|
|
18.09.2020 07:22 | Timo Salminen | ||
| On se varmaan jossakin jo kerrottukin, mutta mihinkäs tuo Tr1 Lohjalla menee? Muistomerkiksi johonkin vai jotakin muuta? | ||||
|
|
18.09.2020 07:16 | Lari Åhman | ||
| Erittäin! Nykyään löytää harvoin tällaista avaraa paikkaa. | ||||
|
|
18.09.2020 05:49 | Topi Lajunen | ||
| Näin se varmasti sitten oli, ja internet oli tällä kertaa väärässä. | ||||
|
|
18.09.2020 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos Hannu pilkunviilauksesta, sillä siihen ilmeisesti olikin aihetta! Haapamäen ja Tampereen ajopiireissä ei aikoinaan Geoabeja näkynyt, siksi kuittasin Geoabin L:nä. Miten postiliite merkittiin? | ||||
|
|
17.09.2020 23:11 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva ja upea kuvauspaikka! | ||||
|
|
17.09.2020 22:53 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei se kyllä voi tuossakaan olla, sillä kartassa näkyvä kilometripylvään väkänen on liian lähellä kartalla näkyvää tietä. | ||||
|
|
17.09.2020 22:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässä https://vanhatkartat.fi/#14.27/61.95193/27.27035 on tuo Uutelan kohta. | ||||
|
|
17.09.2020 22:49 | Jukka Martio | ||
| Tuo Pitkäahon seutu voisi olla mahdollinen. Olen hyvinkin voinut käydä siellä asti kuvaamassa etelään menevän H772:n. Hankopaana ei tule kyseeseen, Savonradasta täytyy olla kyse. | ||||
|
|
17.09.2020 22:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo sähkövalolla toimiva esiopastin 70-luvun alussa ei oikein istu Hankopaanalle. | ||||
|
|
17.09.2020 22:30 | Hannu Peltola | ||
| Pystyykö tuon Geobin avulla paikantamaan esim. rataosaa? Kyseessä on kuitenkin harvinaisempi vaunu, jota ei kaikilla lättäreiteillä näkynyt. Mäntykankaasta aloin miettiä, voisiko kuva olla Hankopaanalta? | ||||
|
|
17.09.2020 22:28 | Teemu Sirkiä | ||
| Pitkäahon eteläinen esiopastin on ollut ratakilometrillä n. 334+850 ja siitä on vanhan kartan mukaan mennyt jokin reitti joskus radan yli. Tuo on ainoa kartalta soviteltavissa oleva kohta, jonka olen tähän mennessä löytänyt. Kartassa lukee Uutela. | ||||
|
|
17.09.2020 22:22 | Jukka Martio | ||
| Teemun havainto on merkittävä, mutta se tekee kuvan selvittämisen ylen vaikeaksi. Kun oien Mäntyharjulla kuvannut EK-junan, menee sen jälkeen etelään päin seuraava lättäjuna vasta neljän tunnin kuluttua. Niin kauan en ole voinut tuolla seudulla viipyä. Mahdollista on, ettei tämä kuva olekaan samalta reissulta. Joka tapauksessa kuva lienee Savonradalta, vaikka en minäkään nykykartasta löydä tämän näköistä paikkaa. | ||||
|
|
17.09.2020 22:06 | Aapo Niemelä | ||
| Meneekös tuo vasemmalle erkaneva viljavarastolle? | ||||
|
|
17.09.2020 22:05 | Onni Tikkala | ||
| Tervetuloa minunkin puolestani! | ||||
|
|
17.09.2020 22:03 | Teemu Sirkiä | ||
| Kilometrimerkin puolesta pääteltynä juna olisi menossa etelään ja opastin olisi EoA. Vähän heikosti löytyy kartalta sopivia kohtia. | ||||
|
|
17.09.2020 21:59 | John Lindroth | ||
| Heikiltä hienoa tarkentavaa tietoa,kiitos siitä. | ||||
|
|
17.09.2020 21:33 | Teemu Sirkiä | ||
| Opastin näyttää jonkin liikennepaikan tulosuunnan esiopastimelta, eli lähellä jotakin liikennepaikkaa ollaan. | ||||
|
|
17.09.2020 21:20 | Aapo Niemelä | ||
| Sattuipa eteen menevän tyylikäs foto kuva-arvonnassa. | ||||
|
|
17.09.2020 21:17 | Hannu Lehikoinen | ||
| Mielenkiintoinen kuva! Sallinet Esa pienen pilkunviilauksen: Kokoonpano taidettiin merkitä lättäajan käytäntöjen mukaan VLVVG. |
