|
|
26.09.2020 07:00 | Oula Ahlholm | ||
| Seinäjoki? | ||||
|
|
26.09.2020 06:57 | Lauri Rantala | ||
| Ei ole vielä oikeaa vastausta | ||||
|
|
26.09.2020 05:11 | Jari Kuusinen | ||
| Tekee vaihtotöitä eli heittää ns. kepeät mullat kuvan perusteella? :) | ||||
|
|
26.09.2020 05:06 | Jari Kuusinen | ||
| :) :) :) | ||||
|
|
26.09.2020 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korkeakoski, eli kuten eräälle junasuorittajalle joskus sanoin: " Kiivasliikkeinen ylhäällä sijaitseva vesi". | ||||
|
|
26.09.2020 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komea perspektiivikuva! | ||||
|
|
25.09.2020 23:51 | Juhani Pirttilahti | ||
| Luultavimmin siellä on käynyt inhimillinen ajatusvirhe. Ei siitä tapauksesta ole oikein tullut mitään julkipantavaa, vaikka kyllä ihan suotavaa olisi, että siitä jotakin olisi tullut. | ||||
|
|
25.09.2020 23:44 | Julius Ylitalo | ||
| Ja maantieteellisesti myös lähellä Venäjän rajaa. | ||||
|
|
25.09.2020 23:43 | Julius Ylitalo | ||
| Kelloselän asema on aika lailla Aatsingintien tuntumassa. | ||||
|
|
25.09.2020 23:41 | Julius Ylitalo | ||
| Ämmänsaaren (Suomussalmen kunta) ja Pesiökylän välillä. | ||||
|
|
25.09.2020 23:37 | Julius Ylitalo | ||
| Uusikylä taipuu muotoon Uudessakylässä, Uudestakylästä ja Uuteenkylään. | ||||
|
|
25.09.2020 23:36 | Julius Ylitalo | ||
| Joko Uudenkylän vaaratilanne on selvinnyt. Olisi kiva tietää mitä tapahtui. | ||||
|
|
25.09.2020 23:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Kanada. | ||||
|
|
25.09.2020 23:23 | Julius Ylitalo | ||
| Arola, Vartius, Tuira, Maanselkä, Valtimo, Vuokatti, Petroskoi, Kontiomäki, Kivesjärvi, Porokylä, Lieksa, Hammaslahti, Imatra, Isokylä, Misi, Hanhikoski tai Värtsilä. Voi olla myös joku muu, se on ihan tuuria, jos on oikein. | ||||
|
|
25.09.2020 23:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kiilaksi vielä Kyle of Lochals. | ||||
|
|
25.09.2020 22:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikeastaan kunta ei ole Kööpenhamina, vaan Tårnby: https://www.openstreetmap.org/relation/2192292#map=13/55.6102/12.6188 | ||||
|
|
25.09.2020 22:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Asia selviää myös viereisen G-junan aikataulun kokoonpanotiedoista: https://juliadata.fi/timetables?s=9941&d=25.9.2020 | ||||
|
|
25.09.2020 22:39 | Joonas Jokinen | ||
| Kiitoksia. Yritin tihrustaa alkuperäisestä kuvasta, mutta ei onnistunut. | ||||
|
|
25.09.2020 22:27 | Jimi Lappalainen | ||
| 408-FAS. | ||||
|
|
25.09.2020 22:25 | Oula Ahlholm | ||
| Mä veikkaan tätä: Tornio. | ||||
|
|
25.09.2020 22:22 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kihniö ja 3 x Dv12 murisee. | ||||
|
|
25.09.2020 22:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja kallion ulkoreunaa kulki aikoinaan myös rautatie. | ||||
|
|
25.09.2020 22:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Kihniöllä? | ||||
|
|
25.09.2020 22:14 | Jimi Lappalainen | ||
| https://www.google.fi/maps/@60.3518708,25.0785244,121a,35y,284.25h,0.16t/data=!3m1!1e3 | ||||
|
|
25.09.2020 21:59 | Onni Tikkala | ||
