Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.12.2020 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Mitähän lienevät nuo "törpöt" "vedenkeittimen" yllä? "Pakoputken" tunnistan, mutta mikälie putki sen vierellä? H-vet. tietämys olematon. |
||||
|
08.12.2020 22:57 | Simo Virtanen | ||
| Kyllä Nasu on syytä sitoa ainakin talvikelillä. Telamatoissa ei ole sivuttaista pitoa nimeksikään ja tuollaisella jäisellä vaunun kannella sivuttaisliike laittaisi kevyen telakuorma-auton varmasti liikkumaan. | ||||
|
08.12.2020 22:07 | Reijo Salminen | ||
| On ne nättejä nuo suomalaiset lotat, on siinä ollut kovat paikat rintamajermuilla, ennenkuin saksalaisten "lääkkeet" kerkisivät "markkinoille", ja en tarkoita pervitiiniä. Isävainaan juttuja vaan mukaellen tässä kommentoin. | ||||
|
08.12.2020 22:05 | Heikki Jalonen | ||
| Chevrolet on 1938-mallia. Hyvin suurella todennäköisyydellä sama yksilö kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/144011?a=1 etualalla oleva. Kuvaustilannekin on varmaan sama, Gd-vaunun numero on sama, kuvaaja on seisonut sen Hippolan meijerin auton keulan edessä. |
||||
|
08.12.2020 22:01 | Alex Chudoba | ||
| Tämä vaunun alusta taitaa olla nykyisin talletettuna Nurmeksessa. | ||||
|
08.12.2020 22:01 | Heikki Jalonen | ||
| Puhutteleva kuva. Kuorma-autot ovat vielä kumpikin ilman puukaasulaitteita, bensiiniä oli vielä saatu, ainakin tärkeämpiin ajoihin - kuten armeijan muonien kuljetukseen. Molemmat ovat Chevrolet-kuormavaunuja. Taaempi, Hippolan (Impilahti) meijerille joskus kuulunut auto on vuoden 1939 mallia. Hottentotti-henkisesti siitä on jo riisuttu konepelti. Lokasuojien poisto on varmaan seuraava askel kohti nopeuksia... Etualan auto on 1938 mallia. Sen kuljettaja ei hyväksy lättähattu-meininkiä ollenkaan. Konepeltikin on lujitettu paikalleen vankalla remmillä. Mutta: katsokaapa etualaa. Siinä on peräti kaksi auki väännettyä kassakaappia. Ovat hieman sen näköisiä, että ne ovat joutuneet tulipalon saaliiksi. Paloiko Matkaselän asemarakennus jo Talvisodan aikana? |
||||
|
08.12.2020 21:58 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Kuvat ja paikkasi on kyllä aina päheitä! | ||||
|
08.12.2020 21:54 | Tauno-Juhani Lappi | ||
| Mistähän johtui kummallinen asia, että kun juhlapyhien aattoina runkoja oli lyhennetty (esim. pyhäinpäivänaatto, jouluaatto, kiirastorstai, pääsiäislauantai,helluntaiaatto, juhannusaatto), niin tapahtui sellainen asia, että perusrungot olivat tavallaan nurin päin? Normaalisti Helsingin päässä olivat nämä kaksi Ei- tai kolme Ek-vaunua mutta tällöin Helsingin päässä oli ensimmäisenä F. Määränpääkylttihän oli vain Helsingin pään vaunussa joten juhlapyhien aikoina se oli F:ssä. Vaunut olivat "väärin päin" viimeisen pyhäpäivän iltaan asti ja ensimmäisenä arkipäivänä aamulla saapuneet muualla yöpyneet rungot olivat vielä tässä mallissa. Sitten palattiin normaaliin käytäntöön. Tällaista jatkui vuosikausia. | ||||
|
08.12.2020 21:28 | Ilkka Hovi | ||
| Olisiko -S merkintä tarkoittanut saksalaisissa kuljetuksissa. Hyvä kuva, kiva kun on löydetty. | ||||
|
08.12.2020 21:26 | Ilkka Hovi | ||
| Jos katsotaan kirkontorneja, kyseessä olisi Hietalahti. Viis siitä mutta juna on melkein oikein. Helsingin vaihtotöissä oli 1920-luvulle C1 ja (vähemmän) C2 vetureita, B1:n lisäksi. Jos juna on Katajannokan radalla Hietalahdessa Fazun entisen karkkipajan ympäri taitaa vieläkin mennä ratikka, ainakin paikka sopisi siihen. Tupruttavat savupiiputkin kuuluvat kuvaan, ilmeisesti yksi piipuista kuului valimolle joka nokesi aluetta vielä sotien jälkeen. | ||||
