Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.10.2020 19:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Laskijan "virallinen" testipalikka on aika pieni kädessä pidettävä pyörää mukaillen muotoiltu pala, joka painaa ehkä puoli kiloa. Sen perusteella voisi kuvitella, että lapiokin riittää testaamiseen mainiosti. | ||||
|
11.10.2020 19:34 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hauskasti sommiteltu syksyiseen maisemaan. | ||||
|
11.10.2020 19:24 | Teemu Sirkiä | ||
| Releasetinlaitteiden kytkentäpiirustuksissa näkyy, että linjasuojastuksen aloittavan suojastusopastimen yhden valvontareleen nimi on "ge gn", eli keltavihreä. Myös kytkennät on piirretty alun perin niin, että vihreä ja keltainen on palanut samaan aikaan. Nähtävästi tuota opastinkäsitettä on päädytty sitten vaihtamaan aika loppuvaiheilla - tai ainakin sen jälkeen, kun kuvat oli piirretty vuosina 1959-1961. | ||||
|
|
11.10.2020 19:04 | Petri Nummijoki | ||
| Lisälehti 8/3.3.1962 tuli voimaan 16.4.1962 alkaen. Tai omassa Jt:n painoksessani ei ole päivämäärää näkyvissä juuri tuon opastinmuutoksen osalta mutta samassa lisälehdessä oli muita suojastukseen liittyviä muutoksia ja niille on voimaantulopäivä 16.4.1962. 16.4.1962 on sama päivä, jolloin Pieksämäki-Mikkeli-välin kauko-ohjaus otettiin käyttöön. Päivämäärän osuminen yksiin puhuu sen puolesta, että ko. lisälehti on tehty Savon radan huomioimiseksi eikä vain sattumalta tuohon aikaan. | ||||
|
11.10.2020 18:56 | Markku Naskali | ||
| Eletäänkö täällä kuin pellossa? Aikoinaan Espoossa oli seisake nimeltä Pelto. Suomenkielen taivutusten mukaan kummastakin paikasta voi kysyä samoin :) |
||||
|
|
11.10.2020 18:35 | Topi Lajunen | ||
| Akselinlaskijoihin lienee asetettu jonkinlaiset raja-arvot, kuinka herkästi ne reagoivat metallin läheisyyteen. Tarinan mukaan jollain teräslapiolla huitomalla on asennuksen jälkeistä toimivuutta testattu joskus, mutta potkukelkassa metallia saa vähemmän laskijoiden läheisyyteen. Voi olla, että riittää sotkemaan silti. Kiellän tietysti kuitenkin kokeilemasta. Laitonta ja muutoinkin tyhmää. |
||||
|
11.10.2020 16:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja tässä vielä linkki tuon pienoismallin syntysijoille: https://www.facebook.com/Mestarimallit/photos/a.1966192550077026/1966192683410346 |
||||
|
|
11.10.2020 16:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Kävin läpi muutamia lähteitä ja löysin EP-vaunuista seuraavanlaisia tietoja: Vuoden 1906 vaunutietotaulukon mukaan EP-vaunut 3091-3092 oli vuonna 1890 rakentanut SVR Hki knp Kouvolan-Kotkan rautatierakennukselle. Vaunujen alkuperäiset numerot olivat 791-792. Vaunut 3094-3095 oli vuonna 1897 rakentanut SVR Hki knp Jyväskylän rautatierakennukselle. (Luettelosta ei käy ilmi, rakennettiinko vaunut jo alunperin EP-vaunuiksi. EP oli niiden littera vuonna 1906) VR historiikin 1862-1912 mukaan vuonna 1906 Hki knp rakensi yhden EP-vaunun Oulun rautatielle. Vuoden 1906 vaunutaulukosta käy ilmi myös se, että vaunut olivat keskenään erilaisia. Omina riveinään mittatietoineen ovat 3091 ja 3092 33 paikkaa, 3093 32 paikkaa, 3094 ja 3095 32 paikkaa, 3096 37 paikkaa, 3097 37 paikkaa. Vuoden 1911 vaunukuvastossa EP-vaunuja on kuvattuna 7: Vaunuissa 3091-3095 postiosasto oli kahden ikkunan levyisenä keskikäytävän toisella puolella, sivulta katsoen vaunun oikeassa päässä. Vaunuissa oli keskinäisiä eroavuuksia. Vaunuissa 3096-3097 postiosasto oli samassa kohdassa, mutta vain 1 ikkunan levyisenä. Vuoden 1913 kotipaikkaluettelossa EP-vaunuja on 13: 3088 Helsinki, 3089 Pietarsaari, 3090 Helsinki, 3091 Pietari, 3092 Mikkeli, 3093 Viipuri, 3094 Viipuri, 3095 Hanko, 3096 Oulu, 3097 Pietari, 3098 Kemi, 3099 Viipuri, 3100 Helsinki. Luettelosta käy ilmi myös mihin juniin vaunut kuuluivat. Vuosikertomusten taulukkoon koneosaston kirjoihin otetuista vaunuista EP ilmestyy vasta vuonna 1917 yhdellä kappaleella. Vuonna 1918 vaunuja on jo 13. 