![]() |
02.12.2024 06:56 | Joonas Kauppinen | ||
Missä tämä rajapuomi on sijainnut tarkalleen? | ||||
![]() |
02.12.2024 06:45 | Teppo Niemi | ||
Olisikohan M. Nummelinin kirjoittamasta Rantarata -kirjasta apuja? | ||||
![]() |
02.12.2024 05:34 | Mikko Mäntymäki | ||
Tulee mieleen tapparan logo, terveiset Jokerien ja HIFK kannattajille että tulkaa kokeilleen ja hakekaa vauhtia sieltä Helsinki areenalta jonka saitte R takasin...Tappara palauttaa palauttaa teidät lähtöruutuun. | ||||
![]() |
02.12.2024 05:33 | Jouni Halinen | ||
Kyllähän toimittajan höpöhöpö puheet ovat hyvinkin mahdolisia, hän kun on laatinut selostuksen vasta "konttorilla" valmiiksi leikattuun filmimateriaaliin, ja onko hän ollut edes kuvauskeikalla mukana?. Eli uskon että Petri ja Elias ovat vallankin oikeassa. Mulla kun ei oikein riitä tietämystä, että miten noita vetureita oikein eestaas "pyöriteltiin ja hyöriteltiin". Tepolle: jos sanotaan että mies on parhaassa vedossa 100 vuotiaana, niin minä olen vielä aivan pahanen pojankloppi, on vielä rapiat 30 vuotta siihen ikään. Mutta en tosiaan tajunnut että tuollainen "koirankoppikin" voi olla vesitorni. |
||||
![]() |
02.12.2024 05:01 | Jouni Halinen | ||
Noissa videoissa näkyy (näitähän en voi esille laittaa kun ne ovat ohi aiheen), että heti kun palautuksesta ilmoitettiin syyskuussa -55, niin ihmiset saivat mennä vapaasti aivan rajapiikkilankaan kiinni. Yhdessäkin kohtaan videota 20/30 nuoren joukkio on aivan rajassa kiinni. Neuvostoliitossa kielletty raja-alue saattoi olla kymmeniä kilometrejä syvä, miten lie tänäpäivänä venäjällä. Eikö venäjä pyri nyttemmin rajoittamaan ihmisten poistumista maasta, ainakin tykin ruuaksi kelpaavien nuorten miesten kohdalla toimitaan näin. Toinen hullu juttu on se, että venäjän kansalaisuudesta luopuminen (kaksoiskansalaiset) on tehty käytännössä mahdottomaksi. Näin putin pitää mm. Suomessa "plakkarissa" näitä ihmisiä, joita hän sitten lähtee "auttamaan" kun Suomalaiset "fasistisiat" heitä alkavat vainoamaan. Mikolle: Juna on tulossa satavarmasti lännestä (vuokra-alueelta) itään sen näkee kun katsoo videota laajemmin. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/172102?u=1809 Suomalainen rajavartija on avannut rajapuomin jotta vasemmalta tuleva juna (tässä kuvassa) pääsee takaisin "koti Suomeen" |
||||
![]() |
02.12.2024 04:54 | Mikko Mäntymäki | ||
Kiitän kaikkia jotka tarjoavat minulle oppitunnit paikallistuntemuksesta, Espoossa olen asunut virallisesti 3 vuotta. Historia kiinnostaa minua. | ||||
![]() |
02.12.2024 04:40 | Mikko Mäntymäki | ||
Kuvasta päätellen on saapumassa kauklahteen Helsingin suunnasta, maaston muodot täsmäävät, tuolloin rata kulki vanhaa linjaa josta on vieläkin jäänteitä jäljellä joka toimii nykyään huoltotienä ja loppu Esspoon suuntaan kevyenliikenteen väylänä. | ||||
![]() |
01.12.2024 23:32 | Petri Nummijoki | ||
Veturikattila vaati kai paikalliskäytössäkin vähintään lämmittäjän koulutuksen omaavan henkilön kattilaa hoitamaan? Esim. Kirkkonummella näin lienee ollut mutta oliko sitä pienemmillä liikennepaikoilla, joissa ei yöpynyt vetureita? | ||||
![]() |
01.12.2024 23:25 | Petri Nummijoki | ||
Kai tuollakin oli jonkin levyinen rajavyöhyke suomalaisten puolella eli kuvaaja on voinut päästä erikoisluvalla vaikka 50 m tai 100 m lähemmäs rajaa kuin tavallinen siviili? Toki Suomen alueella pysytellen silti. | ||||
![]() |
01.12.2024 23:24 | Jussi-Pekka Halonen | ||
