Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.10.2025 20:29 | Rasmus Viirre | ||
| Joskus hyvin harvakseen on PAI junina haettu väliratapihalta Kokkolan ratapihalle puutavaraa. Siinä on yksinäinen Dv12 kovilla. Kokkolasta lähtee säännöllisiä tavarajunia tällä hetkellä ainoastaan Alholmaan, T 5446 ja 5482. T 5446 kulkee lauantaisin ja on kaiketi perjantaisin alkuyöstä saapuvan Oulaisen puujunan T 5440 jatkot. T 5482 on pitkälti aina peruttu, muutaman kerran kulkenut viime vuosien aikana. Siispä en tiedä milloin puupaikku kulkee. Ykspihlajan puuvarasto on lähinnä välivarasto. Puut tuodaan maanteitse lähinnä ympäri Keski-Pohjanmaata, mutta myös Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen reunamilta. Olen ollutkin puuauton kyydissä kun vietiin kuitupuuta Ala-Vetelistä tuonne. | ||||
|
25.10.2025 19:55 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| On joo, mutta jos ollaan todella pedantteja, niin ollaan silti Vaskiluodon liikennepaikalla. Vaskiluodon liikennepaikka alkaa nykyään jo Pitkäkadun tasoristeyksestä. | ||||
|
25.10.2025 19:51 | Antero Airola | ||
| Vähän hiusten halkomista: Ranskankielisellä alueella aseman nimi ei varmaankaan ole Hb vaan Geneve gare Cornavin. | ||||
|
|
25.10.2025 19:46 | Antero Airola | ||
| Eikös tämä kohde ole Vaasan kantakaupungissa eikä Vaskiluodossa? Penger Vaskiluotoon näkyy taka-alalla. | ||||
|
Kuvasarja: Lohjan kalkkirata, Virkkala-Ojamo |
25.10.2025 19:39 | John Lindroth | ||
| Hyvät kuvat LK Virkkala Ojamo radalta,näitä ei koskaan ole liikaa! | ||||
|
25.10.2025 19:38 | Petri Sallinen | ||
| Veturimies-lehti kirjoittaa 1.7.1932 veturihiilestä seuraavasti: "Hiilet jaetaan ulkomuotonsa mukaan kappalehiiliin, kaivos ja murskahiiliin. Kappalehiilet ovat kooltaan suuria ja soveltuvat siksi erikoisesti veturien lämmittämiseen. Kaivoshiilet sitävastoin sisältävät noin 50—60 % kappaleita, loput hiilimurskaa. Sora- tai murskahiili ei sisällä ollenkaan suuria kappaleita, eikä niinollen sovellu veturien lämmittämiseen. Hiilet jaetaan lyhyellä ja pitkällä liekillä palaviin, edelleen laihoihin hiiliin, höyryhiiliin ja lihaviin hiiliin. Laihat hiilet eivät ollenkaan pihkaannu tulessa, höyrymuet pihkaantuvat hyvin vähän, lihavat sitävastoin sulavat palaessaan ja takertuvat yhteen. Hyvän veturihiilen tulee palaa pitkällä liekillä, kehittää vähän savua, se ei saa tulessa murentua ja hyvin vähän pihkaantua. Edelleen täytyy hiilien pysyä koossa, niin etteivät ne säiliöihin kaadettaessa ja veturin liikkuessa helposti murene. Hiilet sisältävät enemmän tai vähemmän epäpuhtaita aineita, savea ja rikkiä. Nämä aineet muodostavat palamisessa kuonaa joka valuu arinarakoihin, tukkien ne ja siten estäen palamiseen välttämättömän ilman pääsyn. Rikki taasen vaikuttaa turmelevasta arinatankoihin ja kattilan seiniin. Hiilijauhoa käytetään veturien lämmittämiseen sekoitettuna tervaan ja pikeen ja puristettuna määrätynsuuruisiin kappaleisiin. Tätä tuotetta kutsutaan puristehiileksi (briketeiksi). Puristehiilet ovat erittäin sopivia veturien lämmittämiseen, niitä käytetään myöskin sellaisten hiililajien yhteydessä, jotka ovat kappaleista köyhiä." |
||||
|
25.10.2025 19:13 | Petri Nummijoki | ||
| En kutsuisi Leteensuota hiljaiseksi paikaksi. Hämeenlinnan ja Toijalan väli saatiin koko mitaltaan käyttöön kaksiraiteisena ja 54 kg:n kiskoille perusparannettuna vasta joulun 1961 alla eli Leteensuolla on vielä 1960-luvun alussa voinut olla jopa pikajunien kohtauksia. Tämän ajankohdan jälkeen se kylläkin muuttui vähämerkitykselliseksi liikennepaikaksi. | ||||
