Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.12.2024 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai maantie Kirkolta Obbnäsiin korvattu rautatiellä? Kaikki ne mäet ja mutkat myös! Mutkissa kovasti kiireisillä lomilleen omilla "Amis-Taunuksillaan" kiiruhtavilla "kansiluudalla ratsastaville" (lue: merivoimien varusmiehille ja RannJP:n "merijalkaväelle" myös) muistuivat fysiikan peruslait mieleen joskus pakollisen oppimisen kautta? Eli: varuskunnan komentajalla (kommodori S. Lintula) oli puheen aiheena silloin tällöin: - ajakaa varovasti, ainakin "Pippurin" (lue: Pippurn) mutkissa. |
||||
|
02.12.2024 13:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Sähkötolppia on ollut jäljellä vielä 2000-luvullakin: https://vaunut.org/kuva/8123 | ||||
|
|
02.12.2024 13:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Båtvikin laituri nykyisin: https://www.google.fi/maps/@60.0851978,24.3574745,257m/data=!3m1!1e3?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTEyNC4xIKXMDSoASAFQAw%3D%3D | ||||
|
02.12.2024 12:53 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos, sitten asia on selvä. | ||||
|
|
02.12.2024 12:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä silta on Kirkkonummen aseman itäpuolella, nykyisin tie on nimeltään Kirkkonummentie. Asemalle on matkaa ehkä parisataa metriä. Minulla tuli kommenttiin ajatusvirhe, juna on tulissa idästä Kauklahdesta. | ||||
|
|
02.12.2024 12:35 | Petri Nummijoki | ||
| Kuinka kaukana Kirkkonummen asemalta tässä ollaan? Mietin, että ei kai Kirkkonummelta Karjaan suuntaan ole ylikulkusiltaa lähellä asemaa? Kirkkonummen Helsingin puoleisessa päässä on mutta jos tässä tarkoitetaan sitä niin sopiiko yhdistelmä, että juna lähestyisi Kirkkonummen asemaa lännestä? | ||||
|
02.12.2024 12:23 | Erkki Nuutio | ||
| Hajatietona esiintyy, että vuonna 1914 olisi rakennettu kaksi sivuraidetta Vallilaan, joista Vallilan tavara-asema olisi lähtenyt kehittymään. Hajatieto on ehkä saanut alkunsa Rautatiehallituksen kertomuksesta 1914, jossa mainitaan kahden sivuraiteen rakentaminen Sörnäisten haararadan pohjoispuolelle [!?] 1050 mk. Mutta onkohan tällä todellisuudessa tarkoitettu Sörnäisestä pohjoiseen rakennettuja raiteita? SVR:n Käsikirja Liikenneosaston .... II :n Lisäys I, joka koskee 8.-12.1916 ja sisältää luettelon ja karttapiirroksen Helsingin ja Fredriksbergin alaisista vaihteista ja lastauspaikoista. Fb:n alaisena on Vallila ja Huber (Johansson). Sö:n alaisena on Hakaniemi. Sö:stä pohjoiseen ei karttapiirroksessa ole raiteita, joten ne ehkä ovat myöhempiä. Vallilan raide esiintyy muualla nimellä Vallilan sivuutusraide. Sellainen on luultavasti täytynyt rakentaa jo varhain, kun liikenne satamaan oli lisääntnyt. Oma käsitykseni on että hämärät tiedot johtuisivat Venäjän armeijasta, joka oli ottanut käyttöönsä Fleminginkatu 27:n ja kadun vastakkaisella puolella olleen Fleminginkatu 34:n ja 36:n . Jälkimmäisiin liittyneen tontin rakennuksineen oli ostanut vuonna 1915 S.O.K., mutta Venäjän armeija oli ottanut tontin haltuunsa. Alkuaan tiloissa oli ainakin rautaa ja metallia valanut suurehko Helsingin Valimo Oy (teki konkurssin). S.O.K. pääsi siirtämään tehtaansa sinne vasta 1918 ja 1919, kts. 50 vuotta SOK:n tuotantotoimintaa Helsingissä 1914-1964 (SOK 1964, 183 s.). Löytääkö joku lisätietoja? |
||||
|
02.12.2024 12:21 | Seppo Rahja | ||
| Nuo metallisten vauhdilla ylösnostettujen ikkunaluukkujen rämähdykset jäivät lähtemättömästi pikkupojan mieleen, kuten myös vaunun kaasulamppujen sytyttämiset ja aseistettu vartija tuulikaapissa. Ajankohta oli 1940/50-lukujen vaihteessa. | ||||
