Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.12.2020 22:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa, selvä juttu. | ||||
|
05.12.2020 21:56 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva ajalta, jolloin Kyrönsalmen sillalla oli sallittu vain kuormaulottuma II. Siltaa turvaavan siipiopastimen siipikin on osunut kuvaan. Kyrönniemen rautatietunneliakaan ei vielä tuolloin ollut (valmistui 1969). Rata kiersi jyrkässä kaarteessa koko kallion, jonka päällä sijaitsi Kyrönniemen leirintäalue. SKS |
||||
|
05.12.2020 21:40 | Hannu Peltola | ||
| Seppo, on varmasti ollut pienelle pojalle mieleenpainuva kokemus! Mukavaa, että jaat muistot myös meille! | ||||
|
05.12.2020 21:34 | Ilkka Hovi | ||
| On hyvä kuva. Hieno. | ||||
|
05.12.2020 20:55 | Rasmus Viirre | ||
| On kyllä kaunista. | ||||
|
05.12.2020 20:34 | Heikki Jalonen | ||
| Rullalaakerointi taisi olla de facto-pakko kun vaunu varusteltiin 1500V-johdolla+vaunumuuntajalla. Paluuvirtahiili olisi ollut hankala kombo liukulaakerin kanssa. Tuossa vaunussa taaemman telin hiilipää on kuvassa näkyvällä puolella. Nestelämmitys, kamiinalla+sähköpatruunalla, eikös tuolla näy takapäässä lämpöpannun piippu? Höyryjohtokin muuten vielä jäljellä, liekö sitten vain läpimenevä? Jos siitä oli edelleen haara lämpöpannuun, niin tämähän oli sitten varsinainen jokapaikan vaunu kaikelle mahdolliselle radalle & vetovoimalle. |
||||
|
|
05.12.2020 20:33 | Timo Kyrölä | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
05.12.2020 19:50 | Petri Sallinen | ||
| Mopo näyttää taas karkaavan käsistä, joten heitänpä minäkin osaltani bensaa liekkeihin. Enpä osaa sanoa metsien myrkyttämisestä, mutta paljon on puun laatua osattu heikentää teholannoittamisella. Aina kun olen jotain isompaa hommaa tehnyt puusta, niin aina saa myös kiroilla suomalaisen puun heikkoa laatua. Suomalainen puu on nopeasti lannoitteilla lihotettua läskiä. Eron näkee helposti, jos saneeraa vanhoja puukohteita. Viime kesänä saneerasin talostani kymmenen ikkunaa — edellisen kerran tein tämän homman vajaat 30 vuotta sitten. Taloni ikkunat ovat lähes 70 vuotta vanhoja — faijan nikkaroimia. Niissä ei ole vieläkään lahovaurioita. Samalla sain yliopistolta metsätieteellisestä valmistuneelta tyttäreltäni rautaisannoksen dataa siitä, miksi puu oli aikaisemmin parempaa kuin nyt. Esimerkiksi ikkunapuut olivat taannoin oksatonta, tiheäsyistä vanhaa puuta. Ikkunapuuksi valittiin sellaista puuta, jonka vuosikasvu oli 1-2 millimetriä. Nykyisin lannoitteilla lihotetun puun vuosikasvu sen sijaan on yli kolme milliä. Taannoin ikkunapuut kaadettiin talvella. Niitä kuivattiin vuosi kuorimatta ja kaksi vuotta katoksessa kuorittuina. Verstaalla puuta kuivatettiin vielä muutama kuukausi ennen kuin siitä valmistettiin ikkunapuuta. 2000-luvulla saha- ja puusepän teollisuutta ei ole enää kovin paljon kiinnostanut esimerkiksi se, missä puu on kasvanut. Ilmeisesti em. tavalla kasvatettu ja käsitelty ikkunapuu olisi liian kallista. Siksi monissa uusissa taloissa ulkoikkunat ovatkin alumiinia — sinänsä huvittavaa, kun Suomi on kuitenkin puuteollisuusmaa. Joo — naapuri kävikin pottuilemassa, että tarvittaessa heidän talonsa uudet alumiini-ikkunat vaihdetaan taloon muutamassa tunnissa. Minä taas käytin kesälomastani pari viikkoa puuikkunoiden justeeraukseen. Noh, eipä se ole kovin paljon, jos teen sen kerran 30 vuodessa. Sitä paitsi se on ihan kivaa nikkarointia. |