|
|
25.10.2025 18:58 | Petri Nummijoki | ||
| Arinan tukkivasta hiilestä on keskustelua ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/62727 yhteydessä. Siellä on myös mm. Muurisen ja Toivoisen muisteluita siitä, että vastaavaa tapahtui höyryvetureiden aktiivikäytön aikanakin. | ||||
|
|
25.10.2025 18:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen ymmärtänyt, että veturikattilat tulipesineen suunniteltiin ensisijaisesti korkealaatuiselle kivihiilelle, ja Suomi voi olla mielenkiintoinen poikkeus, koska täällä piti myös niin kuiva koivuhalko kuin märkä mäntypöllikin kelvata. Joskus juttelin höyrykattiloihin melkoisesti syventyneen spesialistin kanssa, ja hän mainitsi, että "Scottish Blue" on kivihiililajike, mitä pidetään korkeassa arvossa. Juttu sitten jatkui siihen, että on yhä vaikeampaa saada korkealaatuista höyryveturikivihiiltä, kun kivihiilen tuotantoa on ajettu alas. Muistanpa muutama vuosi sitten museoajolla tapahtuneen Suomessa, että kivihiili tai sen kuona oli sulanut arinalle tukkien sen, ja museoajoon tuli tauko, kun konetta piti kunnostaa lapiota raskaammalla työkalulla. Eli ilmeisesti veturissa palaa melkein mikä vain, mutta on kokonaan toinen juttu, millä saadaan kattila kunnolla höyryttämään ja tehoa ja matkanopeutta pidettyä yllä. Saksassa oli totuttu korkealaatuiseen Ruhrin kivihiileen, ja vastaavaa laatua sai myös muistaakseni Sleesiasta. Ja kun DDR pystytti rautaesiripun ympärilleen, se myös lopetti kaiken likikään normaalin ulkomaankaupan. Lännestä ei voinut ostaa hiiltä valuutan puuttuessa ja ilmeisesti puolalaisetkaan eivät halunneet mitään, mitä DDR:ssä olisi tuotettu ja jäljelle jäi vain DDR:n alueella ollut ruskohiili. Sen tuhka- ja myös vesipitoisuus on suuri, ja se ei pysy mekaanisesti kasassa, vaan murenee eikä näin sovellu lainkaan höyryvetureiden polttoaineeksi. Mutta koska muuta ei ollut, dieselveturia "ei oltu keksitty" (karkea yleistys) ja sähköistystä ei ollut, kun ne vähätkin kilometrit kerättiin rullalle ja lähetettiin sotakorvauksina Neuvostoliittoon, oli junien kuljettava ruskohiilellä. Ja siitä ei oikein tullut mitään, mainituista syistä. Ilmeisesti ruskohiili on jokseenkin surkein polttoaine, mitä höyryhevolle saatat tarjota. DDR ratkoi ongelmaa rakentamalla höyryvetureiden kattiloita uudelleen, huomioiden uudentyyppisen ruskohiilitulipesän tarpeen. Samoin kiihdytettiin sähköistystä ostamalla sotakorvaukseksi annettuja, sittemmin Neuvostoliitossa romukuntoon menneitä, omia vetureita takaisin kovalla hinnalla; muutaman veturinraadon hinnaksi on mainittu mm. 300 uutta neliakselista teräsmatkustajavaunua. Ruskohiiltä kun oli mahdollista polttaa voimalaitoksessa, joka oli suunniteltu ruskohiilipoltolle. Samoin maaperä oli nyt pehmitetty Neuvostoliiton diesel-invaasiolle, jossa Neuvostoliitto myi sadoittain huonosti DDR:n tarpeisiin sopivia dieselvetureita polttoainetoimituksineen. Mutta kuulisin mielelläni lisää kivihiililaatujen sopivuudesta erityisesti suomalaisiin vetureihin, viitaten myös tuohon halkopolton vaatimuksiin. |
||||
|
|
25.10.2025 17:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin taisi olla. En oikein muista milloin se sai nykyisen värityksen, ja oliko jotain muuta välillä? | ||||
|
|
25.10.2025 16:19 | Tapio Keränen | ||
| Seinät olivat harmaat ja nurkkalaudat kermanvalkoiset. | ||||
|
|
25.10.2025 15:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan suurehkoja asemarakennuksia ollut hiljaisemmissakin paikoissa, kuten esimerkiksi Leteensuolla: https://vaunut.org/kuva/144185 | ||||