| Sm2-yksikön numero on 6056. | ||||
|
|
25.09.2020 20:58 | Juhani Pirttilahti | ||
| Valtionrautateillä oli oma kemian laboratorio, joka suoritti kaikenlaisten tarveaineiden näytteenottoa ja testauksia. Osa näistä materiaalien tutkimuskuvauksista on edelleen olemassa kansallisarkiston kokoelmissa. | ||||
|
|
25.09.2020 20:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Haapamäki ja taustalla on kalustohallin rakennustyömaa täydessä tohinassa. | ||||
|
|
25.09.2020 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan joistakin vanhoista VR:n historiikeista lukeneeni kiskoille ja muille raidetarvikkeille asetetuista vaatimuksista ainakin sen että tavaran tuli olla sitkeää. Esimerkiksi Finska Statsjärnvägarne 1862-1912 kertoo että kisko, otettuna päivän tuotantoerästä tulee kokeilla siten että kisko vapaasti lepää kahden tuen varassa. Tukien etäisyys on kolme englannin jalkaa. Kiskon piti kestää viiden minuutin pituinen 12 englannin tonnin kuormitus, ilman että kuormituksen jälkeen siiinä olisi havaittavaa taipumaa. Samassa erässä piti kiskoa kuormittaa myös 32 engl.tonnin voimalla ja edelleen lisätä kuormitusta, kunnes kisko murtuu. Sen jälkeen kumpikin murtunut kiskonpätkä piti tukea vapaasti kahden tuen varaan (tuet 3 engl.jalan päässä toisistaan). Tällöin piti kiskon päälle keskelle pudottaa 1/3 engl. tonnin paino vapaasti 8 jalan korkeudesta. Jos yli kymmenes osa päivän valmistuserän kiskoista ei kestä näitä kokeita, piti tämä erä, josta koekiskot oli otettu, hylätä kelpaamattomana. Muista raidetarvikkeista (sidekiskot, aluslevyt, ruuvit ja naulat) annettiin myös omat määräyksensä. 1910 annettiin määräykset vastaavanlaisesta kokeilusta metrisillä arvoilla. Esimerkiksi 30kg/metrin kiskoista määrättiin, että painoa ei saanut alittaa yli 0,5% painosta. Ylipainosta ei maksettu. Koostumuksesta sen verran, että raidemateriaali piti olla pehmeää ja sitkeää Bessemer- tai Siemens-Martin- valuterästä, jonka murtopinnan piti olla hienorakeista ja tasalaatuista. Kemiallisesti hiilipitoisuus noin 0,40% oli toivottavaa. Fosforipitoisuus ei saanut ylittää 0,08%, eikä rikkipitoisuus 0,08% eikä piipitoisuus 0,10%. Kiskojen reunat ja pinnat piti olla puhtaita ja tasaisia. Repeämiä, kuplia eikä ja muita virheitä ei saanut olla. Vetomurtolujuus ei saanut ylittää 75 kg/neliömillimetrille. Sidekiskojen piti olla hieman pehmeämpää kuin itse kisko. Aluslevyt kokeiltiin siten, että kylmissä olosuhteissa se taivutettiin suoraan kulmaan, eikä taivutuksessa syntyneitä murtumisjälkiä saanut olla. |
||||
|
|
25.09.2020 19:25 | Nikolas Peippo | ||
| Istutukset ovat paikallaan, mutta kovin rehevöityneenä. Vaatii vähän mielikuvitusta jotta tekstin saa luettua. | ||||
|
|
25.09.2020 18:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun ymmärtääkseni ne ovat vielä paikallaan, tosin ehkä vähän typistettynä. | ||||
|
|
25.09.2020 18:05 | Peter Verschelden | ||
| What is the roadregistration of the Komatsu on the left? I see 4?8·FA? If more information is available, I would be interested in the railregistration, manufacturing number and year, internal Sundström number, etc. The same info on the Komatsu ( 160 or 180 ?) on the right, would also be welcome. |