||||
|
|
17.09.2020 20:50 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Komea jono! | ||||
|
|
17.09.2020 20:50 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Tervetuloa Elina vorgiin! | ||||
|
|
17.09.2020 20:45 | Heikki Jalonen | ||
| Dr20-vetureiden äänimaailmaan vaikuttaa varmaan paljolti moottorin (Wabtec P616) korkeahko käyntinopeus, 1500 r/min täysteholla. Tässä muutamia P616 moottorin pääarvoja: iskunpituus 220 mm, sylinterin halkaisija 190 mm. V16 konfiguraatiolla iskutilavuus siten 99,8 litraa. Ilmoitettu teho 2750 kW (ilmeisesti jatkuva teho, tässä tarkka tieto puuttuu), 1500 r/min. Männän keskinopeus (melko huomattava) 11 m/s, keskipaine 22 bar. Ilmoitettu ominaiskulutus 192 g/kWh, melko hyvä arvo. Luokitus EU IIIa. Voimansiirtohan noissa on M-AC-DC-6xAC-konvertterisysteemi, joten moottori käy pääosin tehokierroksilla. Moottori (aikaisemmin GE Powerhaul P616) perustuu muuten - yllätys, yllätys - vanhan tuttavamme Jenbachin J616-konstruktioon; alunperin siis kaasumoottoriin. GE osti Jenbachin ja sen teknologiat vuonna 2003. Wabtec ja GE Transportation fuusioituivat 2019, jatkaen toimintaa Wabtec-nimen alla. Itse Jenbach oli jo 2018 myyty ulos GE:stä. |
||||
|
|
17.09.2020 20:42 | John Lindroth | ||
| Miellyttävä,Lättä maisemakuvassa. | ||||
|
|
17.09.2020 20:40 | Erkki Nuutio | ||
| Pari elävöittävää kuvaa asemasta: https://rautu.fi/Rautu/Rautukuvat/Asema/ekajuna.htm https://rautu.fi/Rautu/Rautukuvat/Asema/asema1941a.htm |
||||
|
|
17.09.2020 20:38 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Perttu ja John. Minäkin olen ollut viimeksi tänään tuollaisen Mustangin kyydissä... :-) | ||||
|
|
17.09.2020 20:38 | Lari Åhman | ||
| Numerotiedot korjattu. | ||||
|
|
17.09.2020 20:32 | Aapo Niemelä | ||
| Hyvä vaan että on ollut useampi bongari skarppina :) | ||||
|
|
17.09.2020 20:30 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva ja auto. | ||||
|
|
17.09.2020 20:01 | Konsta Alasimi | ||
| Onpas kiva foto taas Larilta. | ||||
|
|
17.09.2020 20:01 | Perttu Karttunen | ||
| No nyt on komia Mustang! Itse olen tuollaisen olikohan se Boss exitoon kyydissä ollut | ||||
|
|
17.09.2020 19:04 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| 2733 oli. Tämä juna onkin näköjään tullut useamman toimesta kuvatuksi! | ||||
|
|
17.09.2020 18:53 | Hannu Peltola | ||
| Näissä on aika erikoinen äänimaailma linjanopeuksissa! Selvästi poikkeava ja jatkossa näiden liikkuminen on helppoa tunnistaa pelkän äänen perusteella. | ||||
|
|
17.09.2020 18:51 | Perttu Karttunen | ||
| Oliko se sittenkin 2732, pitää tarkistaa alkuperäisestä, minusta toinen oli 2733 Edit: kyllä se oli 2733. | ||||
|
|
17.09.2020 18:47 | Lari Åhman | ||
| Kah, samalla sekunnillako lie kuvat laitettu kun äsken ei vielä ollut Pertun kuvaa :) | ||||
|
|
17.09.2020 18:43 | Onni Tikkala | ||
| Syksyn tunnelma välittyy vahvasti, ja myös itse tilanne on kiintoisa. Kaikin puolin hieno otos! | ||||
|
|
17.09.2020 18:38 | Onni Tikkala | ||
| Erittäin järeän näköinen yhdistelmä, ei voi muuta sanoa. Erinomainen kuva! | ||||
|
|
17.09.2020 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunuissa helmapellit, ja viimeisenä keikkuu Cit. | ||||
|
|
17.09.2020 18:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Runko näyttää olevan VLVVL. Parissa vetovaunussa on mainokset kyljissä. Erittäin mielenkiintoinen kuva Geoab:sta linjalla! | ||||
|
|
17.09.2020 17:58 | Jorma Rauhala | ||
