|
|
07.10.2020 14:57 | Mikko Herpman | ||
| Monta kertaa tuli Suolahden uudella asemalla katsottua kun Dr13 veti rautakanavaroikkaa satamasta päätielle ja edelleen vihreällä lipulla kohti jyväskylää. Siinähän on nousua koko matka, joten tehoja oli reippaasti käytössä. Saman tien asemalta oln nousua Jyväskylän suuntaan. | ||||
|
|
07.10.2020 14:54 | Jouni Hytönen | ||
| Olikohan nyt syksyä 1994, kun Jyväskylän Kiskoliikennekerho järjesti resiinaretken Äänekoskelta Saarijärvelle ja takaisin. Tuohon aikaan järjestelyt eivät olleet kovin monimutkaisia: muuta liikennettä ei viikonloppuna ollut ja Äänekosken junasuorittaja oli tietoinen pohjoiseen lähteneestä pumppuresiinasta. Saarijärvellä ryhmän energisin jäsen sai päähänsä, että käydään nyt vielä Kolkanlahdessa. En ollut kovin hyvin tietoinen maastonmuodoista, olisi kannattanut jäädä suosiolla Saarijärvelle. Kolkanlahteen nouseminen oli tuskainen taival, rata nousee lyhyellä matkalla yli 50 metriä lähes yhtäjaksoisella 10 promillen kaltevuudella. | ||||
|
Kuvasarja: Lättähattu Dm7 |
07.10.2020 13:42 | Markku Naskali | ||
| Onpa muistoja herättävä kuvasarja. | ||||
|
|
07.10.2020 13:40 | Martti Vuorikoski | ||
| Hieno kuva, tykkään. | ||||
|
Kuvasarja: Lättähattu Dm7 |
07.10.2020 13:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaikka tuossa käsikirjassa onkin kymmeniä piirustuksia, niin nämä neljä ovat sen ainoat vaunupiirustukset. | ||||
|
|
07.10.2020 13:17 | Jussi Laukkanen | ||
| Romuraudan/teräksen hinta riiippuu aika monesta tekijästä. Edellä puhuttu puhtaus vieraista aineista ja lopputuotteen laatua heikentävistä muista metalleista on yksi oleellisimmista kriteereistä. Romuraudalle/teräkselle on sen takia määritetty laatuluokat helpottamaan kaupankäyntiä. Hintaan vaikuttavat tietysti myös sellaiset käytännön asiat kuin kaupan kohteena olevan erän suuruus, sen sijainti, vastaanottajan käyttämä käsittelytekniikka ja vastaanottavan yrityksen sijainti globaalissa logistiikkaketjussa. Tästä on seurauksena melkoinen hintahaitari. Keski-Suomessa sijaitsevan parin tonnin suuruisen sekapeltiluokkaan menevän romukasan hinta voi olla negatiivinen, kun 20 tonnin painoisen höyrykattilan arvo tuotuna vastaanottajan vaa´alle on luokkaa 2000 euroa. Ranskan rannikkoa seilaavan aluksen ruumassa olevan erän hinta määräytyy sitten raaka-ainenoteerausten pohjalta. Katsoin Lontoon (LME) hinnan ja se oli nyt noin 280 USD/tonni. (En tällä hetkellä työskentele alalla, joten mainitsemani luvut ovat vain suuntaa antavia.) |
||||
|
Kuvasarja: Lättähattu Dm7 |
07.10.2020 13:06 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja! Kummasti alkaa lättien sisustuksen yksityiskohdat hautautua pois mielestä, vaikka lapsena niillä tuli matkustettua varsin paljon. Löytyykö Kurt sinulta Noabin ja Eiabin piirustuksia mukaan tähän sarjaan? | ||||
|
|
07.10.2020 12:25 | Erkki Nuutio | ||
