Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.10.2020 12:37 | Timo Salo | ||
| Niinpä, nykyään laitettaisiin muovikotelo joka on vaihtokunnossa alle kymmenen vuoden... | ||||
|
09.10.2020 12:34 | Timo Salo | ||
| Vai on Siemens tehnyt tuollaisiakin vempeleitä, en ole livenä nähnyt... Mahtoiko olla hutikeksintö? | ||||
|
09.10.2020 12:20 | Timo Salo | ||
| https://fi.wikipedia.org/wiki/Infra%C3%A4%C3%A4ni Kuten yllä olevassa linkissä sanotaan, myös diesel aiheuttaa infraääniä. Kuten sanottu, niitä ei kuule, mutta tuntee. Matala äänitaajuus vaatii tilaa, että sen kuulee (paitsi infraääni). Vanha hifisti tietää, että bassot kuuluvat sitä paremmin, mitä isompi on huone. Pienestä tilasta huolimatta ne bassot ja infrat ovat olemassa ja siirtyvät lähinnä runkorakenteitten välityksellä pitkiäkin matkoja. Esim. nuo Linnavuoren dieselit kun kävi, niin sitä ei muissa luolissa kuullut, mutta tunsi kropassaan... |
||||
|
09.10.2020 11:54 | Simo Virtanen | ||
| Osg:n säilytyspaikka Tampereen Viinikassa on harrastajaystävällinen, kun sen voi päivittäin havainnoida ohikulkiessaan. | ||||
|
|
09.10.2020 11:53 | Erkki Nuutio | ||
| Ohjaamojen ja vastaavien sisämelussa eivät infraäänet ole ongelma, koska suuria infraäänilähteitä ei normaalisti ole ja koska infraäänen aallonpituus lambda [m] = c [m/s] / f [Hz] on jopa satoja metrejä. (äänen nopeus c noin 340 m/s). Infraääni ei kuormita kuuloelimiä, vaan se vaikuttaa suoraan sisäelimiin, kuten sydämeen. Ohjaamomelun rajoittamisessa seinien äänen- JA TÄRINÄNeristyksen sekä riittävän laajoilla absorboivilla pinnoilla saavutettavan äänenvaimennuksen lisäksi on estettävä seisovat aallot ohjaamossa. Vastakkaiset seinät eivät saa olla samansuuntaiset. Sellaisten seinien välille syntyy voimakas seisova aalto. Esimerkiksi jos seinäväli on 1.7 m, syntyy välille taajuudeltaan 200 Hz = (340 m/s / 1.7 m) oleva seisova aalto. Lisäksi syntyy ainakin 100 Hz:n ja 400 Hz:n seisovat aallot. Tällaista ohjaamoa ei kannata edes mitata, koska lähipisteiden tulokset voivat poiketa toisistaan jopa 10 dB(A) verran. Sopivalla seinien suuntauksella voi äänet suunnata jalkatilan ja absorboivien pintojen suuntaan. |
||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 11:50 | Petri Nummijoki | ||
| Kouvola-Pieksämäki oli tosiaan kuormitetuimpia rataosia sodan jälkeen vanhan Karjalan radan jäätyä rajan taakse. Varmaankin tästä syystä se oli ensimmäinen pidempi rataosa, jolle sodan jälkeen vaihdettiin raskaat kiskot, jotta Tr1-vetureiden käyttö tuli mahdolliseksi (kesästä 1950 lähtien). Samoin se oli toinen rataosa (Tampere-Haapamäki-Seinäjoki jälkeen), joka sai runsaammin tavaraliikennekäyttöön Hr12-vetureita (1960-1961 alkaen). Ensimmäinen kauko-ohjattu rataosa se oli myöskin (1962-1963) ja Hr13-veturitkin sijoitettiin uutena Kouvolaan (1963-1966) erityisesti Savon radan liikennettä ajatellen. Tietysti voidaan miettiä, olisiko kauko-ohjauksen rakentaminen ollut mahdollista jättää tuonnemmaksi, koska helpotusta saatiin vuoden 1966 lopulta alkaen, kun Parikkala-Onkamo-rata valmistui läpiajettavaan kuntoon ensin