja vaatimattomuudessaan. | ||||
|
|
19.12.2020 06:53 | Tapio Keränen | ||
| Esan ihmettelyyn johtokanavan kojuista päättelin, että kiristinlaitteet on suojattu kojuilla. | ||||
|
19.12.2020 06:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Näille metrovarikkokuville on saatavilla ihan oma liikennepaikkatagikin :) | ||||
|
19.12.2020 06:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, mahtavaa :) | ||||
|
19.12.2020 01:38 | Alex Chudoba | ||
| Vaunujen väritys herättää jonkin verran kysymyksiä. Selvää lienee, että useimmissa vaunuissa säiliö on ollut hopeanharmaa, mutta ainakin tässä vasemmassa vaunussa se vaikuttaisi enemmänkin valkoiselta tai vaaleanharmaalta. Pyöränripustukset ja puskinvarret ovat melko selvästi mustat, mutta mikähän alustan harmaa väri on? Monissa kuvissa se vaikuttaa aivan liian vaalealta ollakseen tavaravaununharmaa (jota taas VR:n vaunuissa ei taidettu koskaan käyttää alustoihin), tässä se taas näyttää melko tummalta. Alustat lienee kuitenkin korjattu ja maalattu VR:n konepajoilla, joten todennäköisintä lienee, että jotain standardiväriä on pyritty käyttämään. | ||||
|
19.12.2020 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna on veto - liite. | ||||
|
|
19.12.2020 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva! Kuvassa näkyy hyvin myös puolienglantilaisvaihde ja täysenglantilaisen opastinlyhtyhässäkkä ennenkuin tuulimyllylyhtyjä keksittiin. Tallin vieressä näkyy pyörätön taitekattoisen työläisvaunun kori. Mitähän nuo vaijerikanavan päällä olleet kolme kojua ovat sisältäneet? Pölkynvaihtoakin on tehty. | ||||