||||
|
|
25.09.2020 17:30 | Markku Naskali | ||
| Kyllä näitä jää kaipaamaan. 60-70-luvuilla matkustin usein Helsinkiin kesätöihin ja ihailin. Myös monella muulla asemalla oli hienoja istutuksia. Nyt ei ole juuri muuta kuin kummallisia lippuautomaatteja sateen armoilla. | ||||
|
|
25.09.2020 17:23 | Tommi K Hakala | ||
| Markku: Niin se menee. | ||||
|
|
25.09.2020 17:16 | Oula Ahlholm | ||
| Riihimäki? | ||||
|
|
25.09.2020 17:08 | Timo Salo | ||
| Lasse: Juu näin kai on. Ajattelin vaan, että pinta olisi tasalaatuisempi, jos se "kiskotehtaassa" valmiiksi induktiokarkastaisiin. Vaikea kuvitella, että mankeloitumalla saisi tasaisen, kestävän pinnan kiskoon? Kiskohionta tietysti auttaa asiaa, (tekivät täälläkin pari vuotta sitten) mutta onko pinnan kovuus tasalaatuinen??? | ||||
|
|
25.09.2020 16:42 | Markku Naskali | ||
| Herättipä kommenttini vilkkaan keskustelun joka myös meni kauas raiteilta. Harrastajista löytyy monen alan tietäjiä. Tein viime vuonna pienen puukaupan (n. 40 tuhatta€) ja totesin että puuta voi pätkiä moneen luokkaan. Pienehkö sahalatos sai tavarasta arvoa yli 30% enemmän kuin ns. "jätit" ja rungosta löytyi huomattavamman enemmän tukiksi luokiteltua. | ||||
|
|
25.09.2020 16:27 | Vertti Kontinen | ||
| Kovin pieneltä nuo pellettijunatkin näyttävät tuolla maiseman keskellä | ||||
|
|
25.09.2020 16:07 | Lasse Reunanen | ||
| Jotain tällaista epäkuranttia tavaraa tuo on. Ja taitaapa tosiaan tuo 31 dm vieläkin kummitella joissain mitta- ja laatuvaatimuksissa. Itseasiassa olen itsekin tehnyt noita kolmeykkösiä silloin kun eräälle yksityiselle puutavaranvälitysliikkeelle hakattiin. Täysin oksatonta ja virheetöntä tyvimäntyä ja koivua johonkin puusepänteollisuuteen meni. | ||||
|
|
25.09.2020 15:57 | Tommi K Hakala | ||
| 31 dm oli lyhyin 80-luvulla tukkimitoissa, mutta ei mitenkään yleinen. Yleensä perusmitat lähtivät tosiaan nykyisestäkin 37 dm pituudesta. Sahoillahan on kaappasahoja, joilla otetaan heikkolaatuista osuutta pois, olisivatko niiden jäänteitä. Jotkut pikkukauppiaat niitä edelleen välittävät eteenpäin. | ||||
|
|
25.09.2020 15:22 | Lasse Reunanen | ||
| Tukin minimipituus on ja on ollut tuolloinkin 12 jalkaa eli 3,7 m. Jossain poikkeustapauksessa voitiin tehda yksittäisiä 11 jalkaisia eli 3,4 metrisiä. Tuossa kuormassa on osa reilun 2 m pituisia, niin tuo ei ole suoraan sahalta tulevaa tavaraa, vaan on käynyt jossain katkottavana. Sahoilta myöskään tule yleensä nippuja jossa on eri paksuisia lautoja samassa nipussa. | ||||
|
|
25.09.2020 14:38 | Tommi K Hakala | ||
| Onko olemassa vielä kuvia MG Äänekosken järeämmistä "roikkavetureista"? | ||||
|
|
25.09.2020 14:13 | Markku Naskali | ||
| Aikoinaan nippuun pantiin kyllä pituudeltaan poikkeavaa tavaraa, mutta toinen pää pyrittiin laittamaan tasaiseksi. Tässä on vähän sen hakuista, mutta ei täysin. Ei ole ainakaan kunnon kauppatavaraa. | ||||
|
|
25.09.2020 14:07 | Juha Metsäpelto | ||