tavaraliikenteelle ja vuodesta 1967 lähtien matkustajaliikenteellekin. Valtionhallinnossa on kuitenkin ollut ennenkin ongelmana pitkän aikavälin suunnitelmien puuttuminen tai niiden epävarmuus, joten osittaisparannuksia oli varmaan pakko niissä oloissa yrittää. Päätöksethän joudutaan tekemään niillä tiedoilla, jotka päätöksiä tehtäessä ovat käytettävissä. Toisaalta Savon radan perusparannukset jatkuivat pitkälle 1970-luvulle, joten ehkä kaapeleiden vetämistä oikaistuille osuuksille ei voi nähdä täysin hukkaan heitettynä rahana, jos ne kuitenkin ehtivät olla käytössä 10-15 vuotta ja varmaan sinä aikana tuottivat niin kustannussäästöä, palvelutasohyötyä kuin parempaa liikenneturvallisuuttakin. |
||||
|
|
09.10.2020 10:48 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Osg:n siirtelyyn liittyvät kuvat ovat aina mielenkiintoisia! Kuvasta on myös tunnistettavissa eräs tunnettu rautatieharrastaja... | ||||
|
|
09.10.2020 10:46 | Esko Peranto | ||
| Sr3 3321 oli Vuosaaressa keulilla. | ||||
|
|
09.10.2020 10:45 | Timo Salo | ||
| Muistan vieläkin, kun 70-luvulla Linnavuoren Valmetilla oli kiven sisäisissä tiloissa 3 kpl suoria kaseja generaattoreita pyörittämässä! Siinä haalarit lepattivat ja vatsanahka värisi, kun kaikki kolme huusivat täysillä tehtaan tehohuippuja tasaten... :-) | ||||
|
|
09.10.2020 10:42 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoitatko Joona Sr3:sta? Mikä siinä noin pahaa ääntä tuottaa? Hiljaiselta se minusta on kuulostanut ainakin ulospäin. | ||||
|
|
09.10.2020 10:34 | Timo Salo | ||
| Mutta eikös dieselin pahin äänialue olekkin nuo infraäänet, eli alle 20Hz? (ei korvin kuultavat äänet) Niidenhän on otaksuttu aiheuttavan muutakin, kun korvavaurioita... | ||||
|
|
09.10.2020 10:29 | Erkki Nuutio | ||
| Mittasin vuonna 1975 TKK:n autolaboratorion tehodynamometrissä (renkaat suurihalkaisijaisten rullien päällä pyörien) nokkamallista Sisu R-142 autoa (Rolls-Roycen moottori) täysteholla ja -kierroksilla (175 kW / 2200 rpm) Ohjaamon sisämelulukema oli 70-lukuiselle kuorma-autoille tälle ääritilanteelle tyypillinen, noin 83 dB(A). Porasimme auton lujitemuoviseen konepeittoon reikiä konepeiton sisäpinnan tasoon asetettavaa mikrofonia varten. Reiän sijainnista riippuen oli melutaso 114...118 db(A). Vastaavien 1/3 -oktaavispektrien pahimmat melutaajuudet olivat noin 1100 Hz ja noin 520 Hz. Meluhuippuja esiintyi laajalla taajuusalueella (noin 110....3500 Hz). Meillä ei ollut varsinaista kapeakaista-analysaattoria, joten melupiikkien tarkkoja taajuuksia ei voitu selvittää, mutta kiinteästi pyörineen tuulettimen melu epäilemättä hallitsi noin 3500 Hz:n piikkiä. Konepeiton sisällä ollaan ns. lähikentässä, jossa mittausta ei periaatteessa sovi tehdä melumittarilla, vaan olisi tarvittu silloin vasta markkinoille tullut melun intensiteetin mittari. Konepeitto katkaisi melusta noin 20 dB(A):n verran ja ohjaamon etuseinärakenne noin 30 dB(A):n verran. Ohjaamon sisäpintojen absorptiopintojen ym. avulla sisämelu pienentyi vaimentumalla ja leviämällä vielä noin 6 dB(A). Nykyään päästään monien toimien yhteisvaikutuksena pahimmillaankin noin 70 dB(A) ohjaamon sisämeluun, eli se ongelma on poistettu. 50-luvulla ei näitä ongelmia juurikaan edes tiedostettu. Ihantalan ja Vuosalmen käyneillä lätän kuljettajillakin olivat rumpukalvot jo valmiiksi puhki. |
