Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.10.2020 07:19 | Juhana Nordlund | ||
| Itse näen 1435:n etuna sen, että haluttaessa hyödyntää maksimikorinleveyttä 2650 mm paras tarjonta on 1435-raideleveyden vaunuilla. Itse asiassa korinleveys 2650 mm yhdistettynä 1000 mm:n raideleveyteen on todella harvinainen yhdistelmä. Eli paikkakuntien, joilla ei nykyisellään ole raitioverkkoa, mutta ovat sellaista perustamassa, lienee perusteltua valita raideleveydeksi 1435 mm (tai sitten rautateiden raideleveys, jos on aikeita perustaa duolinjojakin eikä rautateiden raideleveys olekaan 1435 mm). | ||||
|
10.10.2020 05:31 | Timo Salo | ||
| Harri: Tuskinpa enää ovat paikoillaan ja tehot oli tarkoitettu vain kulutushuippujen tasaamiseen. Kasin tehot on niin pienet! Jos koko tehdasta olisi tarvinnut pyörittää, niin siihen olisi tarvittu esim. 3 kpl Burmeister&Wains moottoreita/generaattoreita. Niitä valmistettiin lisenssillä 70-luvulla ja ne oli tarkoitettu laivojen sähkön tuotantoon ihan eri teholuokassa: https://oloneuvos.kuvat.fi/kuvat/Valmetista+AGCO+Poweriin+A-H/B+&+W+moottori+valmiina+1974+0002.jpg https://www.koneviesti.fi/weteraani/tilaajille-7.140698?aId=1.354983 |
||||
|
10.10.2020 02:20 | |||
| Ei se maalipinta aina kaikkea kerro. Hyvässä maalissa oleva veturi voi olla teknisesti huono, ja huonossa maalissa oleva veturi voi olla teknisesti hyvä. | ||||
|
10.10.2020 02:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| On kyllä vähän toivotaan toivotaan -meininki tuossa lopareiden sijoittelussa. Hölskyä sojottavat löysissä kannattimissaan vähän milloin minnekin, jos kyydissä pysyvät. | ||||
|
|
10.10.2020 01:43 | Kari Suominen | ||
| Tätä veturityyppiä kohdanneista onnettomuuksista mieleenpainunein on se, kun takavuosina kaksi kolmen veturin nipussa ollutta Dr16 vaihtotyöyksikköä otti Vartiuksessa ryhmähalin vaihteessa. Tapaus sattui, kun toinen yksiköistä tuli suoraan vastavaihteeseen toisen tullessa samanaikaisesti ilman lupaa poikkeavalta myötävaihteeseen. Pahiten vaurioituivat nippujen päissä kulkusuunnassa ensimmäisinä olleet veturit nippujen törmätessä kulmittain toisiinsa. Osallisten koneiden määrä ltavoittelee oloissamme jonkin sortin ennätystä |
||||
|
|
10.10.2020 00:46 | Harri Pesonen | ||
| Muistan aikoinaan finnair tutki 70/80 luvuilla juuri tuota infraääniä lentokentällä maahenkilöstöön ja mekaanikoihin liittyen kun joutuvat olemaan koko ajan aikamoisessa metelissä koneita lähti ja tuli asematasolle se oli sitä aikaa kun DC8 MD 10 ja DC 9-51 käytössä ilman mitään suihkumoottoreiden vaimennuksia, Harmi kun kyseinen opus ei itsellä enään ole tallessa. | ||||
|
|
10.10.2020 00:42 | Harri Pesonen | ||
| Timo.. Onkohan vielä linnavuoressa samat koneet paikoilaan ??Voinu olla ihan kunnon kokoiset genut jotta on virtaa piisannut tehtaalle... | ||||
|
|
