Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.10.2025 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulipa tässä yksi rumanvekkuli ajatus: 1) Rautatiemuseolla Hyvinkäällä on Ga:n kori ja siihen olisi hakusessa sopiva aluskehys. 2) Mas - soravaunuihin saatiin aluskehykset aikoinaan juurikin vanhoista Ga - vaunuista. Yksi ynnä yksi on - niin mitä? Sopiiko ajatuskulkua ehdottaa edelleen jatkettavaksi? |
||||
|
26.10.2025 23:51 | Arto Papunen | ||
| Eikö Voikkaalla ole periaatteessa Saalasti Railsin toimitiloja, missä Fenniarailin vetureita on nähty. | ||||
|
26.10.2025 23:12 | Joonas Viita | ||
| En muista että tuliko nämä vaunut Riihimäelle kokojunina vai pienemmissä ryhmissä, vaunujen tullessä pienemmissä erissä, välivaunu tietenkin helpottaa vaunustojen tuontia eri junissa. Turha niitä on noukkia pois, ja jos välivaunu sattuisi olemaan oikeassa päässä, niin helpotaa sekin vaihtotyötä, kun ei tarvitse kurkkia 10 metrin päästä nurkan takaa jos viljavaunu sattuu olemaan väärinpäin, kun näissä tuppaa olemaan askelmat vain toisessa päässä. | ||||
|
26.10.2025 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuonna 1917 Ruukin sijainniksi ilmoitettiin km 705 + 998. Useat radanoikaisut aiheuttivat tarpeen tehdä tarkistusmittauksia. |
||||
|
26.10.2025 21:15 | Petri Nummijoki | ||
| Onkohan oikeanpuoleinen lippu sitten Punaisen Ristin? Kuvasta https://vaunut.org/kuva/177461 voisi tulkita veturin puskinlyhtyjen olen pimennetty, joten sota-aika saattaa hyvinkin olla kysymyksessä. Kuvan https://vaunut.org/kuva/136297 kommenttien perusteella 929 on ainakin johonkin aikaan toiminut oikeastikin sairasjunan veturina. | ||||
|
|
26.10.2025 21:03 | Harri Pesonen | ||
| Ns turvavaunu välissä | ||||
|
|
26.10.2025 21:00 | Harri Helminen | ||
| En ymmärrä että mihin ihmeeseen tässäkin tapauksessa tuota Hkba välivaunua yleensä tarvitaan? Onko tuo välivaunun käyttö yleensäkkin jotenkin historiallinen ohjeistus/sääntö kun junassa on vain SA3 kytkimellisiä vainuja? |
||||
|
26.10.2025 20:56 | Harri Helminen | ||
| Eihän nykyään pelkkien Sdggnqss-w vaunujen takia tarvita välivaunuja lainkaan, jos junassa on lenkkikytkimisiä vaunuja niin silloin tietenkin.. | ||||
|
|
26.10.2025 20:53 | Reijo Salminen | ||
| https://vaunut.org/kuva/31220 | ||||
|
26.10.2025 20:45 | Hannu Peltola | ||
| Tilanteesta riippuen myös Alpenjäger Marsch sopii näihin maisemiin! | ||||
|
26.10.2025 20:41 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Esa! | ||||
|
26.10.2025 20:40 | Hannu Peltola | ||
| Sympaattisennäköinen juna! | ||||
|
|
26.10.2025 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno kuva tämä myös! Nyt on pistettävä "Alpenländer"-Marsch soimaan |
||||
|
|
26.10.2025 20:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sairaan hieno dio- ei kun bioraamakuva Hannu-serkulta. Aivan siis... mahtavaa! |
||||
|
26.10.2025 20:06 | Teemu Halttunen | ||
| Ex Lievestuoreelainenkin on päässyt kuvaan, nimittäin KS-sinkin tasoristeyslaitoksen koju. | ||||
|
|
26.10.2025 19:41 | Otto Tuomainen | ||
| Tämän junarungon yksi vaunu on suistunut kiskoilta tänään Přerovissa. Kyseinen juna kuuluu nykyään museokalustoon. | ||||
|
26.10.2025 19:25 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Niklas | ||||
|
|
26.10.2025 18:49 | John Lindroth | ||
| Hieno juttu! | ||||
|
|
26.10.2025 18:34 | Vesa Kauhajärvi | ||
| Voidaan. Yhdistys vuokrasi radan ja raivaus- ja kunnostustyöt ovat alkaneet. | ||||
|
26.10.2025 18:22 | Raimo Hämäläinen | ||