Eikös tämä ole entinen Tka6 166, jonka hytti oli joskus poltettu ja joka myytiin varaosahytin kera Viroon vuonna 2012? Virossa tästä käytetään jostain syystä numeroa 169. |
||||
![]() |
01.12.2024 23:16 | Jouni Halinen | ||
Tota huomiotasi vastaan sotii se, syksyllä 1955 alue oli vielä tiukkaan vartioitua sotilasaluetta, ei sielä kuvanneet neukit itse puhumattakaan Suomalaisista. Luithan komenttini kuvasarjan esittelytekstissä "Ilmeisesti 2 henkilöa (Suomalaista) jotka olivat eksyneet vuokra-alueelle eivät enää koskaan palanneet takaisin Suomeen". |
||||
![]() |
01.12.2024 23:11 | Eljas Pölhö | ||
Vesisäiliöitä lämmitettiin monenlaisilla kattiloilla, oli Rapid-kattiloita ja veturikattiloita ja joskus jotain siltä väliltä. Kaikki lämmityskattilat niiden tyypistä riippumatta oli numeroitu samaan sarjaan veturikattiloiden kanssa. Lämmityskattiloissa tuli heti 1860 käyttöön numero: VV## (eli vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa ja järjestysnumero 01 alkaen). Jos selostaja puhuu niinkuin asia on, niin silloin veturin pitäisi työntää vaunujono tästä kohti Karjaata. Myös suomalaisen veturin olisi pitänyt työntää vaunut Kauklahden asemalle. En usko näin tapahtuneen, joten selostus liittyy johonkin toiseen otokseen eikä toimittaja ilmeisesti pitänyt tärkeänä vastaako kuva ja puhe toisiaan, koska veturinvaihtoa kuitenkin tehtiin molempiin suuntiin kulkeviin juniin. |
||||
![]() |
01.12.2024 22:55 | Mikko Mäntymäki | ||
500-750 tonnia liihkahti aika hyvin kun antoi 1300-1400A virtoja, matkustajilla taisi olla hauskaa kun käytetään 2000tn tavarajunan vetämiseen vaadittavia virtoja. Tosin kiihdytyksessä ei hiekoiteltu. | ||||
![]() |
01.12.2024 22:42 | Tauno Hermola | ||
Talvella vesisäiliöitä piti epäilemättä lämmittää. Miten se tapahtui? Puilla tietenkin, mutta millaisilla kattiloilla? | ||||
![]() |
01.12.2024 22:41 | Hannu Peltola | ||
Kökkelistä on mukava nähdä vanhoja kuvia, kiitoksia Jouni latauksesta! | ||||
![]() |
01.12.2024 22:34 | Lasse Holopainen | ||
Etelään tuo menee. | ||||
![]() |
01.12.2024 22:24 | Mikko Ketolainen | ||
Suuntana pohjoinen vaiko etelä? Vaihtoehdoiksi tarjoan T3495 Vuosaari-Äänekoski. Jokela 10:07 → 9:26 -40 10:07 → 9:57 T3492 Äänekoski-Vuosaari. Jokela - 17:32 → 17:35 Toki vielä olisi vaihtoehtoina kolmaskin "Vuosaarelainen", eli T3493, sekä T3775, Vuosaari-Tampere tavara, mutta näiden kulkuaikaan ei enää aurinko tuskin paistanut, ainakaan näin "kirkkaasti" T3493 kello 21.28 ja T3775 kello 22.30. |
||||
![]() |
01.12.2024 22:19 | Jouni Halinen | ||
Tässäkin selostaja sanoo, että "venäistä veturia vaihdetaan Suomalaiseen". Jos toisin on niin selostaja puhuu sitten paskaa. Eli viellä kerran kaikki kuvatekstit perustuvat selostajan sepustukseen. | ||||
![]() |
01.12.2024 22:12 | Heikki Jalonen | ||
Haastattelua mikrofoni kourassa tekemässä YLEn toimittaja Kalevi Kilpi. Mukana juttukeikalla oli myös toinen radiotoiminnan legenda, Martti Silvennoinen. | ||||
![]() |
01.12.2024 21:57 | Heikki Jalonen | ||
Taitaa olla punainen lakinpäällinen, joten suorittajasta on kyse. Kellossa on tekstiä, mutta aivan kuin siinä olisi kyrillisiä merkkejä? Jos niin on, niin silloin kello on vasta (pronssin väriseksi) maalattua valuterästä. Neuvostotodellisuudessa pronssi nimittäin oli materiaali, joka oppi kävelemään. Samasta syystä venäläisen kaluston valmistajankilvet ja muut laatat ovat valurautaa... | ||||
![]() |
01.12.2024 21:56 | Veeti Saukkonen | ||
minulla tuli mieleen tästä kuvasta titanic elokuva :D | ||||
![]() |
01.12.2024 21:48 | Heikki Jalonen | ||
