Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.12.2024 08:49 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Voi että.. Mahtava kuva.. Kyllä Lättäpari kalpenee massiivisen sillan symeihin:) | ||||
|
03.12.2024 07:30 | Jari Välimaa | ||
| Tähän saakka ovat olleet kokonaan kiinni vain tuulikaappi on ollut auki, mutta en huomannut katsoa aukiolo aikoja. Myös parkkipaikanpuoleinen ovi oli auki. | ||||
|
03.12.2024 05:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »Tilapäinen erotusjakso.» | ||||
|
03.12.2024 02:58 | Joonas Kauppinen | ||
| Kuulin tarinan eräältä ex-asentajalta, elikkä veturimekaanikolta että tähän veturiin oltiin tehty kuntotarkastus 1998 tai 1999 ja silloin tarkastuksen yhteydessä huomattiin että suurin osa sisuskaluista oli edelleen hyvässä kunnossa ja pienellä laitolla tämän olisi saanut silloin ajokuntoon. En tiedä pitääkö tarina paikkansa, mutta asentaja oli yli 40 vuotta Vr:llä asentajana. | ||||
|
03.12.2024 02:38 | Joonas Kauppinen | ||
| Kiitos Jouni, yritän katsella jos löytyisi raja-aidan jäännöksiä maastosta. | ||||
|
03.12.2024 02:23 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jokerit lähti hakemaan KLH mestaruutta niin tuli turpaan ja lensi takasin lähtöruutuun "Helsinki areenalle harjoittelemaan. Tampereelta ne palautetaan, samaan lähtöruutuun. Sitten yrittävät haastaa tapparaa niin siinä lentää koko joukkue "eteläpäätyyn". Tais ne lentää viroon asti... | ||||
|
02.12.2024 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John - Yeah, näin voimme lausahtaa. | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä porkkalan vuokra-alueella 1955-1956 |
02.12.2024 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Faija kertoi käyneensä moottoripyörällään 1950-luvun puolenvälin tienoilla Kivenlahden sillalla katsomassa puomia ja rajavartijaa. | ||||
|
02.12.2024 20:56 | Eljas Pölhö | ||
| Koskee pääosin ajanjaksoa 1930-1990: Yleisesti ottaen Käskylehdissä/Virallisissa tiedoituksissa annettiin seisakkeiden sijainti sillon kun se päätettiin avata. Myöhemmät muutokset mainittiin vain harvoin ja usein vaativat tariffikilometrien muutoksen. Muutokset, jotka tehtiin käyttäjien pyynnöstä tasoristeykseltä toiselle tai lähemmäs jotain muuta kulkuväylää (uusi kärrytie tai maantie), löytyvät Liikenneosaston yleisten asioiden kirjelmistä. Liikennepaikkakortistot antavat tilanteen vuosikymmenen alussa ja muutokset ovat kiinni päällystöaseman kortin ylläpitäjän aktiivisuudesta. Eniten muutoksia oli aikataulukirjojen vuosittaisissa rataosaselostuksissa ja niiden päivityslehdillä. Nämä rataosaselostukset taidettiin jossain vaiheessa muuttaa useamman vuoden kerrallaan voimassaoleviksi. Pienet muutokset voivat johtua tiealueen leventämisestä (seisaketolppaa siirretty) tai muilla liikennepaikoilla asemarakennuksen koon muutoksesta. Isommat muutokset voivat johtua koko rataosan uudelleenmittauksesta rataoikaisujen takia, uudesta asemarakennuksesta, asemarakennuksen purkamisesta ja mittauksen siirtymisestä joko ratapihan keskipisteeseen tai tulovaihteelle sekä asemarakennuksettomilla liikennepaikoilla myös ratapihan pituuden muutoksesta. Niittylahden 613+478 on saattanut olla myös painovirhe jonain vuonna. En voi enää tarkastaa vanhoja painettuja rataosaselostuksia (50-80-luvuilta), koska omani ovat tuhoutuneet. Muut lähteet eivät muodosta samanlaista jatkuvaa sarjaa. |