||||
|
05.12.2020 19:40 | Leo Saha | ||
| Yhdellä harrastajalla on Hibberdin maahantuoja lista. | ||||
|
05.12.2020 18:48 | Jukka Ahtiainen | ||
| Zoomaus siilon huipulta aseman nurkalle https://vaunut.org/kuva/108527?u=2471&paik=Tikkurila+asema ja edelleen sisälle https://vaunut.org/kuva/73928?u=2471&paik=Tikkurila+asema |
||||
|
|
05.12.2020 18:24 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuvattuna Pääskylahden (Parikkalan) suunnasta Kyrönsalmen sillalle. | ||||
|
|
05.12.2020 17:21 | Jukka Ahtiainen | ||
| Savonlinna, Kyrönsalmen silta. | ||||
|
05.12.2020 16:13 | Arto Papunen | ||
| Koska näiden veturitallien raideyhteydet on katkaistu? | ||||
|
05.12.2020 15:58 | Aapo Niemelä | ||
| Mainio kuva, nuo dieselit ovat komean näköisiä. Sähkölangatkaan eivät ole pilaamassa maisemaa sen pahemmin. | ||||
|
|
05.12.2020 15:48 | Heikki Itävuo | ||
| Mistä valmistunumero selvisi? | ||||
|
05.12.2020 15:41 | Arto Papunen | ||
| Jännä kun tähän ei tehty vaihdeyhteyttä Hervannan ja Taysin välille. Ajellaanko tuon Taysin linjan ekat vuorot aina linja-autoasemalta päin vai olisiko tuossa vaihdetta pian keskustaan päin? | ||||
|
|
05.12.2020 13:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse totesin viher-kuher-väen haitallisuuden viimeistään silloin, kun Mäntän eteläpuolella aikoinaan tehtiin metsälannoituksia Piper Pawnee - lentokoneella. Vaikka "Poonista" olisi pudotettu taivaan mannaa metsiin, niin näitä riitti huutamaan myrkyttämisestä! | ||||
|
05.12.2020 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Kari. Minulla on kopio Rh:n kirjastosta olleesta Tf-Nkl- radan pituusprofiilikirjasta. Se oli täydennetty joiltakin osin, muun muassa sivujen alareunassa olevissa kaavioissa on piirretty jälkikäteen kilometritolppien paikat entisten virstantolppien oheen. Myös kaltevuussuhdemerkintöjä ja liikennepaikkojen etäisyyksiä toisistaan oli päivitetty kynäkorjauksilla. Esimerkiksi väli Laihela - Toby oli ollut 8,95 verst. oli nyt 9,583 km. Myös joitakin myöhemmin perustettuja liikennepaikkoja oli kyseiseen profiilikirjaan lisätty. | ||||
|
05.12.2020 12:45 | Oula Ahlholm | ||
| Tietääkö kukaan miksi luukku oli auki? Veturivika? | ||||
|
|
05.12.2020 12:12 | Erkki Nuutio | ||
| Vasemman ylänurkan rakennuspäädyn korkeiden nosto-ovien ja taitto-oven takana on TAMKin autolaboratorio. Sitä sain taistella pystyyn ja johtaa eräässä vaiheessa 25-vuotista yliopettajatyötäni TAMKin kone- ja auto-osastolla. Jo valmiiksi suunniteltu moottorilaboratorio päädyn jatkeeksi kampitettiin (vihreitä ja vihreiksi naamioituneita), vaikka mm. Linnavuori tarjosi sinne laajasti opetustakin palvelevia moottoriensa kokeilumittauksia. Dynamometrimittauksia oli tällä niin paljon, että se joutui kapasiteettisyistä viemään huomattavan osan VTT:lle (kallis) Espooseen ja TuAMKiin Turkuun - molemmat