|
25.10.2025 15:21 | Rasmus Viirre | ||
| Heh, ruisrääkkää sain itsekin kuunnella viime kesänä, 1.7. kuvausreissulla. Silloin tosin kello oli puoli kolmen maissa yöllä ja keli mitä kirkkain. Kummasti se jaksoi samaa rumbaa.. Crex crex | ||||
|
|
25.10.2025 13:50 | Markku Naskali | ||
| Toki oli muitakin rakennuksia kun väkeä oli paljon. Kuinkahan monta henkeä tuollakin asemalla parhaillaan on eri tehtävissä ollut? Ja väkeä oli pitkin ratojen varsia. Kotipaikkani naapurissa oli ratavartijan asunto. Pienehkö mökki mutta erillinen saunarakennus, karjasuoja ja maakellari. Minkähän laisin välein noita mahtoi pääradankin varrella olla. |
||||
|
25.10.2025 13:47 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tästähän oli jo vastaavanlainen kuva täällä.. No, hieno kuva kummiski! | ||||
|
|
25.10.2025 13:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Tammisaaressa oli erikseen asemapäällikön talo radan toisella puolella. | ||||
|
25.10.2025 13:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Voikkaan ratapiha-alue kuuluu silti Kuusankosken liikennepaikkaan. | ||||
|
25.10.2025 12:51 | Lasse Kakko | ||
| Nykyään tätä tasoristeystä ei enää ole. | ||||
|
25.10.2025 12:31 | Samu Matosaari | ||
| Rainer, kyllä taitaa olla. | ||||
|
|
25.10.2025 12:21 | Markku Naskali | ||
| Melkoisia pytinkejä olivat asemarakennukset aikoinaan. Tammisaarikin pieni kaupunki eikä junaliikennekään kai hirveän vilkasta ollut. Mutta henkilökuntaa rautateillä oli paljon joten kaiketi asemilla myös asuttiin. | ||||
|
|
25.10.2025 12:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tämä jo kaksivärinen (ruskea-beige) jo 1975? | ||||
|
|
25.10.2025 12:17 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Joel. | ||||
|
|
25.10.2025 11:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Fenniarailin veturivarikko Voikkaalla? | ||||
|
|
25.10.2025 09:51 | Juho Rintala | ||
| Korjauksena, tämä meni Voikkaalle saakka. | ||||
|
25.10.2025 08:42 | Pasi Seppälä | ||
| Herkällä päällä ovat viranomaiset vallitsevan maailmantilanteen takia. Itsekin sain selitellä harrastustani loppukesästä Kotkan Kotolahdessa. Jänskäntien sillalla olin kuvaamassa kun "satamapoliisi" tuli vilkkuautolla paikalle kyselemään tekemisiäni. Kun kerroin aikeeni ja kun molemmat totesimme paikankin olevan luvallinen niin kuvaaminen sai jatkua. Kertoi kyllä sataman vartioinnin olevan entistä tarkempaa terroriuhan ja itänaapurin toiminnan takia. | ||||
|
|
25.10.2025 07:44 | Joel Kuikka | ||
| Oho, ei pitäis tehdä väsyneenä näitä julkaisuja :D | ||||
|
25.10.2025 07:41 | Jari Välimaa | ||
| Saa nähdä mikä tyyppihyväksyntä otetaan käyttöön ? | ||||
|
|
25.10.2025 07:38 | Jari Välimaa | ||
| operaattori taitaa olla toinen ? | ||||
|
25.10.2025 02:28 | John Lindroth | ||
| Komea Tk3 kuva! | ||||
|
25.10.2025 01:17 | Teemu Tuomisto | ||
| Kiitoksia Samu! | ||||
|
24.10.2025 23:16 | Juho Rintala | ||
| Taidat tarkoittaa että R-kirjain muuttunut pieneksi. Samaa minä nyt ihmettelen. |
||||
|
24.10.2025 23:04 | Tuomas Pätäri | ||
| No niitähän ne varmasti on, eipä juolahtanut Uacit mieleen. Näkyy niitä pari myös MML:n ilmakuvassa, tosin epäselvemmin (yleensäkin kuntien omat ortokuvat ovat tarkimpia mitä vapaasti löytää). | ||||
|
|
24.10.2025 23:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Rauhassa sain olla, vaikka melko pitkään tässä olin ja monen näkemänä, sillä tuossa tasurilla oli melkoinen trafiikki molempiin suuntiin. Miten kävi keskusteluissa? Aikamoinen savotta olisi vaikkapa Street View -autokuskilla, jos kaikkien aidattujen kiinteistöjen kohdalla täytyisi omistajalta pysähtyä lupa kysymään :) |