| Valimotekniikka I (1982) sanoo: Kappalesuuruudeltaan tarkoituksenmukainen puhdas kupari soveltuu valuraudan ja teräksen seostamiseen [jos siis käyttökohde sallii tai kaipaa kupariseostusta, oma huomatus]. Romusta on tällöin huolellisesti tarkattava, että käytetään vain varmuudella puhtaaksi kupariksi pääteltäviä levyä, putkea jne. Seassa EI SAA olla messinki- tai pronssiosia, tinauksia, LYIJYÄ tai muita seoksia. Sulatuksissa induktiouunissa ei romu saa olla ruosteista ja sen tulee olla kuivaa. On erityisesti kiinnitettävä huomio lyijyyn. Paitsi pelkkänä, sitä esiintyy maaliaineissa. Seostuksen puhtausnäkökohdat sulkevat pois pintakäsitellyn ja likaantuneen romun. JNE |
||||
|
|
07.10.2020 12:00 | Timo Salo | ||
| Tuntuu oudolta ettei kuparia saada "irti" raudasta, onhan niillä sulamispisteessä n. 500 asteen ero? | ||||
|
|
07.10.2020 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin aikoinaan jostain, että rauta/teräsromun kuparoituminen olisi koettu ongelmaksi. Ratakiskoja tämä ei suuressa määrin koske, mutta esimerkiksi romuautojejn sulattaminen uusiokäyttöön aiheuttaisi juuri mainittua kuparoitumista. Väännänpä kuparilangasta: kun ei niitä kaikkia sähköosia ja johtoja pystytä poistamaan vaikkapa nyt autonraadoista. |
||||
|
|
07.10.2020 10:16 | Mika Hakala | ||
| Ihan hyvä, ettei raudan hinta houkuta purkamaan infraa yms. Olemassa oleva infra (vaikka teoreettinenkin) on kumminkin materiaalista, eikä abstraktia (asemakaava) jota voidaan helpommin muokata. | ||||
|
|
07.10.2020 10:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvasarja: https://vaunut.org/kuvat/?u=154&d=1.3.2006 | ||||
|
|
07.10.2020 10:00 | Raimo Harju | ||
| Onko malmin louhiminen rikastaminen ja sulattaminen sitten edullisempaa kuin valmiin ratakiskon sulattaminen, kaukaa korvesta se malmikin pitää louhia ja kuljettaa. | ||||
|
|
07.10.2020 09:59 | Kari Suominen | ||
| Kiitos Niemen Tepolle vastausta vaille jääneen kysymyksen havaitsemisesta ja siihen vastaamisesta vielä näin vuosienkin kuluttua ! |
||||
|
|
07.10.2020 09:42 | Kari Haapakangas | ||
| Sallassa sanomista taisi tulla rauhansopimuksen rikkomisesta, eli rata Sallasta Kelloselkään piti olla olemassa, koska Neuvostoliitto vaati niin. Tietysti rata oli liikennöitävässä kunnossa vain teoreettisesti, mutta kiskot siellä kuitenkin oli. | ||||
|
|
07.10.2020 09:27 | Ossi Rosten | ||
| Romurauta on tällähetkellä alle 10€/tonni niin ei tuo lyö leiville oikein alkaa jostain korvesta kiskoa kiskomaan.. | ||||
|
|
07.10.2020 09:27 | Jouni Hytönen | ||
| Vuonna 1993 laskin, että rataosuudella Jyväskylä-Keljo oli rautakanavajunien ansiosta Suomen vilkkain Dr13-vetoinen liikenne. Loppuaikoina niitä kulki neljä junaparia kahdella eri junarungolla. 90-luvun alussa oli mukava olla lukiolaisena keskustassa, asema veti puoleensa kuin hunajapurkki. :) Hyppytunneilla tuli usein ulkoilutettua kameraa, samaan aikaan tehtiin myös merkittäviä muutostöitä ratapihalla, mm. asennettiin pitkät vaihteet raiteiden 1 ja 2 välille, otettiin käyttöön Siemensin Simis C -tietokoneasetinlaite ja rakennettiin sähköistys. | ||||
|
|
07.10.2020 09:15 | Simo Virtanen | ||
| Eikö Sallassakin joku omatoimisesti purkanut rataa ja sanomistahan siitä tuli. Omistajan ne pitäisi purkaa, mutta samalla pitäisi tietysti poistaa myrkkypuuta olevat pölkyt ja se taitaa maksaa aika paljon. | ||||
