Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.11.2020 15:58 | Timo Salo | ||
| TOIVOTTAVASTI EI, pääsimme dieselin kärystä eroon sähköistyksen myötä, nyt mentäs 25 vuotta takapakkia... :-( | ||||
|
25.11.2020 15:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jääkö pyörä pyörimään kengän päällä, vai pysähtyykö se niin, että toiseen päähän pyöräkertaa saadaan lovipyörä? | ||||
|
|
25.11.2020 15:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Operail tykkää varmaan, että pääsee kokeilemaan kunnolla raskaalla junalla? Onko tuo nyt Operailin reitti normaalistikin? | ||||
|
25.11.2020 15:44 | Aapo Niemelä | ||
| On kyllä sitten mainio otos! Tällaista on paha etukäteen suunnitella, mikä tekeekin kuvasta erikoisen. | ||||
|
|
25.11.2020 15:36 | Joonas Pio | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
25.11.2020 15:26 | Petri Sallinen | ||
| Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaiden omistamia vaunuja litteroitiin uudestaan vuonna 1947. Justeerauksen jälkeen yhtiön kaikkien vaunujen litterat muutettiin Sri-muotoon. Tosin määräyksestä ei käy ilmi se, oliko osa vaunujen litteroista jo ennen vuotta 1947 Sri-muotoisia. Ruukkuvaunut (Gcl) eivät ainakaan olleet. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12365.0 Yksityiset vaunut on dokumentoitu kohtuullisen hyvin. Lupaa vaunujen käytölle piti hakea rautatiehallitukselta, jolloin hakemuksen yhteydessä esitettiin piirustukset ja teknisiä tietoja yms. Kansallisarkistossa on (ainakin) kuusi mapillista "vieraita vaunuja" vuosilta 1911-1966, joista olen kahlannut läpi kolme ensimmäistä. Silmiini ei osunut Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaiden papereita — tosin en niitä tällä kertaa aktiivisesti ole edes etsinyt. Käyn jossain vaiheessa loputkin läpi ja pidän asian mielessä. |
||||
|
25.11.2020 15:21 | Rasmus Viirre | ||
| On makee | ||||
|
|
25.11.2020 15:13 | Timo Salo | ||
| V3=vetovoimasta johtuva nopeuden alennus/tehon puute... :-) Alamäkeen mennessä näköjään luonto auttaa... | ||||
|
|
25.11.2020 15:12 | Timo Salo | ||
| https://juliadata.fi/live/train?n=7350 | ||||
|
25.11.2020 15:08 | Heikki Jalonen | ||
| Nyyh. Olivat ne aikoja, kun presidentit olivat Kekkosia mutta Alko oli kuningas... Taustamaisemassa vanhinta sarjaa Valmet-konttipinkkari, made in Härmälä. Olisiko peräti ensimmäinen valmistunut kolmikerrospinkkari? |
||||
|
25.11.2020 15:04 | Tapio Keränen | ||
| Alex, olet varmaan oikeassa. | ||||
|
25.11.2020 14:50 | Kari Haapakangas | ||
| Onko tässä karttalinkki oikein? Karttapaikan kohdalla on Rödglundin tasoristeys. | ||||
|
25.11.2020 14:27 | Antti Havukainen | ||
| Ikkunoista päätellen Porkkalan vuokra-alueen kautta. :-) | ||||
|
|
25.11.2020 14:19 | Oula Ahlholm | ||
| Mahtava kuva! | ||||
|
|