| Jos tästä kuvakulmasta tulee myöhemmin uusi kuva niin veikkaan että siinä vaiheessa kiskot on rullattu pois asfaltin reunaan asti ja Vaskiluodon rautatiet ovat siirtyneet historiaan....... No en ole pessimisti mutta kumipyörät ottavat vain omansa ajanpyörän pyöriessä | ||||
|
|
26.10.2025 18:13 | Raimo Hämäläinen | ||
| Voidaanko kuvatekstiä tulkiten todeta ettei Porvoo-Olli välistä museorautatietä rullata? | ||||
|
26.10.2025 18:09 | Rasmus Viirre | ||
| Ja sillä kuivumisella onkin suuri merkitys puutavarassa. Kuivalla talvikelilläkin maassa lojuva tukkirunko voi laihtua viikon aikana suunnilleen 150-200 kg. Muiden runsaista kuvista olen päätellyt että tukkien sijaan tässä viedään lähinnä vain kolmoskuitua. | ||||
|
26.10.2025 18:02 | Rasmus Viirre | ||
| Komea telezoom laukaus! Sopii kyllä hienosti utuiseen ja kylmän sävyiseen miljööseen Arcticin juna! Mikä tahansa veturi nimittäin ei. | ||||
|
|
26.10.2025 17:57 | Juho Rintala | ||
| Taas Ilarin mahtava kuva, itse pidän näistä hiukan syksyimmistä säistä. | ||||
|
26.10.2025 17:51 | Jouni Hytönen | ||
| Pännäinen-Pietarsaari-Alholma on rataosana itselläkin vielä näkemättä. Kaikissa tasoristeyksissä on kyllä käyty. :) | ||||
|
26.10.2025 17:31 | Jukka Viitala | ||
| Tämä oli varmaan Honkataipaleella 1980-luvun alussa? | ||||
|
|
26.10.2025 17:08 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos, olenkin sitä mieltä että välillä harmaa keli sopii oikein hyvin kuviin. Sitä kirkasta auringonpaistetta on nähty kuvissa jo aika paljon. :) Vaikka en kiellä sitä, että nättiähän se on. | ||||
|
26.10.2025 16:56 | Jan Jahkola | ||
| Hieno kuva mielestäni. Joku päivä sitten kunnostin 80-luvun VW Polon mittariston valoja ja saman sävyisiä värejä siinäkin on merkkivaloissa (led-diodit + mittariston "valaisimet"). | ||||
|
|
26.10.2025 16:44 | Jan Jahkola | ||
| Mietin kanssa tuota Petrin kokonaispaino-asiaa, jos noissa vaunuissa on esim. kolme nippua kolmemetristä tavaraa niin eihän se ole lähelläkään vaikkapa Sp:n kokonaispainoja jossa voi olla viisikin nippua. Tietty riippuu taas kuorman korkeudesta ja onko miten kuivaa puuta jne.. | ||||
|
|
26.10.2025 16:35 | Pasi Seppälä | ||
| Harmaa keli ei haittaa, oikein tyylikäs kuva. | ||||
|
26.10.2025 16:34 | Jan Jahkola | ||
| Minäkin huomasin ulkona käydessä saman että oli kiskot tässä hyvässä ruosteessa. Olin siinä luulossa että liikennettä olisi ollut. | ||||
|
26.10.2025 16:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liekö sairasjuna juhannusta - 41 elämässä? Optimismi vielä hyvissä voimissa - kunhan sloboille on ensin annettu päin kuonoa, niin sitten päästään heinään! Oikeanpuoleinen lippu näyttää olevan punaisen ristin tunnuksella varustettu. |
||||
|
|
26.10.2025 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sodanaikainen sairasjuna? Kuvassa kun on mukana yksi "lottasväärtti", kädet puuskassa. Vas.puoleisen frouwasväen edustajattaren asu ei näytä lottapuvulta. Saapasjalkaherran takana on kuitenkin lotta kiipeämässä Jumbon vantringille (ottaa vetokoukusta tukea). Saapasjalkasedän vieressä olevalla puolikenkäsedällä "verikauha" päässään. Veturin oikealla puolella näkyy olevan parikin sotaväen muonavahvuudessa mukana olevaa miestä M/36-asepuvuissaan. |
||||
|
26.10.2025 16:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oivallisen hyvin valittu kuvakulma. | ||||
|
26.10.2025 15:23 | Jari Välimaa | ||
| Tähän junaan mahtuu 796(356 istumapaikkaa) matkustajaa kun taas Sm4:n vain 192 istumapaikkaa | ||||
|