|
|
07.10.2020 08:55 | Teppo Niemi | ||
| Yli kuusi vuotta vanhaan Suomisen kysymykseen vastaus: Schöma on juuri saapumassa Valtion Rautateiden Vaasan konepajan suorittamasta täyskorjauksesta Jokioisten Museorautatielle. Korjauksessa mm. veturin raideleveys muutettiin 600 mm:stä 750 mm:in. | ||||
|
|
07.10.2020 08:55 | Mika Hakala | ||
| Ristikkoaitaakin hivenen korkeamaksi kasvanut pujo paljastaa, ettei alkukesästä ainakaan ole kyse. | ||||
|
|
07.10.2020 08:21 | Raimo Harju | ||
| Sitä minäkin olen ihmetellyt, mikseivät ratakiskot kelpaa, nehän on helppo katkoa ja sitten sulatukseen, tai sitten voihan niitä käyttää sellaisenaankin joihinkin rakenteisiin. | ||||
|
|
07.10.2020 08:11 | Erkki Nuutio | ||
| Kuusi sivua kuvia ja tekstiä M-mallisten Sisujen 50-vuotisen taipaleen muistoksi ja kunniaksi on juuri tulleessa Koneviestissä Nro 14, 5.10.20. Kyseiset kertomukset ovat myös julkaisijan juuri tulleessa erillisessä Koneklassikot 4/20 -lehdessä. |
||||
|
|
07.10.2020 06:29 | Kari Haapakangas | ||
| Valkoisesta valosta päätellen varoituslaitos on edelleen käytössä vaikka tie vie ei minnekään | ||||
|
|
06.10.2020 23:06 | Jorma Toivonen | ||
| Aikanani "kylmäpää" oli jo varsinainen "ajopää". Vain Ri-Prv-Ri aamujuna ajettiin osittain "moottoripäästä" (vain vetovaunu), sekä Ri-Hl-Ri junat ajettiin sekä/että (ei kääntömahdollisuutta Hämeenlinnassa). Lahden junien kokoonpanot koottiin siten, että "kylmästä päästä" voitiin ajaa mennen tullen (tai kääntö Lahden tallilla). Eräällä syksyisellä/talvisella Ttv-reissulla tauon ajaksi heittäydyin pitkälleni konesuojan päälle - Valmet jyrskyhteli alla ja petikin oli lämmin, taisin jopa nukahtaa "hetkeksi"... |
||||
|
|
06.10.2020 21:05 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Musiikkitalon pohjatöitä tehdään tässä taustalla, ollaan jossain noin 2007-2008. | ||||
|
|
06.10.2020 20:14 | Antti Grönroos | ||
| Vierustie | ||||
|
|
06.10.2020 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuolla pääradan takana, romulaanilla oli aikoinaan punaruskeaksi maalattu puuvaunun kori. Ei taida olla toivoakaan saada tietoon sen numeroa, saati kuvaa...? Minun silmiini se näytti muinaiselta Ei:ltä. | ||||
|
|
06.10.2020 19:55 | Julius Ylitalo | ||
| Asemalta on 8km Parkanon keskustaan. | ||||
|
|
06.10.2020 16:36 | Markku Naskali | ||
| Taas esimerkki siitä että rauta on halpaa. Sinne vaan ruostumaan ja lopulta hajoamaan. Maassa on satoja kilometrejä hylättyä rataa mutta kiskot eivät kiinnosta ketään. Jogurttipurkkeja kyllä keräilään. Hyvä sekin, mutta... | ||||
|
|
06.10.2020 16:04 | Ossi Rosten | ||
| Laitatko Antti tähän naatit, pikkasen hakusessa jotta mistä tämä on oikein otettu? | ||||
|
|
06.10.2020 15:55 | Vertti Kontinen | ||
| Juuri näin ja kiitos vastauksesta. Tuon kuvasarjan olinkin jo nähnyt, mutta tarkka liikenteen päättymisvuosi oli jäänyt mysteeriksi | ||||
|
|
06.10.2020 15:18 | Antti Grönroos | ||
| Oikein | ||||
|
|