Linjurin tietä tukkii 1952 Packard. Harvahampaisuuden perusteella Patrician 400. Äveriäämpi auto edelleen vuonna 1956, ehkä jopa Valtioneuvosto- tai maaherratasoa. | ||||
![]() |
01.12.2024 21:47 | Otto Tuomainen | ||
Eilen 30.11. tätä Lhota pod Horamin seisaketta on palvellut neljä junaa. Praha - Týn nad Vltavou välillä ajettiin pikajunapari sekä lisäksi Týn nad Vltavou - Číčenice välillä yksi pari. Tšekissä ajetaan paljon erilaisia joulujunia. | ||||
![]() |
01.12.2024 21:46 | Veeti Saukkonen | ||
joo oli! | ||||
![]() |
01.12.2024 21:40 | Reijo Salminen | ||
Siis tuollaisen ovat kehdanneet tuoda vielä asennettavaksi paikoilleen, valu aivan törkeää tekoa. Tulee mieleen muuan edesmennyt eteläafrikkalainen tuttavani, joka aina kommentoi kun oli putkivuoto tai muu vesivahinko että: "It is famous finnish plumbing!" | ||||
![]() |
01.12.2024 21:35 | Petri Nummijoki | ||
Vai olisiko juna tulossa Kauklahdesta ja menossa Karjaalle päin? Muissa Kauklahden kuvissa näyttäisi veturi tulevan Karjaan suunnasta Kauklahteen tenderi edellä ja konduktöörivaunu on Karjaan puoleisessa päässä. Veturi- ja vaunujärjestyksen puolesta sopisi, että tässä matkaa tehdään Karjaan suuntaan ellei sitten veturi- ja vanujärjestystä ollut tapana vaihdella mielivaltaisesti. | ||||
![]() |
01.12.2024 20:22 | Jouni Halinen | ||
Siihen, että juna on tullut toisessa kuvassa olleen puomin kohdalle eli puomi ja Espoo ovat kuvaajan selän takana. | ||||
![]() |
01.12.2024 19:51 | Petri Nummijoki | ||
Eikö 850 A:n virta eli noin 165 kN:n vetovoima (ilman kentänheikennystä) ollut raja, jonka 1990-luvulla asennetut lämpötilavahdit sallivat Sr1:lle pitkäkestoisena vetovoimana? Tätä suurempaa vetovoimaa ei kai voida saavuttaa kuin tavarajunanopeuksilla (alle 80 km/h) siitäkään syystä, etteivät Sr1:n tehot riitä. Toisin sanoen lieneekö moottoreiden kuumenemistaipumuksilla matkustajaliikenteessä mitään käytännön merkitystä? Ennen Sr2-vetureiden käyttöönottoa, kun painavimmatkin pikajunat vedettiin Sr1:llä, esiintyi viikonloppuruuhkan pisimmissä 15-17-vaunuisissa sn140-junissa yleisesti Sr1-paria. Nopeimmissa IC-junissa saattoi olla pariveto jo hieman lyhyemmillä 12-14-vaunun kokoonpanoillakin. Käsittääkseni syy ei kuitenkaan ollut moottoreiden kuumenemisessa vaan suuremman tehon mahdollistamassa paremmassa kiihtyvyydessä ja ehkä liukkailla keleillä myös kitkavoiman parantumisessa, kun vetoyksikön paino tuplaantui. |
||||
![]() |
01.12.2024 19:27 | Petri Nummijoki | ||
Eli kun kuvatekstissä ainakin tällä hetkellä lukee, että venäläinen veturi vaihdetaan suomalaisen tilalle niin oikeasti ollaan vaihtamassa suomalaista veturia venäläisen tilalle. Hyvä tilannekuva joka tapauksessa. | ||||
![]() |
01.12.2024 18:37 | Eljas Pölhö | ||
Vertaa vuoden 1941 raidekaavioon https://vaunut.org/kuva/172112 , missä raiteiden I ja 18 välissä on vesitorni ja halkokatos sen kummallakin puolella. Tässä kuvassa venäläinen veturi peruuttaa raidetta I ja suomalainen veturi odottaa raiteella II päästäkseen junan eteen vetämään se Helsinkiin. Toinen kuva Kauklahden vesitornista https://vaunut.org/kuva/44458 |
||||
![]() |
01.12.2024 18:08 | Teppo Niemi | ||
Mihin tämä junan kulkusuunnan väitteesi perustuu? | ||||
![]() |
01.12.2024 18:05 | Teppo Niemi | ||
Onkos Jouni niin paljon nuorempaa sukupolvea, että vesitornit ja halkokatokset ovat täysin tuntemattomia rakennuksia? Kirkkonummen vastaavasta vesitornista on ollut Vaunut.orgissa kuvakin. |
||||
![]() |
01.12.2024 17:48 | Rainer Silfverberg | ||
Olisiko vesitorni? | ||||
![]() |
