Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.12.2024 11:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko kenties T55842? https://juliadata.fi/timetables?s=55842&d=14.10.2024 | ||||
|
01.12.2024 09:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei kai sitä nyt kuljettajilta kysellä, että montako laitetaan. =oD | ||||
|
01.12.2024 09:08 | Otto Tuomainen | ||
| ČD Cargon sivuilla on aikatauluhaku jonka avulla voi etsiä yhteyksiä. Sivustolta https://sledovani.55p.cz löytyy jotain tavarajunien veturikiertoja yms. Jotain siis löytyy mutta ei mitenkään kaiken kattavasti ja etsiminen on suhteellisen työlästä. | ||||
|
01.12.2024 08:13 | Veeti Pietilä | ||
| Pystytäänkö Sr2:sta ja Sr3:sta ajamaan yhdessä virroittimet molemmissa ylhäällä? | ||||
|
|
01.12.2024 03:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Mitä kautta löytyy tsekkilän tavarajunien numerointi / aikataulut? | ||||
|
|
30.11.2024 23:52 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ei taida nämä nyky kuljettajat uskaltaa vetää tuota yhdellä veturilla, pelkäävät punaisen alueen rajaa liikaa. Parilla tuo kulkee aikataulussa, yksinäisellä on ajomoottoreiden ylikuumeneminen jatkuva ongelma. | ||||
|
Kuvasarja: Taiwanin rautatiemuseon pienoisrautatie |
30.11.2024 21:53 | Hannu Peltola | ||
| Maailmassa on niin monta mielenkiintoista rautatiemaata! Taiwanissa piti käydä, ennen kuin Kiina lähtee sinne härkkimään... :-) | ||||
|
Kuvasarja: Taiwanin rautatiemuseon pienoisrautatie |
30.11.2024 21:47 | Reijo Salminen | ||
| Kaikkiin paikkoihin sinä Hannu kanssa kerkiät! | ||||
|
30.11.2024 21:40 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitoksia | ||||
|
30.11.2024 21:25 | Lasse Holopainen | ||
| Niin n e ä m m ä on. | ||||
|
30.11.2024 21:24 | Lasse Holopainen | ||
| On se klassinen kokoonpano kyllä asjaa. | ||||
|
30.11.2024 21:23 | Lasse Holopainen | ||
| Komia kuva, aikamoinen tyylekkyys! | ||||
|
30.11.2024 21:23 | Lasse Holopainen | ||
| Näyttäisi vanha väri tulevan esille. | ||||
|
30.11.2024 20:30 | John Lindroth | ||
| Kaunis nostalginen kuva Porvoon radalta! | ||||
|
30.11.2024 20:01 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos Jimi. | ||||
|
|
30.11.2024 19:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Keskustelua asiasta kuvassa: https://vaunut.org/kuva/45738 | ||||
|
30.11.2024 19:09 | Petri Sallinen | ||
| Kyllä — S160-vetureita tarjottiin myös Suomeen. | ||||
|
|
30.11.2024 18:46 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos teknisistä tiedoista. Lukeutuiko tämä veturityyppi niihin, joita sodan jälkeen haviteltiin tai tarjottiin myös VR:lle? | ||||
|
30.11.2024 13:45 | Juhana Nordlund | ||
| Suomen Raitiotieseuran nettisivujen mukaan HRO:n vaunut 56, 64, 82, 84 ja 86 ainakin ovat olleet vuokrattuina Turussa ja liikenteessä siellä. Ne olivat nk. Pikku-Ruotsalaisia. Vuokra-aika päättyi 11.4.1938, osalla se oli alkanut syksyllä 1932, osalla 1933. | ||||
|
30.11.2024 13:05 | Erkki Nuutio | ||