||||
|
02.12.2024 20:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Vasemmanpuoleinen herra on tukikohdan komentajana v 1951-56 toiminut kenraaliluutnantti Sergei Kabanov, joka toimi myös 1939-40 Hangon tukikohdan komentajana. | ||||
|
|
02.12.2024 18:59 | John Lindroth | ||
| Kivasti onnistunut otos! | ||||
|
|
02.12.2024 17:57 | Roope Prusila | ||
| Onko se osa tätä suurta uudistusta, että odotus- ja wc tilat on avoinna vain arkisin, ja silloinkin vaan klo 6-18? | ||||
|
02.12.2024 17:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei kentsu?, amiraali? Jannu on punaisen laivaston vetimissä. Vaikka talvea eletään, niin herrat patsastelevat koppalakeissa? Katsoin nuo Areenan lyhärit Porkkala-tapauksesta, siten kyllähän puheenpitäjän arvoksi mainitaan kenraalimajuri, nimi on Tshernyshev. Lieneekö ollut rantapyssyporukassa, koska Naissaari - Porkkala kapeikkona oli ollut ennenkin mielenkiinnon kohteena... |
||||
|
02.12.2024 17:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa Ci-hyttivaunu, I & II luokkaa. Eli juuri niitä vaunuja, joita Porkkalan ajan jälkeen väsäiltiin Eims-retkeilyvaunuiksi. | ||||
|
02.12.2024 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetureissa tenderin veden lämmittäminen onnistui päästämällä höyryä injektorin läpi, tavallaan "väärään" suuntaan. Oli vaan tarkkaa hommaa, sillä injektorit eivät toimi liian lämpimällä vedellä (suihkulauhdutukseen tarvittava lämpötilaero oli tällöin liian pieni). Vesitorneissa käytettiin kyllä höyrykäyttöisiä pumppuja veden pumppaamiseksi järvestä tornin säiliöön. Kattiloita siis oli olemassa tätä varten. Pumput olivat aika simppeleitä, esim veturikäytöstä tuttu Worthington-mäntäpumppu höyrykoneineen lojui paksussa pintaruosteessa Porvoon tallissa Pikkujumbo 1148 vieressä. Pumppuja alettiin kyllä myös tehdä sähköllä käytettäväksi. Uimurikytkimen "heittäminen" tornin vesitankkiin ei nyt niin hirveän vaativaa teknillistä osaamista tarvinnut. |
||||
|
02.12.2024 17:38 | Lari Åhman | ||
| Junana liikuttaessa ei voi tulla, koska pääopastin on siellä hitossa asti. Joku vaihtotyöyksikköhän tuossa varmaan voisi odotella raideopastimen takana, mutta lienee harvinaista. | ||||
|
|
02.12.2024 17:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Niittylahti on ollut 613+475 ainakin seuraavissa Luettelo rautatieliikennepaikoista -dokumenteissa: 1.6.2003, 5.6.2005, 3.6.2007, Rataverkon kuvaus 1.7.2010, ja sitä se on vielä nykyisinkin. | ||||
|
02.12.2024 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sieltä oli löytynyt mm. Saksan laivaston asepuvun nappeja, kunhan arkeologit pääsivät alueelle neukkujen poistuttua. | ||||
|
02.12.2024 17:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksei Uaceilla kuskata enää? | ||||
|
|
02.12.2024 17:07 | Tauno Hermola | ||
| Hyötyikö vesisäiliön lämmitys höyrykattilasta? Eikö veturikattilaa voitu muuttaa pelkäksi vesikattilaksi? | ||||
|
02.12.2024 16:27 | Jukka Voudinmäki | ||
| 1.10.1932 tai ainakin viimeistään silloin. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/933122?term=Takalisto&page=24 |
||||