kalliin kaukana Linnavuoresta. Samalla olisi saatu toteutettua edullisesti TAMKille varavoimalaitteisto. Myös hiukkaspäästöjen kehittyneimpiä mittauslaitteitteistoja SILLOIN Tampereella kehitellyt ja valmistanut Dekati Ltd (www.dekati.com ) kaipasi näitä dynamometrejä, jotka siltä itseltään puuttuivat (moottoridynamometri ja pyörännapoihin kiinnittyvät dynamometrit, joiden tarkkuus ja säädeltävyys sekä mittaustilan jäähdytyksen tehokkuus täyttää päästömittausstandardien vaatimukset). Tämä ei ole ensimmäinen kerta, jolloin totesin kiilusilmäisimmät (=useat) vihreät ja vielä useammat näiden nöyristelijät haitallisiksi myös ympäristömme varjelun kannalta. |
||||
|
05.12.2020 11:49 | Timo Salo | ||
| Taas tuli sattumana oikea joulupostikortti... Hieno! | ||||
|
|
05.12.2020 11:44 | Seppo Rahja | ||
| Kuva tuli randomina. Allekirjoittanut on myös matkustanut Porkkalan tunnelin läpi Turkuun isän kanssa, vuosi oli varmaankin 1949-50, koska tuon ajan jälkeen muutimme Keski-Suomesta pohjoiseen. Alle kouluikäisen mieleen jäi lähtemättömästi peltilevyjen rämähdykset ikkunoiden eteen, sisävalojen sytyttämiset ja aseellinen vartija eteisessä. Lapsi aistii tietämättään vanhempien käyttäytymisestä tilannetta ja kun kaikki aikuiset istuivat ihan normaalisti, en kokenut tilannetta mitenkään pelottavaksi tai uhkaavaksi. Poikkeuksellinen se tietysti oli kun sen muistaa vielä 70 vuoden kuluttua. |
||||
|
05.12.2020 11:37 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmakuvat täydentävät perinteisiä kuvia varsin oivallisella tavalla. Tähän olisi suonut kuvatekstiin tiettyä informaatiota, mitä aluetta kuva esittelee. Iso tie kuvassa on siis Hervannan valtaväylä. Hervanta itsessään on kameraa ajatellen "selän takana" - tässä siis katsotaan Hervannasta pois päin. Tässä kohtaa raitioväylä ottaa etäisyyttä Hervannan valtaväylään varsinkin itäisen ohikulkutien (E63) eritasoliittymän, mutta toisaalta Hallilan mutkankin, takia. Kuvan oikeassa laidassa tuolla kauempana näkyy hieman Turtolan pysäkkiä. Pysäkin näkee vain, jos todella tietää mihin kohtaa pitää katse kohdistaa. |
||||
|
05.12.2020 11:18 | Timo Salo | ||
| Mikähän tässä kuvassa on enemmän "juna-aiheinen", kun vanhassa Locomobiilissa? :-) | ||||
|
05.12.2020 11:09 | Erkki Nuutio | ||
| Onnittelut ! | ||||
|
|
05.12.2020 10:59 | Timo Salo | ||
| Pääsee tuota oikealle menevää tietä muuallekkin, kun Hervantaan... :-) (vai puhutaanko nyt "vain" kiskoista?) | ||||
|
05.12.2020 10:26 | Juhana Nordlund | ||
| Kyseessä on Opiskelija-niminen raitiovaunupysäkki. Se sijaitsee kahden kiertoliittymän välisellä osuudella Insinöörinkadulla. Kuvassa näkyvätkin molemmat kiertoliittymät. Lähimpänä näkyvä on Orivedenkadun kiertoliittymä ja tuo kauempana sijaitseva taas Opiskelijankadun vastaavan tyyppinen liittymä. Bussipysäkin nimi oli silloin kun tuolla viimeksi kuvasin nimeltään Orivedenkatu, nimet yhtenäistetään (Opiskelijaksi) varmasti viimeistään silloin, kun raitioliikenne alkaa. Tämä tulee siis olemaan yksi vaihtopysäkeistä liikennemuodosta toiseen Hervannassa. Busseissa on ovet vain oikealla puolella, siksi ajoratojen / kaistojen järjestely on nimenomaan näin päin. Tampereella raitiovaunujen molempien kylkien ovia hyödynnetään jo ihan yhteenkin suuntaan ajettaessa, ei ainoastaan vaunujen kaksisuuntaisuuden takia. Kauempana, toisenkin kiertoliittymän takana, sijaitsee Hervantakeskus. Sinnekin tulee vaihtopysäkki, mutta osittain hieman Opiskelijasta poikkeava. |