10.10.2020 00:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Se on totta, että 1435 mm on parempi kuin 1000 mm, mutta ero on lopulta hyvin vähäinen. Leveämmällä raideleveydellä pyörät ovat tietysti kauempana toisistaan. Mutta sitten ne ovatkin jo lähellä vaunun ulkoreunaa, jolloin ajomoottorit on laitettava telin sisäpuolelle eikä sen ulkopuolelle. Ja lopulta tilan tarve on sama kuin 1000 mm teleillä. Berliinin Flexity-ratikoissa tosin on löydetty tähän ongelmaan ratkaisu: Ajomoottorit ovat muualla kuin akselin varrella, jolloin tuosta 1435 mm raideleveydestä saadaan isompi hyöty. Sisätilankäyttöä parempi syy 1435 mm raideleveydelle on, että se sattuu olemaan Euroopan yleisin raitioteiden raideleveys. Sille on siksi laajempi kalustotarjonta, mistä on hyötyä sekä uudiskalustoa hankittaessa kuin käytettyjä vaunuja hankittaessa tai omia vanhoja vaunuja muille myydessä. Mutta, 1000 mm on hyvänä kakkosena, ja sitäkin löytyy niin paljon, että 1435:n etu kaluston saatavuudessa on 1000-milliseen verrattuna kohtalaisen vähäinen. Tärkeää on lopulta lähinnä, että ratikan raideleveys on joko 1000 mm tai 1435 mm, eikä mielellään mitään muuta. Turun ratikat taisivat olla 1000 mm, eli ihan ok leveys sekin olisi. 1435 mm toki hitusen parempi silti, eli uusi järjestelmä toki kannattaa rakentaa sillä. |
||||
|
10.10.2020 00:41 | Harri Helminen | ||
| Katse on kuin bulldogilla.. | ||||
|
10.10.2020 00:37 | Harri Pesonen | ||
| Erikoinen on tuo oikeanpuoleinen puhelin ?? | ||||
|
10.10.2020 00:34 | Harri Pesonen | ||
| Hyvät paarit =D ei nukkuja vaan ole hoksannut kääntää niitä oikeaan asentoon... | ||||
|
10.10.2020 00:33 | Harri Pesonen | ||
| Lie ollut menossa kaltimontien Hankkian varastolle, Sen paikalla on nykyään Lild myymälä. | ||||
|
10.10.2020 00:32 | Harri Helminen | ||
| Kyseisessä youtube viestiketjussa sanotaan että veturinkuljettaja oli kertonut että vika oli ahtimessa, jonka seurauksena moottori kävi ylikierroksilla ja vaurioitui. Siitä taas seurasi se että moottori "sylkäisi" pakoputkesta ulos tavaraa joka aiheutti oikosulun ajolankoihin. |
||||
|
10.10.2020 00:29 | Harri Pesonen | ||
| Näyttäs että ois mineriitistä tehty koppi ?? ( Asbestilevystä) | ||||
|
10.10.2020 00:28 | Harri Pesonen | ||
| Avain näytäs olevan VR pajan omaa tuotetta :) | ||||
|
09.10.2020 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Ymmärsiköhän oikein kuvatekstin??? Nykyinen käytänköhän lienee, että raiteensulku Sp II on lukittava auki asentoon magneettisalpalaitteesta saadulla avaimella ja vasta sitten kaksoislukko vapauttaa seuraavan lukitun avaimen (vaihde 6). | ||||
|
09.10.2020 22:58 | Alex Chudoba | ||
| Voisiko tämä olla näkyvillä olevan numeron osan perusteella Ggy 33509? Kuvasta erottuu myös rullalaakeripesä, joka rajaisi numeron todennäköisimmin juurikin sarjaan 33501-33510. Lisäksi todettavissa on paksumman mallin päätykaide ilman välitukia, joka viittaa myös kovasti 33509:ään, useimmissa muissa Ggy-kuvissahan taas näkyy ohuempaa päätykaidetta. Ggl:lle tyypillisiä lihakoukkujen paikkoja seinästä ei erotu, mikä tosin ei todista mitään suuntaan tai toiseen. | ||||
|
Kuvasarja: Lättähattu Dm7 |