|
02.12.2024 15:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Tasapään sijainti 439+992 vaunut.orgin liikennepaikkaluettelossa on peräisin Käskylehdestä 46 / 66. 2. ( https://www.doria.fi/handle/10024/171670 ) | ||||
|
02.12.2024 15:45 | Veeti Saukkonen | ||
| Ihmeellistä että kaikki (kuljettajat) selvisi | ||||
|
|
02.12.2024 14:52 | Matti Melamies | ||
| Asiat hyvin tunteva opas kertoi, että jos tuolla vuokra-alueella vuokraamisen aikana oli jotain rakennettu hyvin, niin rakennustyön olivat suorittaneet saksalaiset sotavangit. | ||||
|
02.12.2024 14:49 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Ohhoh, onpa kerta kaikkiaan upea kuva! | ||||
|
|
02.12.2024 14:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Kolmen kilometrin päässä oleva Hevossaari avattiin 1.6.1932. Voisiko se sitten olla Takalistonkin avauspäivä? | ||||
|
02.12.2024 14:22 | Hannu Peltola | ||
| X | ||||
|
02.12.2024 14:20 | Jari Välimaa | ||
| Kyllä Dr12, Dr16 ja Dr18 ovat dieselsähköiset veturit eli jonka dieselaggrekaatti tuottaa sähköä vetomoottorille,jotka ovat sähkömoottoreita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Diesels%C3%A4hk%C3%B6inen_voimansiirto |
||||
|
|
02.12.2024 14:07 | Teppo Niemi | ||
| Mitäs Markku Nummelinin kirjassa kerrotaankaan Kirkkonummen aseman seudusta? Milloin Kirkkonummen ratapihan itäpäässä sijainnut ylikulkusilta on rakennettu? Junahan on menossa Turun suuntaan (Vrt Esan kommentti https://vaunut.org/kuva/172122 klo 13.59. ) Sopiiko tausta muihin Kirkkonummen kuviin samalta ajanjaksolta? Suosittelen tutustumaan myös, mitä Vanhat painetut kartat kertovat asiasta joko juuri ajalta ennen Vuokra-alueen luovutusta tai sen jälkeen. Löytyykö kuva- tai filmimateriaalia alueen evakoinnin ajalta, jossa tuo silta näkysi. |
||||
|
|
02.12.2024 14:04 | Vesa Pykälä | ||
| Palvekin 1981. Meilla oli pystykorva kaapissa rynkyn lisaksi. Ei ammuttu silla, mutta purettiin ja koottiin. Oli muuten aika konstikasta:) | ||||
|
02.12.2024 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Venäläiset veturit Porkkalan alueella olivat yleensä savutorvi Karjaalle päin. Kuva on tästä todisteena. | ||||
|
02.12.2024 13:58 | Hannu Peltola | ||
| Juna on menossa kohti Kirkkonummea eli länteen, kuten kommentissani totesinkin. Tehtaan piippu on edelleen vanha lasitehtaan piippu, kuten myös totesin. | ||||
|
|
02.12.2024 13:56 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin syytä Porkkalan vuokra-alueen junien kulkusuunnat aiheuttavat haasteista... Hannulta voisi todellakin kysyä, mikä ihmeen tehtaan piippu näkyy, kun junaa kuvataan peräpäästä ja se on menossa kohti Helsinkiä. Mielestäni Jukan kommentit junan kulkusuunnasta ovat oikein. |
||||
|
|
02.12.2024 13:56 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin syytä Porkkalan vuokra-alueen junien kulkusuunnat aiheuttavat haasteista... Hannulta voisi todellakin kysyä, mikä ihmeen tehtaan piippu näkyy, kun junaa kuvataan peräpäästä ja se on menossa kohti Helsinkiä. Mielestäni Jukan kommentit junan kulkusuunnasta ovat oikein. |
||||
|
02.12.2024 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa! Päätyikkunat maalattu umpeen! | ||||
|
|
02.12.2024 13:50 | Juha Vuorinen | ||
