Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.11.2020 13:13 | Kari Haapakangas | ||
| Pelkkä lastauslaituri ei taida auttaa aseman tunnistamisessa. Sellainen taidettiin tuolloin rakentaa joka asemalle! Melko reipas polttoainetilan korotus on TK3:een rakennettu. |
||||
|
03.11.2020 12:51 | Timo Salo | ||
| Kyllä tässäkin veturissa CE-merkki on puhtaasti "valmistajan vakuutus" siitä, että se "täyttää" kaikki vaadittavat normit... (tähän sopii hyvin tuo vanha dieselistä käytetty nimi: NOKIVASARA.) :-) |
||||
|
03.11.2020 12:45 | Timo Salo | ||
| https://vaunut.org/kuva/140680?tag0=1%7CDr20%7C Perättäinen koneen sarjanumero ja jotakuta on myös "ärsyttänyt" tuo valmistusmaa... |
||||
|
03.11.2020 12:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jep. Yksi tilaaja tilaa vain yhdeltä firmalta liikennettä, mutta kun tilaajia on monta, on rataverkolla ihan järkevää ja toimivaa kilpailua. Sama onnistuisi ihan hyvin henkilöliikenteessäkin, kunhan sallittaisiin muillekin kuin Helsingille rautatieliikenteen tilaaminen. | ||||
|
03.11.2020 11:40 | Tuomas Pätäri | ||
| Joo, Södra Woodille menee tukkia. Tämä sen sijaan on aika paljon ihmeellisempi tapaus. Olisiko Kymiin viety vahingossa väärä puuroikka, joka tässä palautetaan? Tulee mieleen yksi tapaus kun Loviisaan meni Järvelän puuvaunuja - tietysti sillä erotuksella, että Loviisaan ei raakapuuvaunuja pitänyt mennä laisinkaan. |
||||
|
03.11.2020 11:24 | Jouni Hytönen | ||
| edit: tämä onkin kokonaan uusi tasoristeys uudessa paikassa. Tähän ei ole mitään aikaisempiakaan tietoja olemassa. | ||||
|
03.11.2020 10:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2623 sai noin kolme vuotta myöhemmin luovuttaa aluskehyksensä Oe 71'963:n rakentamiseksi. Huomaa "pinnapyöräkerta"! | ||||
|
|
03.11.2020 10:02 | Tommi Koskinen | ||
| Haminan raakapuujunat taitavat olla Södra Woodin sahalle suuntautuvia. | ||||
|
03.11.2020 09:48 | Jouni Hytönen | ||
| Vaaleampi sepeli indikoi melko hyvin, minne asti liikennöitävissä oleva raide ulottuu. Taaempi tasoristeys on jo liikenteeltä suljetulla alueella. | ||||
|
03.11.2020 08:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Niin, minustakin olisi kiva tietää mistä aikalaisharrastajat saivat näitä päivystysvuorojen tunnuksia (Psl 10i, Psl 6i tms.) ennen avointa dataa. Käytiinkö kyselemässä vaihtotyöporukoilta vai kuunneltiinko skannerilla? | ||||
|
|
03.11.2020 08:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Tai sitten ihan itsensä tien nimi. | ||||
|
03.11.2020 07:43 | Juhana Nordlund | ||
| Aivan alkupään Sm2:sissa ehdittiin nähdä hyvin lyhyen aikaa peltikilpiäkin päädyissä. Tästäkin galleriasta löytyy esimerkkikuva: https://vaunut.org/kuva/23122 . Sm1-kaluston osalta rullakilpiin mentiin koko sarjan käsittävän siirtymävaiheen kautta, ei se muistaakseni kovin monta vuotta kestänyt sekään, mutta joitakin joka tapauksessa. Jotain tuntumaa asiaan on saatavissa hyödyntämällä gallerian hakutoimintoa: valitaan Sm1 ja vuorotellen eri kuvausvuosia sopivalla haarukalla. | ||||
|
|
03.11.2020 07:10 | Jari Kuusinen | ||
| Veikkaan että parempia olisivat "Masa Yards", "Kvaerner Masa Yards", "Aker Finnyards", "Aker Yards" tai "STX Finland", mutta se paras olisi varmaan "Turun telakka" :) | ||||
|
03.11.2020 01:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Kolarissa on Tornionlaakson Sähkön sähköasema, ratapihalta etelälounaaseen. Sinne tuo varmaan meni. ( https://www.openstreetmap.org/#map=17/67.33381/23.82543 ) | ||||
|
|