1919 15, 1920 10, 1921 5, 1922-1933 5, 1934-1938 4. Vuosien 1935 ja 1937 yhdistelmässä on ilmoitettu vaunujen numerot: 3081-3090. 23.9.1920 konetirehtööri pyysi piirihallituksia ilmoittamaan oliko niillä postiosastoilla varustettuja matkustajavaunuja. Vaunut oli tarkoitus muuntaa matkustajavaunuiksi, koska postilaitos ei enää voinut käyttää niitä postinkuljetukseen. (Nro 632) 1930-1940-luvun vaunukuvastossa EP-vaunuja on kahdenlaisia: Vaunuissa 3086-3087 toinen pää on matkustajille ja toinen postille; vaunuissa 3090 ja 3100 (korjattu: 3085) postiosasto oli keskikäytävän toisella puolella 3 ikkunan mittaisena, eli koko osaston mittaisena vaunun vasemassa päässä. Vuoden 1941 Liikkuvan kaluston tunteminen -dokumentissa EP-vaunuja on kaksi, numeroalue 3081-3090. Vuoden 1945 vaunuluettelossa EP-vaunuja on 6. Vuoden 1947 kotiasemaluettelossa vaunuja on 3: 3083 Kaskinen 30 paikkaa, 3086 Pietarsaari 20 paikkaa, 3090 Kokkola, 30 paikkaa. Vuoden 1948 VR:n liikennöimien vaunujen luettelossa EP-vaunuja on 3 ja niissä yhteensä 95 paikkaa. Vuosien 1950, 1952 ja 1954 luetteloissa vaunuja on 3, joissa 80 paikkaa. Vuoden 1957 luettelossa vaunuja on 2, joissa 50 paikkaa. Vuoden 1957 liikkuvan kaluston luettelossa EP-vaunujen numerosarja on 3071-3090. Vuoden 1958 luettelossa EP-vaunuja ei ole. DP-vaunu ilmestyy taulukkoon vuonna 1936 yhdellä kappaleella. 1937-1938 1. Vuoden 1937 yhdistelmässä vaunun numeroksi on ilmoitettu 3071. Vuoden 1941 Liikkuvan kaluston tunteminen -dokumentissa DP-vaunuja ei ole. |
||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
11.10.2020 15:57 | Teemu Sirkiä | ||
| Suuret kiitokset! On taas erittäin mielenkiintoista luettavaa, erityisesti tuo ennakkovarmistuslaitteen käyttäminen. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun näen mistään lähteestä, miltä tuo junapiirturin tuottama "tuloste" on näyttänyt. Näistä palikoista on kehittynyt nykyiset kauko-ohjausjärjestelmät ja esim. Reaali++. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
11.10.2020 15:29 | Panu Breilin | ||
| Tässä on kauko-ohjauksen käyttöohjekin (Pieksämäki-Mikkeli-kauko-ohjaus): https://www.dropbox.com/s/4frb1vanufez7op/ko-tekstiosa.pdf?dl=0 https://www.dropbox.com/s/wuu6od5qw8l734d/ko-liite-kauko-ohjauskeskuksen-painikkeiden-k%C3%A4ytt%C3%B6taulukko.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/khi6t2bn58n7bpk/ko-liite-kauko-ohjauskeskuksen-ohjaustaulu.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/v2cficyg0uqlim6/ko-liite-kauko-ohjauskeskuksen-ilmaisintaulu.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/g8mqn72ma9ucm42/ko-liite-junapiirturiin-teht%C3%A4v%C3%A4t-lis%C3%A4merkinn%C3%A4t.jpg?dl=0 |
||||
|
|
11.10.2020 15:04 | Hannu Peltola | ||
| Onko tämä Ilkan tekemä malli? Se on söpö kuin EP-vaunu pienenä! | ||||
|
|