| M1 oli vain yhden vaunun tunnus, vaunupari oli siis M1+M2. Loput ensimmäisistä vaunuista olivat M3+M4 ja M5+M6. M0 kuulostaa "loogiselta" valinnalta, vaikkei sitä kukaan muu käytä kuin vaunut.org. | ||||
|
|
17.09.2020 17:55 | Jorma Rauhala | ||
| "Pasilan galleriaa" olivat Pasila-Helsinki -linjaraiteiden sillanaluset, joissa oli raiteet Kumpulan tunneliin ja Vallilaan sekä Pasilan konepajalle. Myös ajotie (Tallitie) Savonkadulta veturitalleille kuului "galleriaan". | ||||
|
|
17.09.2020 17:27 | Hannu Peltola | ||
| Niin siinä näyttää olevan! | ||||
|
|
17.09.2020 16:52 | Teemu Saukkonen | ||
| Eivät ne vesillä käy ollenkaan https://vaunut.org/kuva/142243 | ||||
|
|
17.09.2020 16:28 | Jarno Heikkinen | ||
| Nyt vaunusta on enää pystyssä 28-tien puoleinen pääty. Vaunu on luhistunut kokonaan. Jälleen yksi mielenkiintoinen maamerkki on menetetty. | ||||
|
|
17.09.2020 16:20 | Juhana Nordlund | ||
| Lähimpänä Geoab-sarjan liitevaunu? | ||||
|
|
17.09.2020 14:12 | Timo Salo | ||
| Se OL3 vaan on ollut niin pitkään rakenteilla, että ensin "valmistuneet" osat tarvii jo perusremonttia... :-) | ||||
|
|
17.09.2020 14:05 | Ossi Rosten | ||
| Silloin perinteisesti siirtokaapeli Venäjältä hehkuu punaisena. Vaan toivotaan että OL3 valmistuisi ennen seuraavia oikeita talvia... :) | ||||
|
|
17.09.2020 13:43 | Timo Salo | ||
| Kuinkahan lie tilanne, jos vielä tulisi kunnon talvi (-25c)? Taitaa marraskuu vaan kestää näinä aikoina yli sata päivää... | ||||
|
|
17.09.2020 13:02 | Ossi Rosten | ||
| Aika vähäistä on hiilienergian osuus kyllä näiden junien liikkeessä itärajan länsipuolella ainakin, jotta tuohon tuo sähköistyksen tuoma kuljetuksen tehostuminen ei vaikuta kyllä millään muotoa: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ Oma hiilisähkötuotanto 0 ja tuonti itänaapurista liki nolla... |
||||
|
|
17.09.2020 12:47 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä oli sattumakuvana. Vaikka aihetta on kommentoitu jonkun toisenkin kuvan yhteydessä, kommentoin täälläkin. Nalle-Sisun ohjaamo (1955) oli ensimmäinen Sisun hitsattu kokoteräsohjaamo. Seuraavaksi näiksi tulivat Kontio- ja Jyry-Sisujen kokoteräsohjaamot. Selvä edelläkävijä siis esimerkiksi Scania-Vabiksiin verrattuna. Niissähän oli pellitetty puuhytti vielä pitkälti 60-luvulle ja omavalmisteisia ohjaamoita vasta vuodesta 1966. Ainakin vanhemman Nalle-mallin runkokin oli hitsattu. Lukuunottamatta ensimmäistä protoa kaikki Nalle-ohjaamot olivat Sisun suunnittelemia ja Karjaalla valmistamia. Blombergin Sisu-historiikin mukaan pääsuunnittelija oli tekn. Nils Fagerstedt -ansioitunut suunnittelija jolla oli huomattava osuus myös Sisu A-45 maastoautojen ja Sisu-nestemoottorien suunnittelussa. Nalle-Sisujen historia ja kuvan Nallen kunnostus on selvitetty Hyrysysy-Menolainen -lehdessä 5/94 (s. 33-39). Kuvan Nalle-ohjaamossa (1968) en pysty näkemään derkkufiilistä. Näkyvyyskin siitä oli erinomainen. Fordin dieselillä sisämelua oli toki runsaasti. Derkkunäköä oli paremminkin Scania-Vabis LB76:ssa, siinä kiehujassa. Sensijaan vanhempi Nalle-ohjaamo (1955) oli vanhahtava jo uutena. Käsitykseni mukaan Karjaalla oli 1955 ns. venytyskäärimiskone, jolla pystyi tekemään kaksoiskaarevia peltiosia. Liittäisin Sisujen teräsohjaamo-ansioituneisiin saksalaisinsinööri Wolfgang Emmerichin, joka oli 50-luvun puolivälissä Karjaan koriosaston päällikkö. Paljolta Emmerichin ansiota olivat loistokkaat Sisun (Karian) vuosien 1954 ja 1959 teliraitiovaunut Helsinkiin. Valmet joutui kopioimaan niitä vuosien 1955/56 ja 1959 teliraitiovaunuissaan Helsinkiin. Olisi kiinnostavaa tietää asiasta yksityiskohtaisemmin - eikö Raitiokaan tunne asiaa? Emmerich opetti Karjaan koripuusepät hitsattujen teräsrakenteiden taitureiksi. Emmerich kaiketi joutui lähtemään Donau (DKW)-pakettiautohankkeen uskaliaisuuden ja tappioiden johdosta. Valitettavasti kirjoitettua tietoa ei liene jäljellä. Onneksi sentään yksi Donau-Sisuista alkaa olla entisöity. |