03.11.2020 01:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Toisin sanoen niin juuri :) | ||||
|
|
03.11.2020 01:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikäs sitten olisi parempi nimi? | ||||
|
03.11.2020 01:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Koska Oulunkylä kuuluu Helsingin osiin jaettuun liikennepaikkaan, sen tunnistekin löytyy Helsinki-nimen alta. | ||||
|
03.11.2020 01:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, noita lähijunien kokoonpanotietoja saa junan aikataulun yhteydessä. https://juliadata.fi/timetables?s=8662&d=30.10.2020 | https://juliadata.fi/timetables?s=9343&d=30.10.2020 | ||||
|
03.11.2020 01:05 | Mikko Ketolainen | ||
| En tiedä, että onko jonkun kuvan alla keskustelua tämän sillan rakentamisesta. Löysin Helsingin sanomien arkistosta vuoden 1978 huhtikuun 15:sta päivän lehdestä jutun, jossa kerrottiin keskeneräisen sillan romahtaneen ratapihalle. Noin kolmasosa 75 metrin pituisesta rakenteilla olleesta teräsbetonisillasta sortui. Sillan oli alittanut puoli tuntia ennen sortumista Pieksämäeltä tullut tavarajuna. Onneksi ei ollut vielä tuolloin sähköistettyä ratapihaa Jyväskylässä. | ||||
|
|
03.11.2020 00:48 | Markus Räsänen | ||
| Vastaavanlainen juna, tosin tyhjä rapujuna T55818 kulkee Hamina-Pieksämäki. En tiedä mihin junilla viedään puuta Haminassa, kun ei siellä ole paperitehdasta enää? | ||||
|
03.11.2020 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Kesällä -85 taisi tuo 9449 olla hetken ajossa Ri:n miehillä (lähtö Hki 16;10) (norm. 9455, lähtö Hki 16;30). Piiitkä reissu - lähtö Pasilaan ed. iltana T1634:llä (Ri-Psl), P61 (Hki-Sk), seuraavan päivänä EP58 (Sk-Hki) ja 9449:lä kotiin Ri:lle. | ||||
|
03.11.2020 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Näyttäisi koneapulainen valinneen mieluisimman työasennon Dr13-veturissa, varatulle istuimellaan istuminen oli mahdotonta - ainakin pikajunissa. | ||||
|
02.11.2020 23:26 | Mikko Ketolainen | ||
| Kyllä tuossa tasoristeyksessä oli puomit jo ennen törmäystä. Helsingin sanomien arkiston mukaan kuorma-auto tuli liian lujaa tasoristeykseen ja törmäsi alhaalla olleisiin puomeihin ja siitä toiseen vetureista. | ||||
|
02.11.2020 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, Lauri! Keräämäni tiedot ovat peräisin vaunurekisteritoimiston kartonkisista A5-kokoisista vaunukorteista. Niissä oli yksilöity vaunun numero, uusi numero muutostöiden jälkeen, henkilövaunuissa paikkaluku muun muassa, valaistus- ja lämmitysjärjestelmä puhumattakaan jarrujärjestelmästä. Korttinippuja oli muun muassa käytössä olevat, muutetut, sekä hylätyt. Pelkään pahoin, että samanlainen penkominen, kuin mitä itse tein vuosina 1984 - 1987, ei enää liene mahdollista. Kauppakamarinulikat kuitenkin omaa "paskantärkeyttään" korostaakseen julistelevat tietoja yrityssalaisuuksiksi, veikkaan minä. Toinen syy on se monellekin tutkijalle tutuksi tullut: tietokoneiden muisteista ja rekistereistä on deletoitu tarpeettomina pidetyt tiedot ikuisiksi ajoiksi bittien helvettiin tai taivaaseen, mitenkä vain. Kokonaan toinen juttu olisi Kansallisarkistossa arkistopölyn nieleksiminen...? Noiden perusvaunujen pituus puskimineen on sama, 20 800 mm. Tietääkseni aluskehyksissä ei suuria poikkeamia liene, vakiointisyistä? Vaunujen suurin keskinäinen ero korostui nimenomaan koreissa, käyttötarkoitus määräsi muun muassa sisustusjärjestelyn. Sen verran kuitenkin voisin todeta, että esim. päivävaunujen muuttaminen Oe-sarjaan oli "kivuttomampaa" kuin makuu - tai retkeilyvaunujen, ja tämä esimerkiksi hätäjarrujen sijainnin ja lukumäärän perusteella. Huomasitko listassani sarjamerkin Eik? Ne oli muutettu vanhoista satapaikkaisista päivävaunuista. Toisaalta, historiikeissa olen itsekin joskus huomannut pientä "oikomista" joissakin kohdin. Lieneekö kirjoittajan sitoutuneisuus ta i uhkaavasti lähenevä Dead - Line vaikuttanut asiaan...? |