|
02.12.2024 11:42 | Hannu Peltola | ||
| Vuonna 1961 Suomessa oli ainoastaan 25000 Kalashnikov AK-47 -rynnäkkökivääriä, jotka oli hankittu 1960-1961 sekä 200 kappaleen koesarja 7,62 RK 60-prototyyppiä. Kotimainen tuotanto lähti 7,62 RK 62:n osalta käyntiin vasta vuonna 1965. | ||||
|
|
02.12.2024 11:26 | Petri Nummijoki | ||
| Isäni oli armeijassa vuoden 1961 noottikriisin aikaan ja kuulemma jo silloin vietiin AUK:n oppilaat ampumaan rynnäkkökivääreillä. Tietysti sen jälkeen on voinut mennä vielä pitkään, ennen kuin moisia on jaettu varusmiehille henkilökohtaiseksi aseeksi. | ||||
|
02.12.2024 11:19 | Erkki Nuutio | ||
| Kauklahden lasitehtaasta (lasituotteista, tehtaasta ja sen ihmisistä) on edustava kirja Lasin aika Kauklahden lasitehdas 1923-1952 (Espoon kaupunginmuseo, 2017, 193 s. Saatavilla ainakin Suomen Lasimuseosta Riihimäeltä. | ||||
|
|
02.12.2024 11:06 | Eljas Pölhö | ||
| Oikeanpuoleisen kapearaiteen kohdalla Espoonjoen etelärannalla oli tiilitehdas. En ole varma sen omistajasta, mutta saattoi olla Oy Teljän tehtaat - Teljeverken Ab (1943-1947) -> Polar Oy Kauklahden tiilitehdas (1947-1953). | ||||
|
02.12.2024 11:04 | Jukka Viitala | ||
| Pilk. Nus. Junan kulkusuunta on tehtaiden tuotteista riippumatta kuitenkin Turku, ellei roikkaa painettu tsadiin? | ||||
|
02.12.2024 11:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Nokian kaapelitehtaan aikana sitä kutsuttiin "siniseksi makasiiniksi", siellä toimi mm ruokala, oli jotain toimistoja ja tehtaanmyymälä. | ||||
|
|
02.12.2024 11:04 | Kari Haapakangas | ||
| Taisi olla ukko-pekka ja Suomi-kp, joiden pura ja kokoa -harjoitus järjestettiin vielä 1992. Hämmästyttävän monimutkainen on ukko-pekan lukko verrattuna rynkyn vastaavaan. Ainakaan jälkimmäisen purkamisessa ja kokoamisessa ei tarvita puukalikkaa avuksi... | ||||
|
|
02.12.2024 10:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, Båtvikissa oli vielä 1970-luvulla jäljellä tuo amerikkalaistyylinen pitkä puulaituri jossa kulki rautatie. Båtvikin satama toimi ymmärtääkseni tukikohdan huoltoa varten, ei varsinaisena sota-alusten satamana, joka oli Upinniemessä. Voi toisaalta spekuloida, että jos Porkkalan tukikohdan vuokra-aika olisikin jatkunut huomattavasti myöhempään kuin 1956, niin olivat kenties venäläiset pidentäneet rataa Upinniemeen asti? |
||||
|
|
02.12.2024 10:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Mutta ne ovatkin miesten aseita! | ||||
|
|
02.12.2024 10:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Eljas kuvan latauksesta, tämä on erittäin mielenkiintoinen vanhalle kökkeliläiselle! Vasemmalla oleva kapearaide on merkitty kuvassa Ab Troili Oy:n raiteeksi. Tämä kylläkin kulki kapearaide Sinkkivalko Oy:n Kauklahden tehtaille. Sota-aikana Sinkkivalko Oy:n tehdasrakennuksessa toimi Sytytiin Oy:n Helsingin tehtaat sotaa paossa ja tehtaalla tuotettiin mm. sytyttimiä 37 mm ja 40 mm tykkeihin. Lisätietoa Sinkkivalkosta löytyy mm. täältä: https://urbanex.ninja/kohde/sinkkivalko-matka-tehdastyolaisen-historiaan/ Vaihteen 6 kohdalta erkanee pistoraide Kauklahden lasitehtaalle. Mille tehtaalle oikeanpuolimmainen kapearaide vei? Samalle alueelle valmistui 1958 SLEV Oy:n Kauklahden tehtaat. |
||||
|
|
02.12.2024 10:29 | Hannu Peltola | ||
| Lasitehdas oli lopettanut Kauklahdessa 1951. Lasitehtaan jälkeen tiloissa toimi Polar Oy Kauklahden tiilitehdas vuosina 1952-1956. Kuusakoski Oy aloitti rakennuksessa toimintansa jo 1950-luvulla ja tuotanto jatkuu edelleen. | ||||
|
02.12.2024 10:26 | Jouni Halinen | ||
