Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.11.2020 09:21 | Alex Chudoba | ||
| Tuohon mielipiteeseen on helppo yhtyä. Varsin upea kuvasarja. | ||||
|
|
26.11.2020 09:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Upeaa :) | ||||
|
26.11.2020 08:54 | Jouni Hytönen | ||
| Tupla-w:stä lyhenteissä luovuttiin muistaakseni vasta vuonna 1965. Ei ole nyt kyllä lähdemateriaalia tarkistaa tuota vuotta. | ||||
|
26.11.2020 08:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Suurin muutos on varmaankin se, että tässä kuva-alalla on nykyisin kolmiraiteinen sähköistetty junakohtauspaikka :) | ||||
|
26.11.2020 08:35 | Alex Chudoba | ||
| Olisiko kuvan Go-vaunusta olemassa laajempaa kuvaa? Suhteellisen yleinen ilmiö kyllä sekin, että kuvaushetkellä jokin tylsän arkipäiväinen ja sivuosaan jäänyt kohde on jälkikäteen tarkastellessa mielenkiintoisempi kuin kuvan pääkohde. Useimmiten vuokraukseen liittyvät tekstit ovat tainneet olla vasemmassa päässä säiliötä. Lienee siis myös mahdollista, ettei kuvan vaunu ole Rikkihappo Oy:n käytössä, eikä välttämättä ole koskaan ollutkaan. Ainakaan tästä ei erotu mitään siihen viittaavaa, että tulenarkaa-tekstin paikalla olisi lukenut mitään vuokraajasta. Poikkeuksiakin toisaalta on. Itse asiassa juurikin Junat-lehdessä 4/91 on kuvattu yksi esimerkki keskeltä mustaksi maalatusta Go:sta, jossa Rikkihappo Oy:lle vuokraamisesta kerrotaan säiliön oikeassa päässä. |
||||
|
26.11.2020 08:32 | Jimi Lappalainen | ||
| https://flic.kr/p/2kawTSy | https://flic.kr/p/2kawTT5 | ||||
|
|
26.11.2020 08:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Jpl on oikeassa. Ulkona olevissa LCD-näytöissä näkyi koko numero, S 11888. Paluuvuoron numeroa ei näkynyt Turun aseman näytöillä, joten kävin katsomassa josko Kupittaalla näkyisi, ja näkyihän se. Vuoro oli S 11833 Salo–Turku. Todellisuudessa kummankin junan tyyppi on varmaankin ollut MV. | ||||
|
26.11.2020 08:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä, kyllä. | ||||
|
26.11.2020 08:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Itse asiassa ei ole. Muutan sen. Kari on oikeassa. | ||||
|
|
26.11.2020 07:53 | Kari Haapakangas | ||
| Wpi = Viipuri? ja Kw = Kouvola? Aika kumma, että vielä 1944 niissä kummitteli tuo tupla-v. | ||||
|
26.11.2020 07:52 | Pasi Seljas | ||
| Kolmikerrostajalukki eli pinkkari voi olla ainoa proto, kuvia siitä on myös Bremerhavenista. Muuten kuvat ovat harvassa. Ykkössarjalaiseksi sen paljastaa ylärungon rakenne ja ohjaamon sijoitus. | ||||
|
26.11.2020 07:39 | Tommi K Hakala | ||
| Hieno kuva ja keli oli todella hyytävä, itse olin päivän tihkusateessa ulkona koulutuksessa...hrr. | ||||
|
26.11.2020 07:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunut näkyvät olevan kirjassa (Ny rörlig materiel 1918-1940) vuoden 1917 kohdalla. Vaunujen tilaus perustuu kirjan mukaan konetirehtöörin kirjeeseen N:o 109. Vaunut on alunperin tilattu E-päivävaunuina (III kl. bog. dag.), mutta punakynällä on merkitty muutos makuuvaunuksi (sof) ja muutettu numerot makuuvaununumeroiksi. Molemmat numeroinnit vuoden 1907 numeroinnin mukaan. Olisi tietenkin mukava löytää kirje tms. jolla tilaus on muutettu. Passvagnar-kirjassa kuvan vaunu 2724 on III lk makuuvaununa E(m) 2724, otettu liikenteeseen vuonna 1920. Korin pituus 1 559 cm ja korin sivun korkeus 215 cm. Telivaunujen i- ja m-alalitterat tulivat käyttöön ilmeisesti vuosina 1919 ja 1921. Niinpä kuvan vuonna 1938 tämä alunperin E-päivävaununa tilattu vaunu on ollut makuuvaunu Em 2724. |