||||
|
|
17.09.2020 12:01 | Mikko Herpman | ||
| Nämähän taitaa olla "bulkki"-koneita. Ei kalliita hienosteluja vaan tehty vaan kovaan käyttöön? | ||||
|
|
17.09.2020 11:30 | Erkki Nuutio | ||
| Suomen kaunein asema on saanut arvoisensa tarkan pienoismallin. Mitäänhän ei ole alkuperäisasemasta jäljellä. Karjala 17.9.2020 kertoo komean kuvan kera, että Rautu-Seuran aktivistit Jaakko Toitturi ja Toivo Valkonen ovat saaneet noin 800 työtunnin tuloksena pienoismallin valmiiksi laserleikattuja osia hyödyntäen ja väritettynä vaaleata alkuperäismuurausta vastaavaksi. Koska aseman pituus oli 84.6 m ja pienoismalli on toista metriä pitkä, lienee mittakaava HO. Upean pienoismallin pysyvä sijoituspaikka ei ole vielä selvinnyt. Toivon siksikin, että RM ehdottaisi pikaisesti Rautu-Seuralle aihetta (asemarakennus ja Hiitolan - Raudun - Raasulin - Pietarin rata) esittelevää näyttelyä. Pienoismalli vetäisi kansaa museoon, ja paikkaisi koronan aiheuttamaa kävijämenetystä. Hyvinkään karjalaisyhteisö tulee varmasti asiaa puoltamaan. RM:n arkistossa ja sen hakukanavien takana on luultavasti kiinnostavaa kirjallista ja kuvallista aineistoa aiheesta. Erityisesti kiinnostaisivat muun muassa alkuperäiset asema-alueen suunnitelmat, joissa 2000m x 700 m asemalle piti tulla 28 raidetta ja toista sataa vaihdetta, ja alunperin suota olleen asema-alueen asukasluvuksi piti tulla yli 1000 henkeä. Siis ennen kuin keisarikunta sortui ja Suomi selviytyi itsenäiseksi. Asemasta: arkkitehdit Thure Hellström, Jarl Ungern. Asema paloi ollessaan vielä rakenteilla Raudun veristen taistelujen 21.2.-5.4.18 loppuvaiheessa. Taisteluissa oli eri vaiheissa noin 2700 bolsevikki- ja noin 850 punataistelijaa. Valkoisia oli aluksi vähän, mutta vähitellen lisäyksiä tuli muilta rintamanosilta. Bolsevikkien ja punaisten tappiot olivat valtavat - ennen kaikkea ulosmurtautumisvaiheessa Kuolemanlaakson lähes teurastuksessa kaatui näitä noin 1200 henkeä. Valkoistenkin tappiot olivat raskaat, noin 600 kaatunutta. Koska vuoden 1919 vaiheilla kuviteltiin mittavaa mannertransitoa sotavuosien malliin (Tornion-Haaparannan sillan kautta), korjausrakennettiin asema alkuperäiseen muotoonsa, toki raiteistoa rajusti karsien. Aluksi asema toimikin erityisesti Pohjois-Inkeristä tulleiden noin 6000 pakolaisen sosiaali- ja muuna tilana. Asemaa vihittäessä vastasi inkeriläisten soittokunta musiikista. Koska rata purettiin likimain aseman ja rajan puolivälistä alkaen, jäi liikenne Hiitolan ja Raudun välillä vähäiseksi. Talvisodan alettua räjäytti armeijamme aseman. Rauniot palautuivat meille 1941. Venäläiset purkivat rauniot pois sodan jälkeen. Rautuun liittyvistä tapahtumista mm. täällä: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11581.0 . Lisäksi mm.Simo Eronen Raudun taistelu (Otava, 1920), Aimo Tiainen Kertomuksia Raudun asemalta (omak, 2006), Heikki Ylikangas Rata Rautuun - Ratkaisutaistelu Karjalan kannaksella 1918 (WSOY, 2012), |
||||