||||
|
|
24.10.2025 22:55 | Luc Grenfell | ||
| Oho, liitterä on "muuttunut" Erd:ksi (eli D-kirjain on muuttunut pieneksi). | ||||
|
24.10.2025 21:36 | Aarni Lilja | ||
| Hieno ja syksyinen kuva Niklas. | ||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
24.10.2025 21:24 | Tor Lillqvist | ||
| @Simo: Totta kai ne on haihattelua. Niinhän sanoin asiaa koskevasa ensimmäisessä kommentissa, että "haaveilin". Ja lopetin "mutta sitten heräsin". Mutta huumori ja ironia on vaikea laji. | ||||
|
|
24.10.2025 20:39 | Samu Matosaari | ||
| Hieno ja syksyinen kuva! | ||||
|
24.10.2025 19:31 | Laura Jänis | ||
| Niin sopii Ferrin sininen väri kun Ahti kuvineen, et vahva mielleyhtymä tulee paikalliseen putkifirmaan Putkiahtiin. Nimet ja kuvat on kyllä kiva lisä | ||||
|
24.10.2025 19:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Kymmenen vuotta tuli juuri täyteen tästäkin. Sinivaunuinen H 450 saapui pääteasemalleen Jyväskylään kello 19.27. https://juliadata.fi/timetables?s=450&d=24.10.2015 | ||||
|
|
24.10.2025 19:04 | Rasmus Viirre | ||
| Jahas elikkäs 202 ”Aino” ja 203 ”Ahti” :) Hienosti on logot ja hahmot näihin toteutettu! Pidän! Mahtaakohan 201 saada nimen ”Väinämöinen”? |
||||
|
24.10.2025 18:36 | Tapio Keränen | ||
| Kuvasta himokas Väinämöinen puutuu. Parempi näin. | ||||
|
|
24.10.2025 17:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Varmaan käyttöönottotestit ja todistukset tms. | ||||
|
|
24.10.2025 17:05 | Markku Naskali | ||
| Meikäläinen tyhmä kysyy miksi ulkomailta tulevat sähköveturit ja sähköjunat pitää hinata satamasta. Mitä puuttuu? | ||||
|
24.10.2025 16:44 | Markku Naskali | ||
| Olen minäkin Aino-nimisen kulkuvälineen kyydissä ollut. Se oli jo toimintansa lopettaneen Väinö Paunu Oy:n bussi. Kalevalaisia nimiä on useassa käytetty, mm. laivoissa ja monessa muussa yhteydessä. |
||||
|
|
24.10.2025 16:34 | Asmo Rasinen | ||
| Kuusankoskelle matkalla. | ||||
|
24.10.2025 15:44 | Rasmus Viirre | ||
| Oi kyllä, kaipaa näitä trioja. Saa nähdä kuinka sitten pärjätään lehtikeleillä, kun jokaista diesel vetoista junaa vetää 1x Dr19. Tässä kun deeveen veroinen deeärrä omaa vain kahden veturin moottoritehot, ei painoja ja vetäviä akseleita. | ||||
|
24.10.2025 15:31 | Rasmus Viirre | ||
| Mahtava sumukuva ja mielenkiintoinen kokoonpano. Kaiken kruunaa keulilla komeileva, nyt edesmennyt 3014. | ||||
|
|
24.10.2025 15:17 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1966 rautatietilaston mukaan veturit kuluttivat 54 365 kuutiota halkoja ja 129 106 tonnia kivihiiltä. Vuoden 1958 vastaavat luvut ovat 868 591 kuutiota halkoja ja 353 796 tonnia kivihiiltä. Veturihiili lienee erilaista kuin voimalaitosten käyttämä kivihiili. Oli miten oli — rautateillä käytetyn hiilen osuus teollisuuden ja etenkin energiateollisuuden käyttämään hiilimäärään verrattuna oli varsin pieni. Energiateollisuus oli Suomessa aikoinaan ylivoimaisesti suurin hiilidioksidin päästelijä. |
||||
|
24.10.2025 14:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, juuri tässä yhtenä päivänä mietin että miltähän Pappilanniemessä nykyään näyttää. Tuomas toimitti! :) | ||||
|
24.10.2025 14:01 | Juho Rintala | ||
| Ole hyvä. | ||||
|
|
24.10.2025 13:34 | Joel Kuikka | ||
| Mie oon itekki pari kertaa kuvannut tuosta aidan läpi noita vaihtotöitä eikä kukaan oo kertaakaan tullut mulle jutustamaan mitään, että on kyl vähän mielenkiintoista jos joku on vetänyt herneet nenäänsä siitä. | ||||