||||
|
|
26.11.2020 02:04 | Eljas Pölhö | ||
| Vaunut 2724-2732 (9 kpl) tilattiin Fredriksbergin konepajalta 20.3.1915 (tilausnumero 358) numeroilla 2916-2924. Ne valmistuivat ajalla 12/1920-3/1921 varustettuina 2700-sarjan numeroin. Numeromuutos näkyy huonosti (punakynällä) tilauskirjassa , mutta kun kuvaa suurentaa... En tiedä miksi tilauskirjan otsikkovuosi ei aina täsmää tehdyn tilauksen kanssa, ehkä se tarkoittaa minkä vuoden määrärahoilla valmistus tapahtuu (tai sitten joku muu syy). https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/1913-1941%20SVR+VR%20tilauskirja/ | ||||
|
26.11.2020 01:38 | Topi Lajunen | ||
| Niissä molemmissa on invanostimet. Toki sellaisen varmaan saisi jotenkin suunniteltua Eilf-vaunuihinkin, mutta en tiedä miten helposti. | ||||
|
26.11.2020 01:05 | Misa Lammio | ||
| Lievää sadetta oli kuvatessa. Kuitenkin sen verran, että kamera oli märkä kotona. | ||||
|
|
26.11.2020 01:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Meneekö Sm 3 Pendolinot ja Dm 12 kiskobssitkin paaliin sen takia? | ||||
|
|
26.11.2020 00:04 | Miitre Timonen | ||
| No kuinka moneen kaukoliikenteen bussiin on helppo mennä pyörätuolilla? Jos kulkisi esteettömien junien lisäksi muitakin junia, niin onko se joku ongelma? | ||||
|
|
25.11.2020 23:35 | Teuvo Piirainen | ||
| Kuka tuollaista kalustoa haluaa, johon ei ole edes esteetöntä kulkua? Esim. pyörätuolilla on ihan turha yrittää kyytiin. Eletään kuitenkin 2000-lukua, eikä enää 70-lukua. | ||||
|
|
25.11.2020 23:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Kilpailuhan avataan joka tapauksessa viimeistään EU:n määräämänä takarajana ja siihen ei liene kuin pari vuotta, ja VR siis hävittää ylijäämäkalustonsa ennen sitä. | ||||
|
|
25.11.2020 22:24 | Juhani Pirttilahti | ||
| Mulle sattui kerrankin palaverivapaa hetki päivälle niin lähdin ulkoilemaan. Hyvän onnen vastapainoksi tuolla oli jäätävä vesisade... :D | ||||
|
25.11.2020 22:01 | Petri Sallinen | ||
| Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaiden omistamat ruukkuvaunut (=suolahappovaunut) ovat esiintyneet kolmella litteralla. Alkuperänen littera oli Gsu, joka muuttui Gcl-litteraksi ja vuonna 1947 Sri-litteraksi. Vaunujen tilaamisesta ja rakentamisesta on olemassa suhteellisen laaja kirjeenvaihto Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaiden sekä VR:n koneosaston välillä. Tehdas esimerkiksi hankki itse "suolahapon kestävästä savesta" valmistetut ruukut suoraan Saksasta. Suomalaisissa vaunuissa kuljetettiin vähemmän ruukkuja kuin saksalaisessa, jotta vaunun paino ei olisi noussut liikaa. | ||||
|
|
25.11.2020 21:52 | Petri Sallinen | ||
| Yksityisten omistamia vaunuja ei litteroitu niiden käyttötarkoituksen mukaan. Littera lähinnä paljastaa vaunun omistajan. | ||||
|
|
25.11.2020 21:43 | Simo Virtanen | ||
| Hieno juna! Harmi, että istuin loputtomassa teams-palaverissa sisällä kun tuollainen rymisteli Pispalan läpi. Kuulin kyllä jyskeen ja päättelin hiilijunien jälleen kulkevan. Harmi, etten mennyt bongaamaan edes olohuoneeni ikkunasta. | ||||
|
|
25.11.2020 21:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kilpailu, kilpailu... aina kilpailu! :D Tuossahan olisi ollut kelvollista vaunukalustoa jollekin operaattorille, jos täällä vaan saisi kilpailla. | ||||
|
|
25.11.2020 21:13 | Juhani Pirttilahti | ||