| Töölön sokeritehdas oli Helsingin vanhin ja suurio, mutta ei ainoa. Rakennus kuvan oikeassa reunassa oli alkuaan Strömbergs sockerbruk och sirapfabrik vuodelta 1896. Sen suunnitteli arkkitehti K.F. Andersson kulmatontille Fleminginkatu 27 - Pääskylänkatu 10. Kartellina jo ennen vuonna 1918 tapahtunutta Suomen Sokeri Oy:n perustamista toiminut sokerirengas osti pois sitä häirinneet sokeritehtaat lopettaakseen ne ja palauttaakseen "kunnollisen" hintatason. Strömbergin sokeritehtaan seuraaja Helsingin Sokeritehdas Oy oli tullut sokerirenkaan omistukseen ja tapettiin vuonna 1911. Rakennuksella on ollut monia käyttäjiä sen jälkeen. Maailmansodan aikoina siinä ja vastapäisessä Fleminginkatu 34:ssä oli 22. armeijakunnan esikunta ja hevostallit. Kun Venäjän armeija poistui vuoden 1917 puolivälin jälkeen, jäivät hevoset rakennuksessa syöttämättä ja sivullisten piti tulla avuksi. Periaatteessa sijainti Vallilan tavara-aseman vieressä oli ihanteellinen sotilasjunien lastauksen kannalta, mutta en tiedä oliko tavara-asema jo silloin käytössä. 1930-luvulla omistajapankki vuokrasi rakennusta mm. Oy Sytyttimelle sekä Oy Suomen Autoteollisuus Ab:lle, joka osti sen vuonna 1941. Kun sokerirengas oli ostanut sokerit pois rakennuksesta, perusti lopetuksesta suuttunut tehtaan johtaja ja muut henkilöt vuonna 1912 uuden sokeritehtaan, Helsingin Siirappitehdas Oy:n. Vuonna 1913 valmistuneet rakennukset suunnitteli samainen arkkitehti K.F. Andersson (Panimokatu1-3 & Työpajakatu 11 Sörnäinen). Arkkitehti Anderssonista Joakim Hansson Svenska arkkitekters verksamhet i Finland 1870-1920 s. 154-155 (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 152, 1998, 363 s.) |
||||
|
|
30.11.2024 12:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tietoa, ajoiko helsinkiläinen raitiovaunu koskaan Turun raitiotiellä, tai turkulainen helsingissä? Kertaakaan? | ||||
|
30.11.2024 11:38 | Erkki Nuutio | ||
| Carl Alex. Armfelt: Vid Finska Statssekretariet (Hfors, 1920, 177 s.), s 19 : Före afresan [Lappeenrannasta] besökte jag statsrådet Strömberg för att utverka, att ministerstatsekreterarens vagon blefve inkopplad i det kejsarliga tåget, ty det hade plötsligt blivit beslutadt, att de kejsarliga skulle resa landvägen, d.v.s. med tåg ända fram till Petersburg och icke sjöledes från Viborg, som afsedt var, och då ville [ministerivaltiosihteeri] von Daehn följa med . Visserligen hade röster höjts emot förändringen af marshrouten, under framhållande, att järnvägslinjen emellan Viborg och Petersburg icke vore bevakad, men kejsaren [Aleksanteri III] afbröt hvarje antydan härom med orden: "I Finland behöver jag ingen bevakning". Strömberg sade sig emellertid icke kunna vidtaga någon åtgärd för vagnens inkopplande, ity att de kejsarliga tågen egen kommendant, som ensam kunde bestämma dessa tågs sammansättning. Jag uppsökte mannen, en öfverse Schilinsky, men fann honom till en början ganska obenägen för hvarje ökning i vagonantalet, förebärande lokomotivens svaghet m.m. Men då Strömberg iklädde sig garanti för tågets framkomst på bestämd tid m.m., gaf översten efter och vår vagn blef inväxlad i kejsarens tåg. Utom sitt "fältkansli" representadt av mig, hade von Daehn inbjudit kommunikationschefen, baron Alfthan, hvars vagn skulle följa i ett senare tåg. Strömberg själf tog plats å lokomotivet. För säkerhets skull hade man icke notificerat tiden för det kejsarliga tågets afresa Från Villmanstrand eller ankomst till Petersburg; allt gick snabbt och lyckligt och dagen därpå återvände jag till Finland för att på Åminne njuta af min semester och sköta egna angelägenheter. Tuskallista oli kirjoittaa ylläolevakin Lenovo-mikrolla (W11) ja sen ala-arvoisesti käyttäytyvällä AMD Ryzen -näytönohjaimella, kun sen edeltäjä oli moitteettomasti käyttäytynyt Acer (W7). |
