Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 26.09.2020 07:00 Oula Ahlholm  
  Seinäjoki?
kuva 26.09.2020 06:57 Lauri Rantala  
  Ei ole vielä oikeaa vastausta
kuva 26.09.2020 05:11 Jari Kuusinen  
  Tekee vaihtotöitä eli heittää ns. kepeät mullat kuvan perusteella? :)
kuva 26.09.2020 05:06 Jari Kuusinen  
  :) :) :)
kuva 26.09.2020 01:05 Esa J. Rintamäki  
  Korkeakoski, eli kuten eräälle junasuorittajalle joskus sanoin: " Kiivasliikkeinen ylhäällä sijaitseva vesi".
kuva 26.09.2020 01:02 Esa J. Rintamäki  
  Komea perspektiivikuva!
kuva 25.09.2020 23:51 Juhani Pirttilahti  
  Luultavimmin siellä on käynyt inhimillinen ajatusvirhe. Ei siitä tapauksesta ole oikein tullut mitään julkipantavaa, vaikka kyllä ihan suotavaa olisi, että siitä jotakin olisi tullut.
kuva 25.09.2020 23:44 Julius Ylitalo  
  Ja maantieteellisesti myös lähellä Venäjän rajaa.
kuva 25.09.2020 23:43 Julius Ylitalo  
  Kelloselän asema on aika lailla Aatsingintien tuntumassa.
kuva 25.09.2020 23:41 Julius Ylitalo  
  Ämmänsaaren (Suomussalmen kunta) ja Pesiökylän välillä.
kuva 25.09.2020 23:37 Julius Ylitalo  
  Uusikylä taipuu muotoon Uudessakylässä, Uudestakylästä ja Uuteenkylään.
kuva 25.09.2020 23:36 Julius Ylitalo  
  Joko Uudenkylän vaaratilanne on selvinnyt. Olisi kiva tietää mitä tapahtui.
kuva 25.09.2020 23:33 Jimi Lappalainen  
  Kanada.
kuva 25.09.2020 23:23 Julius Ylitalo  
  Arola, Vartius, Tuira, Maanselkä, Valtimo, Vuokatti, Petroskoi, Kontiomäki, Kivesjärvi, Porokylä, Lieksa, Hammaslahti, Imatra, Isokylä, Misi, Hanhikoski tai Värtsilä. Voi olla myös joku muu, se on ihan tuuria, jos on oikein.
kuva 25.09.2020 23:07 Juhani Pirttilahti  
  Kiilaksi vielä Kyle of Lochals.
kuva 25.09.2020 22:57 Jimi Lappalainen  
  Oikeastaan kunta ei ole Kööpenhamina, vaan Tårnby: https://www.openstreetmap.org/relation/2192292#map=13/55.6102/12.6188
kuva 25.09.2020 22:52 Jimi Lappalainen  
  Asia selviää myös viereisen G-junan aikataulun kokoonpanotiedoista: https://juliadata.fi/timetables?s=9941&d=25.9.2020
kuva 25.09.2020 22:39 Joonas Jokinen  
  Kiitoksia. Yritin tihrustaa alkuperäisestä kuvasta, mutta ei onnistunut.
kuva 25.09.2020 22:27 Jimi Lappalainen  
  408-FAS.
kuva 25.09.2020 22:25 Oula Ahlholm  
  Mä veikkaan tätä: Tornio.
kuva 25.09.2020 22:22 Juhani Pirttilahti  
  Kihniö ja 3 x Dv12 murisee.
kuva 25.09.2020 22:20 Jimi Lappalainen  
  Ja kallion ulkoreunaa kulki aikoinaan myös rautatie.
kuva 25.09.2020 22:16 Jimi Lappalainen  
  Kihniöllä?
kuva 25.09.2020 22:14 Jimi Lappalainen  
  https://www.google.fi/maps/@60.3518708,25.0785244,121a,35y,284.25h,0.16t/data=!3m1!1e3
kuva 25.09.2020 21:59 Onni Tikkala  
  Sm2-yksikön numero on 6056.