25.11.2020 13:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo rikkidioksidivaunu lie yksityinen vaunu? Kenties Valtion rikkihappo- ja superfosfaattitehtaiden Lappeenrannassa sijainneen keväällä 1922 avatun rikkihappotehtaan vaunu? Mikä on sille oikea littera? Esim. 'Pasilan konepaja'-kirja tuntee Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy:lle vain vaunut - Sri 15901-15980: 2-ja 3-aks. säiliövaunuja rikkihapon kuljetukseen - Sri 16401-16500: 3-aks säiliövaunuja ammoniakin ym. kuljetukseen. Sekä Forsiitti-Dynamiitti Oy:lle vaunut - Gsd 15651-15660: 2-ja 3-aks. säiliövaunuja rikkihapon kuljetukseen. Rikkidioksidivaunuja kirja ei tunne. Samat tiedot on VR-historiikissa 1937-1962. Tosin sillä erolla, että Sri-vaunut 16401-16500 on nimetty tarkemmin: Ammoniakki, natronliuos, rikkihappo. Kirja ei tunne rikkidioksidivaunuja. Kenties vaunu siis on Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy:n jäljemmän tyypin vaunu. |
||||
|
25.11.2020 13:47 | Rasmus Viirre | ||
| Sininen hetki kohdillaan. Kaunista! | ||||
|
25.11.2020 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makuuvaunu Em 2724, valmistunut 1920 oli 36-paikkainen. Se hylättiin 1959. Viimeisessä vaiheessaan sillä oli ollut sähkövalaistus ja Pintschin höyrylämmitys. Huomatkaa tuon vaunun alas laskettavat ikkunat. Vaunu 2724 oli lyhyttä mallia, pituus puskimineen 18 680 mm. |
||||
|
25.11.2020 11:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoista kuvitella, että tällainen kuljetus on mennyt Lappeenranta–Simola -radalla. | ||||
|
25.11.2020 11:16 | Petri Sallinen | ||
| "Erikoisyhdistelmä vaunuista" ja "Yhdistelmä vaunuista" eivät tunnista Gl-litteraa enää vuonna 1933, mutta Rautatietilasto sen sijaan tunnistaa Gl-vaunuja 12 kpl vielä vuonna 1933. | ||||
|
|
25.11.2020 07:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Ha-littera esiintyy vuosittaisissa vaunulistauksissa vuodesta 1885 vuoteen 1926. - Vuonna 1885 avonaisista G.b.-vaunuista korkealaitaiset saivat listauksessa litteran Ha. Vaunuja oli tuolloin 40. (Matalalaitaiset saivat litteran Hb) - Vuonna 1926 Ha-vaunuja oli listauksessa enää 1. Gl-vaunut ovat näissä listauksissa vuodesta 1885 vuoteen 1933. (V. 1905-1908 jostakin syystä litteralla Gt) - Vuonna 1885 silloin ainokainen korkealaitainen kalkkivaunu (G.b.) sai listauksessa litteran Gl. - Vuonna 1933 Gl-vaunuja oli listauksessa vielä 12. Vuosien 1895-1897 seutuvilla listauksissa näkyy Ha-vaunuissa määrän lasku (40->10) ja Gl-vaunuissa nousu (1->30). (Toki muinakin vuosina on määrämuutoksia.) |
||||
|
25.11.2020 04:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nää on näitä paikallisia sanastoja. (Ari ilmeisesti riihimäkinen...) Turkulaisten kippareiden keskuuteen muistaakseni levisi Pieksämäeltä sinne siirtyneen vhtj:n mukana hakasista käytettävä nimitys »kyytipoika». Tosin sekin on niin ilmeinen, että avautui ensi kuulemalta jopa mulle. | ||||
|
24.11.2020 23:52 | Onni Tikkala | ||
| Tunnisteisiin voisi lisätä perinteiset kalustonumerot, eli tässä tapauksessa Sr3 3313 ja Edo 28633. En nimittäin usko, että kukaan viitsii noita pitkiä EVN-numerosarjoja kirjoittaa kuvahaun "numero"-kenttään (paitsi Sm5-kuviin on kylläkin tullut melko yleiseksi tavaksi merkitä sekä lyhyt numero että EVN-numero.) | ||||
|
24.11.2020 23:39 | Juhani Pirttilahti | ||
| Siinä on varmaan ekonomi katsonut veturisarjoja kuvaavaa pylväsdiagrammia, jossa yksikkönä kilowatti. | ||||
|
24.11.2020 23:20 | Rasmus Viirre | ||
| Kiva nähdä tästäkin uutta kuvaa! Ja tällekin pistetty jonkinlaiset ”turhateipit”. Sentään ovat loogisemmat verrattuna esim. Deevereihin ja Valakoihin.. | ||||