||||
|
30.11.2024 10:36 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvaa hallitsee työläisasuntola-kokonaisuus, Tallgrenin villat. Sen paikalle alettiin vuonna 1908 rakentaa Kansallismuseon rakennuksia. | ||||
|
|
30.11.2024 09:19 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno kuva ja mukava kuvateksti. Molempien virroittimien valokaaretkin tallentuneet näyttävästi kuvaan. | ||||
|
30.11.2024 08:30 | Noah Nieminen | ||
| Sieltä tullaan! | ||||
|
30.11.2024 05:16 | John Lindroth | ||
| Onnistunut nostalginen lättäkuva Lieksasta! | ||||
|
|
30.11.2024 04:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ni niin, että hienoa! Siis "Ami -Kriegsloks" eli "War-time Austeritys" Still Going Strong! (Jo tutuksi tulleiden Reichsbahn - BR 52:ien ohella.) | ||||
|
|
30.11.2024 02:51 | John Lindroth | ||
| Iso-Britanniassa näitä vetureita on eri museoradoilla sijoitettuna yhteensä 6 kpl. | ||||
|
|
29.11.2024 19:53 | Eljas Pölhö | ||
| Veturisarjan tekniset tiedot, vetovoimakäyrät ja kuormataulukot Puolasta (PKP:n käyttämät) on keskustelupuolella https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15667.0 | ||||
|
|
29.11.2024 18:42 | John Lindroth | ||
| Ja messinkimallin on tehnyt DJH/Model loco. | ||||
|
29.11.2024 18:00 | Noah Nieminen | ||
| Terve menoa! Vielä pari kuukautta sitten paahtoivat tavara- ja matkustajajunien vetäjänä. Eivät varmaankaan aavistaneet, että kuolema kolkutti jo ovella... | ||||
|
29.11.2024 17:58 | Noah Nieminen | ||
| Sieltä tullaan! | ||||
|
|
29.11.2024 17:29 | Hannu Peltola | ||
| Roco on tehnyt veturista H0-mallin ( https://ironplanethobbies.com/product/roco-ho-scale-steam-locomotive-s-160-of-the-usatc-2610-dc-72154 ) ja Rapido UK 00-mittakaavaisen. | ||||
|
|
29.11.2024 17:20 | Hannu Peltola | ||
| Tämä USATC S160 -sarja on ollut mielenkiintoinen osa rautatie- ja sotahistoriaa. En muistanutkaan, että niitä oli myös Venäjällä. US Army Transportation Corps käski jo 1930-luvulla päivittää ensimmäisen maailmansodan aikaisten sotavetureiden piirustukset siltä varalta, että syttyy uusi maailmansota ja sotavetureita tarvitaan eri puolilla maapalloa. Pohjasuunnitelma tämän kokoluokan veturista tehtiin Baldwinin 1. maailmansodan aikaisen veturin pohjalta ja syntyi suunnitelma sotaveturityypistä S159. Yhdysvaltojen liityttyä toiseen maiilmansotaan suunnitelma päivitettiin ja nimeksi päätettiin S160. Sota-aikana näitä 2-8-0 Consolidation-vetureita valmisti ALCO, Baldwin ja Lima ja valmistusmäärä oli tosiaan Eljaksen mainitsema 2120. Veturit tukivat Yhdysvaltojen asevoimien logistiikkaa ja näitä löytyi kaikilta sotarintamilta. Vetureita rakennettiin uutena kolmelle raidelevydelle: 1435 mm, 1524 mm ja 1676 mm (Intia). Myöhemmin näitä muutettiin myös 1067 mm (Sahalin) ja 1668 mm (Espanja) raideleveyksille. Normandian maihinnousun jälkeen aikaisemmin Britanniaan toimitetut veturit siirrettiin Eurooppaan ja sotien jälkeen näitä oli käytössä melkein kaikilla Keski-Euroopan rautatieyhtiöillä. Venäjä sai 200 veturia Lend-Lease -apuna (6 tosiaan jäi Atlantille). Afrikkaan näitä tuli US Armyn mukana ja vetureita oli käytössä Algeriassa, Marokossa ja Tunisiassa. Meksiko ja Peru ostivat näitä uusina. Aasiassa veturisarja oli käytössä Kiinassa, Intiassa ja kummassakin Koreassa. Yhdysvalloissa tärkeimmät käyttäjät olivat Alaska Railroad ja US Armyn varikot. |
||||
|
29.11.2024 16:26 | Lasse Holopainen | ||
| Asianmukainen tilannekuva ajalta sillon ennen tällä vuosituhannella. | ||||
|
29.11.2024 16:22 | Lasse Holopainen | ||
| Polttoöljykömy se vaan on tyylekästä, edelleenkin. | ||||
|
29.11.2024 16:20 | Lasse Holopainen | ||
| Tämä on Asjallista. | ||||
|
29.11.2024 16:19 | Lasse Holopainen | ||
| Ai että, mikä talvikuvan jalkaanmenevyys. | ||||
|
29.11.2024 16:02 | Otto Tuomainen | ||
| Vähän riippuu tilanteesta, pyrin kyllä tutustumaan myös kaupunkeihin. Kävin kävelemässä Sázavan kaupungilla tämän junan lähdettyä. Myöhemmin päivällä vierailin Sázavkan ja Třebešicen seisakkeilla, näissä tapauksissa pysyttelin radan varressa. | ||||
|
Kuvasarja: Pettukankaan vaunujen siirto |
29.11.2024 15:45 | Jarno Heikkinen | ||
| Vaunujen tarkempaa teknistä kuntoa en tiedä. Rata on kuitenkin poikki useasta kohtaa molempiin suuntiin Kihniöltä sekä valtion rataverkon kautta ylimääräisiä kilometrejä olisi tolkuttomasti enemmän. Näiden siirto oli sikäli epäonnistunut että puskimista nostelu väänsi niitä yläkanttiin eikä suoristus ole helppoa. Huomenna näen vaunut livenä likimain 4:n vuoden jälkeen. Parkanossa rata matkaa edelleen pääradan vartta pitkin entisen vaihteen kohtaan asti, sen näin viimeksi eilen. |
||||
|
Kuvasarja: Pettukankaan vaunujen siirto |
29.11.2024 15:44 | Teppo Niemi | ||
| Olikos jo raideyhteys Parkanossa katkennut? | ||||
|
Kuvasarja: Pettukankaan vaunujen siirto |
29.11.2024 15:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Olivatko vaunujen laakerit ja jarrut niin kehnossa kunnossa että kiskoja pitkin ei voinut siirtää, vai onko itse rata liikennöintikkelvoton? | ||||
|
Kuvasarja: Pettukankaan vaunujen siirto |
29.11.2024 14:37 | Jarno Heikkinen | ||
| Lisätään tähän pieni muistelu tuosta päivästä: Saavuin paikalle aikaisin aamusta, muistaakseni olin jo seitsemältä paikalta. Varma tieto kuitenkin on että olin yöllä 02:45 tankkaamassa kotipaikkakuntani Kannuksen ABC:llä ja tällöinkin tulin suoraan töistäni varhaisjakajana... Kun sitten siirron suorittavat henkilöt tulivat paikalle niin prosessi kesti yllättävän kauan ja pakkanen puri. Välillä räpsin kuvia ja välillä lämmittelin autossa, Kihniön asemalla oli myöhemmin päivällä kahvittelu eikä sielläkään lämmitystä ollut. Lopulta kuitenkin junavaunut saatiin yksitellen lavettien päälle ja ne siirrettiin vaivalloisesti Asematielle (mikä on muuten aika yleinen tien nimi rautatieasemien nurkilla) missä suurin ongelma oli rajattu tila isosta koivusta