| Elä Aapo välitä. Kyllä se energia tässä hiilivedyistä palamisen kautta otetaan, viisasteli kuka mitä hyvänsä. | ||||
|
|
02.12.2024 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaajan selän takana oli tehtaan portti. 2024 kesällä oli jäljellä enää yksi tolppa, eli se betoninen. Terästolpat olivat kadonneet. Kuvassa näkyy viiruna avonaisen ojarummun sijainti. Radan vasemmalla puolella oli ollut polku, jota pitkin kuljin Milla-bernin kanssa kävelylenkillä joka päivä, heinäkuusta 1986 alkaen. Oikean puolen mäenrinteen niskassa oli ollut Nokia Oy:n toimihenkilöasuintalo (11 asuntoa), eli osoite proosallisesti: "Rivitalo 02490 Pikkala". Nythän se on omana taloyhtiönään: Kaapelitie 71, 02490 Pikkala. Rata purettiin tarpeettomana Vuosaaren suursataman valmistuttua. "Kanttulan" satamasta myösntuli turha. Suunnitteluvaiheessa suursataman sijoittamista Båtvikiin oli kyllä mietitty ja luonnosteltukin. |
||||
|
02.12.2024 13:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viime vaiheessaan tehtaan työterveyspoliklinikka. Legendaarisesta Pikkalan työterveyslääkäristä muisto 1990-luvulta: joku meni valittamaan kipeää selkäänsä. Lääkäri: - "Kyllä se selkä paranee, kun kumartelet herrojen edessä riittävän syvään ja monta kertaa!" Sininen makasiini purettiin 1992. |
||||
|
|
02.12.2024 13:36 | Marko Nyby | ||
| Kuva liittyy hieman: https://tappara.co/t/tappara-aiheiset-photoshop-naperrykset/1953/7 | ||||
|
02.12.2024 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyttemmin Kirkkonummen aseman ent. junasuorittajan toimiston tiloissa on R-kioski. Jos siellä neukku olisi vielä ollut, niin vaadittaisiinko venäläiseen rulettiin "vahvaa tunnistautumista" Veikkaus-kortteineen? Heko heko. |
||||
|
02.12.2024 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni: - "Talliinin Joopin" heitettyä lusikkansa nurkkaan maaliskuussa 1953 alkoi tilanne muuttua. Hannu-serkku: - Friggesbyn lentokentällä majaili La-seiskoja ja loppuaikoina Mikojan-Gurevitsh MiG-15 - suihkuhävittäjiä. Se oli ollut aika ikävä yllätys jenkkipiloteille (oli siellä tietysti muitakin: RAF, RAAF, RNZAF.) Korean sodassa. Suomen ilmailutarhassa? Loppuun kuluneita Messerschmittejä ja sittemmin jokunen DeHavilland Vampire ja tärkeimpänä sotalentokonetyyppinä Valmet Vihuri (eli puhdetöinä laaditut "kootut teokset")... |
||||
|
02.12.2024 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai maantie Kirkolta Obbnäsiin korvattu rautatiellä? Kaikki ne mäet ja mutkat myös! Mutkissa kovasti kiireisillä lomilleen omilla "Amis-Taunuksillaan" kiiruhtavilla "kansiluudalla ratsastaville" (lue: merivoimien varusmiehille ja RannJP:n "merijalkaväelle" myös) muistuivat fysiikan peruslait mieleen joskus pakollisen oppimisen kautta? Eli: varuskunnan komentajalla (kommodori S. Lintula) oli puheen aiheena silloin tällöin: - ajakaa varovasti, ainakin "Pippurin" (lue: Pippurn) mutkissa. |
||||
|
|
02.12.2024 13:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Sähkötolppia on ollut jäljellä vielä 2000-luvullakin: https://vaunut.org/kuva/8123 | ||||
|
|
02.12.2024 13:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Båtvikin laituri nykyisin: https://www.google.fi/maps/@60.0851978,24.3574745,257m/data=!3m1!1e3?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTEyNC4xIKXMDSoASAFQAw%3D%3D | ||||