|
08.12.2020 21:09 | Julius Ylitalo | ||
| Tataa olla Laiturinkylän seisakkeen lähellä | ||||
|
08.12.2020 20:41 | Teppo Niemi | ||
| Katsokaa neljättä vaunua vasemmalta. Naamioitu säiliövaunu. | ||||
|
08.12.2020 20:38 | Alex Chudoba | ||
| Suojärven asemaa tai vanhaa rajaa on tosiaankin tulkittu varsin vapaasti, jos niiden on ajateltu olevan sama paikka. Kuvassa oltaneen liikennepaikalla, jollainen olisi lähimpänä rajaa joko Hautavaara vanhan Suomen puolella tai Vekselys miehitetyllä alueella. Aivan rajan lähellä ei useampia raiteita liene ollut. | ||||
|
|
08.12.2020 20:23 | Teppo Niemi | ||
| Vanha rajahan sijaitsi Suojärven ja Äänislinnan välisellä rataosalla, Hautavaara liikenmepaikan itäpuolella. Lokakuun alussa 1994 moottorijuna Petroskoi - Värtsilä pysähtyi vanhalle rajalle. Tämän seurauksena taisi Kostamuksen malmijunan veturimiehistö kirota Dm7 kaluston maan rakoon. |
||||
|
08.12.2020 19:03 | [Tunnus poistettu] | ||
| Olisko juna kulkenut 2 joulukuuta Riihimäeltä Tampereelle https://juliadata.fi/timetables?s=58869&d=2.12.2020 ? Sillä perusteella että T 58869 jäljet (GPS ja kulkutietoviestit) loppuu ja 58111 alkaa yhdeltä ja samalta raiteella VKA_209 | ||||
|
08.12.2020 18:41 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Vuoden 1987 ilmakuvassa näkyy pistoraide Hercofin Oy.n pihaan. Vaihde oli lähes "kaupungin sillan" päässä. Päätepuskin oli suunnilleen parkkipaikkaa rajaavan aidan kohdalla. http://kartat.tampere.fi/oskari/ | ||||
|
08.12.2020 18:27 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin on jäänyt mieleeni, että yhdessä näistä vaunuista olisi käytetty lätän penkkejä. Ilmeisesti saneerauksen protovaunu. Muistelenko aivan pieleen? | ||||
|
08.12.2020 18:20 | Rasmus Viirre | ||
| Todella mukava nähdä Vaajakosken puunhakijasta kuvaa! | ||||
|
08.12.2020 17:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22800 hylättiin vuonna 1984 ja varattiin odottamaan virkatarvevaunuksi muuttamista, mutta sitten päätettiinkin romuttaa. 22800:lle varattu littera ja numero olisivat olleet BT 01405, joka annettiinkin vaunulle A 94. 22800 poistettiin sitten 1988 romuksi. | ||||
|
08.12.2020 17:41 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva ja asiallinen selostus muutoksen läpikäyneistä vaunuista. Alkuperäisen numeron säilyttäneet vaunut olivat 83-paikkaisia. Vaunut 22651 - 22660 olivat ymmärtääkseni 94-paikkaisia. Omien havaintojeni mukaan 100-paikkaisista 83- tai 94-paikkaisiksi lähiliikennevaunuiksi muutetuissa vaunuissa oli päätyjen ylimenosuoja eli "kumikaulukset". Vaunuissa 22601 - 22641 ei sellaisia näkynyt ensinkään. Havainnot ovat siis 1980-luvulta heti vuosikymmenen alusta. 83-paikkaisia Ei-vaunuja, samoin kuin Ei-vaunuja 22651 - 22660 käytettiin jonkin verran muuallakin kuin Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Niitä saattoi nähdä pikajunissa viikonloppujen sekä juhlapyhien lisävaunuina tai ihan vaan esimerkiksi Hangon radan henkilöjunissa (myös Karjaa - Riihimäki -reitillä). |
||||
|
08.12.2020 17:39 | Eljas Pölhö | ||