| Jaa kyseessä on sitten henkilökohtainen näköharha. | ||||
|
|
02.12.2024 10:20 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, rynkky on ollut minulle tuttu saapumiserästä III/86 lähtien. AUK I -jaksolla oli vähän täyteohjelmana Suomi-konepistoolin lipastaminen, Pystykorvan lukon purku ja kummankin aseen kylmäharjoittelu. Pystykorvalla en harmittavasti ole koskaan päässyt ampumaan. | ||||
|
02.12.2024 10:15 | Jouni Halinen | ||
| Jos ryssillä oli tällaiset mielessa, niin moottoritien kanssa ei olisi varmastikkaan pidetty mitään kiirettä, niin kauan kun he pitävät korteeria Kirkkonummella. Olisi ollut aivan mahdoton paikka Suomelle lusia tuota kakkua vuoteen 1994 saakka. | ||||
|
|
02.12.2024 10:08 | Hannu Peltola | ||
| Kirkkonummen ja Kökkelin vesitornin olivat samanlaiset ja samankokoiset. | ||||
|
|
02.12.2024 10:06 | Hannu Peltola | ||
| Juna on kuvassa saapumassa Kirkkonummen asemalle lännestä. Kuvan tiesilta oli tällainen vielä pitkälle 1990-lukua. Veturi on jälleen Sergo, Su-sarjan Prairie-pyöräjärjestyksellä 2-6-2 varustettu henkilöjunanveturi. | ||||
|
02.12.2024 10:04 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on Kirkkonummelta ja veturina on jälleen Sergo, Su-sarjan henkilöjunanveturi. Ensimmäinen vaunu on vanhempaa vuosikertaa 1910- tai 1920-luvulta. | ||||
|
|
02.12.2024 10:03 | Hannu Peltola | ||
| Porkkalan alueelle oli pahimmillaan sijoitettu venäläinen jalkaväkidivisioona, jossa oli rynnäkkötykkipataljoona, panssarivaunurykmentti ja tykistörykmentti. Joukko ei ollut mikään tukikohdan vartiojoukko, vaan hyökkäysjoukko, jonka tehtävänä olisi ollut Helsingin valtaaminen. Helsinki sijaitsee ainoastaan 30 kilometrin päässä Kirkkonummelta. | ||||
|
|
02.12.2024 10:02 | Jouni Halinen | ||
| Ja torakko selässä, mahtaako olla ihan "pystykorva", sillä tuli itsekkin räiskittyä Riksun viestissä -77. Hannu taitaa olla jo ns. rynkky ikäluokkaa?. Kun olen myös ampunut rynkyllä kun olin kertaamassa -87 niin kyllä pystykorvan potkaisu jää mieleen jos aseen perä on vähänkin löysästi olkapäätä vasten. | ||||
|
02.12.2024 09:59 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on jälleen Sergo (Su), ensimmäinen vaunu on vanhempi 1910- tai 1920-luvulta, toinen vaunu on ilmeisesti postivaunu ja kolmantena matkatavaravaunu. Porkkala oli varmaan kaukana Äiti-Venäjästä, mutta pahasta paikka ei ollut kaukana. Alueella riehui 1950-luvun alussa erittäin paha punatautiepidemia, joka tappoi tuhansia sotilaita ja alueella asuvia venäläisiä siviilihenkilöitä. Perussyy punatautiin on yleensä huono hygienia. |
||||
|
|
02.12.2024 09:58 | Jukka Viitala | ||
| 1943 kartan mukaan tehtaat ja sivuraiteet ovat radan eteläpuolella, joten juna on lähdössä Turkuun. Kartan mukaan lasitehdas on aivan radassa kiinni ja ennen sitä kauempana on tiilitehdas https://vanhatkartat.fi/#14/60.18738/24.5986 | ||||
|
|
02.12.2024 09:55 | Hannu Peltola | ||
| Tämä rata ehti toimia myös sähköistyksen koeratana ja sähkötolpat olivat paikoin jäljellä vielä 1980-luvun alkupuolella. | ||||
|
02.12.2024 09:54 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan vaunut ovat VR:n vaunuja. Vasemmanpuoleinen vaunu on tumppi-F, sitten on kaksi virkatarvevaunua ja oikealla on Ga-sarjan umpivaunu. | ||||
|
02.12.2024 09:51 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on Sergo eli Su-sarjan henkilöjunaveturi (U yläindeksinä). S-sarjan Prairie-pyöräjärjestyksellä 2-6-2 olevia henkilöjunavetureita valmistui Venäjän rautateille vuodesta 1910. Su edusti sarjan viimeisintä päätyyppiä ja näitä valmistettiin useissa veturitehtaissa vuosien 1925-1951 välillä yli 2680 kappaletta. Veturista oli 4 alatyyppiä ja modernisoitu versio Sum. Teho oli n. 1177 kW ja huippunopeus 115 km/h. Sarjan käyttö normaaliliikenteessä päättyi Novgorodin alueella vuonna 1979. | ||||