kuva 25.09.2020 20:58 Juhani Pirttilahti  
  Valtionrautateillä oli oma kemian laboratorio, joka suoritti kaikenlaisten tarveaineiden näytteenottoa ja testauksia. Osa näistä materiaalien tutkimuskuvauksista on edelleen olemassa kansallisarkiston kokoelmissa.
kuva 25.09.2020 20:42 Juhani Pirttilahti  
  Haapamäki ja taustalla on kalustohallin rakennustyömaa täydessä tohinassa.
kuva 25.09.2020 19:32 Esa J. Rintamäki  
  Muistan joistakin vanhoista VR:n historiikeista lukeneeni kiskoille ja muille raidetarvikkeille asetetuista vaatimuksista ainakin sen että tavaran tuli olla sitkeää.

Esimerkiksi Finska Statsjärnvägarne 1862-1912 kertoo että kisko, otettuna päivän tuotantoerästä tulee kokeilla siten että kisko vapaasti lepää kahden tuen varassa. Tukien etäisyys on kolme englannin jalkaa. Kiskon piti kestää viiden minuutin pituinen 12 englannin tonnin kuormitus, ilman että kuormituksen jälkeen siiinä olisi havaittavaa taipumaa.

Samassa erässä piti kiskoa kuormittaa myös 32 engl.tonnin voimalla ja edelleen lisätä kuormitusta, kunnes kisko murtuu. Sen jälkeen kumpikin murtunut kiskonpätkä piti tukea vapaasti kahden tuen varaan (tuet 3 engl.jalan päässä toisistaan). Tällöin piti kiskon päälle keskelle pudottaa 1/3 engl. tonnin paino vapaasti 8 jalan korkeudesta. Jos yli kymmenes osa päivän valmistuserän kiskoista ei kestä näitä kokeita, piti tämä erä, josta koekiskot oli otettu, hylätä kelpaamattomana.

Muista raidetarvikkeista (sidekiskot, aluslevyt, ruuvit ja naulat) annettiin myös omat määräyksensä.

1910 annettiin määräykset vastaavanlaisesta kokeilusta metrisillä arvoilla. Esimerkiksi 30kg/metrin kiskoista määrättiin, että painoa ei saanut alittaa yli 0,5% painosta. Ylipainosta ei maksettu. Koostumuksesta sen verran, että raidemateriaali piti olla pehmeää ja sitkeää Bessemer- tai Siemens-Martin- valuterästä, jonka murtopinnan piti olla hienorakeista ja tasalaatuista.

Kemiallisesti hiilipitoisuus noin 0,40% oli toivottavaa. Fosforipitoisuus ei saanut ylittää 0,08%, eikä rikkipitoisuus 0,08% eikä piipitoisuus 0,10%.

Kiskojen reunat ja pinnat piti olla puhtaita ja tasaisia. Repeämiä, kuplia eikä ja muita virheitä ei saanut olla. Vetomurtolujuus ei saanut ylittää 75 kg/neliömillimetrille. Sidekiskojen piti olla hieman pehmeämpää kuin itse kisko. Aluslevyt kokeiltiin siten, että kylmissä olosuhteissa se taivutettiin suoraan kulmaan, eikä taivutuksessa syntyneitä murtumisjälkiä saanut olla.
kuva 25.09.2020 19:25 Nikolas Peippo  
  Istutukset ovat paikallaan, mutta kovin rehevöityneenä. Vaatii vähän mielikuvitusta jotta tekstin saa luettua.
kuva 25.09.2020 18:43 Rainer Silfverberg  
  Mun ymmärtääkseni ne ovat vielä paikallaan, tosin ehkä vähän typistettynä.
kuva 25.09.2020 18:05 Peter Verschelden  
  What is the roadregistration of the Komatsu on the left? I see 4?8·FA?
If more information is available, I would be interested in the railregistration, manufacturing number and year, internal Sundström number, etc.