|
|
24.11.2020 23:20 | Pietu Tuovinen | ||
| Pirun hieno kuva ja veturi! | ||||
|
24.11.2020 23:06 | Rasmus Viirre | ||
| Joulukuusi... ;) | ||||
|
|
24.11.2020 23:02 | Mikko Ketolainen | ||
| Löysin Helsingin sanomien arkistosta vuoden 1986 lokakuun 24 päivän lehdestä jutun otsikolla "Iso vaalea" aloittaa pohjoisen junien veturina Jutussa mainitaan, että Vr:lla on pieniä Dr12 vetureita käytössä vielä 18 kappaletta. Niiden lasketaan kestävän 1990-luvun alkuun. Vähän isompia, Dr13 vetureita on vielä noin 40, mutta nekin joutuvat romuttamolle 1990-luvun puoliväliin mennessä. Mistähän kuvakulmasta tuo on katsottu, että Dr12 veturit ovat pieniä? |
||||
|
24.11.2020 22:53 | Mikko Ketolainen | ||
| Löysin tähän hiukan myöhemmin vastauksen tuolta hesarista, eli siinä kerrottiin näin, maanantaina irrotettiin vetureista telit ja nokkaosat. Vetureiden korit nostetaan parin nosturin avulla yhtenä kappaleena junanvaunuun ja ne viedään Hyvinkään konepajalle. | ||||
|
24.11.2020 21:41 | Juhani Pirttilahti | ||
| Julkisivussa näkyy jonkin verran rapautuneita tiiliä. Hajoamisprosessi on ollut jo hyvän aikaa käynnissä. | ||||
|
|
24.11.2020 21:36 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Eiköhän se ole vain, muistomerkkinä menneeltä ajalta. | ||||
|
|
24.11.2020 21:13 | Ari Virtanen | ||
| Olen kuullut useammankin kipparin kutsuvan vaunua "kotitykki"-lempinimellä. | ||||
|
24.11.2020 19:04 | Teemu Saukkonen | ||
| Mihinkähän vaunusto jatkaa Kouvolasta? Noita kontteja on kulkenut T4071:ssa ainakin Kontiomäkeen asti. | ||||
|
|
24.11.2020 19:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä molemmat ovat käytössä. Itse olen kuullut vain ensin mainittua termiä käytettävän. | ||||
|
|
24.11.2020 18:40 | Juhani Pirttilahti | ||
| Roope-ankan rahasäiliö, jonka karhukopla on juuri tyhjentänyt... | ||||
|
|
24.11.2020 18:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionsalaisuusviljasiilot ja kaikki! | ||||
|
|
24.11.2020 18:32 | Jari Kuusinen | ||
| A-P: pelkkä »kirkko» :) | ||||
|
|
24.11.2020 18:29 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
24.11.2020 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, talonpoikaismarssista puheen ollen, osa porukasta tuli siksi kaukaa, että tilausjunissa oli makuuvaunut. Esimerkiksi Vihtori Kosola itse tepasteli Töölön ratapihan sotilaslaiturilla. Voidaan siis olettaa, että osaa junista ei ohjattu suinkaan Hki pääaseman raiteille. Aika paljon marssijoita tuli myös autoilla. |
||||
|
|
24.11.2020 18:10 | Timo Saha | ||
| Tyylikäs kuva. | ||||
|
|
24.11.2020 18:03 | Erkki Nuutio | ||
| Ihmettelen kokonaisten junanrunkojen suurta määrää asemalla. Onko suuri määrä väkeä eri puolilta Suomea kokoontunut suurtapahtumaan? Mieleen tulee esimerkiksi Talonpoikaismarssi kesällä 1930 kauniin sään sitä suosiessa. Osa marssijoista tuli ns. härkävaunuilla. Jos kyse olisi tästä, täytyisi laiturien vielä olla leveistä lankuista tehtyjä. Kuvan laiturit viittaavat mieluummin asfalttiin, eli kesään 1932, mutta lankunreunat eivät välttämättä näy kuvan erotuskyvyn puitteissa. |
||||
|
|
24.11.2020 17:27 | Joonas Viita | ||
| Siinähän ne suurimmat käyttökohteet tulivatkin, lisätään myös Saunakallion liikenne jota tämäkin kuvan vaunu on harjoittanut. https://vaunut.org/kuva/143449 | ||||