09.10.2020 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tiedoksi kaikille, jota asia kiinnostaa: - Otin asiakseni tiedustella Kansallisarkistosta Tku knp piirustuskokoelman kohtaloa. Sain vastauksen tänään: sen mukaan aineistoa on talletettu Turun maakunta-arkistoon, koskien vuosia 1930 - 1965 (piirustusten lähteinä Tku knp ja koneteknillinen toimisto.). Edelleen Tku knp on luovuttanut vanhempaa piirustusaineistoa Hyvinkään rautatiemuseolle. Tiedon mukaan knp piir.arkistossa on edelleen jonkin verran vanhempaa piirustusaineistoa. Aktiiviaineistoa on luetteloitu Access-tietokantaan. Astia-verkkopalvelu kertoo mitä kaikkea Tku knp - aineistoa on tallella. Vihje: www.narc.fi Aavistinkin, että noinkohan olisi tavaraa syötetty punaisen kukon ruuaksi...? Olisikohan toivoa löytää Noabiin liittyviä piirustuksia, mahdollisuuksia siis lienee? |
||||
|
|
09.10.2020 22:15 | Rasmus Viirre | ||
| Niin puhtaassa kunnossa ja maalikin pysyi hyvänä tähän päivään asti.. vaan nyt odottaa kone jossain (Pieksämäellä?) loppua.. :( Vain ihme voi varmaan pelastaa kympin nyt. | ||||
|
09.10.2020 21:29 | Alex Chudoba | ||
| Näyttäisi kovasti lyhyen mallin Gks:ltä, joita lienee siis 2000-luvulla ollut olemassa ainakin Iisalmessa Haapamäen ja Oulun lisäksi. Onko tästä yksilöstä kenelläkään enempää kuvia? | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 19:31 | Pertti Miettinen | ||
| Pekka S. Samaa käyttösääntöä itsekin ajattelin kysyä mutta ehdit ensin. Itellä on vastaava Tampere - Parkano -Seinäjoki väliltä, vuodelta 1974. | ||||
|
09.10.2020 19:30 | Erkki Nuutio | ||
| Pressuviritys välttää vain lyhyissä siirtokuljetuksissa. Täältä alkoi varsin vaativa jatkuva mäki Viinikasta asemalle. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 19:14 | Pertti Miettinen | ||
| Panu. Meillä on sitten ilmeisesti sama kuvakokoelma? Mulla onnistu eri vaiheista kuvia ja kuviin on liimattu pieni lappu alakulmaan jossa selvitetään mitä kuvassa tapahtuu ja yleensä mihin se liittyy. | ||||
|
|
09.10.2020 18:19 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ainakin PoRhan lätässä on moottorittomassa päässä vihellin ohjaamon päällä suoraan ohjaamon kattoluukkua päin. Jos kattoluukku on auki niin viheltimen ääni kuuluu tosi kovaa ohjaamoon. Lätän ohjaamon muoto on hyvin samanlainen kuin John deeren traktoreissa viimevuosituhannella käytetyssä SG(2) ohjaamossa. SG-ohjaamon muodon ajatuksena oli juuri tuo ylläkuvatun äänen sinkoilun estäminen. https://konedata.net/traktorit/john-deere/john-deere-4040-4640/ |
||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 18:07 | Petri Nummijoki | ||
| Niklas, riippuu siitäkin, onko vanhalle reitille suunniteltu rakennettavan jotain tilalle. Helsingin ja Tikkurilan välillä uusittiin kaapelikanavat joskus 80- ja 90-lukujen taitteessa ja ne laitettiin juuri siihen, mihin kaavailtiin neljättä raidetta. Siten Tikkurilan neljännen raiteen rakennustyöt aloitettiin sillä, että vain hetkeä aikaisemmin maahan kaivetut kaapelit vedettiin ylös ja siirrettiin pois uuden raiteen tieltä. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 17:35 | Pekka Siiskonen | ||
| Tuhannet kiitokset loistavista opetuskuvista. Onko tuota "Kouvola–Pieksämäki-välin vaihde- ja opastinturvalaitosten yleistä käyttöohjetta" tallessa kenelläkään/missään? | ||||
|
09.10.2020 17:30 | Mika Hakala | ||
| Jätänpä kertomasta mitään kuulemiani potkukelkoista ja tasoristeyslaitoksen akselinlaskijoista, teknologia taisi olla tuolloin vieras myös häiriköinnille. Aika senkin toisaalta on tainnut korjata. | ||||
|