The same info on the Komatsu ( 160 or 180 ?) on the right, would also be welcome.
kuva 25.09.2020 17:30 Markku Naskali  
  Kyllä näitä jää kaipaamaan. 60-70-luvuilla matkustin usein Helsinkiin kesätöihin ja ihailin. Myös monella muulla asemalla oli hienoja istutuksia. Nyt ei ole juuri muuta kuin kummallisia lippuautomaatteja sateen armoilla.
kuva 25.09.2020 17:23 Tommi K Hakala  
  Markku: Niin se menee.
kuva 25.09.2020 17:16 Oula Ahlholm  
  Riihimäki?
kuva 25.09.2020 17:08 Timo Salo  
  Lasse: Juu näin kai on. Ajattelin vaan, että pinta olisi tasalaatuisempi, jos se "kiskotehtaassa" valmiiksi induktiokarkastaisiin. Vaikea kuvitella, että mankeloitumalla saisi tasaisen, kestävän pinnan kiskoon? Kiskohionta tietysti auttaa asiaa, (tekivät täälläkin pari vuotta sitten) mutta onko pinnan kovuus tasalaatuinen???
kuva 25.09.2020 16:42 Markku Naskali  
  Herättipä kommenttini vilkkaan keskustelun joka myös meni kauas raiteilta. Harrastajista löytyy monen alan tietäjiä. Tein viime vuonna pienen puukaupan (n. 40 tuhatta€) ja totesin että puuta voi pätkiä moneen luokkaan. Pienehkö sahalatos sai tavarasta arvoa yli 30% enemmän kuin ns. "jätit" ja rungosta löytyi huomattavamman enemmän tukiksi luokiteltua.
kuva 25.09.2020 16:27 Vertti Kontinen  
  Kovin pieneltä nuo pellettijunatkin näyttävät tuolla maiseman keskellä
kuva 25.09.2020 16:07 Lasse Reunanen  
  Jotain tällaista epäkuranttia tavaraa tuo on. Ja taitaapa tosiaan tuo 31 dm vieläkin kummitella joissain mitta- ja laatuvaatimuksissa. Itseasiassa olen itsekin tehnyt noita kolmeykkösiä silloin kun eräälle yksityiselle puutavaranvälitysliikkeelle hakattiin. Täysin oksatonta ja virheetöntä tyvimäntyä ja koivua johonkin puusepänteollisuuteen meni.
kuva 25.09.2020 15:57 Tommi K Hakala  
  31 dm oli lyhyin 80-luvulla tukkimitoissa, mutta ei mitenkään yleinen. Yleensä perusmitat lähtivät tosiaan nykyisestäkin 37 dm pituudesta. Sahoillahan on kaappasahoja, joilla otetaan heikkolaatuista osuutta pois, olisivatko niiden jäänteitä. Jotkut pikkukauppiaat niitä edelleen välittävät eteenpäin.
kuva 25.09.2020 15:22 Lasse Reunanen  
  Tukin minimipituus on ja on ollut tuolloinkin 12 jalkaa eli 3,7 m. Jossain poikkeustapauksessa voitiin tehda yksittäisiä 11 jalkaisia eli 3,4 metrisiä. Tuossa kuormassa on osa reilun 2 m pituisia, niin tuo ei ole suoraan sahalta tulevaa tavaraa, vaan on käynyt jossain katkottavana. Sahoilta myöskään tule yleensä nippuja jossa on eri paksuisia lautoja samassa nipussa.
kuva 25.09.2020 14:38 Tommi K Hakala  
  Onko olemassa vielä kuvia MG Äänekosken järeämmistä "roikkavetureista"?
kuva 25.09.2020 14:13 Markku Naskali  
  Aikoinaan nippuun pantiin kyllä pituudeltaan poikkeavaa tavaraa, mutta toinen pää pyrittiin laittamaan tasaiseksi. Tässä on vähän sen hakuista, mutta ei täysin. Ei ole ainakaan kunnon kauppatavaraa.