|
|
02.12.2024 12:53 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos, sitten asia on selvä. | ||||
|
|
02.12.2024 12:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä silta on Kirkkonummen aseman itäpuolella, nykyisin tie on nimeltään Kirkkonummentie. Asemalle on matkaa ehkä parisataa metriä. Minulla tuli kommenttiin ajatusvirhe, juna on tulissa idästä Kauklahdesta. | ||||
|
|
02.12.2024 12:35 | Petri Nummijoki | ||
| Kuinka kaukana Kirkkonummen asemalta tässä ollaan? Mietin, että ei kai Kirkkonummelta Karjaan suuntaan ole ylikulkusiltaa lähellä asemaa? Kirkkonummen Helsingin puoleisessa päässä on mutta jos tässä tarkoitetaan sitä niin sopiiko yhdistelmä, että juna lähestyisi Kirkkonummen asemaa lännestä? | ||||
|
02.12.2024 12:23 | Erkki Nuutio | ||
| Hajatietona esiintyy, että vuonna 1914 olisi rakennettu kaksi sivuraidetta Vallilaan, joista Vallilan tavara-asema olisi lähtenyt kehittymään. Hajatieto on ehkä saanut alkunsa Rautatiehallituksen kertomuksesta 1914, jossa mainitaan kahden sivuraiteen rakentaminen Sörnäisten haararadan pohjoispuolelle [!?] 1050 mk. Mutta onkohan tällä todellisuudessa tarkoitettu Sörnäisestä pohjoiseen rakennettuja raiteita? SVR:n Käsikirja Liikenneosaston .... II :n Lisäys I, joka koskee 8.-12.1916 ja sisältää luettelon ja karttapiirroksen Helsingin ja Fredriksbergin alaisista vaihteista ja lastauspaikoista. Fb:n alaisena on Vallila ja Huber (Johansson). Sö:n alaisena on Hakaniemi. Sö:stä pohjoiseen ei karttapiirroksessa ole raiteita, joten ne ehkä ovat myöhempiä. Vallilan raide esiintyy muualla nimellä Vallilan sivuutusraide. Sellainen on luultavasti täytynyt rakentaa jo varhain, kun liikenne satamaan oli lisääntnyt. Oma käsitykseni on että hämärät tiedot johtuisivat Venäjän armeijasta, joka oli ottanut käyttöönsä Fleminginkatu 27:n ja kadun vastakkaisella puolella olleen Fleminginkatu 34:n ja 36:n . Jälkimmäisiin liittyneen tontin rakennuksineen oli ostanut vuonna 1915 S.O.K., mutta Venäjän armeija oli ottanut tontin haltuunsa. Alkuaan tiloissa oli ainakin rautaa ja metallia valanut suurehko Helsingin Valimo Oy (teki konkurssin). S.O.K. pääsi siirtämään tehtaansa sinne vasta 1918 ja 1919, kts. 50 vuotta SOK:n tuotantotoimintaa Helsingissä 1914-1964 (SOK 1964, 183 s.). Löytääkö joku lisätietoja? |
||||
|
|
02.12.2024 12:21 | Seppo Rahja | ||
| Nuo metallisten vauhdilla ylösnostettujen ikkunaluukkujen rämähdykset jäivät lähtemättömästi pikkupojan mieleen, kuten myös vaunun kaasulamppujen sytyttämiset ja aseistettu vartija tuulikaapissa. Ajankohta oli 1940/50-lukujen vaihteessa. | ||||
|
|
02.12.2024 11:42 | Hannu Peltola | ||
| Vuonna 1961 Suomessa oli ainoastaan 25000 Kalashnikov AK-47 -rynnäkkökivääriä, jotka oli hankittu 1960-1961 sekä 200 kappaleen koesarja 7,62 RK 60-prototyyppiä. Kotimainen tuotanto lähti 7,62 RK 62:n osalta käyntiin vasta vuonna 1965. | ||||
|
|
02.12.2024 11:26 | Petri Nummijoki | ||
| Isäni oli armeijassa vuoden 1961 noottikriisin aikaan ja kuulemma jo silloin vietiin AUK:n oppilaat ampumaan rynnäkkökivääreillä. Tietysti sen jälkeen on voinut mennä vielä pitkään, ennen kuin moisia on jaettu varusmiehille henkilökohtaiseksi aseeksi. | ||||