09.10.2020 17:29 | Teemu Sirkiä | ||
| Se ei tosin selitä asiaa kokonaan, jos noissa useamman paikallisluparyhmänkin tapauksissa on siis kahta eri tapaa. Kyse voi olla siitä, että toimintaa on muutettu vuosien saatossa. Kuvassa näkyvä laitos on DrS-sarjan varhaisinta sarjaa. | ||||
|
|
09.10.2020 17:26 | Teemu Sirkiä | ||
| Riippuu siitä, onko asetinlaitteessa useampia paikallisluparyhmiä vai ei. Tässä on vain yksi. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 17:23 | Teemu Sirkiä | ||
| Nämä laitteet poistuivat käytöstä 22.11.2001. Samana päivänä myös ainakin Kantala. Taisivat olla olla viimeiset, kun muut asemat oli siirretty jo edeltävinä viikkoina uuteen tietokonepohjaiseen järjestelmään. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 17:21 | Panu Breilin | ||
| Pertti: Minulla on yhteensä 49 kuvaa. Muut kuvat ovat lähinnä lisäkuvia eri työvaiheista mitä tässä sarjassa on esitelty. Käsikäyttöisen vaihteen käännöstä minulla ei ole kuvia. | ||||
|
|
09.10.2020 17:20 | Pekka Siiskonen | ||
| Vaihteiden paikalliskääntölupien antaminen on ilmeisesti tapahtunut Siemensin tauluilla kahdella tavalla: Oranssin "Turvalaiteoppi"-kirjan (1977) ja Tero Sorsimon "Releasetinlaite Siemens DrS" -kirjan (2017) mukaan paikallisluvat annetaan painamalla samanaikaisesti jonkin ko. paikallisluparyhmän vaihteen painiketta, esim. painiketta "V1" ja painiketta "V-paik ON". Purku tapahtuu painamalla jotain ko. paikallisluparyhmän vaihdepainiketta, esim painiketta V1" ja painiketta "V-paik EI". Kuvassa, sekä "Karvosen monisteessa" (1960-luvulta), ja ainakin muutamassa näkemässäni asetinlaitteen käyttösäännössä lupa annetaan painamalla valitun paikalliskäyttöryhmän painiketta, esim "V-paik 1" ja vaihteiden ryhmäpainiketta "VRP". Purku tapahtuu painamalla paikalliskäyttöryhmän painiketta, esim "V-paik 1" ja vaihteiden keskitettyyn käyttöön palauttavaa, kaikille ryhmille yhteistä painiketta "V-kesk". Miksi kaksi erilaista tapaa? Minkä periaatteen mukaan paikalliskäyttöluvan antamis- ja purkamistapa on kulloinkin asetinlaitteeseen valittu? |
||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 17:15 | Jukka Ahtiainen | ||
| 60-luvulla Kouvolassa lähtökaarteen paikkeilla oli kookas vaalea taulu: "Kauko-ohjattu rataosa alkaa". | ||||
|
09.10.2020 17:09 | Ilkka Hovi | ||
| Hienosti selviää asiat. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 16:52 | Pertti Miettinen | ||
| Panu, onko sinulla lisää näitä kuvia? Ajattelin vaan kun minulla on noiden lisättynä kuvien lisäksi 35 kuvaa samasta paikasta. Tuota opstimien P ja R kuvaa ei ole eikä myöskään tuota koko asetinlaitetaulua. Nuo muut kuvat ovatvaihteen käännöstä käsin ja raiteensulun avaamisesta sekä opstinpuhelimen käytöstä. Tuon listan mukaan sarjaan kuuluu 59 kuvaa. | ||||
|
09.10.2020 16:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Eihän vaihteenkääntömoottorin peruskonstruktio ole ihan hirveästi muuttunut näistä ajoista, kyllä siellä on nykyäänkin on kampikääntömahdollisuus. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 16:35 | Teemu Sirkiä | ||
| Kiitos näiden hienojen arkistokuvien julkaisemisesta! Muutama kuva on ollut eri julkaisuissa (historiikit yms.), mutta joukossa on monta ihan uuttakin kuvaa. | ||||