11.10.2020 13:42 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo maaliskuu 1962 on sikäli mielenkiintoinen, että (Pm)-(Mi) -suojastus oli rakennettu loppuun vuonna 1961. Jouduttiinkohan siinä tekemään vielä sitten kytkentämuutoksia, vai oliko se rakennettu pelkän keltaisen opasteen toimintaan valmiiksi ja muutos tuli sitten vasta tuohon aikaan sääntöön. | ||||
|
|
11.10.2020 13:17 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos. En silloin olen etelämmässä | ||||
|
|
11.10.2020 12:11 | Heikki Kannosto | ||
| Vuoden 1933 listassa EP-vaunujen kotiasemiksi on mainittu Joensuu, Kaskinen, Pietarsaari, Turku ja Viipuri. DP-vaunua siinä ei mainita. | ||||
|
|
11.10.2020 12:01 | Oula Ahlholm | ||
| Mahtava kuva suosikkiasemaltani! Kuvaatko 1.11 Osg:n? | ||||
|
11.10.2020 11:58 | Mikko Otava | ||
| Suomen kiviteollisuuden pihalle. Betonin päällä on ollut siltanosturi, jolla lastattu kiviä junaan. | ||||
|
|
11.10.2020 11:48 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä se muutos pelkäksi keltaiseksi on nimen omaan jo vuoden 1957 Jt:n toisen painoksen lisälehdessä 8/3.3.1962 alkaen. Po 4 ”Aja varovasti” (varaudu pysähtymään, koska ainoastaan alkava suojaväli on vapaana). V: yksi keltainen, pysyvä valo. |
||||
|
11.10.2020 11:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, Suomen juna-ja raitiokaunukuvastossa olevan tiedon mukaan Dv12 2528:n syntymäpäivä oli 16.11.1964. Eli vastaanotettu VR:lle, ilmeisestikin. | ||||
|
11.10.2020 10:05 | Juha Vuorinen | ||
| Jorma, katso kaksi edellistä kommenttia. Kaksoisvarmistuslukko ja avaimen poisto siitä ei ole riippuvainen asettimen asennosta. Se riippuvuus saadaan kahdella yksinkertaisella varmistuslukolla asettamalla kuvissakin hyvin näkyvään lukon salvan vastakappaleena toimivaankaareen kolot siten, että sulkuasennossa toimii vain avainsalpalaitteesta saatavan kaksoisavaimen lukko ja asettimen käännön jälkeen vain vaihteen avaimen lukko, josta avain pois otettaessa samalla käännetään ao. lukko kiinni ja asettimen kääntö näin ollen uudelleen estyy. | ||||
|
|
11.10.2020 05:58 | Timo Salo | ||
| Tämäkin kuva on todella "säilömisen" arvoinen, kiitos kuuluu Jussille! | ||||
|
11.10.2020 05:27 | Timo Salo | ||
| MAHTAVA kuva, tavallisia deeverin puskastatulokuvia saa laittaa kymmeniä kehiin, että saa saman efektin aikaan... | ||||
|
11.10.2020 02:07 | Niila Heikkilä | ||
| Nykypäivänä nopeuksien noustua yli 160km/h myös ilmavirran jyminä on merkittävässä roolissa meluntuottajana vaikka itse moottoriääniä ei olisikaan. Laiturilta kuunneltuna Sr3 tai Edo on toki hiljainen, mutta vauhdin ollessa 200 jytyä riittää. | ||||
|
|
11.10.2020 01:51 | Rasmus Viirre | ||
| Vaihtotyömies tuuraa toista alavaloa yllättävän hyvin :) Vai onko tarkoituksella valot pistetty tällaiseen tilaan? Tiedän vain että ylävalot otetaan usein pois päältä vaihtotöissä ja muissa veturien siirtelyissä ratapihoilla. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 23:40 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuossa asetinlaitteen selityspiirustuksessa ja välin yleispiirustuksessa näkyy muutenkin sekin mielenkiintoinen yksityiskohta, että kun Pitkäaho ei ole ollut aluksi kauko-ohjattu kohtauspaikka, niin Pitkäahon salpalaitteen avain on voitu vapauttaa Haukivuoren asetinlaitetaulusta paikalliskäytön aikana. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 23:32 | Teemu Sirkiä | ||