01.12.2024 16:28 | Rasmus Viirre | ||
Siisti kuorma | ||||
![]() |
01.12.2024 16:26 | Rasmus Viirre | ||
Taitaapa hyvinkin muuten olla! Ja jos kuormaaja osaa hommansa, tuon kannen voisi kuvitella olevan nopeampi menetelmä kuin kurkotellen nostaa pressu kontin päälle ja sitoa monella narulla kiinni joka puolelta. | ||||
![]() |
01.12.2024 15:50 | Noah Nieminen | ||
Niinpä :) Tilaus suoraan. Tuohon vaikkapa 2 Sr1:stä ja tuohon, hmm... ehkä yksi. | ||||
![]() |
01.12.2024 14:32 | Jaakko Pehkonen | ||
Voi olla että olen ihan hakoteillä, mutta voiko nuot katossa olevat nostokahvat olla katon nostoa varten? Näyttäisi siltä että katto voisi olla irrallinen, sitä tukee myös nuo kuormaliinat joilla katto näyttäisi olevan kiinni. | ||||
![]() |
01.12.2024 14:22 | Lasse Holopainen | ||
Asjallista! Ja linjakilpi on varsin tyylekäs. | ||||
![]() |
01.12.2024 14:20 | Lasse Holopainen | ||
Käsittääkseni kyllä, niiden järjestelmäthän ovat samanlaisia myös silläkin tavalla, että niitä voi ohjata Edostakin. Toisin kuin Sr1:htä. Jossain oli muuallakin tästä puhetta täällä vorgissa. | ||||
![]() |
01.12.2024 12:57 | Timo Salo | ||
Alkaa mennä usko suomalaiseen sillan rakentamiseen... https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/279fc2e0-fa7a-4145-bc3f-2fb7430013e2 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cf549d93-edd7-4e51-817c-d5841d40cd19 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tallaisia-siltaturmia-on-tapahtunut-suomessa-2000-luvulla/8695078 | ||||
![]() |
01.12.2024 12:50 | Rasmus Viirre | ||
Vältetäänkö tällä vaunun piikkien vääntymisen vaaraa? Ja samalla ei haittaa vaikka nuo kontin alapuolella olevat haarukan paikat jäisivät piikkien taakse. Tuskin kuormaajasta näkee paremmin vaikka nostolaite olisi maksimissa ja kontti roikkuisi? Minulla kun on kokemusta vain pienistä trukeista :) | ||||
![]() |
01.12.2024 12:00 | Pasi Utriainen | ||
-Mitähän teille saisi olla? -Kaksi äsär ykköstä, kiitos. | ||||
![]() |
01.12.2024 11:32 | Teemu Saukkonen | ||
Onko kenties T55842? https://juliadata.fi/timetables?s=55842&d=14.10.2024 | ||||
![]() |
01.12.2024 09:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
Ei kai sitä nyt kuljettajilta kysellä, että montako laitetaan. =oD | ||||
![]() |
01.12.2024 09:08 | Otto Tuomainen | ||
ČD Cargon sivuilla on aikatauluhaku jonka avulla voi etsiä yhteyksiä. Sivustolta https://sledovani.55p.cz löytyy jotain tavarajunien veturikiertoja yms. Jotain siis löytyy mutta ei mitenkään kaiken kattavasti ja etsiminen on suhteellisen työlästä. | ||||
![]() |
01.12.2024 08:13 | Veeti Pietilä | ||
Pystytäänkö Sr2:sta ja Sr3:sta ajamaan yhdessä virroittimet molemmissa ylhäällä? | ||||
![]() |
01.12.2024 03:36 | Juhani Pirttilahti | ||
Mitä kautta löytyy tsekkilän tavarajunien numerointi / aikataulut? | ||||
![]() |
30.11.2024 23:52 | Mikko Mäntymäki | ||
Ei taida nämä nyky kuljettajat uskaltaa vetää tuota yhdellä veturilla, pelkäävät punaisen alueen rajaa liikaa. Parilla tuo kulkee aikataulussa, yksinäisellä on ajomoottoreiden ylikuumeneminen jatkuva ongelma. | ||||
Kuvasarja: Taiwanin rautatiemuseon pienoisrautatie |
30.11.2024 21:53 | Hannu Peltola | ||
Maailmassa on niin monta mielenkiintoista rautatiemaata! Taiwanissa piti käydä, ennen kuin Kiina lähtee sinne härkkimään... :-) | ||||
Kuvasarja: Taiwanin rautatiemuseon pienoisrautatie |
30.11.2024 21:47 | Reijo Salminen | ||
Kaikkiin paikkoihin sinä Hannu kanssa kerkiät! | ||||
![]() |
30.11.2024 21:40 | Rasmus Viirre | ||
Kiitoksia |