johtuen. Kävin vieläpä pikaisesti tankilla Kihniön Teboililla ja sitten matkaan! Siirtomatka sujui hyvin, pimeys laskeutui ja ajettiin letkassa. Olin määrätty opastamaan saattuetta ja minulla olikin farmari-Golffin katolla Biltemasta ostetut varoitusvalokiekot, Robert kumppaneineen tuli lavettien perässä hätävilkut päällä. Lähtiessä sain ohjeet mitä kautta opastaa saattue Haapamäellä radan varteen mutta enpäs tiennytkään hetkessä mihin mennä vaan ajatin letkan Veturipuistontien ja Leppäläntien kautta asemalle - vika tikki. Lavetit eivät meinanneet kääntyä Leppäläntien ja Asematien käänöksestä aseman suuntaan ja koko jakaja jouduttiin purkamaan sen takia, lisäksi penkkoja levitettiin urakalla. Aseman eteen päästyäni muistan myös saattoautoa ajaneen miehen tulleen äkäilemään varoitusvalojeni punaisuudesta ja muistutti että niistä olisi tullut sakot poliisilta niiden nähdessä; tästä siis huomautus että kyseinen tuote tulee hakiessa "varoitusvalo kiekko" ja niitä markkinoidaan oranssina, punaisuus saattoi heijastua autoni punaisesta väristä. Noh, lopulta kuitenkin vaunut saatiin laskettua kiskoille ja HMVY:n pienveturi työnteli ne sivummalle liukkailla kiskoilla sutien raskaan lastin takana. Lavettimiehet teki lähtöään sitä mukaa kuin ääriasentoon jäätyneet lavetit saatiin kasaan ja minä läksin veturitallin taukotupaan lämmittelemään. Tajusin kuitenkin hetken päästä kuinka myöhäinen ilta jo oli ja minulla oli alkava työvuoro seuraavanakin yönä. Lähdin ajamaan Kannusta kohti Haapamäeltä mutta siitä matkasta on hyvin hämärät muistikuvat: lähinnä mikrounen kaltaisia välähdyksiä jokaiselta bussipysäkiltä joille pysähtelin tiuhaan väsyneenä. Matkalla ilmoitin itseni esimiehelle poissaolevaksi että pääsen asap nukkumaan. Kannukseen saavuttuani kuitenkin olin yhtäkkiä virkeä enkä saanut nukuttua yliväsymyksen myötä. Kihniöllä ja Pettukankaalla kävin vaunuja katsomassa menneinä vuosina useita kertoja, kerran kavereideni kanssa niin että olimme Kihniön asemalla teltassa yötä ja joimme alkoholia kauhtuneessa ravintolavaunussa. Tuolloin suunnittelin suuria vaikka olin alipalkattu työntekijä ja olen kiitollinen saamastani tuesta noina vuosina. Kiitos tällä tekstillä myös Robert Ramstedtille joka otti yhteyttä nuoren miehen Wordpress-höpinöiden pohjalta ja otti vastuulleen vaunujen siirron sivistyksen pariin. Vaikka vaunut ovat syystä jos toisesta jääneet vaille huomiota Haapamäen sivuraiteelle niin ovat ne silti paremmassa paikassa kuin keskellä korpea. Haluan myös kiittää Kihniöltä eritoten Jussi Hellgreniä tovereineen jotka auttoivat näiden vaunujen siirtämisen esivalmisteluissa. Toivo klubivaunun paluusta liikenteeseen elää edelleen. Suurella sydämellä, Jarno J Heikkinen, HMVY:n jäsen, Pettukankaan vaunujen operaation aikaansaaja ja aktiivinen höpöttelijä alunperin Kannuksesta ja nyttemmin Heinolassa. |
||||
|
|
29.11.2024 12:25 | Jouni Halinen | ||