| Neuvostoliitossa oli 3- ja 6-vaunuisia junia. Tekstiä suomeksi (kuvana mm kahvipakettikortti): https://www.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/2559289740806574?locale=fi_FI%2F Saksaksi:linkki katkeaa hatullisen Z kohdalta (copy+paste koko linkki) https://de.wikipedia.org/wiki/SŽD-Baureihe_ДП |
||||
|
|
08.12.2020 17:30 | Juhana Nordlund | ||
| Siisti kuva ja mukava selostus vanhan paikallisliikennevaunun vaiheista ja ominaisuuksista. Matkustin 1980-luvun alussa Helsingistä Hyvinkäälle joitakin kertoja tarkoituksellisesti veturivetoisissa lähijunissa, jotta pääsin kokemaan tällaisten vaunujen tunnelman. Omien havaintojeni mukaan 1980-luvulla liki koko sarjassa oli "tekonahkaistuimet", itse asiassa hyvin samantyyliset kuin mitä Sm2:issakin oli alunperin käytössä. Ei-vaunujen istuinten väri poikkesi Sm-kaluston istuinten väristä. |
||||
|
|
08.12.2020 16:56 | Pasi Utriainen | ||
| Näiden Vgobojen tulo Tampereelta oli yllätys, mutta olisiko tosiaan ollut vaunuilla väärä osoite. PS. junanumerossa on yksi 8 liikaa. | ||||
|
|
08.12.2020 16:56 | Hannu Peltola | ||
| Onpa upea! | ||||
|
08.12.2020 16:46 | Pasi Utriainen | ||
| Valkeasuolta kulki turvejuna myös Kuopion voimalaitokselle 80-luvulla. Silloin käytettiin lähellä tuotettua turvetta energianlähteenä ja vieläpä junalla kuljetettuna. Nyt voimalaitokselle ajetaan rekoilla haketta Venäjältä, kun turvetuotantoa ajetaan alas viherhömpän seurauksena. | ||||
|
|
08.12.2020 16:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö Neuvostoliitolla ollut kanssa näitä samantyyppisiä? | ||||
|
|
08.12.2020 16:32 | Oula Ahlholm | ||
| Upea kuva!! | ||||
|
|
08.12.2020 16:31 | Timo Saha | ||
| Hieno kuvakulma. | ||||
|
08.12.2020 16:30 | Timo Saha | ||
| Olipa hienot videot Oulun yöstä. Kyllä Suomen armeijalla kalustoa riittää. |
||||
|
08.12.2020 15:31 | Reino Kalliomäki | ||
| Vuoden 1986 yrityskauppa toi Pateniemen sahan move kolmosen Oulun tehtaalle. | ||||
|
08.12.2020 15:29 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Sininen kaukokirjoitin muistuttaa äkkikatsomalta sähköurkuja. :D | ||||
|
|
08.12.2020 15:11 | Ari Virtanen | ||
| Ei kuormaliinoista varmaan haittaakaan ole, silti esimerkiksi Ponsset ja Suolahden traktorit tulee avovaunun kyydissä ilman minkäänlaista sidontaa tai edes pyörän alle sijoitettavia puutukia. Joskus järjestely on kieltämättä ihmetyttänyt, mutta eipä niitä kai ole kyydistäkään tipahtanut. | ||||
|
08.12.2020 12:58 | Rasmus Viirre | ||
| Tässäpä muuten aika hauska kuva! | ||||
|
|
08.12.2020 12:46 | Marko Laine | ||
| Naapurimaa Slovakiassa valmistettiin vuonna 1936 oma pikajuna Slovenská strela (Slovakian luoti), jonka muotokieli on myös jalkaanmenevä: http://slovenska-strela.cz/#about |
||||
|
|
08.12.2020 12:30 | Petri Kiviniemi | ||
| Puisia pattinki – tai voi olla, että olivat järeämpiäkin – losseja käytettiin ainakin aiemmin. Naulattiin vaunun pohjaan. Kuten kuvassa: https://vaunut.org/kuva/36311 |
||||
|
|
08.12.2020 12:04 | Riku Outinen | ||
| Panssarivaunuja ei ainakaan yleensä sidota millään, kiilat telojen väliin tekee liikkumisen mahdottomaksi. | ||||
|
|
08.12.2020 11:52 | Lari Åhman | ||
| Kuorma-autot sidotaan akseleista vastakkaisiin suuntiin kiristäen. Muistaakseni pyörien eteen naulattiin puukiilat, mutta tästä ei ole täyttä varmuutta. Panssarikalusto täytynee sitoa jo vanttiketjuilla. | ||||
|
08.12.2020 11:33 | Ilkka Hovi | ||