| Tarkennetaan nyt vielä, että erityisesti kauko-ohjattujen releasetinlaitteiden alun historiaa. Se käy tuossa tekstiosassa hyvin selväksi, että kauko-ohjaaja vastaa käytännössä kaikesta, eikä mitään saa tehdä ilman kauko-ohjaajan lupaa. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 22:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Huippua, erittäin iso kiitos Panu! Tuo on todella mielenkiintoinen paketti ja merkittävä palanen releasetinlaitteiden alun historiaa Suomen rataverkolla. Jos sattuu löytymään vielä kauko-ohjauksen puolelta vastaava ohje, niin sitäkin olisi kiva lukea. | ||||
|
|
10.10.2020 22:46 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuplavihreä oli siis pääopastimen kahdella vihreällä annettu opaste, eli vanha Aja Sn 35 tai mikä nimi sillä nyt milloinkin on ollut. Nykypäivän Aja 35. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 22:45 | Panu Breilin | ||
| Laitoin sen liitteineen Dropboxiin: https://www.dropbox.com/s/qqj2o3u6z3vxbs4/tekstiosa.pdf?dl=0 https://www.dropbox.com/s/6vvlz00xsa80eeo/liite1-asetinlaitetaulun-selityspiirustus.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/s7jpmfs342be3l4/liite2-asetinlaitteen-painikkeiden-k%C3%A4ytt%C3%B6taulukko.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/g2cdsenq0pz6ymz/liite3-mi-pm-yleispiirustus.jpg?dl=0 |
||||
|
|
10.10.2020 22:45 | Teemu Sirkiä | ||
| Noin se Jorma oli ja kuten Pekka kirjoitti, että "Aja varovasti" oli suojastusopastimessa vihreä+keltainen. Mutta oliko tosiaan niin, että suojastusopastimen pelkkä keltainen tuli käyttöön jo 1962? Pääopastimiin vihreä+keltainen tuli vasta Jt:n päivityksessä 1969. | ||||
|
|
10.10.2020 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| Pitäisi mielestäni olla: ”Raiteensulun Sp II lukko avataan ja tämän jälkeen raiteensulun sulkukenkä käännetään pois kiskolta. Raiteensulun lukko oli kaksoislukko, joka oli avattava magneettisalpalaitteesta saadulla avaimella (työntekijän kädessä vasemmassa kuvassa). Kun sulkukenkä oli käännetty pois kiskolta, vapautui kääntölaitteen lukossa ollut toinen avain (työntekijän kädessä oikeassa kuvassa), jolla voitiin sitten avata viereisen käsikäyttöisen vaihteen numero 6 lukko.” Kuva on sikäli ihmeellinen, että op. kuvassa toinen (kääntölaitteen lukosta irrotettu) avain on jo työntekijän kädessä, vaikka sulkukenkä ei vielä ole kääntynyt pois kiskon päältä (ks. opastinlevy). Näin vaihde 6 voitaisiin kääntää ohjaamaan päin sulkukenkää. Oliko tilanne ammoin todella tuollainen vai onko kyseessä hieman todellisuuden vastainen tilanne? Ainakin myöhemmin lukkolaitteen toiminta oli turvallisempi. |
||||
|
|
10.10.2020 22:40 | Jorma Toivonen | ||
| Mielestäni suojastusopastimessa ei ollut tuplavihreää. ”Aja varovasti” näytettiin vihreä+keltainen (vihreä alaoikealla, keltainen ylhäällä) – pelkkä keltainen tuli voimaan Jt:n lisälehdessä 8/3.3.1962 alkaen. | ||||
|
|
10.10.2020 22:09 | Juha Vuorinen | ||
| Vapaanaolon valvonnan sekoittaminen potkukelkalla onnistuu toki molempien tekniikoiden osalta, mutta uskon Topin arvelun osuvan oikeaan jo ihan todennäköisyyssyistä. :) | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 22:05 | Teemu Sirkiä | ||
| Saisitko sen Panu jakoon esim. Google Driven tms. kautta? | ||||
|
|
10.10.2020 21:58 | Juha Vuorinen | ||
| Tarkastamatta nyt mistään, päästäni muistelen: Kaksoisvarmistuslukko toimii näin, kun molemmat avaimet ovat mekaanisesti yhdessä linjassa. Toinen vaihtoehto on käyttää kahta yksinkertaista varmistuslukkoa. Silloin voidaan lukkosalvan reiät asettaa siten, että kakkosavaimen saa pois vasta, kun on avattu eka lukka ja käännetty limpusta asento. EDIT: Näemmä vastattiin Hannun kanssa samaan aikaan... | ||||