26.10.2025 11:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen huomio, herra Tor. Ikiwanha Eisenbahn Handbuch (julkaissut VEB Transpress Verlag v, 1970), osa 2: Saksalainen läpikulku-ulottuma (BO pykälä 28, kohta 3): suurin liikkuvan kaluston sallittu leveys: 3150 mm ja korkeus 4650 mm, eli vaunujen ja vetureiden ulkopuolinen mitta seinästä seinään. Junaopastinlevyille tai - laitteille kuitenkin sallittiin lisätilaa, siten kokonaisleveys max. 3250 mm. Sähköistetyillä radoilla ajolangan korkeus kiskonselästä mitattuna: min 4800 ja max 6700 mm (ero 1900 mm). En löytänyt tähän hätiin suomalaista ATU:a, mutta VR Kuljetustieto-kansio (painatusvuosi 1988) tietää kertoa kuormaulottumista: Suomi ja Neuvostoliitto: leveys 3250 ja Suomessa korkeus: KU I: 4750 ja KU II: 5300 mm. Yleiseurooppalainen: leveys noin 3120 ja korkeus noin 4300 mm. Ruotsi: lev. n. 3400 ja kork. n. 4700 mm. Norja: lev. n. 3400 ja kork. n. 4400 mm. |
||||
|
|
26.10.2025 11:21 | Tor Lillqvist | ||
| Tässäkin Vectronissa, kuten ainakin joissain (tai kaikissa?) VR:n, puskurien päällä oleva "tasanne" jatkuu kulmaan yli ja ylettyy veturin sivua pitkin melkein ovelle asti. Eurooppalaisen ulottuman Vectroneissa näin ei ole. Onko tämä nimenomaan Suomen tarpeita varten, ja leveämmän ulottuman sallimana, lisätty? Vai onkohan ihan tilauskohtainen optio, ja olen sattumalta huomannut vain VR:n ja Fenniarailin vetureissa? Mihin tätä tarvitaan? Pitäähän vaunun kytkemistä varten työntekijän kuitenkin laskeutua maan tasalle? |
||||
|
|
26.10.2025 11:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Sm7-junia pitää sitten ajaa hieman tiheämmällä vuorovälillä, jotta päästään keskimäärin samaan matkustajakapasiteettiin :) | ||||
|
|
26.10.2025 10:50 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei taida enää juurikaan liikennettä olla tästä sinkkitehtaalle? | ||||
|
|
26.10.2025 10:29 | Jarmo Ranta | ||
| Käykö niin, että näillä korvataan 2xSm4-kokoonpanolla ajettavia Helsinki–Tampere-vuoroja? Nythän niitä ajetaan myös 3xSm4-rungoilla, mutta Sm7-junista ei saa sen pituisia kokoonpanoja. Ja 2xSm7-junat eivät taas mahdu kaikille Riihimäki–Tampere-välin laitureille. | ||||
|
|
26.10.2025 10:04 | Jari Välimaa | ||
| Nämä sitten korvaavat nykyisen Sm4 kaluston Tampere-Helsinki välillä ? | ||||
|
26.10.2025 08:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Vanhoista ilmakuvista (Paikkatietoikkuna, Turun karttapalvelu) voi nähdä, että vuonna 1949 tätä tilavarausta ei vielä ollut, mutta 1956 jo oli. | ||||
|
|
26.10.2025 08:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvatekstiin viitaten; nykyään Uudenkaupungin rata on sähköistetty ja kuitenkin happojuna seisoo Turun ratapihalla joka ikinen päivä :D | ||||
|
26.10.2025 05:19 | Antti Rautiainen | ||
| Niin mitä sitten vaikutti kiertokulkuun tuo kylmä toukokuu,sateinen kesäkuu ja helteinen heinäkuu? Hyttysiä oli kyllä meidän kohdalla AIVAN älyttömästi,vielä syyskuussa riitti,mutta ampiaiset oli vähissä,minullakin jäi piha hommat syksyyn itikoiden takia,pihalla ei voinu kesällä olla. Ensimmäinen kylmä aika oli tässä meillä jo elokuun puolesa väilssä,sitten taas lämpeni ja syyskuussa taas puolessa välissä oli jo nollassa ja pakkastakin. Näin siis täällä Päijät Hämeen Hollolassa. |
||||
|
26.10.2025 00:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalaisilla, niin itä-Reichsbahnilla kuin myös Bundesbahnilla, kattiloiden uusimistarvetta kiirehti mielestäni pääasiallisena syynä ennen sotaa valmistettujen vetureiden kattiloissa käytetty teräslaatu. Tämä teräslaatu ei kestänyt ikääntymistä. Eräästä lähteestä luin, että kyseessä olisi ollut teräksen sisäisen rakenteen ("kiderakenteen") haurastuminen palokuumuuden aiheuttaman, jatkuvan rasituksen takia. Tämä pääsyynä nimenomaan länsipuolella uusiin kattiloihin, tärkeimmissä