||||
|
05.12.2020 10:26 | Leo Saha | ||
| Kyllä. | ||||
|
|
05.12.2020 10:25 | Leo Saha | ||
| Juu, Sama veturi. | ||||
|
|
05.12.2020 09:36 | Teppo Niemi | ||
| Itse törmäsin vastaaviin 1990-luvun lopulla Dortmundissa. Vaihto kulkuvälineestä toiseen on helppoa ja esteetöntä. Muutama PRKlainen rautatieharrastaja lähti ratikka-ajelulle linjan toiseen päätepisteeseen ja paluumatkalla pysähdyimme ihmettelemään vastaavan ratkaisun toimivuutta. Onkohan joku silloisesta ratikkamatkaseurasta siirtänyt idean Tampereelle? |
||||
|
05.12.2020 07:22 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kylläpä on puhelinlankoja. Itse tein ensimmäisen junamatkan Tikkurilan ohi samana vuonna. Isä oli Tikkurilassa junanlähettäjä 55-61. Myöhemmin silmät seurasi aina Tikkurilan kohdalla siiloissa korkealla olevia mainoksia, vuosikymmeniä myöhemmin katse on siirtynyt puolestaan radan toiselle puolelle kohti vanhaa asemaa. | ||||
|
05.12.2020 06:37 | Juhana Nordlund | ||
| Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy (HML) ajoi todellakin aikanaan Tikkurilaan, vieläpä samanlaisilla Wiima M68:illa, jollainen kuvassakin näkyy (varmasti myös kuvan yksilöllä). Mutta jos kuva on todellakin vuodelta 1977, kyseinen Wima onkin jo Vantaan Liikenteen omistuksessa. Hyvin suuri osa HML:n ja STA:n Vantaan Liikenteelle päätyneistä Volvo / Wiimoista säilytti alkuperäiset värinsä (varsin useat myös järjestysnumeronsa). Syksystä 1975 eteen päin HML-STA-konserni ajoi vain Helsingin sisäisiä linjoja. STA:sta tuli 1980-luvulla uudelleen seutuliikennöitsijä (siinä vaiheessa HML oli jos fuusioitu STA:han). HML-STA-fuusioissa STA jäi jäljelle, vaikka alunperin HML oli ostanut STA:n. HML-STA-konserni siirtyi aika pian (1973) Helsingin kaupungin omistukseen, HML:hän hankki STA:n vuonna 1971. | ||||
|
|
05.12.2020 06:01 | Kari Haapakangas | ||
| Ottiko rautatiet myös metrijärjestelmän käyttöön 1887? Eli rautateilläkin on alunperin ollut virstanpylväitä. Näinköhän Pohjanmaan ratakin on ehditty virstanpylväittämään, kunnekka parin vuoden päästä on pitänyt pikkuisen siirtää pylväitä | ||||
|
|
05.12.2020 03:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen raiteensijoitusratkaisu! | ||||
|
|
05.12.2020 01:40 | Jyrki Längman | ||
| TAYS:ltä tuleva linja menee linja-autoasemalle ja Hervannasta tuleva linja menee Pyynikintorille. Näin päin tästä ei raitiovaunut käänny oikealle, pois lukien poikkeustilanteet. Siis tämän hetken tietojen mukaan | ||||
|
05.12.2020 01:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Näin talviaikaan kahvila on avoinna ti-la 11-15. Näkyyhän siellä kolme pihalla ja joku ostoksillakin. Sisällä varmaan muutama myös. | ||||
|
05.12.2020 00:54 | Mika Hakala | ||
| Tuo kyseinen lastausraiteisto tulee tapahtumaan Joukokyläntien (8950) pohjoispuolella. | ||||