|
|
10.10.2020 21:52 | Hannu Lehikoinen | ||
| Raiteensulut on varustettu pitkät ajat kaksoisvarmistuslukolla. Kun sen avaa käyttöavaimella, saa toisen avaimen pois, vaikka raiteensulkua ei kääntäisikään pois kiskolta. Joku oli keksinyt varustaa raiteensulkuja kaksoisvarmistuslukon sijaan kahdella yksinkertaisella varmistuslukolla ainakin Itä-Suomessa. Tämän ratkaisun etuna on Jorman mainitsema kuvio eli tässä tapauksessa raiteensulku on pakko kääntää pois kiskolta ennen vaihteen avaimen irrotusta ja vaihteen avaimen irrotus lukitsee samalla raiteensulun pois kiskoilta. Tämä vähemmän riskejä sisältävä varustustapa otettiin turvalaitteita koskevien ohjeiden mukaiseksi varustustavaksi vuonna 2007 tehdyssä laajassa päivityksessä ja sen jälkeen rataverkolle ilmestyneet käsin käännettävät raiteensulut on varustettu kahdella yksinkertaisella varmistuslukolla. Molempia varustustapoja on siis laajasti käytössä edelleen. Kaksoisvarmistuslukkoa käytetään edelleen pääraidetta suojaamaan lukittavissa vaihteissa, jotta vaihdetta on mahdollista käännellä vaihtotyön ollessa kesken. |
||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 21:48 | Panu Breilin | ||
| Kouvola–Pieksämäki-välin vaihde- ja opastinturvalaitosten yleinen käyttöohje löytyy minulta skannattuna versiona. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 21:41 | Panu Breilin | ||
| Pertti: Minulla nämä kuvat ovat monisteisiin liimattuina ja joka kuvan alle on kirjoitettu kuvan numero ja selitys sekä viitteet asiaan liittyvään kohtaan käyttösäännössä. | ||||
|
10.10.2020 21:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Monttu on terminaalin raiteisto, se missä oli konttinosturi aikoinaan. | ||||
|
|
10.10.2020 21:03 | Tapio Keränen | ||
| On se nätti! | ||||
|
10.10.2020 20:58 | Raimo Harju | ||
| Sitä harmittavaa ennenaikaista saapumista on sattunu varsin usein, ilman että kukaan ulkopuolinen olis ollu siihen syyllinen. | ||||
|
|
10.10.2020 20:28 | Erkki Nuutio | ||
| Kuormankorjaus vaikuttaa tosiaan välttämättömältä. Oliko kuormankorjauspaikka "monttu" asemalla jossain? | ||||
|
|
10.10.2020 19:54 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Olisikohan ollut matka "monttuun" kuormankorjaukselle? | ||||
|
|
10.10.2020 19:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl toi oikeanpuoleisen kuvan tilanne munkin lihasmuistini vastaiselta näyttää, kahdellakin tapaa. Mää olen tottunut siihen, ettei vaihteen avainta saa käteensä poliisin ollessa kiinni, eikä toisaalta poliisin asetin anna liikutella itseään vaihteen avaimen ollessa irtonaisena kädessä. | ||||
|
10.10.2020 19:31 | Juhana Nordlund | ||
| Kellonaika voisi perustella pikajunaa P 146 Porista. | ||||
|
10.10.2020 18:01 | Teemu Sirkiä | ||
| Kaivelinpa asiaa vielä hieman lisää. Näyttää, että tuo toimintatapamuutos on tullut samalla, kun DrS-asetinlaitteiden kulkutiekytkennät muuttuivat kolmiportaisesta rakenteesta kaksiportaiseen 1960-luvun lopulla. Kytkentä tuossa ei ole sinällään hirveän erilainen, mutta uusi tapa sisältää vähemmän painikkeita. Kenties on ollut yksinkertaisempaa painaa alueella olevan vaihteen painiketta kuin miettiä, mihin paikallisluparyhmään vaihde kuuluu ja painaa sen painiketta. Lisäksi tuossa on ollut sellainenkin ero, että ainakin osassa enimmäkseen paikalliskäytössä olevissa varhaisimmissa asetinlaitteissa paikallislupa on kytkeytynyt suoraan asetinlaitetaulusta maastoon saakka. Eli sitä ei ole tarvinnut ottaa vastaan kuten tässä Lamminmäen kauko-ohjatun laitoksen tapauksessa. | ||||