||||
|
09.10.2020 10:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on muuten jännä kun näissä asemissa on tuo suurempi osa tällainen: https://vaunut.org/kuva/141855 ja sitten aivan kuin olisi vielä liimattu jokin pienempi erillinen pysäkkirakennus siihen perään. Mistä lienee kyse, ja onkohan ollut joitakin asemarakennuksia jotka ovat olleet samanlaisia kuin vain tuo "lisäosa"? | ||||
|
09.10.2020 10:04 | Markku Naskali | ||
| Jokus 50-60-luvuilla matkustin aina joskus Purolaan koska äitini isä asui sielläpäin. Saunakallio taisi olla lähempänä, mutta se oli pahainen seisake jolle pysähtyi harvemmin junia kuin Purolaan joka oli miehitetty liikennepaikka. Maailma on mullistunut niistä ajoista. | ||||
|
09.10.2020 09:58 | Mikko Herpman | ||
| Komea juna ja kuva! | ||||
|
09.10.2020 09:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, mielenkiintoista tietoa! | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 08:25 | Hannu Peltola | ||
| Tapio, eikö syynä aikaiseen ja ennen peruskorjausta tapahtuneeseen linjasuojastukseen ja kauko-ohjaukseen ollut Savon radan kapasiteetin loppuminen? Suojastuksella ja kauko-ohjauksella kapasiteettia saatiin kasvatettua merkittävästi. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 08:23 | Tapio Arvola | ||
| Kiinnostava katsaus 60 vuoden takaiseen modernisointiin. Minusta tuntuu erikoiselta, että Savon radalla uutta tekniikkaa asennettiin jo ennen perusparannusta ja kaapeleita vedettiin pian käytöstä poistuneille vanhoille linjauksille. Näinhän tämä oli? Oikaisuja oli kuitenkin huomattava osuus kilometreinä vaikkapa Kouvola-Mikkeli ja Suonenjoki-Kuopio -väleillä. Joku osannee vastata, miten pitkään johtoja kulki vanhoja linjauksia myötäillen ja onko niitä edelleen jossakin kohtaa vanhoilla "poluilla". |
||||
|
09.10.2020 08:12 | Hannu Peltola | ||
| Mallinrakentajille tällaiset kuvat ovat kullanarvoisia! Koska näemme pienoisrautatiepäivillä Hk-vaunun kuvan kaltaisessa lastissa? | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 08:11 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Panu tämän julkaisemisesta! Tämä kuvasarja oli todella informatiivinen ja tästä oppi todella paljon uutta asiaa! | ||||
|
|
09.10.2020 07:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| XOe 070003 rakennettiin retkeilyvaunun Eim 21910 aluskehykselle. Eim oli vuodelta 1959. Sitä ennen se oli ollut Ci 2321, vuodesta 1956, suuresta vaunuluokkamuutoksesta alkaen. Alun perin vaunu oli vuonna 1932 valmistunut Ci 2244. | ||||
|
09.10.2020 07:48 | Pekka V. Puhakka | ||
| Savonradallakin puhelinjärjestelmää höystettiin yllä linkitetyn kuvan kaltaisin valomajakoin. | ||||
|
09.10.2020 07:31 | Lauri Rantala | ||
| onneks raideleveys uudessa raitiojärjestelmässä on suurempi | ||||
|
09.10.2020 05:22 | Jimi Lappalainen | ||