|
|
02.12.2024 09:45 | Hannu Peltola | ||
| Rajamiehellä on päässä suikka ja päällä kesäpusero m36. | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä porkkalan vuokra-alueella 1955-1956 |
02.12.2024 09:42 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on huisin mielenkiintoinen kuvasarja! Perheeni ja omaan historiaan Porkkalan alue liittyy parillakin tavalla. Isäni valmistui viestilinjalta kadettikoulusta 1955 ja hänellä melkein ensimmäinen komennus oli toimia nuorena vänrikkinä joukkuueenjohtajana Porkkalan alueella viestiyhteyksiä rakentamassa alkuvuonna 1956. Isä muisteli tätä aikaa monesti ja kävimme usein myös paikan päällä katsomassa eri kohteita. Muutimme Kauklahteen, kun olin kaksivuotias. Ratapihalla vaihtotöitä tekevän tavarajunan seuraaminen teki minusta rautatieharrastajan jo ihan pikkulapsena. Vähän isompana Porkkalan vanha vuokra-alue oli fillarimatkan päässä ja alueelta löytyi vielä paljon mm. vanhoja venäläisiä bunkkereita, joissa lapsena oli jännä käydä. Rinnalla kannattaa katsoa kuvasarja historiallisesta Kauklahdesta, keräsin nämä kuvat Finnasta: https://vaunut.org/kuvat/?s=4439 |
||||
|
02.12.2024 09:20 | Aapo Niemelä | ||
| Mitä kuvatekstissä pitäisi lukea? Polttomoottori / generaattori -kombo sen voiman ~ sähkön kuitenkin jauhaa. Eikö Dr12- tai Dr16-veturistakaan voi sanoa sen kulkevan polttomoottorin voimin? | ||||
|
|
02.12.2024 09:07 | Jouni Halinen | ||
| Joonas: Kun kaivelin tietoa tästä, niin silmiin pisti se, että maastosta löytyy vielä merkkejä raja-aidasta. Eli katsele sinäkin vähän sillä silmällä maastoa. Ainakin kallioalueilla oli joitakin metallijäänteitä aidantolpista. Kai sulla on "pelit ja vehkeet" josko löytäisit rajan tarkan paikan. Tsemppiä sulle Joonas. Näiltä sivuilta löydät tietoa tunnetuista rajamerkkien jäännöksistä. https://propatria.fi/porkkala/ Katso myös nämä sivut. https://porkkala.net/kartta/ |
||||
|
|
02.12.2024 08:53 | Joonas Kauppinen | ||
| Kiitos Jouni tiedosta! Täytyy käydä katsomassa tämä paikka, kun lähellä asun. | ||||
|
|
02.12.2024 08:52 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on Kökkelistä ja kuvaussuunta on itään. Raiteiden vasemmalla puolella näkyy vanha lasitehtaan savupiippu. Tilassa toimi 1950-luvun alussa tiilitehdas. | ||||
|
|
02.12.2024 08:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Upinniemen ei ole mennyt rautatietä. Täytyy olla Båtvik. | ||||
|
02.12.2024 08:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Yöpikajuna on kokonaisvaltainen ponnistus pyöreälamppuiselle Siperian Sudelle. Riittää yhtäältä pienen tavarajunan verran junaa, joka pitäisi saada ajomoottoreiden voimin matkustajajunavauhteihin —, nopeusmittarin viisari saattaa käväistä radan syvimpien notkojen pohjilla jopa sadanneljänkympin kohdalla. Kompura joutuu koville, kun junassa kukkuva väki keksii toimittaa aamuasioitaan hyttiensä paineilmatoimisissa kloseteissa. Junanlämmitysvirran kysyntä on äärimmäinen — erityisesti aamuyöllä, kun pikkuautot alkavat ryöstää hännän peltilehmävaunuista lohkolämmityssähköjä. Päämuuntajan toisiopuolelta ei juuri löydy huilailevia käämejä. | ||||
|
02.12.2024 08:00 | Kari Haapakangas | ||