kuva 25.09.2020 14:07 Juha Metsäpelto  
  Traktori ei ole kuvassa kovin vanha, kun oli tuotannossa 75-79. Eli kuvanottohetkellä n. 3-7 vuotias. 702S:n vakiorengaskoko on tosiaan takana 16.9-34 ja vaihtoehtoinen koko 13.6-38 jollaiset kuvan koneessakin on, tosin vanteet vielä käännettynä jolloin takapään raideleveys on saatu vielä normaalia kapeammalle. Tämä viittaa johonkin riviviljelykäyttöön. Katolla oleva tötterö on raitisilmatuuletin / suurteholämmitin jota myytiin lisävarusteena, se asennettiin suoraan kattoluukun paikalle. Tuohon aikaan ei ilmastointilaitteita traktoreissa juuri ollut ja tämä olikin suosittu varuste turvesuolla 702S / 1102 malleissa. Suodatinpinta-alaa tuossa vehkeessä on 3.2m2 kun alkuperäisessä sisäilmanotossa ei taida olla juuri mitään suodatusta. Lähteinä 702S esite vuodelta 1976 ja raitisilmatuulettimen esite vuodelta 1977 :)
kuva 25.09.2020 14:04 Teemu Saukkonen  
  Mitäs varten tuo sitten vietiin? https://vaunut.org/kuva/136488
kuva 25.09.2020 14:01 Juha Kutvonen  
  Kymmenen pistettä ja porkkanamerkki!
kuva 25.09.2020 13:50 Lasse Reunanen  
  Juu, ei tuo ihan US:aa taida olla. Todellakin on jotain raakkilautaa, olisiko jopa hakkeeksi menossa joltain piensahalta tms, millä ei ole omaa hakkuria. Nipuissa on sekaisin eri paksuuksia ja pituudet ei satu tukin pituuteen mitenkään. Voiko olla jopa purkulautaa, vaikka betonimuottilautoja, menossa Helsingistä ulos päin.
kuva 25.09.2020 13:27 Lasse Reunanen  
  Traktori on kuvassa jo usean vuoden ikäinen, niin siihen on ehditty vaihtaa renkaat jo moneen kertaan muuttuvan tarpeen mukaan. Esim. lumitöissä kapealla renkaalla saadaan parempi pito suuremman pintapaineen takia. Traktoria selvästi käytetään jossain pölyisissä oloissa, kun ohjaamon päälle on rakennettu suurehko sisäilman suodatin. Valmet ei alunperin katsonut moista varustetta tarpeelliseksi.
kuva 25.09.2020 13:07 Lasse Reunanen  
  Timo. On teräslaatuja jotka pintakarkaistuvat iskusta tai mankeloitumisesta. Esim. kaivurin kauhat ja tiehöylien ym. huulilevyt. Nämä
ns. kulutusteräkset ovat hyvin sitkeää, eivätkä murru helpolla, mutta pintakarkenevat kokoajan kuluessaan. Ratakiskollakin on tämäntyyppisiä ominaisuuksia, mutta ei läheskään niin voimakkaita, kuin kulutusteräksillä.
kuva 25.09.2020 12:37 Rainer Silfverberg  
  Mä luulin pikkupoikana että "Korso" oli lainattu saksan tai italian kielestä. Kun olimme kerran lomamatkalla Itävallassa, kävimme usein kahvilassa jonka nimi oli "Café Korso".
kuva 25.09.2020 11:52 Timo Salo  
  Kunnallisen päättämisen typeryyden huipentumia: Tuo alastuleva tie tukittiin kaiteella tukkoon vaarallisena... Silti tämä kohta Siurossa on ainoita missä EI ole tapahtunut mitään onnettomuutta!!! (oli ainoa tie millä pääsi ohittamaan tuon sillan ja Siuron mäen)
kuva 25.09.2020 11:28 Esa J. Rintamäki  
  Vekkulia, Tapio! Ensimmäistä kertaa näen, kuinka samassa filmissä onkin sekaisin väri- ja mustavalko-filmiä...? Hah, hah!