||||
|
|
02.11.2020 22:35 | Lauri Kivijärvi | ||
| Luin Valtionrautatiet 1962-1987 -kirjan sivuilta 454 ja 461, että 69 Oe-vaunua rakennettiin Ei-matkustajavaunujen alustoille vuosina 1968-1971. Lukumäärä siis täsmää Esan ilmoittamaan, mutta mistä dokumenteista nuo tarkemmat luovuttajavaunujen tiedot ovat? Olisin utelias tietämään, miten tarkempiin tietoihin pääsisi käsiksi. Onko kaikissa Esan listaamissa vaunuissa (Em, Eim, CEi jne.) täysin sama alustaratkaisu kuin Ei-vaunuissa? Tämä selittäisi, miksi Valtionrautatiet 1962-1987 -kirja niputtaa kaikki Esan listaamat vaunut Ei-vaunuiksi. Arvelin aluksi, ettei metallisesta aluskehyksestä irrotettu puukori jaksaisi kantaa itseään, mutta sitten muistin Minkiöön viedyn Eim-vaunun puukorin (kuva: https://vaunut.org/kuva/126074 ). Olisiko ylimääräisistä puukoreista voitu tehdä purkamisen ohella esim. pihavajoja sekä kodittomien asuntoja? |
||||
|
02.11.2020 22:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana, mutta ruotsalaiset osasivat näköjään ennustaa koronan tulon jo 10 vuotta sitten kylteistä päätellen: "Respektera skyddszonen" ja "Var rädd om dig" ! PS: tähän voi lisätä myös rohkeasti "t&j" -tägi. ;) |
||||
|
|
02.11.2020 22:23 | Onni Tikkala | ||
| Tässä on hyvä esimerkki kuvaushetkellä arkistakin arkisemmasta tilanteesta, joka kuitenkin jonain kaukaisena päivänä tulevaisuudessa on osa rautatiehistoriaa, vaikkei sitä uskoisikaan. Jo muutaman vuoden päästäkin tämä näkymä on erilainen ainakin rautatien oikealla puolella näkyvän työmaan osalta. Tuo P-junan yksikkö (kuvassa oikealla) oli muuten Sm5 45. | ||||
|
02.11.2020 22:15 | Tero Korkeakoski | ||
| Taitaa myös olla sitäkin että Lapissa ei ihan samaa luokkaa ole kasvu kuin täällä etelässä. | ||||
|
|
02.11.2020 22:07 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko tuollapäin edes voimalaitoksia? | ||||
|
02.11.2020 21:24 | Vesa Höijer | ||
| Tuossahan on Pärnu-Viljandi-Tartto-rata, jota olen joskus ehdottanut. | ||||
|
|
02.11.2020 21:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö nimenomaan Sm2 ollut se jossa oli rullakilvet jo uutena, kun taas ykkösessä peltiset pitkälle 80-luvulle asti? | ||||
|
|
02.11.2020 21:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| P2, se saapui Helsinkiin noin 16:30. Oli lähtenyt aamupäivällä Joensuusta, kulki Imatran ja Lahden kautta. | ||||
|
02.11.2020 21:09 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno valaistus on tässä kuvassa. Oikein hyvä hämäräfoto. | ||||
|
02.11.2020 21:06 | Jorma Toivonen | ||
| Resiinassa 1/2020 sivulla 36 on vaunusta 7777 kuva vuodelta 1938 litteralla Ga. SKS |
||||
|
|
02.11.2020 21:05 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva ja rohkeaaa lähteä illalla kuvaamaan siltaa ja junia vaika on odotettavissa ettei juna näy selvänä. | ||||
|
02.11.2020 20:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olli Keski-Rahkonen: en pitäisi mahdottomana, jos joskus muinoin Pong-Ping-dynastian aikana olisi syöty myös pelloilla köykkiviä peltotyöläisiä? Näillähän selät on kohti taivasta...? | ||||
|
|
02.11.2020 20:55 | Antti Grönroos | ||
| "Meyer Turku", voi jessus | ||||
|
|