| 1.10. nähty tämäkin asema junan kyydistä, hyvin hoidetun näköisenä. | ||||
|
09.10.2020 04:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Korokkeet helpottanevat henkilökunnan (kamiinojen / hiekkalaatikoiden hoitajien) junaan nousua ja sieltä poistumista? | ||||
|
|
09.10.2020 04:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuli mieleen tämä: https://vaunut.org/kuva/122650 | ||||
|
|
09.10.2020 04:17 | Jimi Lappalainen | ||
| XOe 070003-9. | ||||
|
|
09.10.2020 04:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa, tuon takia tuo torvi on olemassa. | ||||
|
|
09.10.2020 01:10 | Joona Kärkkäinen | ||
| Eipä ole meluasiat kovin hyvällä tasolla nykyäänkään, kun eräs Saksasta hiljattain tilattu sähköveturityyppi on niin meluisa ettei ilman kuulonsuojausta pysty ajamaan. | ||||
|
09.10.2020 00:13 | Pekka V. Puhakka | ||
| Tuohon aikaan oli tosiaan pääopastimessa 1, 2 tai 3 vihreää ja aja-opaste annettiin aina alimmalla vihreällä. Suojastusopastimen aja varovasti annettiin vihreällä ja keltaisella. Opastinpuhelinjärjestelmä rakennettiin jotta veturimiehistöllä ja kauko-ohjaajalla on mahdollisuus kommunikoida keskenään. Suojastusopastimen mastossa olevalla opastinpuhelinkilvellä osoitetaan lähimmän puhelimen sijainti (penkan toisella puolella tulo-opastimessa). | ||||
|
09.10.2020 00:03 | Niila Heikkilä | ||
| Tuorein kuvauspaikkaan liittyvä uutinen https://www.iltalehti.fi/tee-se-itse/a/b94c0e96-63d1-48ac-9a8a-13a2e008c106 | ||||
|
|
08.10.2020 23:48 | Jorma Toivonen | ||
| ... kuvan tekstin mukaan, suojastusta ei vielä oltu otettu käyttöön... Oletettavasti suojastusopastimessa tulevat käyttöön "normaalit näytöt" - "tuplavihreä"??? |
||||
|
|
08.10.2020 23:35 | Mika Hakala | ||
| Onko puhelinlaatikolla ollut muutakin merkitystä, kuin kuitata viestitinlangan toimiminen oikein ja raportoida opastimen toiminnasta? Korostaminen ihmetyttää... Olisiko siellä esim. "käsin pakotettu" vaihe? | ||||
|
|
08.10.2020 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ollut käytössä kuulosuojaimia -70-luvulla - pumpulia korviin... Ei ollut Ri:n lätissä radiopuhelimia - ehkä tyfonien runsas käyttö tasoristeyksissä (kuljettajan omakin turvallisuus). Konesuoja oli melkoisen kevyt käsitellä aikoinaan, suojan oikeassa sivussa oli myös avattava luukku, josta saattoi "potkaista" "tapin haarukkaan" ilman konesuojan kampeamista "pois tieltä". |
||||
|
|
08.10.2020 23:13 | Topi Lajunen | ||
| ...vai oliko tuohon aikaan kahden valon ajonsalliva opaste tuplavihreä, jolloin se olisi periaatteessa sama, kummalla valolla näytetään yksi vihreä. | ||||
|
|
08.10.2020 23:12 | Topi Lajunen | ||
| Vihreä alimmassa valoaukossa? | ||||
|
08.10.2020 23:07 | Jussi Tepponen | ||
| Ilkka, Reinon lisäämä suurennus, jossa näkyy myös tuo veturin numerokyltti (2) löytyy kuvasta: https://vaunut.org/kuva/142643 |
||||
|
08.10.2020 23:06 | Jussi Tepponen | ||
| Kiitokset! Linkitän tämän tuohon veturikuvaan, jossa keskustelua on käyty: https://vaunut.org/kuva/142310 |
||||
|
08.10.2020 22:53 | Panu Breilin | ||