|
|
05.12.2020 00:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Meneekö osa vuoroista tällä kohden suoraan ja osa vuoroista linja-autoaseman kautta, vai käykö jokainen vuoro linja-autoasemalla? | ||||
|
|
04.12.2020 23:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Ohhoh! | ||||
|
|
04.12.2020 23:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/46852 etummainen veturi? | ||||
|
|
04.12.2020 23:45 | Jimi Lappalainen | ||
| LSR = Leo Sahan Rautatie? | ||||
|
04.12.2020 23:25 | Seppo Rahja | ||
| Palkkisilta nostettiin pois paikoiltaan 3/2007 ja korjattiin vakuutusrahoilla keväällä 2008 käyttökuntoiseksi. | ||||
|
|
04.12.2020 23:08 | Seppo Rahja | ||
| Wikipedian mukaan Pesiökylään rakennetaan uusi raakapuun kuormauspaikka. Uusi kuormauspaikka mahdollistaisi Ämmänsaaren kuormauspaikan sulkemisen, jolloin Pesiökylä–Ämmänsaari-rataosuus voitaisiin lakkauttaa. Peruskorjaus on tarkoitus aloittaa vuosien 2020–2022 aikana. Kuvan oikeassa reunassa pusikossa olikin kiskopinoja odottamassa toimenpiteitä. |
||||
|
|
04.12.2020 23:03 | John Lindroth | ||
| Tässä on ripaus nostalgiaa. Ja opastimissa pätemättömyysmerkit. | ||||
|
Kuvasarja: Ämmänsaaren puunhakija |
04.12.2020 22:58 | Seppo Rahja | ||
| Totta, rata suljettiin liikenteeltä, sehän se oikea termi on. Wikipedia kertoo myös, että ”Rataosa Pesiökylä–Taivalkoski rataa ei pureta. Radalla kunnossapidetään tällä hetkellä kuitenkin ainoastaan kuivatusjärjestelmät ja sillat. Raidetta ei pidetä kunnossa. Rataosan Pesiökylä–Vääkiö palauttamista raakapuuliikenteeseen on suunniteltu, mikäli Vääkiölle rakennettaisiin puuterminaali. Tästä ei ole kuitenkaan mitään päätöksiä. Myös koko Taivalkosken radan avaamisesta on keskusteltu.” |
||||
|
|
04.12.2020 22:18 | Mika Hakala | ||
| Tulevaisuuden junat kulkevat oikeata raidetta ja vasen puskistunee. Ollaan siis yhdellä esitetyissä suunnitelmissa olleissa mahdollisella korvausinvestoinnin lastauspaikalla, jossa etelään suuntautuva alamäki vaikeuttaa vaihtotyötä. Täten se myös hylättiin. | ||||
|
Kuvasarja: Ämmänsaaren puunhakija |
04.12.2020 22:03 | Jouni Hytönen | ||
| Rataa ei ole lakkautettu, se on suljettu liikenteeltä. Lakkauttaminen on lopullinen toimenpide, jossa ratarakenteet puretaan ja maa-alueet luovutetaan pois. | ||||
|
04.12.2020 21:44 | Tapio Keränen | ||
| Suunnittelun lähtökohtana on ollut höyryveturi: kattilan tilalle muuntaja ja sylinterien tilalle sähkömoottori. Kankivälitys oli jo tuttua höyryveturitekniikkaa. Kuljettajan hytti kattilan, ei vaan muuntajan taakse. Kokonaisuuden muotoilu oli ainakin mielenkiintoinen. | ||||
|
04.12.2020 21:12 | Kari Kuusela | ||
| Kuin pieneen tilaan ängetty pienoisrautatie liian lyhyin vaihtein. | ||||
|
04.12.2020 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Venäjän rautateiden arkkitehdit näyttävät olevan uskollisia perinteellisille puolikaariteemoille, vaikka tässä näkyy myös häivähdys stalinismia...? | ||||
|
|
04.12.2020 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni tuo dronekuvaaminen on loistoidea! Saa paljon paremman käsityksen, kuin maanpinnalla katsellessaan. Hyviä kuvia! | ||||