|
|
10.10.2020 17:37 | Osku Reinikka | ||
| Vanhan perimätiedon mukaan Metsäkyläläinen nuori pariskunta aivan 1960-luvun alussa oli jo hämärän aikaan loppukesästä tuon sillan alla Arskan tervaamassa puuveneessä lempimässä kun sillalle junansa ajanut kuljettaja päätti soittaa railakkaan äänimerkin jonka johdosta miespuolinen henkilö koki ennenaikaisen saapumisen. | ||||
|
|
10.10.2020 14:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella mielenkiintoisen vaunun pienoismalli! Esikuva lienee muutettu E-vaunusta, sillä valmistusvuodeksi ilmoitettiin 1913. Hylättiin 1930. Paikkaluku siinä oli 37. Edelleen vaunussa oli ollut "muuringikamina" ja Ehrich & Graetzin kaasuvalaistus. Pituus puskimenpäitse oli 10 730 mm, eli juuri sopivasti E-vaunujen mittainen. Westinghouse-ilmajarru kuului myös asiaan. EP-vaunusarja (numerot 3085 - 3100) käsitti 16 vaunua. "Suurimmillaan" sarjassa paikkaluku oli 20. Sarjan pieninumeroisimmassa, 3085, valmistusvuosiksi mainitaan 1901 ja 1932. Kaksi vaunua poistettiin 1920, ilmeisesti Venäjälle jääneinä (3092 ja 3093). Kaksi vaunua päätyi virkatarvevaunuiksi: 3085 -> XE 0682 vuonna 1957, ja samana vuonna samoin kävi myös vaunulle 3090, josta tuli XE 0667. Pisimpään kirjoilla pysyi vaunu 3086, jonka hylkäys tapahtui 1958 (valmistunut 1913). Olipa Valtionrautateillä myös yksi kaksiakselinen II luokan vaunu postiosastolla! Sarja DP n:o 3071. Valmistusvuosi oli 1922 ja hylkäys tuli 1945. Istumapaikkoja oli 20, varustettu vesi- ja höyrylämmityksellä kaminoineen ja siinä oli Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus. Pituudeksi puskimenpäitse oli ilmoitettu 10 720 mm. Jostain olin lukevinani, että EP/DP-vaunua oli käytetty myös Kouvola - Kotka - rataosalla....? |
||||
|
|
10.10.2020 13:33 | Topi Lajunen | ||
| Kertoja lienee sotkenut raidevirtapiirit ja akselinlaskijat keskenään. :) | ||||
|
10.10.2020 12:17 | Rasmus Viirre | ||
| Joo en minä sitä sanonutkaan, että kone olisi ulkonäön takia toimiva. Mutta olen minä kuullut erään veturin kuljettajan sanoneen, että ”harmi sillä se 2810 oli hyvä kone”. Eihän tuokaan välttämättä vielä kerro tarkkaa totuutta, mutta uskon ettei tämä ollut ainakaan sieltä huonoimmasta päästä tekniikkapuolelta. Joku kaikkitietävä kumotkoon ajatukseni jos haluaa.. |
||||
|
10.10.2020 09:50 | Lauri Rantala | ||
| "Eli paikkakuntien, joilla ei nykyisellään ole raitioverkkoa, mutta ovat sellaista perustamassa, lienee perusteltua valita raideleveydeksi 1435 mm (tai sitten rautateiden raideleveys, jos on aikeita perustaa duolinjojakin eikä rautateiden raideleveys olekaan 1435 mm)." Duo haaveet Suomessa ovat käytännössä lopahtaneet juuri tähän ongelma raideleveyteen Suomen rataverkolla. |
||||
|
|
10.10.2020 07:19 | Juhana Nordlund | ||
| Itse näen 1435:n etuna sen, että haluttaessa hyödyntää maksimikorinleveyttä 2650 mm paras tarjonta on 1435-raideleveyden vaunuilla. Itse asiassa korinleveys 2650 mm yhdistettynä 1000 mm:n raideleveyteen on todella harvinainen yhdistelmä. Eli paikkakuntien, joilla ei nykyisellään ole raitioverkkoa, mutta ovat sellaista perustamassa, lienee perusteltua valita raideleveydeksi 1435 mm (tai sitten rautateiden raideleveys, jos on aikeita perustaa duolinjojakin eikä rautateiden raideleveys olekaan 1435 mm). | ||||