höyryveturisarjoissa. Itäpuolella taas ilmiö johti ns. Reko-vetureihin. Siis samaa työtä, eri tavalla nimettynä vaan. Itäpuolella rekonstruktiot eli "Rekot" olivatkin aika perusteellisia, mainittakoon nyt tavaraveturisarjat BR 50 ja Kriegslok-BR 52. Henkilöjunavetureiden puolella taas esimerkkinä BR 22, joka oli ennensotainen BR 39 ja edelleen sitä ennen entinen preussilainen (KPEV) P10. DDR-Reko-vetureista vielä erikseen "paraatikoneena" BR 01.5 (osa sarjaa raakaöljypoltolla). Öljypolttoa harrastivat myös lännessä, jokseenkin myöhään, kunnes energiakriisi 1973 pisti öljyn hinnan jyrkkään nousuun. Idässä neukku öljyntuottajana ei kuulunut OPEC:iin eli öljyntuottajamaiden keskinäiseen "öljysheikkikerhoon". Kivihiilestä: paitsi englantilaista, niin myös USA:n Pennsylvanian kivihiiltä pidettiin erinomaisen sopivana veturikäyttöön. Neuvostoliitto taas käytti omaansa, jonka laatu jäi alle pennsylvanialaisen, mutta ei niin paljon, etteikö sitä olisi voinut vetureissa käyttää. Virolaisen "palavan kiven" käyttö? En tiedä siitä muuta, kuin että voimaloissa sitä poltettiin. Pahaa tuhlausta, sillä se oli erinomaista petrokemia-alan raaka-ainetta. Saksassa kokeiltiin 1920-luvun jälkipuoliskolla hiilipölypolttoa. Kokeilun tulokset olivat aika lupaavia. Esimerkiksi hiilipölyllä oli sama hyvä ominaisuus kuin öljypoltolla: kattilan höyrytyskyvyn säätäminen vastaamaan kuormituksen vaihteluihin oli helpompaa ja nopeampaa kuin "arinaveturillla", siis verrattuna tavanomaiseen palahiilipolttoon. Lämmittäjän työ keveni myös, ei enää lapionhuisketta. Eli hiukan samalla tavoin kuin auton vastaaminen kaasupolkimen käyttöön mäkisellä tienosalla. Hiilipölypolton huipentumana ennen sotaa oli veturi 05 003. Se oli siis ohjaamo edellä (Cab-in front) - mallinen nopea "juoksija", kolmisylinterinen, vetopyörien ollessa 2,3 metrisiä ja siis hiilipölyllä lämmitettävä. Koeajoissa se ei täyttänyt odotuksia ja sittemmin se muutettiin tavanomaiseksi "arinaveturiksi" kääntämällä se "ohjaamo-takana"-malliseksi. DDR-Reichsbahn kokeili ja käytti hiilipölypolttoa laajemmin kuin lännessä. Hiilipölypoltolla oli ainakin yksi BR 03.10-pikajunaveturi (03 1087). Siellä myös ruskohiilipölypolttoa ("Braunkohlenstaub") harrastivat. Nopeasti edennyt dieselöinti ja myös sähköistys kuitenkin siirsivät nämä veturihistorian sivuhuomautuksiksi. |
||||
|
26.10.2025 00:06 | Tuukka Varjoranta | ||
| Kiitos! | ||||
|
25.10.2025 23:04 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
25.10.2025 22:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyisin Finnassa on tarkennettu kuvausaikaa vuosille 1963–1965. Laitoin kuvausvuodeksi siltä väliltä eli 1964. | ||||
|
25.10.2025 21:49 | Tommi Koskinen | ||
| Paikan päällä käydyssä keskustelussa kumpikaan osapuoli ei myöntänyt olevansa väärässä. Asiaan kuitenkin palattiin myöhemmin sähköpostitse, ja siinä UPM myöntyi: “Toki tehdasaluetta saa kuvata aitojen ulkopuolelta, jos kuvauskohteena ovat junat, ei ihmiset tai teknologia.” | ||||
|
Kuvasarja: Lohjan kalkkirata, Virkkala-Ojamo |
25.10.2025 21:34 | Jorma Rauhala | ||
| Kiitos Zoni! Lähdin käymään tuolla Kalkki-Petterin radalla TAE:n houkuttelemana, kun hän kertoi kahdenkeskisissä tarinoinneissa tuosta erikoisesta radasta sopivan houkuttelevasti tällaiselle nuoremmalle harrastajalle - ja paikkahan oli tietysti Hesan kiskoliikenneharrastajien 24/7 toimintakeskus eli PRK, Hesan assan kellarissa. (Siellähän Raitiotieseurankin perustamisesta loppuvuonna 1971 päätettiin Iskin kanssa!) | ||||
|
25.10.2025 21:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on kyllä asiallinen paikka :) | ||||