| Täällä Nohkuan nurkilla saa kyllä aina koko junan kuvaan. Auringosta ei ollut tänään lainkaan haittaa. :) | ||||
|
25.11.2020 21:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Missä mittakaavassa se uusi kirkko rakennettiin suhteessa alkuperäiseen? | ||||
|
|
25.11.2020 21:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se siis niin että VR pelkkää vielä että joku kilpailija saisi niitä käyttöönsä? | ||||
|
25.11.2020 20:53 | Joonas Pio | ||
| Joo, 15:n vuoksi kuvasinkin 7306:n. Kasi ja kymppi oli Porin-junassa. En ole seurannut, mutta olikohan 15:n ensimmäinen kaupallinen ajo? VETtinä se kävi viime perjantaina Tampereella. | ||||
|
25.11.2020 20:45 | Arto Papunen | ||
| Noh nekin voi vielä muuttua moneen otteeseen.. | ||||
|
|
25.11.2020 20:43 | Lasse Hinkkanen | ||
| Paalattavaksi. | ||||
|
|
25.11.2020 20:42 | Arto Papunen | ||
| Kerrankin joku muu veturi kuin 29008 tai 29010 hiilijunan kanssa. | ||||
|
|
25.11.2020 20:35 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kyllä Seinäjoen vaunumiehet väänsivät Koskenkorvalta tulevien viinavaunujen hanaa sinettiä särkemättä, siten että se alkoi tiputtaa ja soittivat Haapamäen kollegoille, että ottakaa ämpäri pois Haapamäellä. Joskus vaunuja otettiin muka korjaukseen ja siellä oli monenlaista purkkia ja purnukkaa alla, kun vaunu seisoi jossain naperossa. Ei se enää näissä uudemmissa vaunuissa onnistunut. | ||||
|
|
25.11.2020 20:19 | Lasse Hinkkanen | ||
| Äyräpää kirkko rakennettiin Haapamäen Riihoon uudestaan Talvisota-elokuvan kuvauksia varten. | ||||
|
|
25.11.2020 19:58 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ensi vuoden puolella vakinaiset hiilijunat Tahkoluotoon ovat VR junia ja Koverharin Operailin junia. Ehkä OP ajaa vain koejunat ja VR ajaa jatkossa Tahkoluodon junat, sitten kun hiiltä tulee Poriin päin? | ||||
|
|
25.11.2020 19:42 | Timo Saha | ||
| Hieno kuva kaartessa. | ||||
|
|
25.11.2020 19:20 | Antti Grönroos | ||
| On kyllä | ||||
|
|
25.11.2020 19:19 | Joonas Pio | ||
| Kiitoksia kaikille kehuista! Tämä sattui kyllä yllättäen pyytämättä kohdalle. Ja vieläpä muiden kuin VR:n kalustolla. | ||||
|
|
25.11.2020 19:03 | Lari Åhman | ||
| Hieno on. Oltu oikeaan aikaan oikeassa paikassa. | ||||
|
|
25.11.2020 18:52 | Ari Virtanen | ||
| Tositarina tuo pirtuämpäri ja kuulemani mukaan siihen oli aikoinaan useampikin rautatieläinen sotkeentunut, tosin kyseessä taisi olla kuvan vaunua vanhempi kolmiakselinen pönttö. Tuolloin tapaus oli myös uutisissa ja sen tiimoilta jaettiin rikostuomiota, taisipa siihen muutama työura rautateilläkin loppua. Lieneekö samaa vyyhtiä tarina ämpäristä joka roikkui vaunun säiliön pohjaventtiilin alla. Kun venttiiliä "käsitteli" oikealla tavalla, se alkoi vuotaa sopivasti. Tarina myös kertoo jonkun laittaneen merkille, että jostain ihmeen syystä pirtupöntön alla roikkuu aina ämpäri matkalla Pasilasta Jätkäsaareen. | ||||
|
|
25.11.2020 18:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä, hyvin on kuvaaja sijoittunut, ja lopputulos on hieno. | ||||
|
|
25.11.2020 18:22 | Markku Naskali | ||
| Tarinan mukaan pirtuvaunun pohjalle laitettiin ämpäri joka sitten vaunun muuten tyhjennyttyä nostettiin omiin tarpeisiin. Voi jopa olla tosikin. Eräs tuttu ajoi polttoaineita jalostamolta. Jos lastina oli diesmoottoriin sopivaa nestettä, niin siitä vain letku omaan tankkiin. Mittalaitteet eivät silloin olleet kovin tarkkoja. | ||||
|
|
25.11.2020 18:00 | Rainer Silfverberg | ||