|
24.11.2020 16:39 | Jukka Ahtiainen | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=oOo3bxNKnpc | ||||
|
24.11.2020 16:32 | Mikko Herpman | ||
| Terva/hiilitehdas. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suolahden_tervatehdas Edelleen tuolla on isoja kasoja Party-grillihiilipusseja. | ||||
|
24.11.2020 16:29 | Mikko Herpman | ||
| Kyllä tässä varoituslaitos oli, muistaakseni puolipuomitkin. Kun tästä kulki rautakanava, sekä vaneritehtaan ja riihivuoren sahan liikenne se oli tarpeen. Aiemminhan tuonne vanerin suuntaan lähdettiin vanhan aseman suunnasta. En muista vuotta milloin tuo vaneritehtaan nykyinen rata tehtiin, tuolloin oli keskustelua josko olisi tehty kolmioraide, kun kaksi sivua olisi ollut jo valmiina. Mutta jäi varmaankin rahoituksesta kiinni. Nyt kun mietin, taisi olla puomilaitos niin, että toiset puomit oli tässtä tämän raiteen puolella ja vastapuomit olivat riihivuoren raiteen takana. Satelliittikuvassa ja maastossa voi vielä hahmottaa vanhan riihivuoren radan pohjan. |
||||
|
|
24.11.2020 16:14 | Hannu Peltola | ||
| Mikä tämä teollisuuslaitos on ollut? | ||||
|
24.11.2020 15:18 | Jan Jahkola | ||
| Niin, kaupunki ilmeisesti omistaa tämän veturin. Onhan se tuossa saanut ollakin jo liki 40 vuotta. Onhan siinä sentään suojakaide, hyvä alku sekin.. | ||||
|
|
24.11.2020 15:10 | Tapio Keränen | ||
| Kurt ei mainitse postivaunuja. Raiteella 1 kolmas vaunu kattokalusteiden perusteella voisi olla lyhyt postivaunu. Raiteella 3 ainakin seitsemäs vaunu on lanterniinikattoinen postivaunu. Kuudes vaunu voisi olla Fo. Raiteella 5 kolmas vaunu on avosillallinen postivaunu, katolla ruotsalais-amerikkalaiset tuulettimet. Neljäs vaunu on Fo. |
||||
|
24.11.2020 14:57 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Vaunu on kuin Liman katalogista 1980-luvulta: aivan liian muovinen ja kiiltävä ollakseen uskottavannäköinen... | ||||
|
24.11.2020 14:50 | Petri Sallinen | ||
| Loistava löydös! Arvelinkin, että mapista voisi olla iloa :) Nyt voi jatkaa hyvillä mielin pienoismallin suunnittelua. | ||||
|
24.11.2020 14:23 | Oula Ahlholm | ||
| Onkohan Lappiin ajoja? Jos on ja olen siellä niin haluaisin kuvata. | ||||
|
|
24.11.2020 14:22 | Tapio Keränen | ||
| Tänään 24.11.2020 kansallisarkistossa vieraillessani selvisi, miten peltivuoratut CIWL:n ravintolavaunut Suomessa oli maalattu: ulkoseinät tummansinisiksi, tekstit ja merkinnät keltaisiksi, katto valkoiseksi. Toisella puolella fascialistan teksti oli ruotsiksi: INTERNATIONELLA SOFVAGN~ OCH EUROPEISKA SNÄLLTÅGSBOLAGET. Teksti modernisoitiin 31.3.1922 alkaen SOVVAGN~... Toisella puolella alatekstit keltaisella: WAGON~RESTAURANT ja RESTAURATIONSVAGN. Vuoden 1927 lopulla vanhat ravintolavaunut olivat loppuunkuluneita ja ryhdyttiin vaihtamaan vähän uudempiin. Vuonna 1928 liikenteesiin otettiin Pariisissa vuonna 1904 valmistuneet teak-koriset ravintolavaunut, joille Suomessa annettiin numerot 2011 - 2015. Heti alkuvuodesta 1928 yhtiö totesi, ettei viisi vaunua riitä ja hankitiin Pariisista vielä yksi vaunu, jonka numeroksi vaihdettiin 2016. Se oli rakennettu Pariisissa vuonna 1913. |
||||