| Kuva koko ohjaustaulusta vuoden 2002 asussaan löytyy täältä: https://vaunut.org/kuva/10799 . Ohjaustauluun tehtiin ajan myötä muutoksia liittyen ainakin Lamminmäen tasoristeyksen varoituslaitoksen käyttöönottoon 1978. | ||||
|
|
08.10.2020 22:23 | Panu Breilin | ||
| Ei tosiaan. Kouvola–Pieksämäki-välillä linjaradio tuli käyttöön vuonna 1969, Pieksämäki–Siilinjärvi-välillä vuonna 1973 ja Siilinjärvi–Kontiomäki-välillä vuonna 1974. | ||||
|
08.10.2020 22:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sähkövaihteen kääntäminen kammella oli oman aikansa ottavaa hommaa. Terveisiä Vilppulasta voimalaitoslakon, eli Jorma Reinin lakon ajalta 1977. | ||||
|
|
08.10.2020 22:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Linjaradiotahan ei vielä oltu tuohon aikaan otettu käyttöön Savon radalla...? | ||||
|
|
08.10.2020 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvän näköistä valutyötä tuon opastinpuhelimen kaapin ovessa! | ||||
|
|
08.10.2020 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisaalta, se lätän viheltimien ääni ei suinkaan ollut mikään kuiskaus! Nimenomaan se kuului, etenkin, jos matkustajaosastossa kattoluukkua oli ruuvattu auki. Minun muistini mukaan takapään ohjaamon lämmitys-Webastoa alettiin asentaa vetovaunuihin siinä 1979 tienoilla. Hilding Carlssonin tekemissä lätän ruotsalaisissa äideissä moottorikotelointi lie ollut samanlaista mallia, kuin mitä tuli sitten Dm6:iin. Siis sarjan YBo4 ja TGOJ:n Ybos-vaunuissa. SJ:n varsinaisissa ruotsinlätissä moottorikotelointi oli lasikuitua, näin ainakin muistan lukeneeni. Joten ei välttämättä Ruotsissa rälsbussförare Håkaneillakaan ollut ajaminen moottoripäästä silkkaa auvoa ja rattoa...? |
||||
|
08.10.2020 21:36 | Joonas Pio | ||
| Omien havaintojen perusteella Heinolan-junassa kolme veturia ja kaikki eri sävyä on suhteellisen harvinaista, tässä kävi siis hyvä tuuri. | ||||
|
08.10.2020 21:30 | John Lindroth | ||
| Hyvä opastusta antava kuvasarja. | ||||
|
|
08.10.2020 21:18 | Pertti Miettinen | ||
| Jes. Nyt saan lisätä näihin kuviin paikan myös sillä minulla on kuva tästä asetinlaitteesta myös, tosin siinä näkyy vain pohjoispuolella tuosta HP painikkeesta alkaen. | ||||
|
|
08.10.2020 21:14 | Tauno Hermola | ||
| Oliko kuulosuojainten käyttö sitten poissuljettu? | ||||
|
|
08.10.2020 21:09 | Antti Kukkonen | ||
| Tälläinen avo-Fahr tuli vieläkin yksi päivä vastaan, kestäviä koneita. Kuljettajilla monesti kokovartalosuojaus pölyn takia ainakin työn äärellä | ||||
|
|
08.10.2020 21:04 | Pertti Miettinen | ||
| Tutunnäköisiä kuvia.kolme vastaavaa kuvaa on itsellä.nyt selvisi kuvausajankohta ja paikka näille. | ||||
|
|
08.10.2020 20:31 | Petri Nummijoki | ||
| Työterveyslaitoksen 1975 tekemissä mittauksissa todettiin, että Lätän moottoripäässä saattoi oleskella 2 h ja moottorittomassa 4-8 h päivässä (5 päivänä viikossa) ilman kuulokyvyn pysyvän heikkenemisen riskiä. Tuon perusteella edes moottoriton pää ei ollut mikään kehuttava, vaikka toki paljon parempi, kuin moottoripää. On vaikea päätellä, johtuiko moottorittomassa päässä korkeahko melu esim. viheltimistä tai radiopuhelimesta enemmän kuin moottorimelusta. | ||||