| No minne se oli menossa? | ||||
|
|
25.11.2020 17:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Perinteinen huollon jälkeinen koeajo Saloon ja takasin? | ||||
|
|
25.11.2020 17:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotain Nokian tilaamia junia? | ||||
|
25.11.2020 17:49 | Teemu Saukkonen | ||
| Jossain videossa näytettiin läheltä tämän lovipyörätehtaan toimintaa. Varmasti jää lovet. | ||||
|
|
25.11.2020 17:48 | [Tunnus poistettu] | ||
| Nämä on tosi hiljaisia vetureita, illan härärtyessä Kokemäellä aloin ihmettelemään tuleeko sieltä sähkö vai dieselvetureita kun ei kuulunut ollenkaan dieselmoottorin ääntä junan ollessa kohdalla. | ||||
|
|
25.11.2020 17:41 | Lari Åhman | ||
| Tulipa arvontana esiin tämä kuva - enkä malta lopettaa sen katsomista. Mielettömän hieno! Moni asia tästäkin näkymästä on varmasti kokenut muutoksen, osa poistunut kokonaan keskuudestamme. | ||||
|
|
25.11.2020 16:41 | Kurt Ristniemi | ||
| On ilmeistä, että noilla Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy:n kahdella vaunusarjalla on ennen vuotta 1947 ollut eri litterat. Petrin tarkoittamassa Kl:ssä n:o 19/47 5 todetaan nimittäin mm. "...toimitetaan sarjamerkinnän muutos yhtiön aikaisemmin omistamissa vaunuissakin, joten kaikki mainitun yhtiön säiliövaunut saavat sarjamerkikseen Sri...". | ||||
|
|
25.11.2020 16:23 | Heikki Jalonen | ||
| Rikkidioksidi on ilmanpaineessa kaasu, kuljetus nesteenä siten paineenalaisena eli säiliövaunussa vaaditaan paineastia, kuten myös ammoniakin kuljetukseen. Rikkihappo pysyy normaalipaineessakin nesteenä. Mainituilla aineilla on siis oleellinen ero säiliön rakenteen ja suurimman käyttöpaineen suhteen. Myös ominaispainoissa on suuri ero. Siten, olisi outoa jos saman litteran alla olisi noinkin erilaisiin vaatimuksiin tehtyjä vaunuja. Ilmeistä on, että rikkidioksidin kuljetukseen on käytetty Sri-sarjan (16401-16500) vaunuja, asianmukaisesti muutettuina ja merkittyinä. Vertaillaan ja tarkastellaan: Rikkidioksidi SO2: kiehuu -10C, höyrynpaine 2,37 bar @21C, tiheys (nesteenä) 1250 kg/m3 @25C Ammoniakki NH3: kiehuu -33C, höyrynpaine 8,8 bar @21C, tiheys (nesteenä) 1020 kg/m3 @25C Rikkihappo H2SO4: kiehuu ca +290C, höyrynpaine ca 0 bar @21C, tiheys 1840 kg/m3 @25C Siten, kuljetustaloudellisesti olisi kohtuullista valmistaa vaunu, jolla voidaan kuljettaa joko ammoniakkia tai rikkidioksidia. Ammoniakin kuljetuksessa kuorma jäisi painoltaan alimittaiseksi koska säiliön tilavuus olisi kuitenkin mitoitettava rikkidioksidin mukaan. Vaunusäiliön työpaine/rakennepaine pitäisi puolestaan mitoittaa ammoniakille (25/30bar), joka tietenkin tekee säiliöstä paksuseinäisemmän ja raskaamman kuin optimi olisi. Kuljetettavan aineen vaihto vaatii ainakin täyttö/tyhjennysliittimien vaihdon (upseerivarmat laipat) ja vaunun merkintöjen uusimisen, myös varmaan höyrypesun. Vedettömänä molemmille aineille käy teräksinen säiliö, märkinä kumioitu. Molemmat ovat myrkyllisiä, rikkidioksidi erittäin. Rikkihapon kuljetuksessa optimikokoinen, ilman tarpeettoman suuria seinämäpaksuuksia oleva säiliö on eduksi, raskaan tavaran kuljetus vaatii minimitaaraa. Liittimet ovat myös omanlaisensa. Väkevälle rikkihapolle käy teräksinen säiliö, vetinen happo vaatii vähintään kumioidun, nykyään haponkestävän, säiliön. Vähintään. |
||||
|
|
25.11.2020 15:58 | Timo Salo | ||
| TOIVOTTAVASTI EI, pääsimme dieselin kärystä eroon sähköistyksen myötä, nyt mentäs 25 vuotta takapakkia... :-( | ||||