| Traktori ei ole kuvassa kovin vanha, kun oli tuotannossa 75-79. Eli kuvanottohetkellä n. 3-7 vuotias. 702S:n vakiorengaskoko on tosiaan takana 16.9-34 ja vaihtoehtoinen koko 13.6-38 jollaiset kuvan koneessakin on, tosin vanteet vielä käännettynä jolloin takapään raideleveys on saatu vielä normaalia kapeammalle. Tämä viittaa johonkin riviviljelykäyttöön. Katolla oleva tötterö on raitisilmatuuletin / suurteholämmitin jota myytiin lisävarusteena, se asennettiin suoraan kattoluukun paikalle. Tuohon aikaan ei ilmastointilaitteita traktoreissa juuri ollut ja tämä olikin suosittu varuste turvesuolla 702S / 1102 malleissa. Suodatinpinta-alaa tuossa vehkeessä on 3.2m2 kun alkuperäisessä sisäilmanotossa ei taida olla juuri mitään suodatusta. Lähteinä 702S esite vuodelta 1976 ja raitisilmatuulettimen esite vuodelta 1977 :) | ||||
|
|
25.09.2020 14:04 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitäs varten tuo sitten vietiin? https://vaunut.org/kuva/136488 | ||||
|
|
25.09.2020 14:01 | Juha Kutvonen | ||
| Kymmenen pistettä ja porkkanamerkki! | ||||
|
|
25.09.2020 13:50 | Lasse Reunanen | ||
| Juu, ei tuo ihan US:aa taida olla. Todellakin on jotain raakkilautaa, olisiko jopa hakkeeksi menossa joltain piensahalta tms, millä ei ole omaa hakkuria. Nipuissa on sekaisin eri paksuuksia ja pituudet ei satu tukin pituuteen mitenkään. Voiko olla jopa purkulautaa, vaikka betonimuottilautoja, menossa Helsingistä ulos päin. | ||||
|
|
25.09.2020 13:27 | Lasse Reunanen | ||
| Traktori on kuvassa jo usean vuoden ikäinen, niin siihen on ehditty vaihtaa renkaat jo moneen kertaan muuttuvan tarpeen mukaan. Esim. lumitöissä kapealla renkaalla saadaan parempi pito suuremman pintapaineen takia. Traktoria selvästi käytetään jossain pölyisissä oloissa, kun ohjaamon päälle on rakennettu suurehko sisäilman suodatin. Valmet ei alunperin katsonut moista varustetta tarpeelliseksi. | ||||
|
|
25.09.2020 13:07 | Lasse Reunanen | ||
| Timo. On teräslaatuja jotka pintakarkaistuvat iskusta tai mankeloitumisesta. Esim. kaivurin kauhat ja tiehöylien ym. huulilevyt. Nämä ns. kulutusteräkset ovat hyvin sitkeää, eivätkä murru helpolla, mutta pintakarkenevat kokoajan kuluessaan. Ratakiskollakin on tämäntyyppisiä ominaisuuksia, mutta ei läheskään niin voimakkaita, kuin kulutusteräksillä. |
||||
|
|
25.09.2020 12:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä luulin pikkupoikana että "Korso" oli lainattu saksan tai italian kielestä. Kun olimme kerran lomamatkalla Itävallassa, kävimme usein kahvilassa jonka nimi oli "Café Korso". | ||||
|
|
25.09.2020 11:52 | Timo Salo | ||
| Kunnallisen päättämisen typeryyden huipentumia: Tuo alastuleva tie tukittiin kaiteella tukkoon vaarallisena... Silti tämä kohta Siurossa on ainoita missä EI ole tapahtunut mitään onnettomuutta!!! (oli ainoa tie millä pääsi ohittamaan tuon sillan ja Siuron mäen) | ||||
|
|
25.09.2020 11:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulia, Tapio! Ensimmäistä kertaa näen, kuinka samassa filmissä onkin sekaisin väri- ja mustavalko-filmiä...? Hah, hah! | ||||