06.10.2020 14:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisenssi takaisin, viides vaunu on selvinnyt. Se on FIN-WINCO Obe 207001-9. Se on BO- ja BXO-vaunujen välissä. | ||||
|
|
06.10.2020 14:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen ja harvinainen lasti Oa-vaunulla. | ||||
|
|
06.10.2020 14:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Itselläkin, vaikken aivan "vuosikertaa olekaan", on tuollainen rasia ollut, tosin vanhuuttaan hajonnut. Samanvärinen keltainen, mutta mustanruskea kansi. | ||||
|
|
06.10.2020 14:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainitusta sillasta tuli mieleen tämä kuvasarja: https://vaunut.org/sarja/3666 | ||||
|
|
06.10.2020 14:03 | Markku Naskali | ||
| Ajoitko moottoripäästä vai toisesta? Kyllä moottoripäässäkin oli varmasti pitkään kalsaa kun lättä oli viettänyt yön pakkasessa, mutta pidemmän matkan jälkeen olo oli kaiketi kuin saunassa ja lasit huurteessa silloin lättäliikenteen alkuaikoina kun kai enemmäkseen ajettiin moottoripäästä ja ohjaamo oli täynnä lumesta sulavia koulupoikia. Nimemerkki kokemusta moottorikopalla istumisesta. |
||||
|
|
06.10.2020 12:29 | Martti Vuorikoski | ||
| Kyllä jousijalakset muistan, äitini työkaveria miehensä kuljetti 350 honda cb:llä töihin kesät talvet. | ||||
|
|
06.10.2020 12:08 | Kari Haapakangas | ||
| Valkoinen, mutta ruskealla kannella. | ||||
|
|
06.10.2020 11:36 | Perttu Karttunen | ||
| Tuosta punainen versio saattaa vielä löytyä jostain hyllyn perältä. | ||||
|
|
06.10.2020 11:05 | Eemil Liukkonen | ||
| Hieno syksyinen kuva! | ||||
|
|
06.10.2020 09:58 | Hannu Peltola | ||
| Kuvasta vähän vasemmalle on saari, jossa kuvattiin elokuvan Harry Potter ja Kuoleman varjelukset (osa I) professori Dumbledoren hautakohtaukset. Jästinä en erottanut saarella olevaa hautamonumenttia! | ||||
|
|
06.10.2020 09:42 | Hannu Peltola | ||
| BR:n alkuperäinen väritys Mk. 1 -sarjan matkustajavaunuille oli tämä kuvassa näkyvä "Crimson Lake" -maalauskaavio. Karmiininpunainen-kerma -väriyhdistelmällä maalattiin käytävälliset vaunut (eli vaunut, joissa on käytävä sivulla ja matkustajaosastot). Tämä maalauskaavio sai lempinimen Blood and Custard - veri ja vaniljakastike. Kokonaan karmiininpunaiseksi maalattiin avo-osastoiset vaunut. | ||||
|
|
06.10.2020 08:50 | Tommi K Hakala | ||
| Itsellä oli aikoinaan vastaava rasia, punaisena. | ||||
|
|
06.10.2020 08:14 | Mikko J. Putkonen | ||
| Tähän kuvaan on lipsahtanut väärä veturinumero: pitäisi selvästikin olla 608, ei 607. | ||||
|
|
06.10.2020 00:32 | Lasse Reunanen | ||
| Simply as best... | ||||
|
|
06.10.2020 00:12 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kevolan entisellä pysäkillä ollaan. | ||||
|
|
05.10.2020 23:00 | Visa Pöntinen | ||
| Voisko olla Halikko? | ||||
|
|
05.10.2020 22:37 | Rasmus Viirre | ||
| Hienossa tyyppi-järjestyksessä on kiskovaunut ja Vemppu kruunaa junan kokoonpanon! | ||||
|
|
05.10.2020 21:27 | Matias Kauramäki | ||
| Onkohan näitä enää olemassa? | ||||
|
|
05.10.2020 21:15 | Antti Grönroos | ||
| Tässä pihassa on VR:n rakennuksia. Alkuperäinen rata. Paikka Turun ja Helsingin välissä. | ||||