| Ei niille höyrykattilan käytölle aivan suotta määräyksiä asetettu. Kotkassa oppia saatiin raskaimman mukaan, kun maito-osuuskunta ei tajunnut, että ostetun höyrypurren kattilaa pitäisi joskus huoltaakin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiutinen_II https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tragedia-kotkan-saaristossa-valvonta-petti-ja-rajahdys-vei-24-henkea/ |
||||
|
|
02.12.2024 07:53 | Kari Haapakangas | ||
| "Ettekös te rajalla nähneet, että koko maa on ympäröity suurilla punaisilla lipuilla?" Moskovalaismiliisin vastaus amerikkalaisturistille, joka moitti, ettei vaarallista kaivantoa oltu varoituksena ympäröity pienillä punaisilla lipuilla |
||||
|
|
02.12.2024 07:49 | Kari Haapakangas | ||
| Onkos tuossa jokin säiliövaunu toisella raiteella? Taisi olla niin, että tavarajunat (suomalaiset siis) eivät vuokra-alueen kautta ajaneet. Itänaapuri kun oli jo tuolloin perso länsivaluutalle, eikä junien ajattaminen vuokra-alueen kautta suinkaan ilmaista ollut. | ||||
|
|
02.12.2024 07:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, veturikattilat ja paikallisetkin kattilat luettiin otsikon "maahöyrykattilat" alle. Lienee johtunut rakenteen yhtäläisyyksistä (silti: tuliputkikattilat vetureissa ja vesiputkikattilat voimalaitoksilla). Kootkin ratkaisivat käyttäjille asetettuja vaatimustasoja. Kuitenkin höyrykattila-asetukset olivat sangen vaativia, ei Saksan sotalait ekassa maailmansodassa mitään näihin verrattuna! Meripuolella oli sitten omat asetuksensa (kattoi yhtäläisesti sotalaivat sekä siviilialukset). Erona oli oikeastaan se, mitä tuli kattiloiden perään: - turbiinit, mäntäkoneet vaiko generaattorit sähköä veivaamassa. |
||||
|
02.12.2024 07:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, eikös Tampereen - nääs - Ilives olisi jotain? "Tappara on terästä, Tappara on terästä, toiset tulee kaukaa perästä!" Eikä mänttäläinen jauhojulppi suinkaan välttynyt kuulemasta tätä iskulausetta, kun paunulainen tilausajo-Ajokki "Vanaja" toi innokkaita faneja takaisin Mänttään Tampereen jäähallilta. Sitä jäähallia kutsuttiin "Tampereen teltaksi" simppelin ulkoasunsa takia. Helsingin jäähallia "kunnioitettiin" nimityksellä "Tomppelien temppeli", kun se oli tullut niin kalliiksi ja oikea arkkitehtikin oli pitänyt päästää suunnittelemaan sen ulkoasua... |
||||
|
|
02.12.2024 07:37 | Jouni Halinen | ||
| Aika tarkkaan punaisen jatkuvan viivan (vuokra-alueen raja) ja rautatien risteämiskohdassa. https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZQttv Vuoden 1954 ilmakuvan kanssa paikka näytti tältä https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZReNP Rajapuomilta näyttää olevan noin 3 kilometriä Kökkelin asemalle |
||||
|
02.12.2024 07:10 | Jari Välimaa | ||
| Virallista tietoa Porkkalan rajavartiostosta https://rajamedia.raja.fi/-/porkkalan-pakkovuokraus-loi-uusia-haasteita-sotien-jalkeisen-rajavartiolaitoksen-toimintaan | ||||
|
|
02.12.2024 07:06 | Jari Välimaa | ||
| Ei Sr3 kulje polttomoottorinsa voimin vaan polttomoottorit pyörittävät generaattoreita ja veturi liikkuu aina sähkömoottorin voimin. Polttomoottori voitaisiin poistaa ja korvata polttomoottori/generaattori sekä diesel-säiliö akkujärjestelmällä. |
||||
|
|
02.12.2024 06:56 | Joonas Kauppinen | ||
| Missä tämä rajapuomi on sijainnut tarkalleen? | ||||
|
|
02.12.2024 06:45 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan M. Nummelinin kirjoittamasta Rantarata -kirjasta apuja? | ||||
|
|
02.12.2024 05:34 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tulee mieleen tapparan logo, terveiset Jokerien ja HIFK kannattajille että tulkaa kokeilleen ja hakekaa vauhtia sieltä Helsinki areenalta jonka saitte R takasin...Tappara palauttaa palauttaa teidät lähtöruutuun. | ||||