| Kun näitä videoita katsoo,niin jos selostukset eivät olisi Suomeksi, niin luulisi että ollaan "äitivenäjällä". venäläistä junakalustoa, venäläismallisia rakennuksia, lentokoneissa punatähdet, kaikki kyltit venäjäksi, yhdessä kohtaa filmiä kyltti on jo revitty irti K-nummen aseman seinästä, ihmeellisiä kaariviritelmiä ja venäläisiä ajoneuvoja. Mutta yksi asia pistää silmään, eli kaikki hymyilevät, aina venäläisestä kentsusta sotamieheen. Ja tietenkin kaikki Suomalaiset myös pl. Suomalaiset sotilaat, koska eihän marssirivistössä saa hymyillä. Lisäyksessä on aikatavalla hirmuduuni, kun joutuu valkkaaman kuvia ja laatimaan tekstit selostusäänestä eli homma on aikamoista "leikkaa liimaa" touhua. Laitan linkit myös kuvien yhteyteen itse videoon. Eli kovin nopeasti ei tule valmista, videoita kun on melkein 10 kappaletta. Arvioin, että sarjaan tulee 50 kuvaa +/- jotain. |
||||
|
29.11.2024 11:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 90-luvulla tehtaalle saatu korkeampi piippu hajaannuttaa hapot ja raskasmetallit laajemmalle maakuntiin. Voisiko osa herkuista yltää Siuroon (67 km) ja Turkuunkin (95 km). Toki nykytekniikka parempine filttereineen on vähentänyt päästöjä ylipäätään. Muutos takavuosikymmeniltä muistamaamme on tosiaan huomattava tuolla Harjavaltain seudun kankailla. Luulin pari vuotta sitten Valtain ratapihan päältä ruostuneita valopääopastimien varjostimia katsoessani, että seudulla esiintyisi vieläkin paikallisia happosateita. Kunnes äkkäsin samanlaista korroosiota esiintyvän Rauman tulotolpan E372 lamppuaukkojen varjostuslipoissa. Rauman valopääopastimien peltien ruostumisen osalta pääsyypäitä voisivat olla Valtain päästöjen sijaan tai lisäksi viereen rakennettu Valtatie 12:n jatke maantiesuolaroiskeineen eli jatkuvine -sumuineen sekä Olkluaron plutonium- ja muut raskasmetallijonipäästöt. |
||||
|
|
29.11.2024 11:22 | Eljas Pölhö | ||
| Käyttämäni lähde ei antanut tarkempia tietoja eli vain mainta, että Lokakuun Rautatiellä junapaino Moskovan-Leningradin linjalla. Tässä käytetty lähdettä Peeter Klaus: USATC 2-8-0s in Estonia and the USSR, Locomotives International No. 78, 2007, s. 22-29. Toinen useampaa maata käsittelevä lähde on R. Tourret: Allied Military Locomotives of the Second World War, Tourret Publishing, 1995, ISBN 090587806X, s. 223-254. | ||||
|
|
29.11.2024 11:00 | Petri Nummijoki | ||
| Millä noususuhteella 1400 tonnin junapaino on laskettu? Vetovoimaa näissä oli ilmeisesti 140 kN:n verran ja vaunut varmaankin liukulaakeroituja, koska sellaisia oli SNTL:n kalustossa vielä 1980-luvullakin. Jos on enemmän kuin 5-6 ‰ niin lieneekö kysymys vauhdinoton avulla selvitettävästä mäestä? | ||||
|
29.11.2024 10:59 | Veeti Saukkonen | ||
| Dv16 ei Dv11 | ||||
|
|
29.11.2024 10:30 | Eljas Pölhö | ||
| Sarjatunnus esiintyy myös muodoissa Schª ja Šª Ne kuusi veturia, jotka eivät päässeet Neuvostoliittoon saakka, päätyivät kalojen viihdyke- ja kutupaikoiksi (vrt turo eli upotettu joulukuusi) saksalaisten avustamana. Yleisesti ottaen tämä S-160 perhe on yksi eniten valmistettuja veturimalleja, valmistusmäärä 2120 kpl. |
||||
|
|
29.11.2024 06:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiaa Harjavallasta: https://www.youtube.com/watch?v=uhxJaXFSSfI | ||||
|
|
29.11.2024 06:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Näissä lukuisissa eri paikoissa vieraillessasi, käytkö myös "kaupungilla", vai vain asemalla? | ||||