|
|
09.10.2020 15:37 | Joona Kärkkäinen | ||
| Sr3:ssa voimansiirron ulinat välittyy veturin runkoon ja sitä kautta ohjaamoon hyvin voimakkaasti. | ||||
|
|
09.10.2020 15:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ollut minkäänaista lukkoa ainakaan Kauniaisten puhelimessa, avauskahva vain. Toisaalta ei joutunut ilkivallankaan kohteeksi, rauhassa sai olla mitä nyt tosiaan jotkut uteliaat joskus avasi sen ja kurkkasi sisään. | ||||
|
|
09.10.2020 15:05 | Mika Hakala | ||
| Kyllä on ollut ollut sangen edestyksellinen (vrt. laajakaista modeemi puhelinlinjalla paikoin vielä 2010) ja aikamoinen harppaus. Olikai näissä yhdellä avaimella toimiva lukko varusteena? On muuten herkkä häiriköinnille. |
||||
|
|
09.10.2020 14:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Kun olin koulupoika niin menin kerran kurkkaamaan mitä tuollaisessa kaapissa on Kauniaisten aseman länsipuolella olevan tulo-opastimen kohdalla. Asuimme radan vieressä ja joskus näin että pysähtyneestä junasta hyppäsi kuljettaja tai koneapulainen soittamaan lupia jos juna oli seissyt kauan. | ||||
|
09.10.2020 14:14 | Juha Kutvonen | ||
| Olisiko tämä P 146 Porista Helsinkiin, Purolassa suunnilleen puoli yhdeltätoista? Kuvasin vastaavan junarungon Hyvinkäällä kolme päivää aikaisemmin, vetäjänä oli tuolloin 2333. | ||||
|
09.10.2020 14:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä raide (255) kuuluu liikenteenohjauksen ulkopuoliseen alueeseen (ent. ns. vaihdepiiriin) nimeltä KIRKKO. Tätä kuvaa katsoessa se ei ole mikään ihme ;) | ||||
|
09.10.2020 14:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Toivottavasti vaihdeyhteys kakkoselle Uudenkaupungin suunnasta palautettaisiin joskus. | ||||
|
09.10.2020 14:06 | Erkki Nuutio | ||
| Finnlines Naantali - Kapellskär kiinnittyy tuohon ramppiin. Asuntoautoillekin järkevin reitti jos kulkee Ruotsiin tai Ruotsin kautta. Alkaa patoutua halu lähteä vieraisiin maisemiin. | ||||
|
|
09.10.2020 13:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Tähän kuvaan sopii erinomaisesti tämä video: https://www.youtube.com/watch?v=d7JFLOl3JNk | ||||
|
|
09.10.2020 13:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1. luokan paikkatarjontaa näyttäisi olevan riittävästi. | ||||
|
|
09.10.2020 13:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaikka olisikin, Mikko, niin nykytrendin mukaisesti olisi vaihteen käsikampikääntäjät aikamoisen harvassa...? | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 13:43 | Niklas Savinsaari | ||
| Ja kaapelireiteistä voidaan sen verran myöskin sanoa, että ne vanhoilla linjauksilla kulkeneet kaapelithan eivät suinkaan jääneet toimettomaksi oikaisuja tehdessä ja valmistuessa liikenteelle. Aivan loppuun asti (vuoteen 2001) isolta osin vanhat kaapelit olivat käytössä. Sähköä ei ollut tarvetta oikaista "nopeammille" reiteille :) | ||||
|
|
09.10.2020 12:41 | Mikko Herpman | ||
| Mites tuo on, eikös nykyäänkin ole kammelle paikka sähkökääntölaitteissa vikatilanteiden varalta..? | ||||
|
|
09.10.2020 12:37 | Timo Salo | ||
| Niinpä, nykyään laitettaisiin muovikotelo joka on vaihtokunnossa alle kymmenen vuoden... | ||||