| Bernt Grönblom oli melkoinen kemisti. Hän perusti myös Imatralle Elektrometallurgiska Aktiebolaget AB:n ja sen jälkeen Imatran Rautatehtaan pari kilometriä Imatran voimalaitoksesta "alavirtaan". Elektrometallurgiska valmisti piirautaa ja Wolfram ym rautaseoksia. Paikka on Imatran "tallin takana" oleva Sulattimontie. Paikallisten suussa yhtiön nimeksi tuli Lurtiska. Hänen historiaa voi lukea myös suomeksi Bengt Grönblom ja hänen yrityksensä, Ovako Oy ISBN951-99702-2-3 nid. tai -3-1 sid. 69 siv A4-. |
||||
|
|
08.12.2020 10:49 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on myös teletekniikan historiaa, valkoinen ja sininen aparaatti ovat ilmeisesti kaukokirjoittimia. | ||||
|
|
08.12.2020 10:43 | Simo Virtanen | ||
| En epäile, etteikö kiinnityksissä olisi puutteitakin. Kommentoin vain tuota ylläolevaa kuvaa. Nasua ei voi edes tuolta lasikuitukopisto sitoa vaan oltava tuolta telastosta ja rungosta. Nasuhan on periaatteessa alumiinivene, jossa pulteilla kiinni lasikuitukoppi. |
||||
|
|
08.12.2020 10:23 | Petri Tuovinen | ||
| yksi versio kiinnityksestä: https://vaunut.org/kuva/143991?u=845&d=08.12.2020 | ||||
|
|
08.12.2020 10:12 | Petri Soronen | ||
| Yhdistettyjen kuljetusten aikaan yhdistelmiä ei sidottu ollenkaan vaan kiilattiin vaunuihin. Miten pv tekee raskaammalla kalustolla? | ||||
|
|
08.12.2020 09:59 | Lari Åhman | ||
| Juurikin näin, kuten Simo sanoi. Varsinainen sidontahan näkyy tuolla alempana telastossa. Meille opetettiin pv:n kuljettajakurssilla, että ajoneuvo on kuljetustilanteessa sidottava jousittamattomasta massasta. | ||||
|
|
08.12.2020 09:58 | Petri Tuovinen | ||
| Valitettavasti Kajaanin sot.junissa on ollut kuormaliinat usein löysällä. Muutama vuosi sitten Misistä Kajaaniin menevä sot.juna pysähtyi Oulun asemalla kuljettajan vaihtoon. Pysähdys kesti n. 45 min, kun eräässä vaunussa kuormaliinat roikkuivat maassa, olivat löystyneet ja irronneet. Useissa muissakin vaunuissa liinat olivat löysällä. | ||||
|
08.12.2020 09:44 | Marko Vornanen | ||
| Eivät ole pysyvästi jäämässä Haapamäelle. | ||||
|
|
08.12.2020 09:24 | Simo Virtanen | ||
| Eikö nuo löysät ole räikän jälkeinen häntä, joka on kiinnitetty jonnekin, ettei hulmua ajoviimassa? Nasun telaston läpi tulee tiukalla olevat liinat, jotka varmistavat kuorman kiinnityksen. Hännät sittenheitetty ovesta ajopelin sisälle. |
||||
|
|
08.12.2020 09:12 | Lari Åhman | ||
| Kappas, tämähän oli uusi tieto minulle. Onko radasta tarkempia tietoja? Edit: löysinkin jo jotain tältä sivustolta. Ei ole vain tullut tietooni, että tuollainenkin rata on ollut. | ||||
|
08.12.2020 08:28 | Lauri Rantala | ||
| ovat jo valmiina, tosin pyörätiet veloittavat jalkakäytävien leveyttä. | ||||
|
08.12.2020 08:25 | Lauri Rantala | ||
| raiteet vähenevät, laiturit lisääntyvät. | ||||
|
08.12.2020 07:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo sarjamerkki Grz olisi hyvä päivittää kuvan tietoihin. Yhtiöstä lisää tietoa: https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/vineto.shtml Oy Ovako Ab on julkaissut Grönblomista kirjan, jossa Suomen Öljytehdas näkyy olevan mukana: Berndt Grönblom och hans företag (Suomen Öljytehdas E. Grönblom, Elektrometallurgiska Ab, Oy Vuoksenniska Ab (Imatran Rautatehdas) Turun Rautatehdas, Oy Koverhar Ab) |
||||
|
|
08.12.2020 01:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, eli tämä juna on tullut sieltä mystiseltä Valkeasuon turveradalta :) | ||||