02.11.2020 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikani tutkittuani kerron nyt tulokset: (eli vaunusarjat, joiden aluskehyksistä Oe-sarjaa rakennettiin): ex Ei: 29 kpl ex Eik: 5 kpl ex Eim: 4 kpl ex Em: 1 kpl ex CEi: 26 kpl ex XCm: 2 kpl ja ex BCm: 2 kpl yhteensä 69 vaunua. Joitakin Oe-vaunuja muutettiin sarjaan BO, ja yksi Oe muuttui XOek:ksi. Luvuissa on mukana myös kaksi Gfo-vaunua, joiden perusvaununa oli juuri Oe. Niin, ja mihinkähän näistä vaunuista poistetut puukorit joutuivatkaan...? |
||||
|
02.11.2020 20:49 | Ylläpito | ||
| Kuvasta on siirretty kommentteja keskustelualueelle: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12663.0 |
||||
|
|
02.11.2020 20:43 | Reijo Salminen | ||
| Hyvä että Oula on ollut valppaana. Mihinkäs tämä muuntaja sitten oli menossa, eikös se Utajärven kuljetus mennyt johonkin Fingridin muuntoasemalle, onko tässä sama juttu vaiko jollekin voimalaitokselle? | ||||
|
02.11.2020 19:39 | Lauri Rantala | ||
| video löytyy https://youtu.be/fhgbJYrRvtk | ||||
|
|
02.11.2020 19:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja keskusteluakin löytyy: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11223 |
||||
|
|
02.11.2020 19:00 | Anton Carlsson | ||
| Ilmeisesti sama käytäntö kuin jos junien (ja vetureiden) väritys muutetaan niin siinäkin menee vuosia ennen kuin vanha väritys on hävinnyt täysin. Tosin vaikuttaa siltä että 70-luvun lopulla on ollut kaikissa yksiköissä jo rullakilvet joten päätyyn kiinnitettyjä kilpiä ei ole tämän kuvan ajankohdan jälkeen kovin kauaa voinut näkyä. | ||||
|
|
02.11.2020 18:54 | Aapo Niemelä | ||
| Heti nokeentumisen myötä muuttunu oikeen työkoneen näköiseksi :) Tää on vallan mainio foto. | ||||
|
|
02.11.2020 18:39 | Juhana Nordlund | ||
| Rullakilvet eivät tulleet kalustoon yhdessä yössä. Ulkopäätyihin kiinnitettyjä peltikilpiä näki jonkin aikaa silloin, kun rullakilpiäkin oli jo jonkin verran käytössä. | ||||
|
02.11.2020 18:39 | Petri Sallinen | ||
| VR SUOMI -sanan kirjasintyyppi on vanhempaa mallia, kuten myös vaunujen aluskehysmerkinnät. Helvetica-tyyppinen kirjasinleikkaus tuli käyttöön vuonna 1936 (VRS473). VR SUOMI -ilmaisu taas tuli käyttöön vuoden 1928 paikkeilla, joten näillä eväillä syntyy ehdottamani aikaikkuna. | ||||
|
|
02.11.2020 18:27 | Anton Carlsson | ||
| Onko tuolloin 1975 siis käytetty rinnakkain ikkunassa olevaa rullalinjakilpeä ja yksikön päätyyn kiinnitettyä linjakilpeä? Täältä vorgistahan löytyy esim. Jorma Rauhalan kuva M-junasta Martinlaaksossa ensimmäisenä päivänä (1.6.1975) ja siinä on se vanhempi päätyyn kiinnitetty kilpi. | ||||
|
02.11.2020 17:18 | |||
| Tuo oikeassa reunassa näkyvä korkeuskäyrä oli lämmittäjälle tärkeä oudolla rataosalla. Tuota seuraamalla osasi varautua tuleviin vastamäkiin, kuin myös myötämäkiin. | ||||
|
02.11.2020 16:54 | Jari Kuusinen | ||
| 1. Tehdään karttahaku "Rautuvaara" 2. Selviää että kuvassa näkyvä tie on Rautuvaarantie 3. Tehdään uusi haku "Rautuvaarantie" 4. Saadaan vastaus :) |
||||
|
|
02.11.2020 16:32 | Hannu Peltola | ||
| Tämä mielenkiintoinen kuva tuli satunnaiskuvana. Pystyykö kuvaa ajoittamaan? Oma tuntuma on, että se voisi olla 1930-luvulta? Mistä päin Haminaa tämä on otettu? | ||||
|
|
02.11.2020 15:14 | Markku Naskali | ||
| Saa nähdä onnistuuko. Tavaraliikenteessä kilpailu pelaa reilummin kuin muuten. Voi siis olla useita operaattoreita joista valita. Muu kilpailutus on usein ihan hölmöläisten hommaa. Tietenkin siinä kuljetusta tarvitseva taho valitsee vain yhden tiettyyn hommaan, mutta jos puhutaan valtakunnallisella tasolla, ollaan vähän eri asioiden äärellä. |
||||